Sarjamurhaaja Juhani Adaminpojan rikos ja

RANGAISTUS!

"Lukutaidoton 23-vuotias Juhani Adaminpoika murjoi 150 vuotta sitten toistakymmentä ihmistä hengiltä lyhyessä ajassa"......

" Yhtä julmaa murhamiestä ei Suomessa tiedetä eläneen Adaminpoikaa ennen eikä hänen jälkeenkään. Yhteensä 12 suomalaista viidessä viikossa vuoden 1849 syksyllä murhannut Adaminpoika aloitti veritekojen sarjan hakkaamalla Pakkaselan kylässä Helisevän torpalla ventovieraan avioparin hengiltä kivenmurikalla ja sirpillä. Isäpuolensa Juhani tappoi kangella, ja sen jälkeen äitinsä halolla ja samana päivänä vielä sisar- ja velipuolensa. Seuraavana päivänä murhamies riisti kulkurin hengen sauvalla.
Yhdeksänneksi uhriksi päätyi juopunut työnjohtaja, jonka rattaan Adaminpoika sattui ohittamaan Myrskylässä. Kärryt kolhivat toisiaan, jonka jälkeen syntyneen riidan seurauksena Juhani murskasi sauvalla miehen niskan.

Viimeisin henkirikos tapahtui Tyryn torpalla Vanajalla, jossa henkensä menetti ryöstetyn talon vanhaemäntä. Samassa torpassa Adaminpoika hakkasi henkihieveriin kaksi sylilasta ja isännän sekä emännän.

Murhamies jäi lopulta kiinni 20.11.1849 Padasjoella, jossa talollinen Erik Tervakoski ja mylläri Heikki Palsa taltuttivat käsikähmän jälkeen kauppiaana esiintyneen Juhanin. Lääkärin täysjärkiseksi toteama Adaminpoika ei osoittanut kuulusteluissa minkäänlaista katumusta. Hänen tuomittiin kuolemaan. Yllättäen, kun murhamiehen pää painettiin jo mestauspölkylle, pyöveli kohotti kirveensä ja väkijoukko haukkoi henkeään, kruunuvouti avasi ja luki Nikolai I:n allekirjoittaman päätöksen; kuolemantuomio pysyi voimassa, mutta sitä ei saanut panna toimeen.

Vältti mestauskirveen, muurattiin elävältä

Juhani Adaminpoika vietiin Viaporin linnoitukseen ja muurattiin kahlehdittuna niin pieneen koloon, ettei hän voinut liikkua muutamaa tuumaa enempää. Ohikulkijat saivat töllistellä ristikon läpi ihmishirviötä, joka ei saanut peseytyä eikä seurustella muiden vankien kanssa. Sarjamurhaaja kitui luolassaan puolitoista vuotta, kunnes heitti henkensä syksyllä 1854. Sarjamurhaaja Juhani Adaminpojan tarinan kertoo Tiede-lehdessä filosofian tohtori Teemu Keskisarja. "


http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Seipäällä hengiltä/HS20081109SI1KU02cb8

http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2925

45

7118

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suomalainenko ??

      Aadaminpoika. Mikä se tuollainen sukunimi on? Nimi on käännös! Näin ollen hän ei ollut ensimmäinen suomalainen sarjamurhaaja. Uutisointi on virheellinen. Jos olisi pysytty totuudessa se olisi tullut tehdä näin :

      Suomen ensimmäinen sarjamurhaaja olikin suomenruotsalainen.

      Tuohon aikaan suomenruotsalaiset muuttivat sukunimiään suomenkielisiksi. Mikä se muuten oli se 80-luvun tappajapedofiili Jammu ...... öööh Broberg.

      • suomalainen on

        Länsi-Suomessa, jota Hämekin on, ei tuohon aikaan juuri ollut vielä käytössä sukunimiä. Käytettiin etunimeä ja isännimeä, joka tässä tapauksessa on Adam. Kirkonkirjat pidettiin aina ruotsiksi, joten henkilöä on ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi.

        Lisäksi: suomalaisia ne ovat suomenruotsalaisetkin, jotka alkoivat suomentaa nimiään muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Sukunimi ei ratkaise kielisyyttä, sillä pappi saattoi aikanaan antaa ruotsinkielisen sukunimen täysin suomenkielisille. Itä-Suomessa on ollut käytössä nykyisenkaltaiset sukunimet ties kuinka pitkään.


      • suomalainenko ??
        suomalainen on kirjoitti:

        Länsi-Suomessa, jota Hämekin on, ei tuohon aikaan juuri ollut vielä käytössä sukunimiä. Käytettiin etunimeä ja isännimeä, joka tässä tapauksessa on Adam. Kirkonkirjat pidettiin aina ruotsiksi, joten henkilöä on ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi.

        Lisäksi: suomalaisia ne ovat suomenruotsalaisetkin, jotka alkoivat suomentaa nimiään muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Sukunimi ei ratkaise kielisyyttä, sillä pappi saattoi aikanaan antaa ruotsinkielisen sukunimen täysin suomenkielisille. Itä-Suomessa on ollut käytössä nykyisenkaltaiset sukunimet ties kuinka pitkään.

        tai Adamsson ovat suomalaisia sukunimiä. Itä-Ruotsi eli länsi-Suomi on aina ollut ruottalaisten temmellyskenttää. Ihan turha alkaa selittää jotain rantaruottalaisen SUOMALAISUUDESTA.

        "ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi" - salli minun röhönauraa !

        No nyt sinikeltsu-pipo pois päästä ja järkeä peliin. Yksikään suomalainen ei vaihtanut nimeään ruotsalaiseksi. Ainoastaan ruosinkieliset vaihtoivat suomenkielisiksi.

        Ja tosiaan, karjalaisilla oli sukunimet jo silloin, kun ruotsalaiset laskeutuivat puusta elikä 1700-luvulla. ;)


      • ratkaisu.....
        suomalainenko ?? kirjoitti:

        tai Adamsson ovat suomalaisia sukunimiä. Itä-Ruotsi eli länsi-Suomi on aina ollut ruottalaisten temmellyskenttää. Ihan turha alkaa selittää jotain rantaruottalaisen SUOMALAISUUDESTA.

        "ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi" - salli minun röhönauraa !

        No nyt sinikeltsu-pipo pois päästä ja järkeä peliin. Yksikään suomalainen ei vaihtanut nimeään ruotsalaiseksi. Ainoastaan ruosinkieliset vaihtoivat suomenkielisiksi.

        Ja tosiaan, karjalaisilla oli sukunimet jo silloin, kun ruotsalaiset laskeutuivat puusta elikä 1700-luvulla. ;)

        " Mihin sukunimemme perustuvat?

        Vanhat sukunimemme ovat vähitellen vakiintuneet erilaisisista lisänimistä. Kaikki vanhat lisänimityypit ovat mahdollisia myös sukuniminä. Sukunimen perutana voi olla 1 ) talonnimii (tai kylännimi), 2) isännimi, 3) liikanimi, 4) ammattinimitys.

        Näiden lisäksi on oppineisto ja porvaristo harkiten ottanut 1600- ja 1700-luvulla vierasmallisia ja -kielisia nimiä, jotka usein perustuivat kotipaikan nimeen, mutta saattoivat olla myös aivan sattumanvaraisesti mallin muukaan valittuja (esim. Calamnius, Argillander, Juselius, Molin, Allén, Bergman, Lindqvist). Näiden mallin mukaan ottivat sukunimiä myös käsityöläiset. Erikoisryhmänä oii mainittava sotilasnimet, jotka ovat lisänneet supisuomalaisen rahvaan vieraskielistä sukunimistöä. Koko sukunimistöstämme on n. 27 % vieraskielistä. Huomattava osa siitä periytyy ilmeisesti ruotsalaistumisen vuosisadoilta, 1600-1700-luvuilta."

        http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm


      • kimuliakin!
        suomalainenko ?? kirjoitti:

        tai Adamsson ovat suomalaisia sukunimiä. Itä-Ruotsi eli länsi-Suomi on aina ollut ruottalaisten temmellyskenttää. Ihan turha alkaa selittää jotain rantaruottalaisen SUOMALAISUUDESTA.

        "ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi" - salli minun röhönauraa !

        No nyt sinikeltsu-pipo pois päästä ja järkeä peliin. Yksikään suomalainen ei vaihtanut nimeään ruotsalaiseksi. Ainoastaan ruosinkieliset vaihtoivat suomenkielisiksi.

        Ja tosiaan, karjalaisilla oli sukunimet jo silloin, kun ruotsalaiset laskeutuivat puusta elikä 1700-luvulla. ;)

        Pitipäs sattua. Hermanni Hyytiäinen vaihtoi nimensä Andersoniksi. Kaikki on mahdollista.....

        " Andersonilla on kanadansuomalaiset sukujuuret. Hänen isoisänsä isä oli alkujaan Hermanni Hyytiäinen, mutta vaihtoi sukunimensä Andersoniksi muuttaessaan Saarijärveltä Amerikkaan 1908. Hermannin puolison, Rachael Solmien, isä Heikki Keski-Salmi m. Henry Solmie oli lähtöisin Kuortaneelta. 1. heinäkuuta 1967 kello 4:08 syntynyt Anderson oli ensimmäinen Kanadan 100-vuotisjuhlapäivänä syntynyt kanadalainen. [1] Andersonilla on sekä Yhdysvaltain että Kanadan kansalaisuus. "

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pamela_Anderson


      • Vaka Vanha
        ratkaisu..... kirjoitti:

        " Mihin sukunimemme perustuvat?

        Vanhat sukunimemme ovat vähitellen vakiintuneet erilaisisista lisänimistä. Kaikki vanhat lisänimityypit ovat mahdollisia myös sukuniminä. Sukunimen perutana voi olla 1 ) talonnimii (tai kylännimi), 2) isännimi, 3) liikanimi, 4) ammattinimitys.

        Näiden lisäksi on oppineisto ja porvaristo harkiten ottanut 1600- ja 1700-luvulla vierasmallisia ja -kielisia nimiä, jotka usein perustuivat kotipaikan nimeen, mutta saattoivat olla myös aivan sattumanvaraisesti mallin muukaan valittuja (esim. Calamnius, Argillander, Juselius, Molin, Allén, Bergman, Lindqvist). Näiden mallin mukaan ottivat sukunimiä myös käsityöläiset. Erikoisryhmänä oii mainittava sotilasnimet, jotka ovat lisänneet supisuomalaisen rahvaan vieraskielistä sukunimistöä. Koko sukunimistöstämme on n. 27 % vieraskielistä. Huomattava osa siitä periytyy ilmeisesti ruotsalaistumisen vuosisadoilta, 1600-1700-luvuilta."

        http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm

        Ruotsalaiset sukunimet tulivat maahan vanhan säätyvaltiopäivä säännöstön mukaan.

        Siellä yksiselitteisesti oli kielletty Suomalaiset sukunimet säätyjensä edustajilta, muilta paitsi talonpojilta.

        Tämä sääntö koski kaikkia edustuslaitoksia, myös kaupunkien porvariraateja.

        Eli kun suutarista, joka oli kisälli arvoltaan, tuli mestari ja se sai kaunpungissa itsenäisen oikeuden ammatinharjoittamiseen, siitä tuli myös silloin porvariraadin jäsen ja sen piti muuttaa sukunimensä, mikäli nimi oli Suomenkielinen alunperin.

        Papit valitsi itselleen kreikan ja latinankielisiä nimiä, kauppiaat saksankielisiä, osa ruotsinkielisiä ja nämä nimet on olleet yleensä kaksiosaisia.
        Aatelisto otti nimensä läänitystensä mukaan, muttei läänityksen Suomalaisessa muodossa, vaan vieraskielisenä, yleensä.
        Tavallisille sotilaille annettiin sattumanvaraisesti näitä lyhyitä ruotsalaisnimiä, ne ei tarkoita oikeastaan mitään, niiden ainoa tarkoitus oli erottaa sotilaat toisistaan jollakin tavalla.


      • Aataminpoika

        Olihan 1800-luvulla partonyymiset sukunimet yleisesti käytössä. Kun sitten piti antaa nimi aviottomalle pojalle, on Adamsson ollut ratkaisu!


      • syntynyt
        suomalainen on kirjoitti:

        Länsi-Suomessa, jota Hämekin on, ei tuohon aikaan juuri ollut vielä käytössä sukunimiä. Käytettiin etunimeä ja isännimeä, joka tässä tapauksessa on Adam. Kirkonkirjat pidettiin aina ruotsiksi, joten henkilöä on ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi.

        Lisäksi: suomalaisia ne ovat suomenruotsalaisetkin, jotka alkoivat suomentaa nimiään muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Sukunimi ei ratkaise kielisyyttä, sillä pappi saattoi aikanaan antaa ruotsinkielisen sukunimen täysin suomenkielisille. Itä-Suomessa on ollut käytössä nykyisenkaltaiset sukunimet ties kuinka pitkään.

        Aviottomina syntyneille pojille on joskus merkitty kirkonkirjoihin patronyymiksi Adamsson. Näin on ainakin Tampereen suunnalla joskus keksitty lapselle isä.


      • kuminaama
        kimuliakin! kirjoitti:

        Pitipäs sattua. Hermanni Hyytiäinen vaihtoi nimensä Andersoniksi. Kaikki on mahdollista.....

        " Andersonilla on kanadansuomalaiset sukujuuret. Hänen isoisänsä isä oli alkujaan Hermanni Hyytiäinen, mutta vaihtoi sukunimensä Andersoniksi muuttaessaan Saarijärveltä Amerikkaan 1908. Hermannin puolison, Rachael Solmien, isä Heikki Keski-Salmi m. Henry Solmie oli lähtöisin Kuortaneelta. 1. heinäkuuta 1967 kello 4:08 syntynyt Anderson oli ensimmäinen Kanadan 100-vuotisjuhlapäivänä syntynyt kanadalainen. [1] Andersonilla on sekä Yhdysvaltain että Kanadan kansalaisuus. "

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pamela_Anderson

        Kyllä pitää olla speden näköinen tyttö --liekö alkujaan savosta ,siellä ton näkösiä on paljon


      • Dadaa!
        Aataminpoika kirjoitti:

        Olihan 1800-luvulla partonyymiset sukunimet yleisesti käytössä. Kun sitten piti antaa nimi aviottomalle pojalle, on Adamsson ollut ratkaisu!

        http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-3385.html

        "Johanin (s.31.7.1826, Hollola synt.) isä oli Adam Adams. s. 4.11.1802 (Hollola synt.) ja äiti Eva Gretha Adamsdr. s. 25.8.1803 (HisKi). Suomen Kansallisbiografia osa 4 tuntee myös Juhani Aatamin pojan, valitettavasti siinä on mainittu hänen äidikseen piika Maria Johanneksentytär, joka tieto on siis virheellinen."


      • Hah!
        suomalainen on kirjoitti:

        Länsi-Suomessa, jota Hämekin on, ei tuohon aikaan juuri ollut vielä käytössä sukunimiä. Käytettiin etunimeä ja isännimeä, joka tässä tapauksessa on Adam. Kirkonkirjat pidettiin aina ruotsiksi, joten henkilöä on ehkä kutsuttu Juha Aataminpojaksi.

        Lisäksi: suomalaisia ne ovat suomenruotsalaisetkin, jotka alkoivat suomentaa nimiään muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Sukunimi ei ratkaise kielisyyttä, sillä pappi saattoi aikanaan antaa ruotsinkielisen sukunimen täysin suomenkielisille. Itä-Suomessa on ollut käytössä nykyisenkaltaiset sukunimet ties kuinka pitkään.

        "Ehkä" ei ole tiedettä ja ei takuulla todista mitään.


      • sukuatutkinut

        Suomessa nimestä ei voi päätellä kenellöä on Suomalaiset ja kenellä ruotsalaiset sukujuuret.

        1700-1800 luvulla nimiä käännettiin moneen kertaan edes takas ja monien kohdalla se oikea sukunimi jäi unholaan.
        Varsinkin kiertävien renkien kohdalla nimet muuttuivat melkein joka kartanossa jossa he aloittivat uudet työt.

        Joen esim. Stenberg voi olla alkuperäiseltä nimeltään melkein mikä vain kiveen tai kallioon(tai muuhun asiaa viistävään). Ja jos tuo olisi alkuperä'inen Ruotsalainen nimi olisi tuo voitu kääntää pelkäksi kallioksi.


      • tunnelman--pilaaja
        ratkaisu..... kirjoitti:

        " Mihin sukunimemme perustuvat?

        Vanhat sukunimemme ovat vähitellen vakiintuneet erilaisisista lisänimistä. Kaikki vanhat lisänimityypit ovat mahdollisia myös sukuniminä. Sukunimen perutana voi olla 1 ) talonnimii (tai kylännimi), 2) isännimi, 3) liikanimi, 4) ammattinimitys.

        Näiden lisäksi on oppineisto ja porvaristo harkiten ottanut 1600- ja 1700-luvulla vierasmallisia ja -kielisia nimiä, jotka usein perustuivat kotipaikan nimeen, mutta saattoivat olla myös aivan sattumanvaraisesti mallin muukaan valittuja (esim. Calamnius, Argillander, Juselius, Molin, Allén, Bergman, Lindqvist). Näiden mallin mukaan ottivat sukunimiä myös käsityöläiset. Erikoisryhmänä oii mainittava sotilasnimet, jotka ovat lisänneet supisuomalaisen rahvaan vieraskielistä sukunimistöä. Koko sukunimistöstämme on n. 27 % vieraskielistä. Huomattava osa siitä periytyy ilmeisesti ruotsalaistumisen vuosisadoilta, 1600-1700-luvuilta."

        http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm

        Suomessa itäsuomalainen sukunimi periytyi isän kautta.


    • muurissa

      vielä paika muistuttamassa noista ajoista ja johon Juhani Adaminpoika muurattin kärsimään rangaistustaan. Kukahan tietää?

    • Majavakoski

      Hieno suomalainen trubaduuri A.P. Sarjanto teki viisi vuotta sitten hienon albumin "En palvele huonoa isäntää", jossa on kappale "Balladi Juhani Aataminpojasta". kappale on ehdottomasti kuulemisen arvoinen. Sarjanto kommentoi sivuillaan Juhania ja laulua näin:

      "Tarina Juhani Aataminpojasta. Olisiko ollut joskus vuoden 1999 paikkeilla, kun lainasin Hämeenlinnan kirjastosta Kaijus Ervastin kirjoittaman kirjan Matti Haapojasta (1992). Hämmästyksekseni sain lukea, että pari vuosikymmentä ennen Pohjanmaan kuuluisan rikollisen astumista parrasvaloihin omalla kotiseudullani oli riehunut murhamies, jonka vertaista ei suomalainen rikoshistoria tunne.
      Ervastin teksti kertoi turhia maalailematta historialliset faktat kansan suussa Kerpeikkarina (ruots. skarprättare, teurastaja) tunnetun Juhani Aataminpojan tekemästä 12 murhasta 1800-luvun puolivälin Hämeessä. Kotiseutukokoelmasta löysin Albert Theodor Böökin pikku kirjasen Vanhan kansan tapoja ja uskomuksia (1912), jossa oli mukana myös huhupuheita, aikalaiskertomuksia ja muuta värittynyttä legendaa, jota ilman tämän levyn päättävä laulu olisi jäänyt ehkä syntymättä.

      Juhani Aataminpoika on täydellisesti kadonnut kansanperinteestä, vaikka täällä Hämeessä elämme keskellä hänen muinaisten hirmutekojensa maisemia.
      Lauluntekijä saa kiittää vain onneaan törmätessään tällaiseen tarinaan. Vasta tänä kesänä kuulin, että Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa on aikalaisen tekemä piirros Juhani Aataminpojasta. Tuo piirros on nyt tämän levyn kannessa. Kuvan mies näyttää pikkupojalta, mutta hänen suupielessään on julma ja välinpitämätön juonne. En tiedä, onko hän laulun arvoinen, mutta laulun hänestä tein.

      Laulun teksti menee näin:

      Balladi Juhani Aataminpojasta
      san. & säv. A.P. Sarjanto
      © A.P. Sarjanto

      Ystävät istukaa mua kuunnelkaa
      Kuulkaa ja kauhistukaa
      Kun kerron mä tarinan totta se on
      Laulu jumalaton koruton
      Ei kaunista sanaa ei rakkauttakaan
      Ei sankarin hohdetta saa
      On muisto vain Juhani Aataminpoika
      Paha uni ja painajainen

      Vuonna kahdeksantoista ja kakskytä kuus
      Päivä heinäkuun viimeinen
      Vesivehmaalle pitäjään Asikkalan
      Syntyi piialle pienokainen
      Isä renkinä kulki tuo talosta taloon
      Ja nuorena kuoli hän kai
      Kun äiti jo muualta lohtunsa sai
      Lähti maailmalle nuorukainen

      (riffi)

      Kun matka oli Hauholle syyskäräjiin
      Oli murto ja varkaus sen syy
      Niin vartiomiehiltä karkasi hän
      Kulki metsiä kylästä kylään
      Lammilla miestä jo tarvittiin
      Piti ryöstää ja surmatakin
      Astui esiin Juhani Aataminpoika
      Joka lupasi tehdä sen työn

      Oli ilta jo torpassa Helisevän
      Oveen kolkutti muukalainen
      Sanoi metsässä hevosen karanneen
      Pyysi ruokaa ja yösijaa vain
      Ikuiseen uneen he vaipua sai
      Tuo torppari vaimoineen
      Otti seinältä viikatteen Aataminpoika
      Ja kuolemaa niitti sen yön

      Tumma pilvi otsallaan
      Kuin ois varjo kasvoillaan
      Oli renki vain Juhani Aataminpoika
      Kuka isäntä on, kertokaa

      Joenniemelle Heinolan pitäjään
      Meni etsimään äitiään
      Oli herrana talossa Aleksander Bohm
      Isäpuoli ja äitinsä mies
      Ja hänellä tytär vain neitokainen
      Vielä ykstoistavuotias
      Ja poika joka ei miehestä käy
      Oli pellolla alkanut työt

      Astui portaille Juhani Aataminpoika
      Kuoli yhdellä iskulla Bohm
      Ja pirtissä sisällä kyyneleet äidin
      sai vereen sekottua
      Metsän reunassa tavoitti hän
      Nuo lapset paenneet
      Laulu synkkä on Juhani Aataminpojan
      Omaa sukuaan surmanneen

      Tumma pilvi otsallaan...

      Moni Hämeessä harmajasilmäisen
      Sai kohdata matkamiehen
      Hältä Mikkelin seudulla kerjäläinen
      Sai almunsa viimeisen
      Kuoli Eerikki Helpolin talollinen
      Ja matruusi Vilhelm Raad
      Ei säästänyt Juhani Aataminpoika
      Köyhintä kurjintakaan

      Tyryn myllylle Vanajaan Hattelmalaan
      Meni tekemään tuhojaan
      Sen talon hän ryösti ja murhasi taas
      Jätti uhrinsa kuolemaan
      Vaan emäntä Ulriikka Matintytär
      Jäi henkiin kertomaan
      Oli renki tuo Juhani Aataminpoika
      Hirmutekoihin syyllinen mies

      Siltavouti sai Juhani Aataminpojan
      Torpassa Tervaniemen
      Vaan kahleissaan vielä hän yritti tappaa
      Tuon Padasjoen nimismiehen
      Heinolan kirkolle pystytettiin
      Mestauslava ja hirsipuu
      Oli silmät jo sidottu rikollisen
      Kun sai pyöveli ilmoituksen

      Seinään Viaporin linnan nyt muurattiin
      Käytävä kummallinen
      Oli tanko terästä katossa sen
      Siinä rengas kahleineen
      Kuin koira sai kulkea ketjussaan
      Edestakaisin haudassaan
      Jäi pimeään Juhani Aataminpoika
      Kuolemaan kammiossaan

      Tumma pilvi otsallaan....

    • Vaka Vanha

      Harvinaisen asiantuntematon kirjoitus, tätä Juhani aadaminpoikaa, mielisairasta psykopaattia verrattiin suoraan Isontalon Anttiin, Rannanjärveen ja muihin puukkojunkkareihin.
      Jotka ei itseasiassa olleet mitään varsinaisia murhamiehiä, useimmilla ei ollut edes tappoa tilillään, koska puukkojunkkareiden tavoittena ei ollut tappaa vastustajaa, mikäli näin kävi, niin sitä yleensä pidettiin vahinkona.

      Sen takiahan siitä puukosta pidetään sillä tavalla kiinni, että vain puukon kärki näkyy.

      • Maisteri

        Juhani Aataminpoika ei ansaitse mitään kunniaa, mutta eivät sitä ansaitse häjytkään. Häjyt olivat lauma yli-ikäisiä nuorisorikollisia, jotka pitkästyneisyyttään ajelivat hevosilla ja rötöstelivät ja jotka joukolla kävivät heikomman päälle. Nykyään vastaava porukka tehtailee pikkurikoksia, myy viinaa ja tappelee. Yksin heistä ei ole mihinkään. Sellaista porukkaa pyöriskelee lähiökuppiloissa ja kirkonkylien baareissa öykkäröimässä. Johtajat Isotalo ja Rannanjärvi vielä raukkamaisesti teettivät tihutyönsä sellaisilla, jotka olivat jonkilaisessa riippuvuussuhteessä näihin ökytalollisiin eivätkä uskaltaneet olla röröstelemättä.
        Kunniallisia kansalaisia yritettiin pelolla vaientaa.
        Mitä ihmneen sankaruutta tällaisten surkimusten ympärille edes yritetään saada aikaan?


    • Vaka Vanha.

      Harvinaisen asiantuntematon kirjoitus, tätä Juhani aadaminpoikaa, mielisairasta psykopaattia verrattiin suoraan Isontalon Anttiin, Rannanjärveen ja muihin puukkojunkkareihin.
      Jotka ei itseasiassa olleet mitään varsinaisia murhamiehiä, useimmilla ei ollut edes tappoa tilillään, koska puukkojunkkareiden tavoittena ei ollut tappaa vastustajaa, mikäli näin kävi, niin sitä yleensä pidettiin vahinkona.

      Sen takiahan siitä puukosta pidetään sillä tavalla kiinni, että vain puukon kärki näkyy.
      Näin isku ei tapa vastustajaa.

      • Maisteri

        Juhani Aataminpoika ei ei ansaitse mitään legendaarista hohdetta, mutta eivät myöskään lakeuden häjyt sitä ansaitse.

        Elokuva Häjyt kertoo aika hyvin, millaiseen roskasakkiin; pikkurikollisiin, varkaisiin, heikompien hakkajiin ja pimeän viinan myyjiin noita romanttisen ihailun ilmapiirissä kulkevia villejä ja vapaita ”lakeuren ja Pohojammaan miähiä” tulisi verrata. Täydellisiä surkimuksia koko sakki, siis nämä 1800-luvun häjyt. Pitkästyksissään riehuivat kylillä ja luulivat olevansa jotakin. Tietenkään eivät pomot jääneet kiinni, he teettivät röröksensä toisilla, heillä, jotka olivat jotenkin riippuvuussuhteessa Isoon-Anttiin ja Rannanjärveen. Ihmiset pidettiin pelolla hiljaisina.

        Vastaavia öykkäreitä pyörii joka kaupungin ”keskikaljakuppiloos ja puliremmiis”. Aivan samanlaista luuserisakkia olivat nämä häjytkin.


      • Maisteri kirjoitti:

        Juhani Aataminpoika ei ei ansaitse mitään legendaarista hohdetta, mutta eivät myöskään lakeuden häjyt sitä ansaitse.

        Elokuva Häjyt kertoo aika hyvin, millaiseen roskasakkiin; pikkurikollisiin, varkaisiin, heikompien hakkajiin ja pimeän viinan myyjiin noita romanttisen ihailun ilmapiirissä kulkevia villejä ja vapaita ”lakeuren ja Pohojammaan miähiä” tulisi verrata. Täydellisiä surkimuksia koko sakki, siis nämä 1800-luvun häjyt. Pitkästyksissään riehuivat kylillä ja luulivat olevansa jotakin. Tietenkään eivät pomot jääneet kiinni, he teettivät röröksensä toisilla, heillä, jotka olivat jotenkin riippuvuussuhteessa Isoon-Anttiin ja Rannanjärveen. Ihmiset pidettiin pelolla hiljaisina.

        Vastaavia öykkäreitä pyörii joka kaupungin ”keskikaljakuppiloos ja puliremmiis”. Aivan samanlaista luuserisakkia olivat nämä häjytkin.

        Nii-ih... Heikki Ylikangas on kirjoittanut puukkojunkkareista useampiakin tieteellisesti painavia tutkimuksia. Niitä löytyy kaikista kunnon kunnankirjastoista.
        Itse kuulin joskus Kaustisen linja-autoaseman jukeboxista tämmöisen Seta-version kaikille tutusta kansanlaulusta (keskeltä on 2 tai 3 säkeistöä päässyt unohtumaan):

        Isontalon Antti ja Rannanjärvi oli puukkojunkkareita
        --- " ---
        mutta historioitsijat tietää että ne oli vain r... rumia jätkiä.
        ---" ---

        (tästä välistä olen unohtanut ne 2 tai 3 säkeistöä)

        Ei saa laulaa Rannanjärvestä, Rannanjärvi oli hintti.
        ---"---
        Pitkä letti ja sivari käyty kun ei sille kelevannu intti.
        ---"---

        Olikohan noin?


    • suomalainenko ??

      Nyt mä putoon...siis suomenruotsalainen äpärä !!!!

      • Jotain sellaista

        Johan Adamsson saattoi hyvinkin olla ruotsinkielinen tai kaksikielinen. Joka tapauksessa tuo nimen suomennos "Juhani Aataminpoika" ei ole alkuperäinen kirjoihin merkitty, vaan myöhempi spekulaatio.


      • Jo nyt on uskottava?
        Jotain sellaista kirjoitti:

        Johan Adamsson saattoi hyvinkin olla ruotsinkielinen tai kaksikielinen. Joka tapauksessa tuo nimen suomennos "Juhani Aataminpoika" ei ole alkuperäinen kirjoihin merkitty, vaan myöhempi spekulaatio.

        " Malmön ammuskeluista epäilty mies on syntynyt Ruotsissa, mutta hänellä on suomenruotsalaiset juuret, kertoo sanomalehti Hufvudstadsbladet. "

        http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/196831.shtml


    • Lukumies.

      Ei tuollaisten tekojen tekijää voi sanoa mieleltään terveeksi. Nikolain "hyvyys" johtikin murhamiehen kidutukseen.

      • O tempora, o mores

        Johan Adamsson oli oman aikansa spree killer.


      • Sekatyömies 2
        O tempora, o mores kirjoitti:

        Johan Adamsson oli oman aikansa spree killer.

        muistelemaan. Hulluja on ollut ja aina tulee olemaan. Väkivalta on heille vain teko tekojen joukossa. Vaarallisimpia ovat viisaat hullut. Niitäkin on ja kaikissa ihmisryhmissä. He harvoin "joutuvat kiinni".


      • Epävarmat ajat
        Sekatyömies 2 kirjoitti:

        muistelemaan. Hulluja on ollut ja aina tulee olemaan. Väkivalta on heille vain teko tekojen joukossa. Vaarallisimpia ovat viisaat hullut. Niitäkin on ja kaikissa ihmisryhmissä. He harvoin "joutuvat kiinni".

        sentään sivistyneet ihmiset tee hirmutekoja ? En ole kuullut sellaisesta.


      • Kirjallinen sivistys
        Epävarmat ajat kirjoitti:

        sentään sivistyneet ihmiset tee hirmutekoja ? En ole kuullut sellaisesta.

        Joka tapauksessa tässä käydään nyt keskustelua historiasta.


    • Lautalla sinne

      Missä kohtaa Suomenlinnan muuria Adaminpojan muurihauta on? Olisi tarkoitus vierailla kesällä Suomenlinnassa Helsingin reissun yhteydessä.

    • surun murtama

      "Yhtä julmaa murhamiestä ei Suomessa tiedetä eläneen Adaminpoikaa ennen eikä hänen jälkeenkään."

      Kyllä keväällä 1918 tuon hampin suoritukset ylitettiin monenkin miehen voimin. Yksittäinen murhaaja Saaren Jallu teloi parissa kuukaudessa arviolta yli 50 ihmistä hengiltä. Entäs keskitysleirien pitäjät, heidän suorituksensa on n. 14 500 kiduttamalla surmattua.

      Mutta tuo aika antoi himosarjamurhaajille tilaisuuden toteuttaa himoaan vailla rangaistuksen pelkoa. Perään ei kyselty eikä tutkittu miksi joku rikas jonkun köyhän tappoi. Historiamme kammottavin luku, itseään demokraatteina ja laillisuusihmisinä pitävien taholta järjestetty.

      • Punikeissa oli

        joukkomurhaajia ainakin 15 kappaletta. He aloittivat tappamisen jo 1917 puolella. Punaisten johto ei millään tavalla puuttunut murhaamiseen. Se jatkui noin 20 päivävauhdilla punaisten tappioon asti. Siitä kai jallukin esimerkkiä otti.

        Jostain syystä tämäkin asia on punikeille mahdoton käsiteltävä.

        Sodan jälkeen Kuusinenkin julkisesti katui sitä, että oli tapettu aivan liian vähän viattomia valkoisia.Se oli selvä johtopäätös, kun katsoi paremmin menestyneiden Venäjän punaisten toimia.


      • lälläti läää
        Punikeissa oli kirjoitti:

        joukkomurhaajia ainakin 15 kappaletta. He aloittivat tappamisen jo 1917 puolella. Punaisten johto ei millään tavalla puuttunut murhaamiseen. Se jatkui noin 20 päivävauhdilla punaisten tappioon asti. Siitä kai jallukin esimerkkiä otti.

        Jostain syystä tämäkin asia on punikeille mahdoton käsiteltävä.

        Sodan jälkeen Kuusinenkin julkisesti katui sitä, että oli tapettu aivan liian vähän viattomia valkoisia.Se oli selvä johtopäätös, kun katsoi paremmin menestyneiden Venäjän punaisten toimia.

        Siinä taas lahtarinpenikka julistaa lahtarien tekemät 27 000 aseettoman ihmisen surmaa oikeutetuiksi. Vain punaisen tekemä tappo oli väärin, valkolaisen tekemä tappo oli aina oikein.

        Kummaa kun vieläkin elää tuollaisia petoja keskuudessamme, Saaren Jallun henkisiä seuraajia, oikeita breivikiläisiä. Hehän tappavat vain pahoja punaisia eli köyhiä, joita kuuluukin tappaa, aivan kuin susia ennen. Kuten joskus tavattiin sanoa "se on oikein kun köyhät tapetaan".


      • Valehtelet taas!!
        lälläti läää kirjoitti:

        Siinä taas lahtarinpenikka julistaa lahtarien tekemät 27 000 aseettoman ihmisen surmaa oikeutetuiksi. Vain punaisen tekemä tappo oli väärin, valkolaisen tekemä tappo oli aina oikein.

        Kummaa kun vieläkin elää tuollaisia petoja keskuudessamme, Saaren Jallun henkisiä seuraajia, oikeita breivikiläisiä. Hehän tappavat vain pahoja punaisia eli köyhiä, joita kuuluukin tappaa, aivan kuin susia ennen. Kuten joskus tavattiin sanoa "se on oikein kun köyhät tapetaan".

        Ei pysty vienohuttula käsittelemään punikkien rikoksia. Ei riitä tieto, eikä aivopesu päästä otteestaan.

        Punaiset eivät muuten olleet aseettomia kapinan ja terrorin aikana. Niistä heitä rangaistiin, vaikka sitä eivät huttulat ymmärrä. Lisäksi tulee katkeruus siitä, että punaisten pääosa armahdettiin, vaikka huttuloiden mielestä olisi kaikki tullut surmata.

        Voittajien asenne oli aivan toinen. Mannerheim kielsi jo 11.5. 18 kaikki mielivaltaiset teloitukset ja käski odottaa valtionrikosaoikeuksien asettamista ja niiden tuomioita. Ne aloittivat 18.6. 18.
        Senaatti pääti 28.6. 18 vapauttaa kaikki vaarattomat vangit. Sitä oli jo runsaasti tehtykin. Armahdukset jatkuivat vuoden loppuun.


      • kuka selittäisi
        Valehtelet taas!! kirjoitti:

        Ei pysty vienohuttula käsittelemään punikkien rikoksia. Ei riitä tieto, eikä aivopesu päästä otteestaan.

        Punaiset eivät muuten olleet aseettomia kapinan ja terrorin aikana. Niistä heitä rangaistiin, vaikka sitä eivät huttulat ymmärrä. Lisäksi tulee katkeruus siitä, että punaisten pääosa armahdettiin, vaikka huttuloiden mielestä olisi kaikki tullut surmata.

        Voittajien asenne oli aivan toinen. Mannerheim kielsi jo 11.5. 18 kaikki mielivaltaiset teloitukset ja käski odottaa valtionrikosaoikeuksien asettamista ja niiden tuomioita. Ne aloittivat 18.6. 18.
        Senaatti pääti 28.6. 18 vapauttaa kaikki vaarattomat vangit. Sitä oli jo runsaasti tehtykin. Armahdukset jatkuivat vuoden loppuun.

        Jos humaanit ja laeista pikkutarkasti kiinni pitäneet valkoiset tappoivat 27000 aseetonta niin miksi ihmeessä sitten petomaiset punaiset eivät tappaneet vielä paljon tuotakin enemmän. Sitä on mahdotonta ymmärtää.


      • Vienon verenhimo
        kuka selittäisi kirjoitti:

        Jos humaanit ja laeista pikkutarkasti kiinni pitäneet valkoiset tappoivat 27000 aseetonta niin miksi ihmeessä sitten petomaiset punaiset eivät tappaneet vielä paljon tuotakin enemmän. Sitä on mahdotonta ymmärtää.

        tulee taas hyvin esille. Näkyy harmittavan, että ihmisiä tapettiin aivan liian vähän.

        Punaiset eivät todellakaan ehtineet tappaa enempää. Aseettomia ne kyllä olivat useimmat. Syynä lienee ollut se, etteivät laillisen hallituksen kannattajat olleet syyllistyneet kapinaan, murhiin ja terroriin.Siitähän punaisia rangaistiin.

        Ei punaisiakaan tapettu sentään 27 000, vaan ne olivat kokonaismenetykset. Huomattava osa menehtyi leireillä sairauksiin ennen armahduksia.

        Aseettomiahan punikit olivat sitten, kun aseet oli otettu pois. Taistelutappiot olivat jotain 5 000 luokkaa.

        Ja punavankien pääosahan armahdettiin lievien rangaistusten jälkeen. Aseettomia taisivat olla nämä armahdetutkin.


      • tollo-Pekkala
        Vienon verenhimo kirjoitti:

        tulee taas hyvin esille. Näkyy harmittavan, että ihmisiä tapettiin aivan liian vähän.

        Punaiset eivät todellakaan ehtineet tappaa enempää. Aseettomia ne kyllä olivat useimmat. Syynä lienee ollut se, etteivät laillisen hallituksen kannattajat olleet syyllistyneet kapinaan, murhiin ja terroriin.Siitähän punaisia rangaistiin.

        Ei punaisiakaan tapettu sentään 27 000, vaan ne olivat kokonaismenetykset. Huomattava osa menehtyi leireillä sairauksiin ennen armahduksia.

        Aseettomiahan punikit olivat sitten, kun aseet oli otettu pois. Taistelutappiot olivat jotain 5 000 luokkaa.

        Ja punavankien pääosahan armahdettiin lievien rangaistusten jälkeen. Aseettomia taisivat olla nämä armahdetutkin.

        Tuohon kysymykseen: "Jos humaanit ja laeista pikkutarkasti kiinni pitäneet valkoiset tappoivat 27000 aseetonta niin miksi ihmeessä sitten petomaiset punaiset eivät tappaneet vielä paljon tuotakin enemmän?" et siis uskalla edes yrittää vastata. Taisi olla liian vaikea vastattavaksi sinun aivoillesi.

        Kerro muuten kumpaa suosit ja suosittelet kalan kanssa, Lasolia vaiko Sinolia.


      • tollo-Pekkal
        Vienon verenhimo kirjoitti:

        tulee taas hyvin esille. Näkyy harmittavan, että ihmisiä tapettiin aivan liian vähän.

        Punaiset eivät todellakaan ehtineet tappaa enempää. Aseettomia ne kyllä olivat useimmat. Syynä lienee ollut se, etteivät laillisen hallituksen kannattajat olleet syyllistyneet kapinaan, murhiin ja terroriin.Siitähän punaisia rangaistiin.

        Ei punaisiakaan tapettu sentään 27 000, vaan ne olivat kokonaismenetykset. Huomattava osa menehtyi leireillä sairauksiin ennen armahduksia.

        Aseettomiahan punikit olivat sitten, kun aseet oli otettu pois. Taistelutappiot olivat jotain 5 000 luokkaa.

        Ja punavankien pääosahan armahdettiin lievien rangaistusten jälkeen. Aseettomia taisivat olla nämä armahdetutkin.

        ,,,,Aseettomiahan punikit olivat sitten, kun aseet oli otettu pois.,,,,

        Lahtarin olikin kivaa osoittaa urheuttaan aseettomiin kun aseelliset olivat vähän liian pelottavia. Että piti juosta Tampereellakin pysähtymättä Kalevan kankaalta Messukylään asti, heh. Sai sitten kuitata aseettomiin.


      • verenhimoton
        Vienon verenhimo kirjoitti:

        tulee taas hyvin esille. Näkyy harmittavan, että ihmisiä tapettiin aivan liian vähän.

        Punaiset eivät todellakaan ehtineet tappaa enempää. Aseettomia ne kyllä olivat useimmat. Syynä lienee ollut se, etteivät laillisen hallituksen kannattajat olleet syyllistyneet kapinaan, murhiin ja terroriin.Siitähän punaisia rangaistiin.

        Ei punaisiakaan tapettu sentään 27 000, vaan ne olivat kokonaismenetykset. Huomattava osa menehtyi leireillä sairauksiin ennen armahduksia.

        Aseettomiahan punikit olivat sitten, kun aseet oli otettu pois. Taistelutappiot olivat jotain 5 000 luokkaa.

        Ja punavankien pääosahan armahdettiin lievien rangaistusten jälkeen. Aseettomia taisivat olla nämä armahdetutkin.

        Milloin tuo selvästi nähtävissä oleva ikävä käänne elämässäsi tapahtui?


      • voi jepuliste
        Vienon verenhimo kirjoitti:

        tulee taas hyvin esille. Näkyy harmittavan, että ihmisiä tapettiin aivan liian vähän.

        Punaiset eivät todellakaan ehtineet tappaa enempää. Aseettomia ne kyllä olivat useimmat. Syynä lienee ollut se, etteivät laillisen hallituksen kannattajat olleet syyllistyneet kapinaan, murhiin ja terroriin.Siitähän punaisia rangaistiin.

        Ei punaisiakaan tapettu sentään 27 000, vaan ne olivat kokonaismenetykset. Huomattava osa menehtyi leireillä sairauksiin ennen armahduksia.

        Aseettomiahan punikit olivat sitten, kun aseet oli otettu pois. Taistelutappiot olivat jotain 5 000 luokkaa.

        Ja punavankien pääosahan armahdettiin lievien rangaistusten jälkeen. Aseettomia taisivat olla nämä armahdetutkin.

        ----Ja punavankien pääosahan armahdettiin lievien rangaistusten jälkeen----

        Miten pääsikin käymään meille oikeamielisille sellainen vahinko? Harmittaa ainakin minua vieläkin niin vietävästi.


    • Havaitsija

      Hei Tunnistan kaksoisolentoja. Kun tarkastelin Juha Adaminpojasta tehtyä piirrosta, hän muistutti hämmästyttävästi Elvis Presleytä.! Todetkaa vaikka itse kun hänet löytää netin kuvahausta (haulla Juha Adaminpoika) Terv Havaitsija

    • tiutali taa

      ----Yhtä julmaa murhamiestä ei Suomessa tiedetä eläneen Adaminpoikaa ennen eikä hänen jälkeenkään.----

      On tainnut unohtua listalta Saaren Jallu, yli 50 murhaa tilillään. Sai jopa syytesuojan, että näin tehtiin Suomessa armon vuonna 1918 vitivalkoista vaivatta.

    • toki pienempi paha
    • alanharrastaja

      Tässä jutussa, joka nyt on saanut kovasti palstatilaa netissä, on se virhe, että kyseessä ei ole sarjamurhaaja.

      Suomessa ei tiettävästi ole edelleenkään yhtäkään sarjamurhaajaa.

    • kalajokelanen

      Nuoruutestani muistan yhten Kalajoela asunen jätkän ketä ampusi konepistolilla 154 ihmistä kahten päivän aikana. Mut siitä on kulunnu jo niin montakymmentä vuotta ettenmä enä muista sen nime. Muistaks te?

      • mätietäkylä

        Osku


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      110
      5875
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3833
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3285
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      465
      2691
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      268
      1720
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1396
    7. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1383
    8. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1346
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1268
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      154
      1255
    Aihe