Miten hoidatte energiatodistuksen?

Hallitukset ja isännöitsijät: miten olette hoitaneet energiatodistusasian?
Todistus on siis pakollinen ensi vuonna. Voiko tehdä esim. niin, että isännöisijä tai hpj tekee ko todistuksen (tehtävä siis kerran vuodessa...), saa siitä kertakorvauksen ja pienen korvauksen uusimisesta vuóden kuluttua. Ko paperista otetaan sitten kopio, kun yhtiössä myydän tai vuokrataan jotain.
Meidän -50-luvulla rakennetussa pienessä taloyhtiössä on tehty putki, - ja sähkö- ja julkisivuremppa, lämmityskulut ja vedekulutus ovat erittäin kohtuullisia ja niitä seurataan tarkasti. En tajua, mitä lisäarvoa tuottaisi kalliin konsultin tekemä todistus "korjausehdotuksineen."

Täällähän jo isännöitsijäntodistuksen hintakeskustelun yhteyedessä kirjoitettiin näin:
"Jos energiatodistuksen
antaa isännöitsijä tai hallituksen pj. isännöitsijäntodistuksen mukana niin siitä voi veloittaa mitä parhaaksi katsoo. Sama koskee vuokrauksen yhteydessä pyydettävää energiatodistusta.
Jos energiatodistus on laadittu energiataloudellisen katselmuksen yhteydessä ja sen antajalla on pätevyys, niin todistus on voimassa 10 vuotta eikä se ole isännöitsijäntodistuksen mukana annettava. Ts. sen antajana ei ole isännöitsijä vaan taloyhtiö, silloin on luonnollista että todistus annetaan normaalilla kopiohinnalla.
Ero näiden kahden välillä on vastuu, ensimmäisessä se kaatuu isännöitsijäntoimiston päälle ja toisessa taloyhtiön/todistuksen laatijan päälle. Ja kuten moneen otteeseen on sanuttu, vastuu maksaa."
Tajutonta touhua.
Ilmianna
Jaa

31 Vastausta


No jos tietoa ja taitoa löytyy niin voihan sen hyvin rusnata itsekin, kukaanhan sen oikeallisuudesta ei vastuuta ota.
Todistus nyt on ihan sieltä ja tuskinpa sille kukaan mitään arvoa antaa.
D-luokkaan parempaan tuskin Suomen energiataloissa päästään, välimeren talot pääsevät A-luokkaan.
Ihan sama vaikka antaisi G-arvoillakin.
Aivan turhaa kallista työtä ja tavalliset ostajat eivät ymmärrä sen päälle yhtään mitään.
Ilmianna
Jaa
Tästä imuroit mallin ja teet taulukkolaskimella oheisen mallin mukaisen todistuksen. Brutto neliöt saat kiinteistöverolapusta ja talon kulutuslukemat lienevät sinulle selvää pässin lihaa. Meikäläiseltä meni pari tuollaisen värkkäämiseen. Ja muista periä yhtiöltä korvaus ko lomakkeen teosta. Ko todistuksen käyttö/lisäarvo lienee täysi nolla, mutta kun se pitää olla, halusit sitä tahi et. Onnea naputteluun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
24 VASTAUSTA:
Tässä se puuttuva linkki:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21131&lan=fi
Energiatodistuslomake pienille asuinrakennuksille
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Verottajan ilmoittamaan rakennuksen alaan ei kannata luottaa vaan asia pitää tarkistaa esim. piirustuksista, tai sitten vaikka mittaamalla talon ala.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tarkistaa kirjoitti:
Verottajan ilmoittamaan rakennuksen alaan ei kannata luottaa vaan asia pitää tarkistaa esim. piirustuksista, tai sitten vaikka mittaamalla talon ala.
Kylmä ullakkokin täytyy huomioida bruttoneliöissä.
Typerää!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
huomioitava kirjoitti:
Kylmä ullakkokin täytyy huomioida bruttoneliöissä.
Typerää!
Kylmäullakoita ei lasketa bruttoneliöihin. Kannatta hiukan tutkia RT 12-10277. Yläpohjan ja vesikattorakenteiden väliin jäävä käyttämätön tila, korkeudesta riippumatta, ei ole kerrosalaa. Eli tälläisillä tuulettuvilla ullakoilla ei ole alunperin suunniteltua käyttöä, vaikka niissä pyykkiä kuivataankin tai on jälkeenpäin tehty kanaverkkohäkkejä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tietoa kirjoitti:
Kylmäullakoita ei lasketa bruttoneliöihin. Kannatta hiukan tutkia RT 12-10277. Yläpohjan ja vesikattorakenteiden väliin jäävä käyttämätön tila, korkeudesta riippumatta, ei ole kerrosalaa. Eli tälläisillä tuulettuvilla ullakoilla ei ole alunperin suunniteltua käyttöä, vaikka niissä pyykkiä kuivataankin tai on jälkeenpäin tehty kanaverkkohäkkejä.
Rakennuksen bruttoala eli bruttopinta-ala (brm2= bruttoala neliömetreinä) kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Kerrostasoalat (ktm2 = kerrostasoala neliömetreinä) lasketaan bruttoalaan kokonaisina riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksista. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat myös riippumatta siitä, ovatko huoneet kylmiä vai lämpimiä. Kerrostasoala on kerrostason ala, jonka rajoina ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinän pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Kerrostasoala sisältää myös porrasaukot sekä alat, joissa huonekorkeus on alle 1600 mm. Rakennuksen bruttopinta-alan laskenta on esitetty standardissa SFS5139. Olemassa olevissa rakennuksissa bruttoala voidaan määrittää rakennuksen piirustuksista.

Jos bruttoalaa ei pystytä määrittämään, voidaan olemassa olevissa suurissa rakennuksissa bruttoalan arvona käyttää kerrosalaa. Kerrosala on enintään bruttoalan suuruinen pinta-ala, joten sen käytöstä ei saa etua energiatehokkuusluvun laskennassa. Rakennuksen kerrosala on rakennusoikeuteen liittyvä käsite (MRL 11§).

Uusilla rakennuksilla bruttoala käy ilmi rakennuslupa-asiakirjoista. Olemassa olevilla rakennuksilla bruttoala voi olla esitetty arkkitehtitoimiston laatimassa rakennustapaselostuksessa muiden laajuustietojen yhteydessä. Bruttoalaa hyvin lähellä oleva pinta-alakäsite on myös kiinteistön verotusarvolaskelmasta kohdasta 335 mahdollisesti löytyvä Pinta-ala m2, joka on muuten määritelty samalla tavalla kuin bruttoala, mutta se ei sisällä huonekorkeuden alle 1600 mm olevia tiloja eikä lämpöeristämättömiä ullakkotiloja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tietoa kirjoitti:
Kylmäullakoita ei lasketa bruttoneliöihin. Kannatta hiukan tutkia RT 12-10277. Yläpohjan ja vesikattorakenteiden väliin jäävä käyttämätön tila, korkeudesta riippumatta, ei ole kerrosalaa. Eli tälläisillä tuulettuvilla ullakoilla ei ole alunperin suunniteltua käyttöä, vaikka niissä pyykkiä kuivataankin tai on jälkeenpäin tehty kanaverkkohäkkejä.
Sunnuntain 14.12. HS.n asuntosivuilla on juttua tästä bruttoalasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
juttua kirjoitti:
Sunnuntain 14.12. HS.n asuntosivuilla on juttua tästä bruttoalasta.
Luin kyllä HS:n jutun. Siinähän nimenomaan sanottiin, että kylmät vintit lasketaan mukaan, autotalleja ja erillisiä varastokoppeja ei. Mutta olen kyllä kuullut monen (esim. ammatti-isännöitsijöiden) väittävän ihan muuta.
Miten hitossa tällainen systeemi on määrätty "pakolliseksi", kun homma on aivan keskeneräinen, eikä sillä ole kellekään mitään arvoa. Pienet taloyhtiöt ovat helisemässä ihan asiallistenkin hoidettavien asioiden kanssa, ei tarvittaisi tällaisia naurettavuuksia enää.
Ollaanko me vaan taas niin saakutin nöyriä, että tehdään kaikki, mitä EU käskee. Onkohan missään muussa maassa tätä otettu vakavasti?
Mutta epäilemättä joku taas rahastaa kivasti...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tää aloitti aiheen kirjoitti:
Luin kyllä HS:n jutun. Siinähän nimenomaan sanottiin, että kylmät vintit lasketaan mukaan, autotalleja ja erillisiä varastokoppeja ei. Mutta olen kyllä kuullut monen (esim. ammatti-isännöitsijöiden) väittävän ihan muuta.
Miten hitossa tällainen systeemi on määrätty "pakolliseksi", kun homma on aivan keskeneräinen, eikä sillä ole kellekään mitään arvoa. Pienet taloyhtiöt ovat helisemässä ihan asiallistenkin hoidettavien asioiden kanssa, ei tarvittaisi tällaisia naurettavuuksia enää.
Ollaanko me vaan taas niin saakutin nöyriä, että tehdään kaikki, mitä EU käskee. Onkohan missään muussa maassa tätä otettu vakavasti?
Mutta epäilemättä joku taas rahastaa kivasti...
Mitähän ovat sitten yli-insinöörit miettineetkään.
Todennäköisesti tulee uudet laskentaohjeet kun on ensin yksi kierros tulostettu.

Itsekseni mietin, että minkälainen talon pitäisi olla jotta se pääsisi A-luokaan tai edes C-luokkaan. Tuli mieleen vanha majakka missä on monta kerrosta ensin kylmää portaikkoa ja sitten muutaman neliön hellatupa klapeilla ja taasen päällä monta kerrosta kylmää ullakkotilaa.
Seköhän on ympäristökeskuksen ihanne energiatalona.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
huomioitava kirjoitti:
Kylmä ullakkokin täytyy huomioida bruttoneliöissä.
Typerää!
Kaikkia ullakoita muuten ei oteta huomioon. Riippuu siitä onko sillä olemassa oleva käyttötarkoitus, ja voidaanko sitä käyttää rakennuksen palveluksiin, onko se käytössä oleva tila, mitä kautta on kulku jne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tarkistaa kirjoitti:
Verottajan ilmoittamaan rakennuksen alaan ei kannata luottaa vaan asia pitää tarkistaa esim. piirustuksista, tai sitten vaikka mittaamalla talon ala.
Edustaman yhtiön kiinteistöverolomakkeen ja piirustuksista lasketun neliömäärän ero oli vain 3 neliömetriä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pte234 kirjoitti:
Kaikkia ullakoita muuten ei oteta huomioon. Riippuu siitä onko sillä olemassa oleva käyttötarkoitus, ja voidaanko sitä käyttää rakennuksen palveluksiin, onko se käytössä oleva tila, mitä kautta on kulku jne.
Kerrotko sen ohjeen!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tietoa kirjoitti:
Kylmäullakoita ei lasketa bruttoneliöihin. Kannatta hiukan tutkia RT 12-10277. Yläpohjan ja vesikattorakenteiden väliin jäävä käyttämätön tila, korkeudesta riippumatta, ei ole kerrosalaa. Eli tälläisillä tuulettuvilla ullakoilla ei ole alunperin suunniteltua käyttöä, vaikka niissä pyykkiä kuivataankin tai on jälkeenpäin tehty kanaverkkohäkkejä.
Ympäristöministeriö on eilen muuttanut asetusta koskien tätä bruttoalaa. Ala lasketaan niinkuin aikaisemmin on jo määritelty, mutta energiatodistuksessa ei huomioida bruttoalassa lämmittämättömiä tiloja, kuten kylmäullakoita ja lämmittämättömiä autotalleja jne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muutettu eilen kirjoitti:
Ympäristöministeriö on eilen muuttanut asetusta koskien tätä bruttoalaa. Ala lasketaan niinkuin aikaisemmin on jo määritelty, mutta energiatodistuksessa ei huomioida bruttoalassa lämmittämättömiä tiloja, kuten kylmäullakoita ja lämmittämättömiä autotalleja jne.
Mutta miksi nyt vasta, kun tuhansia energiatodistuksia on jo tehty ja nyt ovat mitättömiä. jokainen pitää laskea uudelleen ja siihen menee aikaa ja rahaa.
Suurin osa vanhoista asuinkerrostaloista putoaa nyt E-luokkaan. Senkö arvoisia ne ovat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
päätös kirjoitti:
Mutta miksi nyt vasta, kun tuhansia energiatodistuksia on jo tehty ja nyt ovat mitättömiä. jokainen pitää laskea uudelleen ja siihen menee aikaa ja rahaa.
Suurin osa vanhoista asuinkerrostaloista putoaa nyt E-luokkaan. Senkö arvoisia ne ovat.
http://www.realtest.fi/energiatodistukset/page_bruttoala.html

Ei tämä ole vaikeaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
RKM______ kirjoitti:
16.12.2008 annettu uusi ohje ei vastaa enää edellämainittua ohjetta.
Ei se vaikeata ole, kunhan päättäjät antavat ensin yksiselitteiset ohjeet, ja eilen ne tuli.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tietoa .... kirjoitti:
16.12.2008 annettu uusi ohje ei vastaa enää edellämainittua ohjetta.
Ei se vaikeata ole, kunhan päättäjät antavat ensin yksiselitteiset ohjeet, ja eilen ne tuli.
Tässä se uusi ohje on:
http://www.motiva.fi/energiatodistus/uutiset/muutoslaskutapaan
Nythän tää vasta sekavaksi menikin. Esim. miten kellaritilat lasketaan mukaan? Meillä esim. kellari käsittää saunan ja pukuhuoneen, pesuhuoneen, askarteluhuoneen, lämmönjakohuoneen sekä erillisen työtilan, jossa on asukkaan oma lämmityspatteri. Lisäksi siellä on entinen myymälätila, joka on muutettu asunnoksi (ihan virallisesti). Sen takahuoneessa ei ole lämmitystä. Kellarin käytävällä ei ole lämmitystä (on vähän niinkuin "puolilämmintä" tilaa), ei myöskään vanhoissa perunakellareissa eikä vanhoissa puuliiterikopeissa. Uudessa sähkökeskuksessa ei myöskään ole, ei myöskään pyöräkellarissa.
Nämä kaikki on nyt sitten siis laskettava ja mitattava erikseen. Siinä ei pari tuntia riitäkään.
Entäs rappukäytävät? Kaksikerroksisessa talossa patterit on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tuulikaapeissa ei ole pattereita, ei myöskään vintin tasolla. Mites toi lasketaan? Ja kiva mittailla taas...
Ja sähköthän noissa kaikissa kylmissäkin tiloissa on. Eli sähkönkulutus sitten lasketaan kuitenkin niistäkin, mutta kulutus jakautuu paljon pienemmille neliöille...
Ja kun on vielä talosauna ja erittäin käytetty talopesukone - ihan ekologisesti oikeaoppisesti - niin lopputulos näyttää kuitenkin todennäköisesti tosi huonolta.
Ei tästä ihan oikeasti tule kyllä hittojakaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tää aloitti kirjoitti:
Tässä se uusi ohje on:
http://www.motiva.fi/energiatodistus/uutiset/muutoslaskutapaan
Nythän tää vasta sekavaksi menikin. Esim. miten kellaritilat lasketaan mukaan? Meillä esim. kellari käsittää saunan ja pukuhuoneen, pesuhuoneen, askarteluhuoneen, lämmönjakohuoneen sekä erillisen työtilan, jossa on asukkaan oma lämmityspatteri. Lisäksi siellä on entinen myymälätila, joka on muutettu asunnoksi (ihan virallisesti). Sen takahuoneessa ei ole lämmitystä. Kellarin käytävällä ei ole lämmitystä (on vähän niinkuin "puolilämmintä" tilaa), ei myöskään vanhoissa perunakellareissa eikä vanhoissa puuliiterikopeissa. Uudessa sähkökeskuksessa ei myöskään ole, ei myöskään pyöräkellarissa.
Nämä kaikki on nyt sitten siis laskettava ja mitattava erikseen. Siinä ei pari tuntia riitäkään.
Entäs rappukäytävät? Kaksikerroksisessa talossa patterit on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tuulikaapeissa ei ole pattereita, ei myöskään vintin tasolla. Mites toi lasketaan? Ja kiva mittailla taas...
Ja sähköthän noissa kaikissa kylmissäkin tiloissa on. Eli sähkönkulutus sitten lasketaan kuitenkin niistäkin, mutta kulutus jakautuu paljon pienemmille neliöille...
Ja kun on vielä talosauna ja erittäin käytetty talopesukone - ihan ekologisesti oikeaoppisesti - niin lopputulos näyttää kuitenkin todennäköisesti tosi huonolta.
Ei tästä ihan oikeasti tule kyllä hittojakaan.
Ohjeen mukaan kellarit mukaan.
Ulkopintojen sisään jäävästä tilasta lasketaan bruttoneliöt.
Nyt ei enää ullakkoa lasketa bruttoneliöihin.

On tietysti jokaisen mietittävä kuinka paljon vaivaa näkee tämän nolla-paperin tuttamiseen.
Energiasäästöä tulee eniten siinä kun ei näe kovin paljon vaivaa, koska lopputulos on kuitenkin jotain E-luokkaa.
Tavalliselle kuluttajalle tuskin energiatodistuksesta paljon hyötyä ole.
Olisi aivan eri asia jos Suomen energiatalot jakaantuisivat kaikkiin luokkiin A ---- F, mutta nythän talot saavat 90% D-E luokkia. Jos joku saa paremman luokan niin todennäköisesti laskelmissa on virhe.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mukaan kirjoitti:
Ohjeen mukaan kellarit mukaan.
Ulkopintojen sisään jäävästä tilasta lasketaan bruttoneliöt.
Nyt ei enää ullakkoa lasketa bruttoneliöihin.

On tietysti jokaisen mietittävä kuinka paljon vaivaa näkee tämän nolla-paperin tuttamiseen.
Energiasäästöä tulee eniten siinä kun ei näe kovin paljon vaivaa, koska lopputulos on kuitenkin jotain E-luokkaa.
Tavalliselle kuluttajalle tuskin energiatodistuksesta paljon hyötyä ole.
Olisi aivan eri asia jos Suomen energiatalot jakaantuisivat kaikkiin luokkiin A ---- F, mutta nythän talot saavat 90% D-E luokkia. Jos joku saa paremman luokan niin todennäköisesti laskelmissa on virhe.
No juu. Tuolla Motivan sivuilla sanotaan näin:
"Asetusmuutoksen mukaan pinta-alana käytetään rakennuksen bruttoalaa, josta on vähennetty "lämmittämättömien tilojen" osuus. Lämmittämättömällä tilalla tarkoitetaan rakennusta tai sen osaa, jossa ei ole lämmitysjärjestelmää. Lämmittämättömiä tiloja ovat esimerkiksi kylmät ullakot, kylmät autosuojat ja kylmät varastot."
Siis yksiselitteisesti vähennetään pois lämmittämättömät tilat. Lämmittämättä meillä kellarissa on kyllä esim. juuri noi tilat, jotka luettelin: niissä ei ole "lämmitysjärjestelmää."
Ja mikä muuten on "lämmitysjärjestelmä"? Onko esim. sähköpatteri sellainen?
Tietenkin paperin voi tehdä vaikka kuinka leväperäisesti, mutta vastuunsahan siitäkin on. Jos esim. ostaja katsoo saaneensa aivan väärää tietoa, niin voiko esim. hallitus joutua vastuuseen ja millaiseen?
Minä haluaisin hoitaa kaikki talon asiat hallituksessa kunnolla ja huolellisesti ja siksi raivostuttaa, että heitetään tehtäväksi tällaista, anteeksi vain, valmista sontaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tää aloitti kirjoitti:
Tässä se uusi ohje on:
http://www.motiva.fi/energiatodistus/uutiset/muutoslaskutapaan
Nythän tää vasta sekavaksi menikin. Esim. miten kellaritilat lasketaan mukaan? Meillä esim. kellari käsittää saunan ja pukuhuoneen, pesuhuoneen, askarteluhuoneen, lämmönjakohuoneen sekä erillisen työtilan, jossa on asukkaan oma lämmityspatteri. Lisäksi siellä on entinen myymälätila, joka on muutettu asunnoksi (ihan virallisesti). Sen takahuoneessa ei ole lämmitystä. Kellarin käytävällä ei ole lämmitystä (on vähän niinkuin "puolilämmintä" tilaa), ei myöskään vanhoissa perunakellareissa eikä vanhoissa puuliiterikopeissa. Uudessa sähkökeskuksessa ei myöskään ole, ei myöskään pyöräkellarissa.
Nämä kaikki on nyt sitten siis laskettava ja mitattava erikseen. Siinä ei pari tuntia riitäkään.
Entäs rappukäytävät? Kaksikerroksisessa talossa patterit on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tuulikaapeissa ei ole pattereita, ei myöskään vintin tasolla. Mites toi lasketaan? Ja kiva mittailla taas...
Ja sähköthän noissa kaikissa kylmissäkin tiloissa on. Eli sähkönkulutus sitten lasketaan kuitenkin niistäkin, mutta kulutus jakautuu paljon pienemmille neliöille...
Ja kun on vielä talosauna ja erittäin käytetty talopesukone - ihan ekologisesti oikeaoppisesti - niin lopputulos näyttää kuitenkin todennäköisesti tosi huonolta.
Ei tästä ihan oikeasti tule kyllä hittojakaan.
että jättää huomioimatta bruttoalalaskennassa ainoastaan ne kylmät tilat, joissa lämpötila seuraa ulkolämpötilaa ja puolilämpöiset tilat lasketaan mukaan alaan. Aika selvä periaate!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pte234 kirjoitti:
Kaikkia ullakoita muuten ei oteta huomioon. Riippuu siitä onko sillä olemassa oleva käyttötarkoitus, ja voidaanko sitä käyttää rakennuksen palveluksiin, onko se käytössä oleva tila, mitä kautta on kulku jne.
Katso linkki ympäristöministeriö muutti ohjeita
kylmiä varastoja ja ullakoita ym. ei enään 1.1.2009 lasketa mukaan bruttoneliöihin, eikä kannata nytkään jos on vasta tekemässä, ovat sitten valmiina seuraavassa todistuksessa oikein.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=96093&lan=fi
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mukaan kirjoitti:
Ohjeen mukaan kellarit mukaan.
Ulkopintojen sisään jäävästä tilasta lasketaan bruttoneliöt.
Nyt ei enää ullakkoa lasketa bruttoneliöihin.

On tietysti jokaisen mietittävä kuinka paljon vaivaa näkee tämän nolla-paperin tuttamiseen.
Energiasäästöä tulee eniten siinä kun ei näe kovin paljon vaivaa, koska lopputulos on kuitenkin jotain E-luokkaa.
Tavalliselle kuluttajalle tuskin energiatodistuksesta paljon hyötyä ole.
Olisi aivan eri asia jos Suomen energiatalot jakaantuisivat kaikkiin luokkiin A ---- F, mutta nythän talot saavat 90% D-E luokkia. Jos joku saa paremman luokan niin todennäköisesti laskelmissa on virhe.
Yhdeksän asunnon sähkölämmitteinen rivitalo bruttoneliöt 592 ja ostettu kokonais sähkö
67 068kWh, sisältäen kaiken taloyhtiöön tulevan sähkön. Ei saa huonompaan luokkaan kirveelläkään.
Rakennusvuosi 1978, että silleen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
ohjeet kirjoitti:
Katso linkki ympäristöministeriö muutti ohjeita
kylmiä varastoja ja ullakoita ym. ei enään 1.1.2009 lasketa mukaan bruttoneliöihin, eikä kannata nytkään jos on vasta tekemässä, ovat sitten valmiina seuraavassa todistuksessa oikein.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=96093&lan=fi
Joo. Älä muuta sano. Sain tietää saman ihan hetkittäin. Ihan älyttömyyksiin tää homma menee. Ensin pitää tehdä näin ja sitten kun deadline on umpeutumassa, sitten muutetaan taas pelisääntöjä.

Ei hirveemmin hymyilytä tuo pelleily. No on se hyvä, että meillä on nää viisaammat päättäjät.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tää aloitti aiheen kirjoitti:
Luin kyllä HS:n jutun. Siinähän nimenomaan sanottiin, että kylmät vintit lasketaan mukaan, autotalleja ja erillisiä varastokoppeja ei. Mutta olen kyllä kuullut monen (esim. ammatti-isännöitsijöiden) väittävän ihan muuta.
Miten hitossa tällainen systeemi on määrätty "pakolliseksi", kun homma on aivan keskeneräinen, eikä sillä ole kellekään mitään arvoa. Pienet taloyhtiöt ovat helisemässä ihan asiallistenkin hoidettavien asioiden kanssa, ei tarvittaisi tällaisia naurettavuuksia enää.
Ollaanko me vaan taas niin saakutin nöyriä, että tehdään kaikki, mitä EU käskee. Onkohan missään muussa maassa tätä otettu vakavasti?
Mutta epäilemättä joku taas rahastaa kivasti...
LÄHETTÄKÄÄ PALAUTETTA BRAXIN OIKEUSMINISTERIÖÖN !!!

KIRJAAMO@OM.FI
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tää aloitti kirjoitti:
Tässä se uusi ohje on:
http://www.motiva.fi/energiatodistus/uutiset/muutoslaskutapaan
Nythän tää vasta sekavaksi menikin. Esim. miten kellaritilat lasketaan mukaan? Meillä esim. kellari käsittää saunan ja pukuhuoneen, pesuhuoneen, askarteluhuoneen, lämmönjakohuoneen sekä erillisen työtilan, jossa on asukkaan oma lämmityspatteri. Lisäksi siellä on entinen myymälätila, joka on muutettu asunnoksi (ihan virallisesti). Sen takahuoneessa ei ole lämmitystä. Kellarin käytävällä ei ole lämmitystä (on vähän niinkuin "puolilämmintä" tilaa), ei myöskään vanhoissa perunakellareissa eikä vanhoissa puuliiterikopeissa. Uudessa sähkökeskuksessa ei myöskään ole, ei myöskään pyöräkellarissa.
Nämä kaikki on nyt sitten siis laskettava ja mitattava erikseen. Siinä ei pari tuntia riitäkään.
Entäs rappukäytävät? Kaksikerroksisessa talossa patterit on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tuulikaapeissa ei ole pattereita, ei myöskään vintin tasolla. Mites toi lasketaan? Ja kiva mittailla taas...
Ja sähköthän noissa kaikissa kylmissäkin tiloissa on. Eli sähkönkulutus sitten lasketaan kuitenkin niistäkin, mutta kulutus jakautuu paljon pienemmille neliöille...
Ja kun on vielä talosauna ja erittäin käytetty talopesukone - ihan ekologisesti oikeaoppisesti - niin lopputulos näyttää kuitenkin todennäköisesti tosi huonolta.
Ei tästä ihan oikeasti tule kyllä hittojakaan.
ETSIKÄÄ RAKENNUKSEN NS. ASEMAPIIRROS JA LASKEKAA NELIÖT SIELTÄ
KAIKKI LÄMMITETYT KERROKSET MUKAAN MYÖS KELLARIKERROS
SAMOIN PARVEKKKEET ULKOPINTOJEN MITTOJEN MUKAAN MUKAAN VAIKKA EIVÄT OLE LÄMMITETTYJÄ. MYÖS KYLMIÖT MUKAAN KOSKA JÄÄDYTETÄÄN KOMPRESSORIULLA JOKA SYÖ SÄHKÖÄ

AUTOTOLPPIA EI VOI JYVITTÄÄ VAIKKA VIE SÄHKÖÄ MUTTA SILLÄ KUITATAAN KYLMÄT PARVEKKEET

HOMMA HANSKASSA
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
ei todistusta tarvii. Kerroit, että on pieni yhtiö.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Taloyhtiössämme on 13 asuntoa, eli me kyllä kuulutaan niihin, joilta e-todistus vaaditaan. Sukulaistyttö asuua rivitaloyhtiössä, jossa on kahdeksan asuntoa ja sielläkin homma on pakko tehdä.
Toi majakkavertaus on osuva!
Me ollaan nyt päätetty olla hosumatta, katsotaan, mitä tapahtuu. Ohjeita on ilmeisesti pakko korjata. Oheisessa artikkelissa kuvataan tilanne hyvin.
Tietsyti, jos joku laittaa kämpän myyntiin heti tammikuussa, on pakko hommata joku paperi.
https://www.ess.fi/?article=207330
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ja mitäs sitten tehdään kun on suorasähkölämmitys; on pattereita, kattolämmitystä ja lattialämmitystä ja sähkölaskussa ei eritellä käyttö- ja lämmityssähköä ollenkaan ja energialaitos ei ota mitään kantaa asiaan. Milläs helkutin ohjeilla noista sitten lasketaan jotain?
Ilmianna
Jaa
käytännössä niin energiatodistus on vielä turhempi. Pelastussuunnitelmien kanssa kävi niin että lopulta isännöitsijät tai joku hallituksesta ne teki muutamassa minuutissa ja sitten ne on virallisesti olemassa. Tarkoitushan oli että talossa ASUVAT miettivät riskejä ja toimimista poikkeustilanteessa, nyt suurimman osan suunnitelmista ovat tehneet ne jotka eivät poikkeustilanteessa ole edes kiinteistöllä.

Energiatodistusten kanssa sama juttu, paperi joka maksaa jotain ja josta ei lopulta ole mitään hyötyä kenellekään. Vuodenvaihteen kaupoissa tulee ärräpäitä ja hampaidenkiristystä kun MUKA kauppa jää kiinni todistuksesta. Ostajat ovat hysteerisiä aivan väärien asioiden kanssa ja vaativat naurettavia papereita joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa (vrt. 10 vuotta vanha kuntokartoitus).

Sanoisin että pitkässä juoksussa edullisin tapa on hankkia todistus 10 vuodeksi pätevyyden omaavalta ja maksaa hieman enemmän. Vuosittaisesta päivittämisestä tulee maksettua vähintään sama summa 10 vuodessa uskokaa pois.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tähtiluokitus yhdistettynä järkevään ja vertailukelpoiseen energiatodistukseen olisi ollut kaikkein paras informaatio ulkopuolisille
taloyhtiön kunnosta.
Valitettavasti tähtiluokituskin kaatui ahneaan rahastukseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Miten hoidatte energiatodistuksen?

Hallitukset ja isännöitsijät: miten olette hoitaneet energiatodistusasian?
Todistus on siis pakollinen ensi vuonna. Voiko tehdä esim. niin, että isännöisijä tai hpj tekee ko todistuksen (tehtävä siis kerran vuodessa...), saa siitä kertakorvauksen ja pienen korvauksen uusimisesta vuóden kuluttua. Ko paperista otetaan sitten kopio, kun yhtiössä myydän tai vuokrataan jotain.
Meidän -50-luvulla rakennetussa pienessä taloyhtiössä on tehty putki, - ja sähkö- ja julkisivuremppa, lämmityskulut ja vedekulutus ovat erittäin kohtuullisia ja niitä seurataan tarkasti. En tajua, mitä lisäarvoa tuottaisi kalliin konsultin tekemä todistus "korjausehdotuksineen."

Täällähän jo isännöitsijäntodistuksen hintakeskustelun yhteyedessä kirjoitettiin näin:
"Jos energiatodistuksen
antaa isännöitsijä tai hallituksen pj. isännöitsijäntodistuksen mukana niin siitä voi veloittaa mitä parhaaksi katsoo. Sama koskee vuokrauksen yhteydessä pyydettävää energiatodistusta.
Jos energiatodistus on laadittu energiataloudellisen katselmuksen yhteydessä ja sen antajalla on pätevyys, niin todistus on voimassa 10 vuotta eikä se ole isännöitsijäntodistuksen mukana annettava. Ts. sen antajana ei ole isännöitsijä vaan taloyhtiö, silloin on luonnollista että todistus annetaan normaalilla kopiohinnalla.
Ero näiden kahden välillä on vastuu, ensimmäisessä se kaatuu isännöitsijäntoimiston päälle ja toisessa taloyhtiön/todistuksen laatijan päälle. Ja kuten moneen otteeseen on sanuttu, vastuu maksaa."
Tajutonta touhua.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta