maailman suurin

Mitähän reittiä alkaa ajeleen ja koska? Aattelin tilata pari tikettiä..
Ilmianna
Jaa

56 Vastausta


se oli vaasa - Härnosand, 3 vuoroa päivässä ja ilmanen pallomeri söör bb:lle
Ilmianna
Jaa
Höh.
Japanilainen mt Mary
Toka sijalla.
Suomalainen mt Tiiskeri.
Varmaa tietoa ei oo.
Maailman suurinhan on:
Quen Elisabet II
Ajoi karille ennonkon laskettiin mereen
Ilmianna
Jaa
Neitsytmatka Southamptonista Fort Laudardaleen. Vain yhdessä luokassaon enää tilaa... onnea tiketin hankintaan. 3759 puntaa / hytti...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
47 VASTAUSTA:
Neitsytmatkasta oli kyse. Tammikuussa 2004. Siitä eteenpäin se jää Karibialle ja pyörii vastaisuudessa eri puolilla maailmaa ilman vakioreittejä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hydratech kirjoitti:
Neitsytmatkasta oli kyse. Tammikuussa 2004. Siitä eteenpäin se jää Karibialle ja pyörii vastaisuudessa eri puolilla maailmaa ilman vakioreittejä.
Tunturi mopo on hyvä.
Sillä pääsee. Ainakin Pekko
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olisi joskus kokeilla miltä tuntuu 30 solmua 350 metrisessä risteilijässä.. mutta pitänee odotella alennusmyyntiä. Cunardin sivuilta kävin justiinsa katselemassa, aikamoinen laitos...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
queen mary 2 kirjoitti:
Olisi joskus kokeilla miltä tuntuu 30 solmua 350 metrisessä risteilijässä.. mutta pitänee odotella alennusmyyntiä. Cunardin sivuilta kävin justiinsa katselemassa, aikamoinen laitos...
Ei taida alennus lippuja olla.
Vaikka toisaalta.
Ajoi karille ennen vesille laskua
Uusi "concorde" ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
queen mary 2 kirjoitti:
Olisi joskus kokeilla miltä tuntuu 30 solmua 350 metrisessä risteilijässä.. mutta pitänee odotella alennusmyyntiä. Cunardin sivuilta kävin justiinsa katselemassa, aikamoinen laitos...
Aika sama kuin 15 solmua 175 metrisessä. Aallonmuodostus ei ole identtistä, mutta kuplan matka keulasta perään kestää saman verran.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hydratech kirjoitti:
Aika sama kuin 15 solmua 175 metrisessä. Aallonmuodostus ei ole identtistä, mutta kuplan matka keulasta perään kestää saman verran.
kyllä se aika lähelle identtistä on. Tuskin maallikko edes huomaa eroa. Ei se viskoosin virtauksen luonne niin paljoa muutu.

Muutenkaan 30 solmua siinä laivassa ei tuntune yhtään missään ellei aaltoa ole edes vähän.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
aika lähelle kirjoitti:
kyllä se aika lähelle identtistä on. Tuskin maallikko edes huomaa eroa. Ei se viskoosin virtauksen luonne niin paljoa muutu.

Muutenkaan 30 solmua siinä laivassa ei tuntune yhtään missään ellei aaltoa ole edes vähän.
Ho ho. Kaiva esiin matikan kirja.
30 m/s on hirmu myrä.
30 solmua on laiville mahdoton nopeus
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Ho ho. Kaiva esiin matikan kirja.
30 m/s on hirmu myrä.
30 solmua on laiville mahdoton nopeus
Tooto,

Voitko perustella miksi 30 solmua on laivalle mahdoton nopeus?

Tiedätkö miten lujaa "United States" kulki? Tai miten lujaa QMII kulkee (on jo käynyt merikoeajolla aikoja sitten).

Kuulostaa vähän siltä kuin "ei voi lentää yli äänen nopeuden".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Ho ho. Kaiva esiin matikan kirja.
30 m/s on hirmu myrä.
30 solmua on laiville mahdoton nopeus
30 solmua on hyvinkin mahdollista isoilla laivoilla nopeudeksi. GTS Finnjetin (valmistunut 1977) maksiminopeus oli aikoinaan 30,5 kn. Nyt en tiedä nykyisen Finnjetin maksiminopeutta, kun kaasuturbiinit on tietääkseni vaihdettu pois.
Minun matikan mukaan 30 solmua = 30*1852/3600 m/s = 15,4 m/s.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ola kirjoitti:
30 solmua on hyvinkin mahdollista isoilla laivoilla nopeudeksi. GTS Finnjetin (valmistunut 1977) maksiminopeus oli aikoinaan 30,5 kn. Nyt en tiedä nykyisen Finnjetin maksiminopeutta, kun kaasuturbiinit on tietääkseni vaihdettu pois.
Minun matikan mukaan 30 solmua = 30*1852/3600 m/s = 15,4 m/s.
kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät joskus diesel koneet sinne huimien polttoainekulujen takia.

Tänä kesänäkin kyllä pötkötteli tommosta 30 solmuu kevyesti
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pro kirjoitti:
kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät joskus diesel koneet sinne huimien polttoainekulujen takia.

Tänä kesänäkin kyllä pötkötteli tommosta 30 solmuu kevyesti
Telakalle ensi keväänä, laitetaan sisustus uusiks kokonaan. Siis Finnjet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Ho ho. Kaiva esiin matikan kirja.
30 m/s on hirmu myrä.
30 solmua on laiville mahdoton nopeus
SS United States ylitti neitsytmatkallaan heinäkuussa 1952 Atlantin lännestä itään ajassa 3 vrk 10 tuntia 40 minuuttia, mistä sen keskinopeudeksi saatiin 35,59 solmua. Entinen ”sinisen nauhan” haltijan Queen Maryn ennätys parani kerralla 3,9 solmua! Paluumatka idästä länteen sujui ajassa 3 vrk 12 tuntia 12 minuuttia, mikä teki nopeudeksi 34,51 solmua. Viimeisen matkansa 1969 tehnyt United States oli siis nopeampi kuin GTS Finnjet. Se oli virtaviivainen ja kevyt (53.300 tonnia) ja sen höyryturbiineista löytyi akselitehoa peräti 241.785 hv (Finnjetin kaasuturbiinit 55.000 kW eli noin 75.000 hv). US:n suurin pituus oli 301,7 m ja leveys 30,5 m – Finnjetin vastaavat luvut 215 m ja 25,4 m.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
SS United States ylitti neitsytmatkallaan heinäkuussa 1952 Atlantin lännestä itään ajassa 3 vrk 10 tuntia 40 minuuttia, mistä sen keskinopeudeksi saatiin 35,59 solmua. Entinen ”sinisen nauhan” haltijan Queen Maryn ennätys parani kerralla 3,9 solmua! Paluumatka idästä länteen sujui ajassa 3 vrk 12 tuntia 12 minuuttia, mikä teki nopeudeksi 34,51 solmua. Viimeisen matkansa 1969 tehnyt United States oli siis nopeampi kuin GTS Finnjet. Se oli virtaviivainen ja kevyt (53.300 tonnia) ja sen höyryturbiineista löytyi akselitehoa peräti 241.785 hv (Finnjetin kaasuturbiinit 55.000 kW eli noin 75.000 hv). US:n suurin pituus oli 301,7 m ja leveys 30,5 m – Finnjetin vastaavat luvut 215 m ja 25,4 m.
Niin, se 35.6 solmua oli sen matkan keskinopeus. Huippunopeus laivalla oli yli 40 solmua...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JRM kirjoitti:
Niin, se 35.6 solmua oli sen matkan keskinopeus. Huippunopeus laivalla oli yli 40 solmua...
Nettisivuilla on ristiriitaista tietoa. Jossakin puhutaan 38 solmusta, jossakin jopa yli 40:stä.

Koeajossa US pakitti tyylikkäästi yli 20 solmun vauhdilla eli samaa kyytiä kuin ruotsinlaivat ajavat keula edellä täysillä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
Nettisivuilla on ristiriitaista tietoa. Jossakin puhutaan 38 solmusta, jossakin jopa yli 40:stä.

Koeajossa US pakitti tyylikkäästi yli 20 solmun vauhdilla eli samaa kyytiä kuin ruotsinlaivat ajavat keula edellä täysillä.
ajavat 23,5 - 24 kn ulkomerellä. On tullut kerran peesattua sumussa Kihdin yli sellaisen perässä kun näkyvyys oli lähes nollassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Katsastusmies kirjoitti:
ajavat 23,5 - 24 kn ulkomerellä. On tullut kerran peesattua sumussa Kihdin yli sellaisen perässä kun näkyvyys oli lähes nollassa.
Ovatpa ajaneet vauhdikkaammin kuin niillä pitäisi päästäkään!

Silja Serenaden ja Symphonyn nopeudeksi ilmoitetaan eri nettilähteissä 21,5–23 solmua ja Viking Cinderellan 21,5–22 solmua.

Lokisi kalibrointia en epäile.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JRM kirjoitti:
Niin, se 35.6 solmua oli sen matkan keskinopeus. Huippunopeus laivalla oli yli 40 solmua...
Ihan ilmaista tuollainen 35 solmun kyyti 300-metrisellä laivanrometolla ei ole.

Akseliteho 240.000 hv vastaa 176 megawattia. Ison voimalaitoksen teho – esim. Oulujoen voimalaitoksista yksikään ei tuota tuollaista tehoa.

Tiedossani ei ole, mitä polttoainetta United States käytti. Jos 176 MW revitään raskaasta polttoöljystä (lämpöarvo 40,6–40,7 MJ/kg) ja hyötysuhteen oletetaan olevan 40 prosentin luokkaa, kuluu polttoainetta pikaisen laskelman mukaan 10–11 kg sekunnissa eli lähemmäs 40 tonnia tunnissa. Atlantin ylitys olisi sen mukaan vajuttanut säiliöitä yli 3.000 tonnin verran.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
Ovatpa ajaneet vauhdikkaammin kuin niillä pitäisi päästäkään!

Silja Serenaden ja Symphonyn nopeudeksi ilmoitetaan eri nettilähteissä 21,5–23 solmua ja Viking Cinderellan 21,5–22 solmua.

Lokisi kalibrointia en epäile.
Keli oli tuolloin kummallinen. Sivumyötäinen noin 10 - 13 m/s sadetta ja kova sumu! Olisisko tuo myötäinen tuuli auttanut nopeuksissa. Tietenkin huiput olivat tuota luokkaa ja kun siinä perä-aallossa ajaa, niin ei siinä tasaiseen nopeuteen pysty. Mutta noin keskimäärin mentiin 22 - 23 kn huiput päälle. On minulla plotti tallella että voisi sen keskinopeuden laskeakin kun viitsisis.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Pro kirjoitti:
kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät joskus diesel koneet sinne huimien polttoainekulujen takia.

Tänä kesänäkin kyllä pötkötteli tommosta 30 solmuu kevyesti
> kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät
> joskus diesel koneet sinne huimien
> polttoainekulujen takia.

Kaasuturbiinien etuna on pienuus ja keveys tehoon verrattuna. Hyötysuhteeltaan ne eivät ole kaksisia, varsinkaan osatehoilla.

Finnjetin rakentamispäätös ja taloudellisuuslaskelmat oli tehty halpojen polttoaineiden aikaan. Laivalla piti saavuttaa tietty nopeus (yli 30 solmua), jotta Helsingin ja Travemünden väli saatiin ajettua alle vuorokaudessa. Tyhjennykseen ja uusien matkustajien ottoon varattiin vuorokaudesta ne loput pari tuntia. Näin päästiin ajamaan järkevien aikataulujen mukaista liikennettä.

Parhaan kesäsesongin ulkopuolella tuli vuosien mittaan taloudellisuusongelmia. Laskelmat osoittivat, että pienemmille matkustajamäärille riittäisi hiljaisempina aikoina vähempikin vauhti, kunhan vain polttoaineen kulutus saataisiin aisoihin. Kaasuturbiineilla ei voinut ajaa hitaastikaan halvalla hyötysuhteen heikkenemisen johdosta. Ratkaisuksi laivaan asennettiin dieselmoottorit kaasuturbiinien rinnalle. Näin sillä päästiin ajamaan edelleen isoa kovaa parhaana turistikautena turbiinien voimin, mutta syksyn, talven ja kevään vuoroissa on ajettu hitaampien aikataulujen mukaan dieseleillä.

Minulla on mielikuva, että laivalla olisi ajoittain ajettu myös "puolinopean aikataulun" mukaisesti niin, että yhtä potkurikoneistoa on käytetty turbiinilla ja toista dieselillä. Näin on päästy ajamaan nopeammin kuin kahdella dieselillä, mutta pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin sama nopeus veisi kahdella turbiinilla ajaen. Tätä en väitä faktana, mutta muistelen kuulleeni asiasta laivan henkilökunnan suusta joskus 1980-luvulla aluksella matkustaessani.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Matkustaja kirjoitti:
> kyllä ne siellä edelleen ovat, lisäsivät
> joskus diesel koneet sinne huimien
> polttoainekulujen takia.

Kaasuturbiinien etuna on pienuus ja keveys tehoon verrattuna. Hyötysuhteeltaan ne eivät ole kaksisia, varsinkaan osatehoilla.

Finnjetin rakentamispäätös ja taloudellisuuslaskelmat oli tehty halpojen polttoaineiden aikaan. Laivalla piti saavuttaa tietty nopeus (yli 30 solmua), jotta Helsingin ja Travemünden väli saatiin ajettua alle vuorokaudessa. Tyhjennykseen ja uusien matkustajien ottoon varattiin vuorokaudesta ne loput pari tuntia. Näin päästiin ajamaan järkevien aikataulujen mukaista liikennettä.

Parhaan kesäsesongin ulkopuolella tuli vuosien mittaan taloudellisuusongelmia. Laskelmat osoittivat, että pienemmille matkustajamäärille riittäisi hiljaisempina aikoina vähempikin vauhti, kunhan vain polttoaineen kulutus saataisiin aisoihin. Kaasuturbiineilla ei voinut ajaa hitaastikaan halvalla hyötysuhteen heikkenemisen johdosta. Ratkaisuksi laivaan asennettiin dieselmoottorit kaasuturbiinien rinnalle. Näin sillä päästiin ajamaan edelleen isoa kovaa parhaana turistikautena turbiinien voimin, mutta syksyn, talven ja kevään vuoroissa on ajettu hitaampien aikataulujen mukaan dieseleillä.

Minulla on mielikuva, että laivalla olisi ajoittain ajettu myös "puolinopean aikataulun" mukaisesti niin, että yhtä potkurikoneistoa on käytetty turbiinilla ja toista dieselillä. Näin on päästy ajamaan nopeammin kuin kahdella dieselillä, mutta pienemmällä polttoaineen kulutuksella kuin sama nopeus veisi kahdella turbiinilla ajaen. Tätä en väitä faktana, mutta muistelen kuulleeni asiasta laivan henkilökunnan suusta joskus 1980-luvulla aluksella matkustaessani.
FINJET ajoi talviaikataulua yhdellä kaasuturbiinilla. Sitten hankittiin dieselkoneet kun yhdelläkin turbiinilla meno oli liian rivakkaa ja turbiinia jouduttiin ajamaan hyötysuhteen kannalta epäedullisen alhaisella teholla.
Lisäksi Jet A-1 maksaa Euro/kwh paljon enemmän kuin kevyt tai vielä edullisempi raskas polttoöljy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
Ihan ilmaista tuollainen 35 solmun kyyti 300-metrisellä laivanrometolla ei ole.

Akseliteho 240.000 hv vastaa 176 megawattia. Ison voimalaitoksen teho – esim. Oulujoen voimalaitoksista yksikään ei tuota tuollaista tehoa.

Tiedossani ei ole, mitä polttoainetta United States käytti. Jos 176 MW revitään raskaasta polttoöljystä (lämpöarvo 40,6–40,7 MJ/kg) ja hyötysuhteen oletetaan olevan 40 prosentin luokkaa, kuluu polttoainetta pikaisen laskelman mukaan 10–11 kg sekunnissa eli lähemmäs 40 tonnia tunnissa. Atlantin ylitys olisi sen mukaan vajuttanut säiliöitä yli 3.000 tonnin verran.
Maailmanpoliisin venepoliisiosasto ei ole köyhä eikä kipeä. Poltantiaineeseen riittää varaa.

Muistan käyneeni katsomassa USS Leahy -nimistä ohjusristeilijää Helsingin Länsisatamassa ehkä n. 31 vuotta sitten. Ihan vaikuttavan kokoinen paatti – 163 metriä tai silleen.

Löytyy sivustosta http://navysite.de

On näköjään poistettu käytöstä 10 vuotta sitten. Teknisissä tiedoissa Leahyn nopeudeksi mainitaan "30 " solmua.

Yhä käytössä olevan kaluston kohdalla on seuraavanlaisia tietoja:

Hävittäjät (~170-175 m) - Spruance, O'Brien, Stump, Cushing, O'Bannon, Thorn, Fletcher: nopeus samaiset "30 " solmua.

Taistelulaivat (~270 m) - Iowa, New Jersey, Missouri, Wisconsin: nopeus 35 solmua.

Lentotukialukset (~320-340 m) - Enterprise, John F. Kennedy ym.: nopeus 35 solmua.

Aika kyytiä kulkevat nuokin militäärilaitteet!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ola kirjoitti:
30 solmua on hyvinkin mahdollista isoilla laivoilla nopeudeksi. GTS Finnjetin (valmistunut 1977) maksiminopeus oli aikoinaan 30,5 kn. Nyt en tiedä nykyisen Finnjetin maksiminopeutta, kun kaasuturbiinit on tietääkseni vaihdettu pois.
Minun matikan mukaan 30 solmua = 30*1852/3600 m/s = 15,4 m/s.
Ei ole Jetiltä kaasuturbiinit lähteneet,oma ennätykseni Jetillä on ollut hetkellisesti 32 knotsia pari vuotta sitten mutta Cunardi teetti tosi lotjan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
SS United States ylitti neitsytmatkallaan heinäkuussa 1952 Atlantin lännestä itään ajassa 3 vrk 10 tuntia 40 minuuttia, mistä sen keskinopeudeksi saatiin 35,59 solmua. Entinen ”sinisen nauhan” haltijan Queen Maryn ennätys parani kerralla 3,9 solmua! Paluumatka idästä länteen sujui ajassa 3 vrk 12 tuntia 12 minuuttia, mikä teki nopeudeksi 34,51 solmua. Viimeisen matkansa 1969 tehnyt United States oli siis nopeampi kuin GTS Finnjet. Se oli virtaviivainen ja kevyt (53.300 tonnia) ja sen höyryturbiineista löytyi akselitehoa peräti 241.785 hv (Finnjetin kaasuturbiinit 55.000 kW eli noin 75.000 hv). US:n suurin pituus oli 301,7 m ja leveys 30,5 m – Finnjetin vastaavat luvut 215 m ja 25,4 m.
Olet unohtanut nykyisen Codelag vaihteiston jetiltä jolloin yllämainitsemasi 55MW:n lisäksi voidan ottaa samanaikaisesti 2x Wärsilä Vasa 32 V18 koneiden tehot mukaan joka on noin 10MW:a
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jetin mestari kirjoitti:
Olet unohtanut nykyisen Codelag vaihteiston jetiltä jolloin yllämainitsemasi 55MW:n lisäksi voidan ottaa samanaikaisesti 2x Wärsilä Vasa 32 V18 koneiden tehot mukaan joka on noin 10MW:a
Miten paljon tälläinen QM 2 mahtanee kuluttaa täydessä vauhdissa tunnissa..?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
uuno kirjoitti:
Miten paljon tälläinen QM 2 mahtanee kuluttaa täydessä vauhdissa tunnissa..?
Nettisivun http://www.nzmaritime.co.nz/qm2/ mukaan QM2-alusta pukkaa eteenpäin 4 Wärtsilä-yhteispainedieseliä, yhteisteholtaan 118 MW eli 118.000 kW. Se on tuntuvasti VÄHEMMÄN kuin United Statesin koneteho oli aikoinaan! Huippunopeudeksi saadaan jo tuolla teholla niinkin paljon kuin 30 solmua!

Kun tuollaisten laivadieseleiden ominaiskulutus täydellä teholla on luokkaa 170 g/kWh, saadaan raskaan polttoöljyn kulutukseksi huippunopeudella melko tarkkaan 20 tonnia tunnissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
Nettisivun http://www.nzmaritime.co.nz/qm2/ mukaan QM2-alusta pukkaa eteenpäin 4 Wärtsilä-yhteispainedieseliä, yhteisteholtaan 118 MW eli 118.000 kW. Se on tuntuvasti VÄHEMMÄN kuin United Statesin koneteho oli aikoinaan! Huippunopeudeksi saadaan jo tuolla teholla niinkin paljon kuin 30 solmua!

Kun tuollaisten laivadieseleiden ominaiskulutus täydellä teholla on luokkaa 170 g/kWh, saadaan raskaan polttoöljyn kulutukseksi huippunopeudella melko tarkkaan 20 tonnia tunnissa.
noi kaasuturbiinit joiden kanssa teho on se ilmoittamasi..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
joonas kirjoitti:
noi kaasuturbiinit joiden kanssa teho on se ilmoittamasi..
Vilkaisin tuolta nettisivulta hätäisesti vain Wärtsilän dieseleihin viittaavan lauseen ja kokonaisteholukeman enkä tullut lukeneeksi koko stooria, jossa puhuttiin turbinaattoreistakin. SORRY!

Kaasuturbiinit kuluttavat enemmän ja kalliimpaa p-ainetta, joten huippunopeudella ajo vienee tuntuvasti enemmänkin kuin 20 tonnia tunnissa. En löytänyt nettisivulta tietoa siitä, miten kokonaisteho jakautuu dieseleiden ja turbiinien kesken.

Potkureita (4 kpl) pyörittävät viime kädessä sähkömoottorit à 20 MW. KaMeWa-potkurikoneistoista kaksi on kiinteitä ja kahta voidaan pyörittää 360°.

Moottoreiden ja turbiinien kokonaistehosta (118 MW) osa menee laivan muiden toimintojen pyörittämiseen ja osa muunnoshäviöihin. Potkureille saadaan vajaat 70 %.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Maakrapu kirjoitti:
Maailmanpoliisin venepoliisiosasto ei ole köyhä eikä kipeä. Poltantiaineeseen riittää varaa.

Muistan käyneeni katsomassa USS Leahy -nimistä ohjusristeilijää Helsingin Länsisatamassa ehkä n. 31 vuotta sitten. Ihan vaikuttavan kokoinen paatti – 163 metriä tai silleen.

Löytyy sivustosta http://navysite.de

On näköjään poistettu käytöstä 10 vuotta sitten. Teknisissä tiedoissa Leahyn nopeudeksi mainitaan "30 " solmua.

Yhä käytössä olevan kaluston kohdalla on seuraavanlaisia tietoja:

Hävittäjät (~170-175 m) - Spruance, O'Brien, Stump, Cushing, O'Bannon, Thorn, Fletcher: nopeus samaiset "30 " solmua.

Taistelulaivat (~270 m) - Iowa, New Jersey, Missouri, Wisconsin: nopeus 35 solmua.

Lentotukialukset (~320-340 m) - Enterprise, John F. Kennedy ym.: nopeus 35 solmua.

Aika kyytiä kulkevat nuokin militäärilaitteet!
Nuo venäläiset on tehny kaikkea kivaa.
Sokol is the world's largest and most powerful operational hydrofoil "warship". Displacement 465 tons, maximum speed is 60 knots, built by Zelenodolsk shipyard in 1977.
www.hydrofoils.org
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
SS United States ylitti neitsytmatkallaan heinäkuussa 1952 Atlantin lännestä itään ajassa 3 vrk 10 tuntia 40 minuuttia, mistä sen keskinopeudeksi saatiin 35,59 solmua. Entinen ”sinisen nauhan” haltijan Queen Maryn ennätys parani kerralla 3,9 solmua! Paluumatka idästä länteen sujui ajassa 3 vrk 12 tuntia 12 minuuttia, mikä teki nopeudeksi 34,51 solmua. Viimeisen matkansa 1969 tehnyt United States oli siis nopeampi kuin GTS Finnjet. Se oli virtaviivainen ja kevyt (53.300 tonnia) ja sen höyryturbiineista löytyi akselitehoa peräti 241.785 hv (Finnjetin kaasuturbiinit 55.000 kW eli noin 75.000 hv). US:n suurin pituus oli 301,7 m ja leveys 30,5 m – Finnjetin vastaavat luvut 215 m ja 25,4 m.
United Statesin konetehoksi todettiin tuossa 241.785 hv, mikä tekee jotain 177.800 kW eli pyöreästi 178 MW.

Viking Linen 7 aluksen (Amorella, Cinderella, Gabriella, Isabella, Mariella, Rosella ja Ålandsfärjan) konetehot vaihtelevat esitetietojen mukaan 28,8 MW:n (Cinderella) ja 8,14 MW:n (Ålandsfärjan) välillä. Yhteensä niiden dieseleistä löytyy papua n. 153,4 MW. Seitsemän aluksen yhteinen koneteho yltää noin 86 prosenttiin US:n höyryturbiinien tehosta.

Tuon US:n vesillelaskusta on sentään aikaa jo yli puoli vuosisataa. Ei väheksyttävä vekotin lainkaan!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hydratech kirjoitti:
Aika sama kuin 15 solmua 175 metrisessä. Aallonmuodostus ei ole identtistä, mutta kuplan matka keulasta perään kestää saman verran.
Laivan peräaalto on suorassa suhteessa aluksen pituuteen ja desementtiin. Arhcimededeksen laki käy hyvin.
300 metrisellä voi hyvinkin ajaa 30 kn
200 metrisellä 23 kn
100 metrisellä 16 (14) kn
50 metrisellä 8 (7) kn
Suuremmat nopeudet on tietisty teorissa mahdollisia. (runkon vahvuus/energia)
Perätuuppareillahan ajalleen 20 x desementti ja ylikin.
Hyvää lomaa ja tilaa lippu
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Laivan peräaalto on suorassa suhteessa aluksen pituuteen ja desementtiin. Arhcimededeksen laki käy hyvin.
300 metrisellä voi hyvinkin ajaa 30 kn
200 metrisellä 23 kn
100 metrisellä 16 (14) kn
50 metrisellä 8 (7) kn
Suuremmat nopeudet on tietisty teorissa mahdollisia. (runkon vahvuus/energia)
Perätuuppareillahan ajalleen 20 x desementti ja ylikin.
Hyvää lomaa ja tilaa lippu
Mikä on "desementti"? En ole koskaan kuullukkaan, mutta kuullostaa mielenkiintoiselta.

Minä olen ymmärtänyt että keulaallon pituus riippuu laivan nopeudesta. "Runkonopeus" on se nopeus jossa keulaaalto on vähän lyhyempi kuin laivan/veneen runko, ja se kantaa perää.

Hinaajat pystyvät ajamaan runkonopeutta, sen suuremmat ei yleensä.

Laiva muodostaa monimutkaisen aaltomuodostelman, jossa on yleensä keulaaalto, "väliaalotoja" ja peräaalto. Namä vaihtelevat tietenkin eri nopeuksilla. Laivalle yritetään aina löytää sellainen runkomuoto joka olisi edullinen niillä nopeuksilla jolla laivaa yleensä kuljetetaan.

Peräaalto riippuu rungon nopeudesta ja muodosta. Perä suunnitellaan yleensä hyvin tarkasti juuri peräaaltoa silmälläpitäen (esim ylä- tai ala-jättöperä).

Laivan tai veneen nopeutta käsitellään teoreettisesti Frouden luvulla, joka on vesilinjan pituuden ja nopeuden suhde. Rungon koolla ai ole mitään vaikutusta, eli pienoismalli ja tankkeri voi edetä samalla Frouden luvulla. Tämä helpottaa mallikokeita, ja on alunperin kehitetty juuri sitä varten.

Frouden luku on FN=V/(g*L)1/2=(m/s)/((m/s2)*m)1/2, jossa V on rungon nopeus m/s, g on 9.81 (suunnilleen) m/s2 ja L on rungon pituus vesilinjan kohdalla metreissä (siis ei vesilinjan pituus).

Ja tuliko kukaan tästä onnellisemmaksi? Ei luultavasti :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Desementti? kirjoitti:
Mikä on "desementti"? En ole koskaan kuullukkaan, mutta kuullostaa mielenkiintoiselta.

Minä olen ymmärtänyt että keulaallon pituus riippuu laivan nopeudesta. "Runkonopeus" on se nopeus jossa keulaaalto on vähän lyhyempi kuin laivan/veneen runko, ja se kantaa perää.

Hinaajat pystyvät ajamaan runkonopeutta, sen suuremmat ei yleensä.

Laiva muodostaa monimutkaisen aaltomuodostelman, jossa on yleensä keulaaalto, "väliaalotoja" ja peräaalto. Namä vaihtelevat tietenkin eri nopeuksilla. Laivalle yritetään aina löytää sellainen runkomuoto joka olisi edullinen niillä nopeuksilla jolla laivaa yleensä kuljetetaan.

Peräaalto riippuu rungon nopeudesta ja muodosta. Perä suunnitellaan yleensä hyvin tarkasti juuri peräaaltoa silmälläpitäen (esim ylä- tai ala-jättöperä).

Laivan tai veneen nopeutta käsitellään teoreettisesti Frouden luvulla, joka on vesilinjan pituuden ja nopeuden suhde. Rungon koolla ai ole mitään vaikutusta, eli pienoismalli ja tankkeri voi edetä samalla Frouden luvulla. Tämä helpottaa mallikokeita, ja on alunperin kehitetty juuri sitä varten.

Frouden luku on FN=V/(g*L)1/2=(m/s)/((m/s2)*m)1/2, jossa V on rungon nopeus m/s, g on 9.81 (suunnilleen) m/s2 ja L on rungon pituus vesilinjan kohdalla metreissä (siis ei vesilinjan pituus).

Ja tuliko kukaan tästä onnellisemmaksi? Ei luultavasti :)
Minä tulin onnelliseksi. On taas puoleksi vuodeksi harrastetta. Toi sun kaavasi. Tällä syömisellä en usko että se on oikein.
Decementra tarkoittaa aihion käytöstä "elävässä"vedessä.
Keulakuplat ja föörin muoto vaikuttaa ainoastaan resistanttiin.
Tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla (paitsi liippareilla) Eli M2=peräaalto2.
Pois aurattu vesi säästää energiaa mutta laivan pois töyntämä vesimäärä, mikä on helpolla vektoreilla laskettavissa, esittää ehdot normaalille vauhdille. Pois työnnetty uppouma on peräaalto. Ei se sen vaikeempaa ole
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Desementti? kirjoitti:
Mikä on "desementti"? En ole koskaan kuullukkaan, mutta kuullostaa mielenkiintoiselta.

Minä olen ymmärtänyt että keulaallon pituus riippuu laivan nopeudesta. "Runkonopeus" on se nopeus jossa keulaaalto on vähän lyhyempi kuin laivan/veneen runko, ja se kantaa perää.

Hinaajat pystyvät ajamaan runkonopeutta, sen suuremmat ei yleensä.

Laiva muodostaa monimutkaisen aaltomuodostelman, jossa on yleensä keulaaalto, "väliaalotoja" ja peräaalto. Namä vaihtelevat tietenkin eri nopeuksilla. Laivalle yritetään aina löytää sellainen runkomuoto joka olisi edullinen niillä nopeuksilla jolla laivaa yleensä kuljetetaan.

Peräaalto riippuu rungon nopeudesta ja muodosta. Perä suunnitellaan yleensä hyvin tarkasti juuri peräaaltoa silmälläpitäen (esim ylä- tai ala-jättöperä).

Laivan tai veneen nopeutta käsitellään teoreettisesti Frouden luvulla, joka on vesilinjan pituuden ja nopeuden suhde. Rungon koolla ai ole mitään vaikutusta, eli pienoismalli ja tankkeri voi edetä samalla Frouden luvulla. Tämä helpottaa mallikokeita, ja on alunperin kehitetty juuri sitä varten.

Frouden luku on FN=V/(g*L)1/2=(m/s)/((m/s2)*m)1/2, jossa V on rungon nopeus m/s, g on 9.81 (suunnilleen) m/s2 ja L on rungon pituus vesilinjan kohdalla metreissä (siis ei vesilinjan pituus).

Ja tuliko kukaan tästä onnellisemmaksi? Ei luultavasti :)
Ei tuosta oudosta sanasta tarvitse välittää – se on pelkkää tootoilua. Ei siltä suunnalta ole näille palstoille ennenkään mitään ymmärrettävää ilmestynyt!

Englannin sanan "displacement" (ransk. déplacement) merenkulkijat toki ymmärtävät.

displace siirtää paikalta, muuttaa, syrjäyttää; korvata (kem). displaceable siirrettävissä oleva, korvattavissa oleva. displaced term anomaalinen, satunnainen termi, muuttuva termi. displaced-loop pattern heittomalli (tekst). displacement 1. siirtäminen paikaltaan; siirtymä; siirto; siirros, syrjäytyminen, siirtyminen (geol); syrjäytys, syrjäyttäminen; viraltapano; syrjäytystilavuus (hydraul); 2. korvaaminen; 3. uppouma, deplasementti (mer); 4. iskun tilavuus (= männän pinta-ala x iskun pituus); sylinterin tilavuus; 5. kuvan särö(ytyminen) (rad); 6. sähkövuon tiheys.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Minä tulin onnelliseksi. On taas puoleksi vuodeksi harrastetta. Toi sun kaavasi. Tällä syömisellä en usko että se on oikein.
Decementra tarkoittaa aihion käytöstä "elävässä"vedessä.
Keulakuplat ja föörin muoto vaikuttaa ainoastaan resistanttiin.
Tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla (paitsi liippareilla) Eli M2=peräaalto2.
Pois aurattu vesi säästää energiaa mutta laivan pois töyntämä vesimäärä, mikä on helpolla vektoreilla laskettavissa, esittää ehdot normaalille vauhdille. Pois työnnetty uppouma on peräaalto. Ei se sen vaikeempaa ole
En nyt ymmärtänyt juuri mitään vastauksestasi.

Keulan muoto vaikuttaa allonmuodostukseen, mutta mitä tarkoittaa "tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla"? Entä jos laiva seisoo paikallaan?

Mitä tarkoittaa M2=peräaalto2 ?

En myöskään oikein niele viimeistä osaa viestistäsi.

En nyt kylläkään heti löytänyt mitään vikaa siinä Frouden numeron kaavasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Desementti? kirjoitti:
En nyt ymmärtänyt juuri mitään vastauksestasi.

Keulan muoto vaikuttaa allonmuodostukseen, mutta mitä tarkoittaa "tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla"? Entä jos laiva seisoo paikallaan?

Mitä tarkoittaa M2=peräaalto2 ?

En myöskään oikein niele viimeistä osaa viestistäsi.

En nyt kylläkään heti löytänyt mitään vikaa siinä Frouden numeron kaavasta.
Et ole tainnut aiemmin tehdä näillä palstoilla tuttavuutta nimimerkkiin, jolle esitit kysymyksesi.

Lienee jokseenkin turha odottaa ymmärrettävää vastausta...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
JRM kirjoitti:
Tooto,

Voitko perustella miksi 30 solmua on laivalle mahdoton nopeus?

Tiedätkö miten lujaa "United States" kulki? Tai miten lujaa QMII kulkee (on jo käynyt merikoeajolla aikoja sitten).

Kuulostaa vähän siltä kuin "ei voi lentää yli äänen nopeuden".
En yritäkkään perustella. Anteeksi vaan.
300 metrinen voi hyvinkin ajaa 30 solmua
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Desementti? kirjoitti:
En nyt ymmärtänyt juuri mitään vastauksestasi.

Keulan muoto vaikuttaa allonmuodostukseen, mutta mitä tarkoittaa "tyhjää ei vauhdilla kulkevan laivan alla voi olla"? Entä jos laiva seisoo paikallaan?

Mitä tarkoittaa M2=peräaalto2 ?

En myöskään oikein niele viimeistä osaa viestistäsi.

En nyt kylläkään heti löytänyt mitään vikaa siinä Frouden numeron kaavasta.
Massa neliössa on sama kuin peräaalto miinus meren resistans. M2= m2.
Oot hieno ja fiksu. Kato ei sitä professoriksi pääse jos ei vastaan väittele
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Massa neliössa on sama kuin peräaalto miinus meren resistans. M2= m2.
Oot hieno ja fiksu. Kato ei sitä professoriksi pääse jos ei vastaan väittele
Tooto,

Tiedän ettei tämä kannata, mutta onhan se hauskaa.

En tiedä mistä sinä saat ne kaavasi, mutta ethän sinä itse niitä taida ymmärtää. Ymmärrätkö ollenkaan mitä kirjoitat? Eli jos laiva seisoo paikallaan niin resistanssi (oletan että tarkoitat ainakin rungon pintakitkaa sekä aallonmuodostus vastusta) on nolla, eli laivalla on peräaalto joka on laivan paino neliössä? En ole vielä törmännyt kyseiseen tilanteeseen.

En nyt ole pyrkimässä professoriksi, mutta täytyyhän sitä vähän väitellä vastaan kun joku kirjoittaa aivan puuta heinää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hydratech kirjoitti:
Aika sama kuin 15 solmua 175 metrisessä. Aallonmuodostus ei ole identtistä, mutta kuplan matka keulasta perään kestää saman verran.
Jetissä on kaasuturbiinit.
Normaali ajossa ajetaan dieselillä ja sit kun lähestytään satamaa, tulee kovaa, taikka vastaavia tilanteita missä merenkäyntiä, laitetaan turboja päälle tarpeen vaatiessa 1-2kpl, yleensä yksi.
Kun on merenkäyntiä Finnjetillä myös evät jotka syö konetehoja ja silloin myös turpot päälle koska vauhti tippuisi muuten noin 9,5kn.

-J-
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voe mahoton! kirjoitti:
Ovatpa ajaneet vauhdikkaammin kuin niillä pitäisi päästäkään!

Silja Serenaden ja Symphonyn nopeudeksi ilmoitetaan eri nettilähteissä 21,5–23 solmua ja Viking Cinderellan 21,5–22 solmua.

Lokisi kalibrointia en epäile.
Ensinnäkin ne nopeudet jota laivat kulkee riippuu paljolti laivan koneiden huolloista,yhtenä esimerkkinä männän haalaus joka aina auttaa hetkellisesti ja tällä tarkoitan tiettyä tuntimäärää joka laivalla ajetaan, jonka jälkeen taas sama haalaus..

Mitä tulee nopeuksiin jos laiva esim. iso Siljan laiva kulkee 21,5 solmua ja takaa tuulee 20metriä/sekunti, laiva kulkee hyvinkin todennäköisesti 2-3 solmua lujemapaa.

-j-
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Laivan peräaalto on suorassa suhteessa aluksen pituuteen ja desementtiin. Arhcimededeksen laki käy hyvin.
300 metrisellä voi hyvinkin ajaa 30 kn
200 metrisellä 23 kn
100 metrisellä 16 (14) kn
50 metrisellä 8 (7) kn
Suuremmat nopeudet on tietisty teorissa mahdollisia. (runkon vahvuus/energia)
Perätuuppareillahan ajalleen 20 x desementti ja ylikin.
Hyvää lomaa ja tilaa lippu
Niin siis itseasiassa toi ei täysin pidä paikkaansa koska ensinnäkin tänä keväänä kun Finnjettiä pidennetään noin 4 metriä juuri sen takia että aallonmuodostus pienenee joka suoraan vaikuttaa aallon kokoon..
Ei ihan noin yksinkertainen asia toi ole..

Nykyään on pidennetty ja muotoiltu laivojen perää juuri sen takia ja myös siksi että se vähentää polttiksen kulutusta.
Tosin joissain se on lisääntynytkin muotoilun takia.

-J-
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jaegarmaisteri kirjoitti:
Ensinnäkin ne nopeudet jota laivat kulkee riippuu paljolti laivan koneiden huolloista,yhtenä esimerkkinä männän haalaus joka aina auttaa hetkellisesti ja tällä tarkoitan tiettyä tuntimäärää joka laivalla ajetaan, jonka jälkeen taas sama haalaus..

Mitä tulee nopeuksiin jos laiva esim. iso Siljan laiva kulkee 21,5 solmua ja takaa tuulee 20metriä/sekunti, laiva kulkee hyvinkin todennäköisesti 2-3 solmua lujemapaa.

-j-
Niin laivassa riippuu myös syväys keulassa ja perässä milloin saadaan paras nopeus ja kulutus hyöty.
Esim muistaakseni kun keskustelin asiasta erään jetin perämiehen kanssa aiheesta,kertoi (jos nyt oikein muistan) keulan syväyksen ollessa 6,75 ja perän ollessa 6,85 ,olisi tämä kulutuksen kannalta paras.

-J-
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jaegarmaisteri kirjoitti:
Niin siis itseasiassa toi ei täysin pidä paikkaansa koska ensinnäkin tänä keväänä kun Finnjettiä pidennetään noin 4 metriä juuri sen takia että aallonmuodostus pienenee joka suoraan vaikuttaa aallon kokoon..
Ei ihan noin yksinkertainen asia toi ole..

Nykyään on pidennetty ja muotoiltu laivojen perää juuri sen takia ja myös siksi että se vähentää polttiksen kulutusta.
Tosin joissain se on lisääntynytkin muotoilun takia.

-J-
Miehen voima. Menee kuin pässipuskuri. Tulos. Titanic ja tällä viikolla ms Rocknes.
Toi meren voiman voi tietenkin laskea hyvän salniacki pullon kanssa. Mutta mutta.
Kuuntele veden tyttäriä. Naisia.
Vittumaisia (luonnostaan) mutta osaavat todennäköisyys laskelmia. (mitkä ei aina käy teknillisten laskujen kanssa yhteen)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ola kirjoitti:
30 solmua on hyvinkin mahdollista isoilla laivoilla nopeudeksi. GTS Finnjetin (valmistunut 1977) maksiminopeus oli aikoinaan 30,5 kn. Nyt en tiedä nykyisen Finnjetin maksiminopeutta, kun kaasuturbiinit on tietääkseni vaihdettu pois.
Minun matikan mukaan 30 solmua = 30*1852/3600 m/s = 15,4 m/s.
On siinä vauhtia. Melkein 60 kilsaa tunti.
On siinä isolle laivalle vauhtia.
Tavallinen kun on 8-18 solmua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Miehen voima. Menee kuin pässipuskuri. Tulos. Titanic ja tällä viikolla ms Rocknes.
Toi meren voiman voi tietenkin laskea hyvän salniacki pullon kanssa. Mutta mutta.
Kuuntele veden tyttäriä. Naisia.
Vittumaisia (luonnostaan) mutta osaavat todennäköisyys laskelmia. (mitkä ei aina käy teknillisten laskujen kanssa yhteen)
> hyvän salniacki pullon kanssa

Ruotsissako saa tuollaistakin jaloa juomaa? Silläkö se vanhan skönärin kone parhaiten käy?

Onko salniackissa 50 % Salignac-konjakkia ja 50 % Salmiakki Koskenkorvaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Salmari kirjoitti:
> hyvän salniacki pullon kanssa

Ruotsissako saa tuollaistakin jaloa juomaa? Silläkö se vanhan skönärin kone parhaiten käy?

Onko salniackissa 50 % Salignac-konjakkia ja 50 % Salmiakki Koskenkorvaa?
Hyvä kysymys. Huono vastaus.
Niin kauan kuin eteen ottaa. En hevon vitun vertaa välitä prosenteista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tooto kirjoitti:
Hyvä kysymys. Huono vastaus.
Niin kauan kuin eteen ottaa. En hevon vitun vertaa välitä prosenteista.
En minäkään niistä paljoa ymmärrä.

Sen verran kuitenkin, että jos ostan laivan tax-freestä puolen litran pullon 40-prosenttista Kossua ja toisen puolikkaan pullon 60-prosenttista kossua ja sekoitan ne keskenään, niin saan kokonaisen litran kovaa kamaa, jossa on täydet 100 % alkoholia!

Nelikymppisen Kossun tilalla jos käyttää viisikymppistä, niin sekoitus menee jo toiselle sadalle!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
2 VASTAUSTA:
Voi olla tuollainen 80-105kg/minutti MGo:ta.
En edes tiedä mitkä kaasukoneet siellä on mutta kun on kyse briteistä ne voi olla Rollikat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Jetin mestari kirjoitti:
Voi olla tuollainen 80-105kg/minutti MGo:ta.
En edes tiedä mitkä kaasukoneet siellä on mutta kun on kyse briteistä ne voi olla Rollikat.
2*rolssin turbiinit 4* wärtsilän commonrail dieselit yhteensä 118 Mw. propulsiona rolssin mermaidit.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei sitten uponnut neitsytmatkallaan..
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

maailman suurin

Mitähän reittiä alkaa ajeleen ja koska? Aattelin tilata pari tikettiä..

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta