suhteessa narsisti miehen kanssa

N34#

Tämä teksti on lainaus kirjasta "naimisisssa narsistin kanssa" sopii sanasta sanaan omaan elämääni,joten kirjoitan sen tähän.(toivottavasti joku jaksaa lukea :))

"Nainen tapaa miehen,joka osaa kaikin keinoin osoittaa että juuri tätä suhdetta molemmat ovat odottaneet koko ikänsä.
Miehen käytös on hullaannuttavaa,oikeastaan kaikki on liian hyvää ollakseen totta.

Pian nainen havahtuu,että miehen rakkaus ei olekkaan toisen ihmisen arvostusta ja kunnioittamista,ei,se on uhkailua,kiristystä ja esineellistämistä.

Nainen on vahvassa tunnekoukussa,elämä ei ole jatkuvaa kurjuutta,vaan siihen sisältyy sopivin väliajoin uskomattoman hillitöntö onnentunnetta.

Kun ensihuuma on mennyt,mies ei saa tyydytystä naisen hellittelystä ja ymmärryksestä.
Mies ryhtyy kiusaamaan naista monimuotoisella henkisellä väkivallalla.

Sitten alkaa kuurupiiloleikka,yksikin "väärin" lausuttu tai ymmärretty lause saa miehen katoamaan naisen elämästä useaksi päiväksi.
Tätä leikkiä leikitään kuukausia,kunnes sekään ei riitä.
Hyvän ja huonon kohtelun aikavälit alkavat vaihdella nopeampaan tahtiin.

Tilanne on JÄRJELLÄ ajateltuna katastrofaalinen,mutta silti nainen ei pysty viheltämään peliä poikki,osaltaan siksi että hänen itsetuntonsa on täysin murskattu.
Naiselle riittää kun mies lupaa kaiken muuttuvan,uskoo ja antaa anteeksi tuhannen kerran.

Miehen kanssa tehdyt sopimukset eivät pidä kuin korkeintaa viikon tai kaksi.Vastuu on miehelle täysin vieras käsite.

Miksi nainen antoi tämän tapahtua?
Miksi hän suostui tämän tunteettoman hirviön kynnysmatoksi?
Miksi hänen sietokykynsä kasvoi?
Kuinka tämä vahva,itseään kunnioitava,pidetty ihminen päätyi pyytelemään anteeksi omaa olemassaoloaan?

Nainen ryhtyi perehtymään luonnehäiriöihin kirjallisuuden ja asijantuntija-avun turvin,hän alkoi ymmärtää,sai vertaistukea ja alkoi tervehtyä.."

Minä pystyin suhteen lopettamaan,toipumisen tiellä olen.Tsemppiä ja voimia kaikille narsistien kanssa eläneille.

208

25707

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • arvoinen on

      myös kirja Naamiona terve mieli.

    • juuri tätä se on

      Ihan kuin omaa tarinaani olisin kirjoittanut.
      Ihanista onnentunteista helvettiin johon kuulu alkoholi kuvioihin todella paljon mukana.
      Käytöksestä kun tekstiviestillä sanoo,puhelin vaikenee jopa kuukaudeksi.
      Minä en naimisiaa onneksi vasta oltiin seurusteluvaiheessa eli ON/ OFF suhteessa.

      Kuinka tämä vahva,itseään kunnioitava,pidetty ihminen päätyi pyytelemään anteeksi omaa olemassaoloaan?
      Vaikenemaan hiljaa kuin hiiri nurkassa,Toinen päättää mitä katsotaan telkasta koska seksiä sitä sai odottaa joskus monta viikonloppua koska pullo ja muut asiat oli tärkeämpiä esim. raivoaminen ja vikojen hakeminen toisesta.

      Itseään ei aina ymmärrä , miten joku pyörittää sormensa ympärille.
      Pistä sähköpostiosoite voidaan vaihtaa ajatuksia toisiamme tukien.

    • murskattu nainen

      Luin tuon tekstin. Itse seurustelin 1.5v narsistin kanssa. Me olimme niin rakastuneita koko suhteen ajan, mutta suhteemme pilasi miehen narsismi.

      Mitähän lie olisi ollut parisuhde sitten kun rakastumisvaihe olisi mennyt ohi, kun NYT JO hän halveksi, haukkui huoraksi, vitun ämmäksi, satutti, loukkasi, minä olin aina syypää jne.

      Vasta kun erosin, ystäväni sanoi että hänhän on selvä narsisti kun kerroin kaikesta mitä olin kokenut. Rakastuneena sitä ei näe.

      Erosta on kolme kuukautta ja jouduin hakemaan lähestymiskieltoa. Oikeudenkäynti siitä on viikon päästä.

      En ymmärrä että mies joka kerran rakasti minua, miten voi kostaa niin julmalla tavalla että haluaa tuhota elämäni? Selväjärkistä selitystä ei ole, on vain sana narsismi.

      On päiviä etten itke, mutta myös niitä päiviä jolloin itkusta ei tule loppua. Joulu meni itkiessä kun hän pilasi sen.

      On minulla kaksi ystävää joille voin itkeä milloin vain puhelimessa, mutta hekään eivät ole narsistin uhreja. Ymmärtävät kyllä mutta vain toinen uhri voi tietää miltä tuntuu.

      • rakkaus on ruma sana

        Mie kestin kaksi vuotta. Ihan tyypillinen narsisti. Hurmasi, koukutti miut fiksun naisen lupauksilla onnesta. Kun olin koukussa, alkoi alamäki...En ollutkaan kiinnostava, vaan kapakan huorat, viina ja kaverit ja autot...

        Minusta tuli kynnysmatto ja kaikkeen syypää. Onneksi älysin lähteä. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin en ole enää koukussa, kun tyttäreni takia vaan joudun sietämään häntä.


      • pohtimista

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.


      • vain toinen uhri ymmärtää
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?


      • dsdsdsdsds
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.


      • N34#
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        lainaus kirjasta sata tapaa tappaa sielu
        "Peruskokemuksiin kuuluu,ettei kukaan ole toisen kimpussa ilman syytä ja että riitaan tarvitaa aina 2.Näin ei kuitenkaan ole narsistisuhteissa,narsisti rakentaa konfliktin sinne,missä sitä ei ole.
        Voimmeko koskaan päästä perille siitä,mitkä voimat ohjaavat ihmistä,jonka pakkomielle on hallita ja alistaa kaikkia muita."

        Että näin,selvitä tässä yritetään eikä syntipukkeja etsitä.


      • narsistin uhrin selostusta
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        tais älähtää koira, joho kapula kalahti


      • KARKASIN MAALTA !

        Jos missä on narsistimiehiä, niin niitä on hirvittävän paljon MAASEUDULLA,
        jossa MAMMANPOJAT elävät äitinsä helmoissa tämän kuolemaan asti.
        Itse sen tiedän, koska olen sen kokenut. Maalaisanoppi on pahinta, mitä voi
        olla : hän tietää kaiken, hän osaa kaiken, hän on asunut samassa talossa
        vuosikymmeniä ja elää hautaansa asi kuristaen ja kiristänen poikaansa
        tottelemaan ihan mitä vain.
        Jos vastaat nyt MAAJUSSILLE MORSIAN -ohjelman poikamiehille, otapa
        ensin asioista selvää. Muuten voit joutua anopin hampaisiin häiden jälkeen
        ja lasten syntymän jälkeen voit olla täydellisessä umpikujassa korven keskellä.
        Ei mies sinua pitkään rakasta eikä tue, koska hän on ja pysyy äitinsä talustusnuorassa seuraavat vuosikymmenet. Viina ja vieraat naiset voivat tulla kuvioihin. EI MITÄÄN TOIVOA MAALAISMINIÄLLÄ


      • VARO HULLUJA!
        dsdsdsdsds kirjoitti:

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.

        KYLLÄPÄ kirjoitat nasevaa tekstiä. Niin sitä pitää rohkeasti sanoa ongelmat halki.
        Narsistimies on todella maan päällä kulkeva helvetistä karannut PIRU, ITSE
        SAATANA. Hän voi olla mies (mutta myös nainen). Alkoholistit ovat narsisteja aivan selvästi. Mutta kyllä täysraittista löytyy myös narsisteja : varsinkin maalais-anopit voivat olla karmeita, omistavat poikansa kuten tavaransa. Moni miniä elää maalla maanpäällisessä helvetissä. Lapset pidettävät eikä heillä ole paikkaa mihin lähteä. Anopeilla on terävat hampaat. ÄLÄ VAIN OSALLISTU
        Maajussille morsian- kisaan. Hulluja narsisteja sieltä löytyy. Kukaan ei lopulta lähde. Naiset jättävät tuollaiset ukot ihan tyynesti. Ei rakkaudessa kolmisen tule muuta kuin tuho. Minä inhoan äideissään riippuvia miehiä, eläkööt sitten maalla tai kaupungeissä. Heistä ei ole miksikään. Tyhjänpuhujia, iljetyksiä


      • Rakkautta vailla
        dsdsdsdsds kirjoitti:

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.

        Tää ei kyllä liity tähän aiheeseen. Olen lukenu monta Seppo Jokisen kirjaa. Monesti olen sieltä kirjojen sivuilta löytäny itseni. haluaisin lähettää hänelle sähköpostia. Tietääkö joku hänen sähköpostiosoitteen?


      • serpentina1
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        Vain jos olet itse joskus ollut narsistin uhri, ymmärrät sen.. Valitettavasti.


      • mammamau
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        Psyykkisen häiriön läheisriipuvaisena (ja sen läheisriippuvaisuuden läheisriippuvaisena...jne loputtomiin) ei ole helppoa toteuttaa ja saada toimeen muutokseen ja henkilökohtaisten rajojen kunioittavaan toipumisen perehtynyttä havaintoakaan. Etkö juuri lukenut yllä oireet ja ymmärtänyt niiden ristiriitaisuutta huomautuksesi kanssa? Kuvion kokeneena loukkaantuisin tahdittomuudestasi jos en oottaisi huomioon juuri ymmärrystä mainitsevastasi vastuusta. Yritän nyt tiedostaa ja määritellä tarpeeni jättää palautetta. Kai näsäviisautesi ärsyttää primitiivisellä tasolla. Vaistot herää kuin heiluttelisit leluhiirtä nenussani. Ja jatkuva toistosi sopii juuri kuvailemiini. hehheh!


      • mammamau
        dsdsdsdsds kirjoitti:

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.

        Säälitään karmeen taustansa takia.


      • mammamau
        mammamau kirjoitti:

        Säälitään karmeen taustansa takia.

        ..siis narsissistit kokeneet kauhuja (lapsen näkökannalta) joka turvattomuuden tunteesta he ovat oppineet kehittämään itselleen sopivan maailman näkemyksensä ja kuvitelmansa. Suhteessa siihen he säilyttävät asemansa täysvaltaisena yksilönä määrittelemään kaikkeutta säilyttääkseen omaarvonsa ja puolustamaan sitä.
        Senkin ymmärryksen ja myötätunnon onnistui ***** vääristelemään vimmansa mukaan. Hyödykseen tai minua vastaan. Voi mua uhri parkaa!! (taas vinoilua)


      • KOKEMUSTA ON
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        Kyllähän se niin on,että nämä narsistiset ihmiset (minun kohdallani mies) pystyy uskomattomiin suorituksiin toista ihmistä kohtaan,sitä ei todellakaan voi ymmärtää kukaan muu,kuin samaa helvettiä kokenut. Ei muuta,kuin potku persauksille,kun alkaa vähänkin ilmaantua omituista käyttäytymistä,esim...tavaroiden ostoa,liiallista kukkien kiikuttamista. Sillähän uhri yritetään koukuttaa suhteeseen,ja sitten sormusta sormeen,nopeaa etenemistä,että josko hän kohta pääsisi jopa saman katon alle,sitten tulivat muut naiset kuvioihin,mitään eivät tunnusta,vaikka olisivat jääneet rysänpäältä kiinni. Jatkuvaa valehtelua,ja toisen syyllistämistä!!


      • SYDÄN KARRELLA
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        TOTTA JOKA SANA!!! Olen kokenut kamalia asioita narsistin kanssa. Onneksi älysin ajoissa heittää pellolle,vaikka vainoamista kesti kuukausia


      • helpottunut!!!!

        Nyt onnelinen siitä että 6 vuotta sitten olen päässyt eroon narsistisesta suhteesta jota kesti 5vuotta. alkuun tietenkin meni hyvin ja tuntui että olemme täydellinen pari mutta viina kuvioissa hän riehui tappeli, paiskoi jääkaapin sisällön seinille. seuraavana päivänä kaikki olikin toisten syytä.. alemmuuden tunnetta toi se entisten exien kehuminen, kuinka hyvännäköisiä he olivatkaan, sitten luottamuspulasta vääntäminen puheenaiheeksi, miksi olen niin mustasukkainen.. taas alkoi tapahtua.. poikansa rippijjuhlissa hän koki itsensä huonommuutta.. sillä ex puoliso ja hänen miehensä valmistivat juhlat.. ne menivät hyvin, mutta sen jälkeen illalla riita ja naljailu alkoi. kuvioissa oli tietenkin alkoholi ja turpaan tuli niin että helisi.. laitoin ulko-oven lukkoon joten ikkunasta tuli iso kivi.. onneksi kerkesin väistää.. Tästä hänelle tuli poliisin toimesta rikossyte, jonka hyvyttäni menin perumaan.. olihan taas kaikki ollut minun syytäni!! ELI OLIN SYVÄLLÄ SUHDEHELVETISSÄ!!! .. väsyin väsyin.. ja kerran vain päätin että nyt pesee ja lähdin baariin.. petin ja sain oikeasti aiheen lähteä pois suhteesta, jossa olisin pian kuollut henkisesti ja pian varmaan fyysisestikin!! Nytpähän itse herra sai itselleen tukiverkoston jopa omaisistaan, ,uskonlahko tuttavista, jotka kumminkin tietävät asian todellisen laidan!! Mutta ainakin hetkellistä hyväksyntää, kun minua sai oikeasti haukkua!!! Huh.. Aikamoinen vuoristorata, josta toipuminen on vienyt aikansa. kamalalta tuntuu sanoa että tein oikein.. MUTTA NIIN MINÄ TEIN,
        OLISIN MUUTEN KUOLLUT!


      • Kikalti
        SYDÄN KARRELLA kirjoitti:

        TOTTA JOKA SANA!!! Olen kokenut kamalia asioita narsistin kanssa. Onneksi älysin ajoissa heittää pellolle,vaikka vainoamista kesti kuukausia

        Elin Narsistin kans 21 vuotta ennen kuin repäsin itseni irti, toinen vaihtoehto oli itsemurha sillä niin loppu olin. Onneksi työpailakkalla oli hyvä tukiverkko joka auttoi, terveyden hoitaja myös oli suuri apu.
        Kaikesta huolimatta 27 vuoden erossa ollessa olen saannut Narsisti ex mieheltäni häirikkö soittoja sekä inhottavia tekstiviestejä, sen jälkeen kun en enään vastannut puheluihin. Taas tunnen olevani Narsistin uhan kohteena. Mistä apuja?


      • Nainen1234
        helpottunut!!!! kirjoitti:

        Nyt onnelinen siitä että 6 vuotta sitten olen päässyt eroon narsistisesta suhteesta jota kesti 5vuotta. alkuun tietenkin meni hyvin ja tuntui että olemme täydellinen pari mutta viina kuvioissa hän riehui tappeli, paiskoi jääkaapin sisällön seinille. seuraavana päivänä kaikki olikin toisten syytä.. alemmuuden tunnetta toi se entisten exien kehuminen, kuinka hyvännäköisiä he olivatkaan, sitten luottamuspulasta vääntäminen puheenaiheeksi, miksi olen niin mustasukkainen.. taas alkoi tapahtua.. poikansa rippijjuhlissa hän koki itsensä huonommuutta.. sillä ex puoliso ja hänen miehensä valmistivat juhlat.. ne menivät hyvin, mutta sen jälkeen illalla riita ja naljailu alkoi. kuvioissa oli tietenkin alkoholi ja turpaan tuli niin että helisi.. laitoin ulko-oven lukkoon joten ikkunasta tuli iso kivi.. onneksi kerkesin väistää.. Tästä hänelle tuli poliisin toimesta rikossyte, jonka hyvyttäni menin perumaan.. olihan taas kaikki ollut minun syytäni!! ELI OLIN SYVÄLLÄ SUHDEHELVETISSÄ!!! .. väsyin väsyin.. ja kerran vain päätin että nyt pesee ja lähdin baariin.. petin ja sain oikeasti aiheen lähteä pois suhteesta, jossa olisin pian kuollut henkisesti ja pian varmaan fyysisestikin!! Nytpähän itse herra sai itselleen tukiverkoston jopa omaisistaan, ,uskonlahko tuttavista, jotka kumminkin tietävät asian todellisen laidan!! Mutta ainakin hetkellistä hyväksyntää, kun minua sai oikeasti haukkua!!! Huh.. Aikamoinen vuoristorata, josta toipuminen on vienyt aikansa. kamalalta tuntuu sanoa että tein oikein.. MUTTA NIIN MINÄ TEIN,
        OLISIN MUUTEN KUOLLUT!

        helpottunut!ihan kuin lukisi omaa kertomusta,niin paljon samaa.juoppohullun kanssa ei voi elää,ne on niin itteänsä täynnä.


      • Anonyymi
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        Ole hiljaaa ku et ole uhri etkä tiedä mistään mitään. Eli turpa kiinni!!


      • Anonyymi
        pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        Mitä hel...ä !? Kuka kirjoittaa näin sairaasti ? Todella loukkaava kirjoitus ! Itse olen myös ollut suhteessa narsistin kanssa 10 vuotta lähes. Kun olet syvästi rakastunut johonkin, oli se sitten narsisti tai ei, haluat olla sen ihmisen kanssa. Aluksi kaikki on hyvin, mutta sitten alkaa alamäki ja on vaikea luopua rakastamastaan ihmisestä. Ei se ole vn helppoa kuin ed. kirjoittaja luulee !!! Minua mies ei suoraan haukkunut vaan se oli enemmänkin piinaavaa alistamista teoilla ja käyttäytymisellä. Sitä on vaikea selittää :( Tsemppiä kaikille piinatuille kanssakulkijoille. Löytäkää itsenne uudestaan !!!


      • Anonyymi
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        Samaa mieltä !


      • pohtimista kirjoitti:

        Kerrot että joulusi meni pialle, kun tuo toinen ihminen pilasi sen. Kerrot myös, että suhteenne pilasi miehen narsismi.


        Nyt ikäänkuin olet sallinut sen, että toinen "pilaa" elämäsi tai joulusi. Tai että narsismi pilaa sen. Nythän on niin, että toinen ihminen ei voi pilata toisen elämää. jokainen kykenee tänä päivänä ohjaamaan elämäänsä siihen suuntaan, että sitä ei voi kukaan ulkopuolinen pilata. Jos yhtään siltä tuntuu, niin silloin parinvalinta on jo alunperin totaalisesti mennyt pieleen. Onhan niin, että toisesta ei voi tehdä syntipukkia oman elämänsä pilaamiseen. jokainen vastaa itse omasta hyvinvoinnistaan viimekädessä. Sitä ei kukaan muu puolestasi tee, sitä ei kukaan muu myöskään voi viedä ilman sinun omaa suostumustasi. Älä siis salli sitä.

        Ota itseäsi nyt niskasta kiinni. Katso hiukan peiliin ja mieti, kuinka voisit alkaa rakastamaan itseäsi edes sen verran, että yksi ihminen viidestä miljardista ei voisi sinun elämääsi niin paljon vaikuttaa, että hänen vuokseen koet elämäsi olevan pilalla. Tässä kuulostaa olevan aikamoista syntipukin hakemista siihen miksi elämäsi ei tunnu hyvältä. Kukaan toinen ihminen ei kuitenkaan oikeasti ole syypää sinun huonoon oloosi. Vain sinä itse olet sallinut tilanteen mennä noin pahaksi että siltä tuntuu. Syntipukin etsiminen ja löytäminen voi helpottaa joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle se ei kanna vaan on löydettävä oma vastuu omasta elämästään ja ohjattava elämäänsä oikeaan suuntaan. Väärät kumppanit pellolle vain ja oikea elämä alkuun.

        Aiempi kommentti on erittäin hyvä kirjoitus siitä, miten on helppo moralisoida toisia ja näin minäkin olisin tehnyt, asiaa enempää tuntematta. Kirjoitus on sen verran vanha, että kirjoittajan mielipide on varmasti jo hieman avoimempi tänä päivä ja kirjoittaja tarkoittanut ilmeisesti hyvää tällä kommentilla.

        Itse kun olen käynyt todella harvoin missään yöelämässä ja teen töitä naisvaltaisella alalla, niin treffisivustot ovat olleet itselleni se ainut kanava, jolla luoda kontakteja. Helppo tehtävä…. näin luulisi! Hyvän miehen löytäminen, jonka kanssa luoda tasapainoinen parisuhde on osoittanut olevan täysin impossible mission! Auta armias niitä vaatimuksia, joita on monella miehelläkin. Pitäisi olla sen ja sen näköinen ja sitä sun tätä omaisuutta, mutta kun ei ole, niin ei ole!

        Joten kun vuosien etsimisen jälkeen ei sitä miestä vaan löytynyt, niin siirryinpä sitten mies kategoriassa osioon, josta aiemmin olin pysynyt kaukana. Sitten alkoi tapahtumaan, löysinkin itseäni miellyttävän näköisen miehen ja sovin treffit.

        Tästä päivästä on nyt reipas pari vuotta ja silloin pari vuotta sitten olisin hyvin voinut olla se, joka kirjoittaa samalla tavalla sinisilmäisesti. Sitähän minäkin olen ollut suuremman osan elämästäni. Nyt ymmärrän monella tasolla ja monien tunteiden kirjojen kautta täysin mitä tarkoittaa narsistinen persoona, alkoholismi, parisuhdeväkivalta. Jos olisin ollut nuori ja elämää kokematon, niin kyllä tuollainen persoonallisuus olisi hajoittanut oman persoonallisuuteni täysin. Tämä suhde on ollut silmiä avaava kokemus ja ei tulisi mielekkään sanoa kenellekään, joka asuu saman katon alla narsistin kanssa, että ryhdistäydy.

        Narsistisen persoonan välinpitämättömyys ja kylmyys läheistä ihmistä kohtaan on pahinta ja sitten kun vielä on pitkälle edennyt alkoholismi, sekä persoonaltaan sovinistinen ja kun tämäkään ei riitä niin pitäähän siinä nyt olla lisäksi vielä mielialojen äkillinen vaihtelu ja aggressiivisuus.

        Itselläni on oma tupa ja oma lupa ja tarkat rajat oman yksityiseeni kanssa, enkä ole omalta puoleltani tutustuttanut läheisiä tai ystäviäni henkilöön ja onneksi näin, että edes joskus on ollut kaukaa viisas. Tämän henkilön kanssa tilanteet eskaloituvat niin nopeasti uhkaaviksi, että et tiedä kestikö television kanavan kääntäminen liian kauan vai laitoitko vesilasin väärään kohtaan pöytään ottaaksesi kaukosäätimen. Mielialasta riippuen henkilö voi saman tien heittää esineellä päin tai lähestyy aggressiivisesti karjuen ja syyttäen. Silloin ainut vaihtoehto on lähteä niin nopeasti kuin mahdollista. Itselläni oli aina kengät, laukku ja takki valmiina oven edessä, kun tilanteita ei voinut ennustaa. Ne tulivat niin nopeasti ja kun uhkaava tilanne tuli, niin syy oli tietty minussa.

        Tähän persoonallisuuteen kuuluu vielä se, että asioista pitää puhua kavereiden kanssa, kun hän on se hyvä tyyppi ja kaikkien kaveri. Soitteli kavereiden kanssa tai puhui lähiöpubissa julkisesti kovalla äänellä ihmisille, siitä miten olin taas tyhmä ja loukannut häntä! Luulin ensin, että eihän kukaan tuollaista usko, mutta mitä, niin vain uskoivat! Loppujen lopuksi ne, jotka eivät tiedä ja tunne sinua saavat sinusta vain aivan sekopäisen kuvan, koska näin narsisti tekee, manipuloi ihmisiä! Toisen herjaaminen on hänelle arkipäivää ja kun on lähiöpubin vakioasiakas, niin myös kaveripiiri on samaa, joten olin tuon ajatellut ja ääneenkin sanonut, että ihan sama mitä minusta ajattelevat, eivät ole minun tuttavapiiriäni! Ei ja ei, ei se näin menekään, vaan nyt tuli taas moka! Narsisti suuttuu tästäkin koska nythän annan ymmärtää olevani parempi ihminen kuin hän ja hänen kaverinsa! Jolloin hänen pitää miettiä haluaako enää nähdä tai haluavatko hänen kaverinsakaan enää nähdä minua, kun luulet selvästi olevasi muita parempi ihminen. Eli teet tai sanot ihan mitä tahansa niin syy oli aina minussa! Entä jos haluat keskustella hänen kanssansa järkevästi, ei muuten onnistunut, koska häntä ei kiinnostanut! Tai oikeammin häntä ei kiinnostanut yhtään mikään mikä liittyi minuun, jollei siitä ollut hänelle hyötyä. Tämän miehen entinen naisystävä on uudessa parisuhteessa ja heillä pieni lapsi, mutta nainen tulee edelleen miehen luokse päihtyneenä mihin vuorokauden aikaan tahansa, jos tähän puutut, niin olet taas huono ihminen, kun yrität tulla hänen ja kavereiden väliin, siis mitä V'******! Narsisti ei pyytele käytöstään anteeksi, koska ei ole mitään anteeksi pyydettävää!

        No, kokemus se tämäkin oli ja tuli nähtyä miten joillekin tuo elämä on arkipäivää. Edelleen etsin sitä kunnollista miestä, mutta näiden vuosien aikana olen alkanut epäilemään, että kyseessä taitaa olla vain mytologinen taruolento, niin kuin lumimieskin, mutta havaintoja otetaan vastaan!


      • Anonyymi
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        Kyllä näin on. Vain narsistin uhriksi joutunut voi käsittää mitä elämä in narsistin kanssa. Ihan hirveäähån se on. Kun tämä traumakierre on aikaiseksi saatu niin uhrin on niin vaikea lähteä.


      • Anonyymi
        dsdsdsdsds kirjoitti:

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.

        Totta kaikki tuo. Narsistista pitäisi tehdä rekisteri johon ilmoittaa kaikkien narsistien nimet varoitukseksi muille. Tietenkään näin ei voi tehdä mutta haaveilla kai saa. Narsistit saa todella pahaa aikaan muille ihmisille. Kukaan ei voi sitä ymmärtää mitä se on jos ei ole sitä itse kokenut. Näillä parisuhteilla ei ole mitään tekemistä ns. normaalien parisuhteiden kanssa.


      • Anonyymi

        Narsismi on vielä siitä vittumainen että se ei ole sairaus se on kai jonkinlainen luonne vika siihen tuskin on hoitoa olemassa suurimmalle osalle sen kai lopulta aiheuttaa lapsuudessa saatu kasvatus mu mitä vietin noin viisi vuotta elämästäni narsistin kanssa ni yleisin yhdistävä piirre on se kuinka vitun erinomaisia ihmisiä he itse luulevat olevansa heissä itsessään ei ole koskaan mitään vikaa kaikki vika on aina muissa jopa ne oman elämän itse aiheutetut ongelmat


      • Anonyymi
        rakkaus on ruma sana kirjoitti:

        Mie kestin kaksi vuotta. Ihan tyypillinen narsisti. Hurmasi, koukutti miut fiksun naisen lupauksilla onnesta. Kun olin koukussa, alkoi alamäki...En ollutkaan kiinnostava, vaan kapakan huorat, viina ja kaverit ja autot...

        Minusta tuli kynnysmatto ja kaikkeen syypää. Onneksi älysin lähteä. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin en ole enää koukussa, kun tyttäreni takia vaan joudun sietämään häntä.

        Jokainen meistä on itse vastuussa omasta onnestamme ei kukaan muu voi tai pysty tekemään meitä onnelliseksi jos itsetunto ei ole terveellä pohjalla


      • Anonyymi
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        Ikävä kyllä näin on ihminen joka ei ole elänyt narsistin kanssa ei voi ikävä kyllä tietää millainen sen kaltainen ihminen on narsisti itse ei tunnista aitoa narsistia koska joutuisi itsekin tunnustamaan itselleen olevansa narsisti


      • Anonyymi
        dsdsdsdsds kirjoitti:

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.

        Sanomisiaan voi korkeintaan pahoitella tekoja pyydetään anteeksi jos on tarvetta mu turhat anteeksi pyynnötkin tekevät tuosta sanasta merkityksettömän jos ei kuitenkaan mikään muutu anteeksi pyynnöstä huolimatta


      • Anonyymi
        N34# kirjoitti:

        lainaus kirjasta sata tapaa tappaa sielu
        "Peruskokemuksiin kuuluu,ettei kukaan ole toisen kimpussa ilman syytä ja että riitaan tarvitaa aina 2.Näin ei kuitenkaan ole narsistisuhteissa,narsisti rakentaa konfliktin sinne,missä sitä ei ole.
        Voimmeko koskaan päästä perille siitä,mitkä voimat ohjaavat ihmistä,jonka pakkomielle on hallita ja alistaa kaikkia muita."

        Että näin,selvitä tässä yritetään eikä syntipukkeja etsitä.

        Tuskin se on vai kenties kieroon kasvanut mieli


      • Anonyymi
        VARO HULLUJA! kirjoitti:

        KYLLÄPÄ kirjoitat nasevaa tekstiä. Niin sitä pitää rohkeasti sanoa ongelmat halki.
        Narsistimies on todella maan päällä kulkeva helvetistä karannut PIRU, ITSE
        SAATANA. Hän voi olla mies (mutta myös nainen). Alkoholistit ovat narsisteja aivan selvästi. Mutta kyllä täysraittista löytyy myös narsisteja : varsinkin maalais-anopit voivat olla karmeita, omistavat poikansa kuten tavaransa. Moni miniä elää maalla maanpäällisessä helvetissä. Lapset pidettävät eikä heillä ole paikkaa mihin lähteä. Anopeilla on terävat hampaat. ÄLÄ VAIN OSALLISTU
        Maajussille morsian- kisaan. Hulluja narsisteja sieltä löytyy. Kukaan ei lopulta lähde. Naiset jättävät tuollaiset ukot ihan tyynesti. Ei rakkaudessa kolmisen tule muuta kuin tuho. Minä inhoan äideissään riippuvia miehiä, eläkööt sitten maalla tai kaupungeissä. Heistä ei ole miksikään. Tyhjänpuhujia, iljetyksiä

        Ei kaikki alkoholistit ole narsisteja ihan noi karkeaa yleistystä ei voi tehdä siinä on jollain tavalla kyse jonkin sortin kieroon kasvaneesta luonteesta luonteen piirteestä joillain saattaa ehkä jopa olla opittu tapa selviämiselle elämässä kenties kavereilta opittu tapa jopa kun kaveri vaikuttas muka niin helpolla pääsevänsä elämässään yleensä niiden perheiden taustalta löytyy jonkun sortin narsismia joissa keskitytään niiden kulissien ylläpitämiseen enemmän kuin siihen kuinka perhe toimii yksikkönä perheyhteisönä


      • Anonyymi
        VARO HULLUJA! kirjoitti:

        KYLLÄPÄ kirjoitat nasevaa tekstiä. Niin sitä pitää rohkeasti sanoa ongelmat halki.
        Narsistimies on todella maan päällä kulkeva helvetistä karannut PIRU, ITSE
        SAATANA. Hän voi olla mies (mutta myös nainen). Alkoholistit ovat narsisteja aivan selvästi. Mutta kyllä täysraittista löytyy myös narsisteja : varsinkin maalais-anopit voivat olla karmeita, omistavat poikansa kuten tavaransa. Moni miniä elää maalla maanpäällisessä helvetissä. Lapset pidettävät eikä heillä ole paikkaa mihin lähteä. Anopeilla on terävat hampaat. ÄLÄ VAIN OSALLISTU
        Maajussille morsian- kisaan. Hulluja narsisteja sieltä löytyy. Kukaan ei lopulta lähde. Naiset jättävät tuollaiset ukot ihan tyynesti. Ei rakkaudessa kolmisen tule muuta kuin tuho. Minä inhoan äideissään riippuvia miehiä, eläkööt sitten maalla tai kaupungeissä. Heistä ei ole miksikään. Tyhjänpuhujia, iljetyksiä

        Onko sulla huonot välit äitisi kanssa oletteko liian samanlaisia


      • Anonyymi
        vain toinen uhri ymmärtää kirjoitti:

        Et voi sanoa noin koska et itse ole ollut narsistin kanssa suhteessa. Jos olisit niin ymmärtäisit sen.

        *ei jaksa selittää* mutta se vain on niin että vain narsistin uhri voi ymmärtää toista uhria..

        Eiks näin ole, sanokaas nyt uhrit jotain!?

        Uskon että narsistin kanssa elänyt voi vain todella ymmärtää ,se on maanpäällinen helvetti,30 v kokenut,lähde niin pian kun voit suhteesta.


      • Anonyymi
        dsdsdsdsds kirjoitti:

        Narsisti iskee syvälle ihmisen itsetuntoon ja sisimpiin tunteisiin samalla kun vääntää puukkoa uhrinsa sydämessä pirullisesti hymyillen. On kuin olisit tekemisissä itse Saatanan kanssa. Siksi vahinko mikä uhrille on aiheutunut on aivan erilaista kuin "terveiden ihmisten loukkaukset", joita pyydetään anteeksi. Narsisti ei pyydä koskaan anteeksi eikä ole koskaan väärässä, koska syy on aina jonkun muun. Mitä läheisempi ihmissuhde narsistiin on ollut, sitä perustavanlaatuisempaa vahinko todennäköisesti on. Vaikka aika parantaa haavat, niin narsistin uhri joutuu tekemään surutyötään luultavasti pitkään, koska hänen heikennetyn itsetuntonsa pilarit ovat herkkiä kaatumaan pelkistä muistikuvista tai vain jokapäiväisen elämän haasteista, jotka vaativat hyvää itsetuntoa.

        Minusta kaikki narsistit saisi viedä saunan taakse lopetettavaksi. Mitä näillä sisältään kuolleilla ihmishirviöillä oikein tekee? Minä en ainakaan keksi mitään.

        Kyllä ovat sompeja ylimielisiä paskoja.


      • Anonyymi
        N34# kirjoitti:

        lainaus kirjasta sata tapaa tappaa sielu
        "Peruskokemuksiin kuuluu,ettei kukaan ole toisen kimpussa ilman syytä ja että riitaan tarvitaa aina 2.Näin ei kuitenkaan ole narsistisuhteissa,narsisti rakentaa konfliktin sinne,missä sitä ei ole.
        Voimmeko koskaan päästä perille siitä,mitkä voimat ohjaavat ihmistä,jonka pakkomielle on hallita ja alistaa kaikkia muita."

        Että näin,selvitä tässä yritetään eikä syntipukkeja etsitä.

        Aivoissa tunnepuolella on kehittymätöntä mössöä joka ei tunne mitään.


    • mieluummin yksin

      Seppo Jokinen sanoo uusien tutkimusten mukaan, että narsistisia miehiä on neljä viidestä, eli vain 20 % miehistä on ei narsistisia, kun taas naisista narsistisia on 1/5, eli 80 % ei ole narsistisia. Kaikille meille ei riitä aitoon vuorovaikutukseen pystyvää miestä! :(

      Mieluummin yksin kuin narsistisen miehen kanssa. Jo kaksi erityyppistä narsistia läpikäynyt ja onneksi selvinnyt ja paljon oppinut! :)

      • Ol Playa

        Seppo Jokinen on muuten hyvä jätkä ja kirjoittaja (ei siis se, joka romaaneja rustaa, vaan se toinen).

        Narsistinen ihminen ja narsitisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen ovat kaksi eri asiaa. Nyt puhutaan jälkimmäisestä.


    • (nar)sissi

      Pahinta on se, että kokemusta suhteesta narsistin kanssa on lähes mahdotonta selittää edes läheisimmilleen. Voi jopa viedä aikaa tajuta, että on narsistin uhri, koska suhde on niin järjetön. Haluan vakaasti uskoa siihen, että tämäkin kokemus lopulta vahvistaa, vaikka se voimat veikin. Itselleni toipumisessa vaikeinta on ollut se, että narsisti jätti jälkeensä paljon syyllisyydentunteita. Vaikka järjellä tunteet voikin selittää, on ne työstettävä läpi, ja se vie aikaa.

    • narsisti??

      Elin 10 vuoden etäsuhteen viereisellä paikkakunnalla olleen ja pysyneen miehen kanssa. Hän poikkesi luonani viikonloppuna 1 yöksi aina mennessään kotipaikallensa seuraavalle paikkakunnalle. Taloa pitää pystyssä iäkäs äitinsä siis poikansa viikonloppuavituksella. Yritin saadan miehen asumaan saman katon alle liian kauan aikaa (mielestäni 2 vuoden kuluttua seurustelusta tunnetaan jo toinen jotenkin), mutta lopulta väsyin odottamiseen ja ero oli siten ainoa vaihtoehto. Toivon näin jälkikäteen, että olisin tehnyt eroratkaisuni jo 8 vuotta aikaisemmin. Kaikki kai me, miehet ja naiset olemme oman eletyn elämän historian vankeja. Meidät on pilannut vinksahtanut kasvatus, huonot kokemukset vastakkaisesta sukupuolesta, pettymykset, toivottomuuden tunne, omaannapaantuijottaminen, joillakin on tai ei ole tuuria kumppanin valinnan suhteen.

      • 1234

        Heippa!
        Minä olen juuri eronnut,suhde kesti 3,5v ja vieläkin on tunteita mieheen!!
        Ongelma oli miehen meilialan vaihtelut,äkkipikaisuus, toistuvat häipymiset jos en osannut miellyttää häntä tai jos annoin liikaa huomiota lapsilleni (Olen kolmen lapset yh-äiti).
        Menimme suhteessa miehen ehdoilla. Mies ei vielä ollut valmis jakamaan elämää kanssani. muutama viikko sitten hän olikin valmis kaikkeen ja se tuntui ihanalta!Mutta sitten kaikki kaatuikin ja paluu entiseen. Minun pitäisikin vielä odottaa häntä lapsineni muutama vuosi.
        Olemme eronneet suhteen aikana ainakin 5 kertaa tätä ennen.
        Läheisteni mielestä mies on narsisti ja ovat hirvittävän huolissaan. elämäni on kaventunut suhteen aikana niin että annan kaiken oman aikani miehelle,kun lapset ovat isällään,mutta sekään ei aina riitä. Vietämme kaiken vapaa-ajan kaksin ja teemme miehen juttuja. Emme matkustele koska mies ei pysty ja lastenreissuja hän ei tee kanssamme. Ysäväni ja sukulaiseni tapaan aina ilman häntä.Olen satuttanut itseni monta kertaa,kun mies on häipynyt.
        Nyt olen jo vahvempi ja yritän mennä eteenpäin ilman häntä. En ymmärrä miten tunnesiteet kuitenkin häneen ovat niin voimakkaat vaikka tiedän sisimmäsäni,että hän ei pysty perhe-elämääni kanssani (lapset ovat tärkeintä elämässäni!!!),hän ei ole valmis jakamaan elämäänsä,on äkkipikainen,mielialat vaihtelee ja on pelottavaa nuo äkkinäiset muutokset.
        En voi luottaa siihen,että sovitut asiat pitää. Ajattelen,että mun on pelastettava lapset ja itseni. Tarvitsimme tasapainoisen,turvallisen ihmissuhteen..ettei tarvitsisi pelätä ja olla aina varpaillaan..Onneksi mitään kamalaa ja peruuttamatonta ei vielä ole tapahtunut!! Varsinkin alkoholia nautittuaan hän saattoi purkautua niin,että saattoi sanoa lapsista ikäviä asioita! Toisaalta hän osasi olla todella ihana ja rakastettava lapsille ja lapset pitivät hänestä,mutta toivoivat samalla isäpuolta,joka olisi valmis oikeesti tulemaan elämäämme!!
        Nyt teen hirvittävän paljon työtä,että pääsen irti tuosta ihmisestä..välillä on olo itkuista ja välillä on vapautunut tunne..


      • Itkevä
        1234 kirjoitti:

        Heippa!
        Minä olen juuri eronnut,suhde kesti 3,5v ja vieläkin on tunteita mieheen!!
        Ongelma oli miehen meilialan vaihtelut,äkkipikaisuus, toistuvat häipymiset jos en osannut miellyttää häntä tai jos annoin liikaa huomiota lapsilleni (Olen kolmen lapset yh-äiti).
        Menimme suhteessa miehen ehdoilla. Mies ei vielä ollut valmis jakamaan elämää kanssani. muutama viikko sitten hän olikin valmis kaikkeen ja se tuntui ihanalta!Mutta sitten kaikki kaatuikin ja paluu entiseen. Minun pitäisikin vielä odottaa häntä lapsineni muutama vuosi.
        Olemme eronneet suhteen aikana ainakin 5 kertaa tätä ennen.
        Läheisteni mielestä mies on narsisti ja ovat hirvittävän huolissaan. elämäni on kaventunut suhteen aikana niin että annan kaiken oman aikani miehelle,kun lapset ovat isällään,mutta sekään ei aina riitä. Vietämme kaiken vapaa-ajan kaksin ja teemme miehen juttuja. Emme matkustele koska mies ei pysty ja lastenreissuja hän ei tee kanssamme. Ysäväni ja sukulaiseni tapaan aina ilman häntä.Olen satuttanut itseni monta kertaa,kun mies on häipynyt.
        Nyt olen jo vahvempi ja yritän mennä eteenpäin ilman häntä. En ymmärrä miten tunnesiteet kuitenkin häneen ovat niin voimakkaat vaikka tiedän sisimmäsäni,että hän ei pysty perhe-elämääni kanssani (lapset ovat tärkeintä elämässäni!!!),hän ei ole valmis jakamaan elämäänsä,on äkkipikainen,mielialat vaihtelee ja on pelottavaa nuo äkkinäiset muutokset.
        En voi luottaa siihen,että sovitut asiat pitää. Ajattelen,että mun on pelastettava lapset ja itseni. Tarvitsimme tasapainoisen,turvallisen ihmissuhteen..ettei tarvitsisi pelätä ja olla aina varpaillaan..Onneksi mitään kamalaa ja peruuttamatonta ei vielä ole tapahtunut!! Varsinkin alkoholia nautittuaan hän saattoi purkautua niin,että saattoi sanoa lapsista ikäviä asioita! Toisaalta hän osasi olla todella ihana ja rakastettava lapsille ja lapset pitivät hänestä,mutta toivoivat samalla isäpuolta,joka olisi valmis oikeesti tulemaan elämäämme!!
        Nyt teen hirvittävän paljon työtä,että pääsen irti tuosta ihmisestä..välillä on olo itkuista ja välillä on vapautunut tunne..

        Kirjoitan tätä viestiä yöllä, tunteeni ovat todella sekaisin. Olen itkenyt päivän avopuolisoni takia tai oikeastaan viimeiset 20 vuotta. Sain varmuuden lukiessani toisten viestejä, että minunkin täytyy erota, tai en saa elämästäni enää otetta. Narsistin kanssa eläminen on todella uuvuttavaa.


      • LÄHDE LAPPIIN!
        1234 kirjoitti:

        Heippa!
        Minä olen juuri eronnut,suhde kesti 3,5v ja vieläkin on tunteita mieheen!!
        Ongelma oli miehen meilialan vaihtelut,äkkipikaisuus, toistuvat häipymiset jos en osannut miellyttää häntä tai jos annoin liikaa huomiota lapsilleni (Olen kolmen lapset yh-äiti).
        Menimme suhteessa miehen ehdoilla. Mies ei vielä ollut valmis jakamaan elämää kanssani. muutama viikko sitten hän olikin valmis kaikkeen ja se tuntui ihanalta!Mutta sitten kaikki kaatuikin ja paluu entiseen. Minun pitäisikin vielä odottaa häntä lapsineni muutama vuosi.
        Olemme eronneet suhteen aikana ainakin 5 kertaa tätä ennen.
        Läheisteni mielestä mies on narsisti ja ovat hirvittävän huolissaan. elämäni on kaventunut suhteen aikana niin että annan kaiken oman aikani miehelle,kun lapset ovat isällään,mutta sekään ei aina riitä. Vietämme kaiken vapaa-ajan kaksin ja teemme miehen juttuja. Emme matkustele koska mies ei pysty ja lastenreissuja hän ei tee kanssamme. Ysäväni ja sukulaiseni tapaan aina ilman häntä.Olen satuttanut itseni monta kertaa,kun mies on häipynyt.
        Nyt olen jo vahvempi ja yritän mennä eteenpäin ilman häntä. En ymmärrä miten tunnesiteet kuitenkin häneen ovat niin voimakkaat vaikka tiedän sisimmäsäni,että hän ei pysty perhe-elämääni kanssani (lapset ovat tärkeintä elämässäni!!!),hän ei ole valmis jakamaan elämäänsä,on äkkipikainen,mielialat vaihtelee ja on pelottavaa nuo äkkinäiset muutokset.
        En voi luottaa siihen,että sovitut asiat pitää. Ajattelen,että mun on pelastettava lapset ja itseni. Tarvitsimme tasapainoisen,turvallisen ihmissuhteen..ettei tarvitsisi pelätä ja olla aina varpaillaan..Onneksi mitään kamalaa ja peruuttamatonta ei vielä ole tapahtunut!! Varsinkin alkoholia nautittuaan hän saattoi purkautua niin,että saattoi sanoa lapsista ikäviä asioita! Toisaalta hän osasi olla todella ihana ja rakastettava lapsille ja lapset pitivät hänestä,mutta toivoivat samalla isäpuolta,joka olisi valmis oikeesti tulemaan elämäämme!!
        Nyt teen hirvittävän paljon työtä,että pääsen irti tuosta ihmisestä..välillä on olo itkuista ja välillä on vapautunut tunne..

        Lue, sinä, hyvä ihminen uusi kirja : Minna Rissanen :" Sieluani et saa ".
        Minna kertoo siitä, että hän karkasi kolmen lapsensa kanssa Etelä-Suomesta Ouluun turvakotiin piiloon. Sosiaaliviranomaiset auttoivat häntä kaikessa.
        Narsistimies oli uhannut tappaa hänet. Kiusaamista ja karskia väkivaltaa oli
        kestänyt lähes kymmenen vuotta. Minna otti täysin uuden sukunimen ja otti avioeron. --Mies oli lahkolainen, joka rupesi ryyppäämään ja kuolikin sitten.
        ON SE HIENO KIRJA SIITÄ, MITEN PALJON ROHKEA NAINEN SAA AIKAAN,
        kun eroaa narsistista, muttaa hyvin kauas, saa tukea sos. viranomaisilta.
        --------------------------------------------------------
        Minna on nyt tehnyt cd-levyn ja tuon kirjan. Hän on kuin kukkaan puhjennut ruusu, jonka hullu mies meinasi leikata. Rohkeasti pakoon lasten kanssa.
        Kyllä Suomessa tukea saa, kun sitä pyytää. Oma vika, jos ei hae apua.


      • serpentina1
        Itkevä kirjoitti:

        Kirjoitan tätä viestiä yöllä, tunteeni ovat todella sekaisin. Olen itkenyt päivän avopuolisoni takia tai oikeastaan viimeiset 20 vuotta. Sain varmuuden lukiessani toisten viestejä, että minunkin täytyy erota, tai en saa elämästäni enää otetta. Narsistin kanssa eläminen on todella uuvuttavaa.

        Voimia sulle paljon! Tiedän kokemuksesta että lähteminen on todella vaikkea prosessi. Tunnekoukku on pahin, mutta sä selviät tästä!!!


      • SAMAA KOKENUT
        Itkevä kirjoitti:

        Kirjoitan tätä viestiä yöllä, tunteeni ovat todella sekaisin. Olen itkenyt päivän avopuolisoni takia tai oikeastaan viimeiset 20 vuotta. Sain varmuuden lukiessani toisten viestejä, että minunkin täytyy erota, tai en saa elämästäni enää otetta. Narsistin kanssa eläminen on todella uuvuttavaa.

        Kuinka olet selvinnyt kaiken tämän jälkeen? Siinähän lyödään nainen niin lyttyyn totaalisesti,että vie vuosia selviytyä!! Voimia sinulle.....


      • Hyvä uutinen
        LÄHDE LAPPIIN! kirjoitti:

        Lue, sinä, hyvä ihminen uusi kirja : Minna Rissanen :" Sieluani et saa ".
        Minna kertoo siitä, että hän karkasi kolmen lapsensa kanssa Etelä-Suomesta Ouluun turvakotiin piiloon. Sosiaaliviranomaiset auttoivat häntä kaikessa.
        Narsistimies oli uhannut tappaa hänet. Kiusaamista ja karskia väkivaltaa oli
        kestänyt lähes kymmenen vuotta. Minna otti täysin uuden sukunimen ja otti avioeron. --Mies oli lahkolainen, joka rupesi ryyppäämään ja kuolikin sitten.
        ON SE HIENO KIRJA SIITÄ, MITEN PALJON ROHKEA NAINEN SAA AIKAAN,
        kun eroaa narsistista, muttaa hyvin kauas, saa tukea sos. viranomaisilta.
        --------------------------------------------------------
        Minna on nyt tehnyt cd-levyn ja tuon kirjan. Hän on kuin kukkaan puhjennut ruusu, jonka hullu mies meinasi leikata. Rohkeasti pakoon lasten kanssa.
        Kyllä Suomessa tukea saa, kun sitä pyytää. Oma vika, jos ei hae apua.

        Olen muuten tavannut tämän henkilön aikoinaan Oulun tapaamisissa. Se mies on sitten kuollut, olipa hienoa lukea tuo asia täältä, niin ei tarvi enää miettiä senkään perheen kohtaloa. Jäi nimittäin mieleeni ja aina joskus näiden asioiden tiimoilta putkahtaa uudelleen mieleen, että mitenhän heillä menee.

        Näistä tapaamisryhmistä muuten on apua ihan hillittömästi, suosittelen jokaiselle näiden sekpopaattejen pyörityksessä riutuvalle =)


      • Anonyymi
        1234 kirjoitti:

        Heippa!
        Minä olen juuri eronnut,suhde kesti 3,5v ja vieläkin on tunteita mieheen!!
        Ongelma oli miehen meilialan vaihtelut,äkkipikaisuus, toistuvat häipymiset jos en osannut miellyttää häntä tai jos annoin liikaa huomiota lapsilleni (Olen kolmen lapset yh-äiti).
        Menimme suhteessa miehen ehdoilla. Mies ei vielä ollut valmis jakamaan elämää kanssani. muutama viikko sitten hän olikin valmis kaikkeen ja se tuntui ihanalta!Mutta sitten kaikki kaatuikin ja paluu entiseen. Minun pitäisikin vielä odottaa häntä lapsineni muutama vuosi.
        Olemme eronneet suhteen aikana ainakin 5 kertaa tätä ennen.
        Läheisteni mielestä mies on narsisti ja ovat hirvittävän huolissaan. elämäni on kaventunut suhteen aikana niin että annan kaiken oman aikani miehelle,kun lapset ovat isällään,mutta sekään ei aina riitä. Vietämme kaiken vapaa-ajan kaksin ja teemme miehen juttuja. Emme matkustele koska mies ei pysty ja lastenreissuja hän ei tee kanssamme. Ysäväni ja sukulaiseni tapaan aina ilman häntä.Olen satuttanut itseni monta kertaa,kun mies on häipynyt.
        Nyt olen jo vahvempi ja yritän mennä eteenpäin ilman häntä. En ymmärrä miten tunnesiteet kuitenkin häneen ovat niin voimakkaat vaikka tiedän sisimmäsäni,että hän ei pysty perhe-elämääni kanssani (lapset ovat tärkeintä elämässäni!!!),hän ei ole valmis jakamaan elämäänsä,on äkkipikainen,mielialat vaihtelee ja on pelottavaa nuo äkkinäiset muutokset.
        En voi luottaa siihen,että sovitut asiat pitää. Ajattelen,että mun on pelastettava lapset ja itseni. Tarvitsimme tasapainoisen,turvallisen ihmissuhteen..ettei tarvitsisi pelätä ja olla aina varpaillaan..Onneksi mitään kamalaa ja peruuttamatonta ei vielä ole tapahtunut!! Varsinkin alkoholia nautittuaan hän saattoi purkautua niin,että saattoi sanoa lapsista ikäviä asioita! Toisaalta hän osasi olla todella ihana ja rakastettava lapsille ja lapset pitivät hänestä,mutta toivoivat samalla isäpuolta,joka olisi valmis oikeesti tulemaan elämäämme!!
        Nyt teen hirvittävän paljon työtä,että pääsen irti tuosta ihmisestä..välillä on olo itkuista ja välillä on vapautunut tunne..

        Sama mies kirjoittaa teksteistä päätellen. Oisko itse toi narsisti?


    • N78T

      Vastaavat kokemukset ovat minullekin tuttuja.

      Olin kolme vuotta on-off suhteessa narsistin kanssa. Viikko sitten päätin taas kerran, että tälle kaikelle p****lle on saatava loppu.

      Suhteen alku jota edelsi vuosien työkaveruus oli aivan äärettömän huumaava. Ihana, avoin, kohtelias ja huomioonottava mies, joka osasi sanoa juuri ne sanat joita haluaa kuulla. Oli hellä, ymmärtäväinen ja kaikkea sitä mitä unelmakunppanilta toivoin. Kun olin koukussa ja täysin rakastunut alkoi tapahtua.

      Rikottuja lupauksia, totuuden kertomisen välttelyä pienistäkin asioista, päin naamaa valehtelua, oman erinomaisuutensa korostamista, muiden ihmisten syyttelyä omista virheistä ja ongelmista, ajallisesti eri pituisia yhteydenpidon katkaisuja. Minun kohdallani tämä tarkoitti myös sitä, koska olimme samassa työpaikassa mies ei ollut tuntevinaan. Tämä oli heppoa hänelle, koska hän ei halunnut paljastaa suhdetta työtovereillemme. Nyt jälkeenpäin ajatellen minun onnekseni näin.

      Silloin kun tämä narsisti päätti kadota itse kuvioista, oli turha kysellä mitään syitä... ja oma syyllisyyden tunteeni taas kasvoi. Miten olin taas sillä kertaa häntä loukannut. Hetken päästä mies päätti palata kuvioihin kun mitään ei olisi tapahtunut.

      Toivon, että tämä ero on viimeinen. Tässä on takana lukemattomia yrityksiä päästä itse irti, mutta mies on osannut aina pitää uskottavan puolustuspuheen käyttäytymisestään, tuonut hetkellisesti itsestään peliin sen ihanan ihmisen johon rakastuin ja ohimennen pyytänyt anteeksi tarkoittamatta sitä. Nytkin hän sitä yritti, onneksi sain pidettyä pääni. Eron ylipääsemiseen tällä kertaa toivottavasti auttaa eri työpaikat. Poissa silmistä, poissa mielestä, kai.

      Järjetöntä miten taitavia puhujia nämä henkilöt ovat vierittämään uhrinsa harteille tunteen, että he ovat itse on syyllisiä tai ylireagoivia, kun tuntevat olonsa loukatuiksi.. . ja narsistihan antaa nämä "syytökset" kohteelleen anteeksi.

      Naristin uhrina ei kuule omaa järjen ääntä. Tuo sairas ihminen on onnistunut sitomaan itsensä niin tiukasti sydämmen ympärille, että se ei lähde raastamallakaan irti....ja se sattuu. Jäljellä jää vaan murskattu itsetunto ja epäilykset omasta mielenterveydestä.

      Mutta nyt tässä ei ole muuta suuntaa kuin parempaan päin, kunpa saisin pidettyä itseni tämän päätösen tiellä ja saisin vihdoin rakennettua terveen ihmissuhteen.

      Ajan kanssa se toivottavasi onnistuu ilman tätä mustasukkaista narsistia elämässäni. Mies ei halunnut vakavaa suhdetta, mutta sai silti kalastettua minulta täydelisen omistautumisen häntä kohtaan

      • minä pieni nainen vaan

        Minä olen nyt vapaa.

        Minun narsistini oli kiltti. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään empatiaa. Hän sai minut itkemään ja usein, mutta koskaan ei lohduttanut. Hän käytti minua hyödyksi myös rahallisesti. Annoin kaiken tapahtua, koska uskoin, että yhteinen tulevaisuus on edessä. Lupaukset olivat lupauksia. Aina löytyi selitys tai sitten se kuitattiin olan kohautuksella.

        Kun hän halusi jotkain, niin silloin osasi halata ja sanoa kultamussukkaa yms. vaikka muuten kammosi kosketusta. Löysi aina jotakin tekemistä, jos huomasi haluni halata. Seksistä hän ei ollut kiinnostunut.

        Hän lähti työmatkalle, ei vastannut puhelimeen. Sain selville, että hänellä olikin muita naisia, joiden luona viipyi ja taas palasi.

        Aina vaan uskoin ja toivoin ja luotin, kunnes lopulta sain kaiken poikki.

        Minä olen koulutettu, aikuinen nainen. Minulla on elämä kunnossa. Minulla pitäisi olla järkeä päässä. Rakkaudenkaipuuni oli niin valtava, että alistuin tuolle sairaalle suhteelle. Hän piti minua pihdeissään enkä päässyt irti. Tätä en olisi uskonut kokevani eikä tätä ymmärrä, jos ei ole itse kokenut.

        Nyt minulla on aivan toisenlainen parisuhde, mutta ajoittain tämä entinen elämä vielä vaikuttaa ajatuksiini. Tulee sellaisia pieniä ahdistuskohtauksia.

        Aluksi pelkäsin, että joudun samanlaiseen suhteeseen. Pelkäsin petetyksi tulemista yms. Nyt elämä on helpottunut. Tiedän, että minua rakastetaan oikealla tavalla ja minä rakastan.


      • ?????????

        Älä missään nimessä suostu enää aloittamaan uusiks.Itse erehdyin kerran.Sit tuli sellanen eteen et silmät onneks aukes lopullisesti.Vielä sittenkin piti ystävän sanoa ne sanat joista tajusin tilanteen lopullisuuden.Itse kuitenkin tein ratkaisuni.Reilut 2 kuukautta on aikaa ja uusiks ei enää mee.


      • minnaa__
        minä pieni nainen vaan kirjoitti:

        Minä olen nyt vapaa.

        Minun narsistini oli kiltti. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään empatiaa. Hän sai minut itkemään ja usein, mutta koskaan ei lohduttanut. Hän käytti minua hyödyksi myös rahallisesti. Annoin kaiken tapahtua, koska uskoin, että yhteinen tulevaisuus on edessä. Lupaukset olivat lupauksia. Aina löytyi selitys tai sitten se kuitattiin olan kohautuksella.

        Kun hän halusi jotkain, niin silloin osasi halata ja sanoa kultamussukkaa yms. vaikka muuten kammosi kosketusta. Löysi aina jotakin tekemistä, jos huomasi haluni halata. Seksistä hän ei ollut kiinnostunut.

        Hän lähti työmatkalle, ei vastannut puhelimeen. Sain selville, että hänellä olikin muita naisia, joiden luona viipyi ja taas palasi.

        Aina vaan uskoin ja toivoin ja luotin, kunnes lopulta sain kaiken poikki.

        Minä olen koulutettu, aikuinen nainen. Minulla on elämä kunnossa. Minulla pitäisi olla järkeä päässä. Rakkaudenkaipuuni oli niin valtava, että alistuin tuolle sairaalle suhteelle. Hän piti minua pihdeissään enkä päässyt irti. Tätä en olisi uskonut kokevani eikä tätä ymmärrä, jos ei ole itse kokenut.

        Nyt minulla on aivan toisenlainen parisuhde, mutta ajoittain tämä entinen elämä vielä vaikuttaa ajatuksiini. Tulee sellaisia pieniä ahdistuskohtauksia.

        Aluksi pelkäsin, että joudun samanlaiseen suhteeseen. Pelkäsin petetyksi tulemista yms. Nyt elämä on helpottunut. Tiedän, että minua rakastetaan oikealla tavalla ja minä rakastan.

        hei! ajattelin vastata sinulle ja ihan olla utelias ja kysyä että minkä niminen mies oli ja minkä ikäinen? itse olin narsistin kanssa suhteessa vähän yli 2 vuotta ja hän juuri kun olevinaan töihin lähti, niin hän oikeasti meni toisten naisten luo. miehellä ikää tänä päivänä 39w. panostaa hirveästi ulkonäköönsä ja autoonsa. käyttää naisia rahallisesti hyväksi. voit laittaa minulle mailia. [email protected]


      • Irairmeli
        minä pieni nainen vaan kirjoitti:

        Minä olen nyt vapaa.

        Minun narsistini oli kiltti. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään empatiaa. Hän sai minut itkemään ja usein, mutta koskaan ei lohduttanut. Hän käytti minua hyödyksi myös rahallisesti. Annoin kaiken tapahtua, koska uskoin, että yhteinen tulevaisuus on edessä. Lupaukset olivat lupauksia. Aina löytyi selitys tai sitten se kuitattiin olan kohautuksella.

        Kun hän halusi jotkain, niin silloin osasi halata ja sanoa kultamussukkaa yms. vaikka muuten kammosi kosketusta. Löysi aina jotakin tekemistä, jos huomasi haluni halata. Seksistä hän ei ollut kiinnostunut.

        Hän lähti työmatkalle, ei vastannut puhelimeen. Sain selville, että hänellä olikin muita naisia, joiden luona viipyi ja taas palasi.

        Aina vaan uskoin ja toivoin ja luotin, kunnes lopulta sain kaiken poikki.

        Minä olen koulutettu, aikuinen nainen. Minulla on elämä kunnossa. Minulla pitäisi olla järkeä päässä. Rakkaudenkaipuuni oli niin valtava, että alistuin tuolle sairaalle suhteelle. Hän piti minua pihdeissään enkä päässyt irti. Tätä en olisi uskonut kokevani eikä tätä ymmärrä, jos ei ole itse kokenut.

        Nyt minulla on aivan toisenlainen parisuhde, mutta ajoittain tämä entinen elämä vielä vaikuttaa ajatuksiini. Tulee sellaisia pieniä ahdistuskohtauksia.

        Aluksi pelkäsin, että joudun samanlaiseen suhteeseen. Pelkäsin petetyksi tulemista yms. Nyt elämä on helpottunut. Tiedän, että minua rakastetaan oikealla tavalla ja minä rakastan.

        Tää teksti on ihan kun olis mun kirjottamaa! Tiistaina sanoin itteni vastaavasta tilanteesta irti ja nyt yritän pitää pintani, vaikka sattuu ihan hirveesti..


      • minnaa___
        Irairmeli kirjoitti:

        Tää teksti on ihan kun olis mun kirjottamaa! Tiistaina sanoin itteni vastaavasta tilanteesta irti ja nyt yritän pitää pintani, vaikka sattuu ihan hirveesti..

        moikka!hei voitko laittaa minulle mailia tuleen, jos on sama mies kyseessä? mistäs päin sinä olet? oisi kiva keskustella kanssasi ja tietää mitä hän on nyt tehnyt.


      • Anonyymi
        Irairmeli kirjoitti:

        Tää teksti on ihan kun olis mun kirjottamaa! Tiistaina sanoin itteni vastaavasta tilanteesta irti ja nyt yritän pitää pintani, vaikka sattuu ihan hirveesti..

        Narsisti mies naapureita kohtaan pakkomielteinen kirjoittaa! On kohta 50nenja käyttäytyminen aivan sairasta!


    • mukana ollut

      Tähän ketjuun voisi kyllä lisätä että uhriksikaan ei kukaan joudu sattumalta. "Uhrilla" voi olla epärealistinen odotus rakkaudesta, parisuhteesta ja onnellisuudesta. Etenkin jos omassa elämässä on joku suuri muutos tai kasvun paikka edessä, on iso riski että rantautuu tällaisen narsisti-heebon kainaloon. Eikä siitä helposti lähdetä, tai suhdetta tasapainoteta. Jos moisia yrität, kosto on kauhea.

      Narsisti löytää ne, joilla on itsellä heikko kohta itsetunnossa, ts. narsistinen vaurio.

      • N34#

        Rakastumiseen liityy aina toisen ihannointia ja sokeutta toisen luonnetta kohtaan.Vähitellen todellisuus alkaa nousta esiin.
        Narsisti ei kykene ottamaan kumppaniaan huomioon,hän on vakuuttava selityksissään koska uskoo niihin itse.
        Kun hälyyttäviä merkkejä alkaa näkyä,kumppani ei aluksi halua uskoa niitä todeksi.
        On helponpaa syyttää itseään ongelmista ja luottaa siihen että työtä tekemällä asiat selviävät,kumppani onkin usein vahva ihminen,joka on tottunut siihen että asiat saadaan järjestymään,kun kumppani tajuaa ongelmien laadun hän usein omaksuu pelastajan ja auttajan roolin.

        Näin minulle kävi en millään meinannut uskoa että se ihana mies johin rakastuin om muuttunut hirviöksi,yritin auttaa ja ymmärtää,kunnes tajusin että se on aivan turhaa narsisti ei muutu,koska hän ei itse myönnä hänessä olevan mitään vikaa ikinä,koskaan,milloinkaan.
        Minä meistä hänen mielestään se hullu,vainoharhanen ja tyhmä olin. Minun mielipiteillä,haluilla tai tunteilla ei ollut koskaan mitään väliä,jos en hänen toimiaan/sanomisiaan hyväksyny se oli minun ongelmani koska olen hullu,tyhmä,läski,pipo kireällä jne...
        Minä en mieheltäni tai parisuhteeltani ihmeitä odota,haluan elää tavallista elämää,tavallisen miehen kanssa.Narsistin kanssa mikään ei ole tavallista.


      • N78T
        N34# kirjoitti:

        Rakastumiseen liityy aina toisen ihannointia ja sokeutta toisen luonnetta kohtaan.Vähitellen todellisuus alkaa nousta esiin.
        Narsisti ei kykene ottamaan kumppaniaan huomioon,hän on vakuuttava selityksissään koska uskoo niihin itse.
        Kun hälyyttäviä merkkejä alkaa näkyä,kumppani ei aluksi halua uskoa niitä todeksi.
        On helponpaa syyttää itseään ongelmista ja luottaa siihen että työtä tekemällä asiat selviävät,kumppani onkin usein vahva ihminen,joka on tottunut siihen että asiat saadaan järjestymään,kun kumppani tajuaa ongelmien laadun hän usein omaksuu pelastajan ja auttajan roolin.

        Näin minulle kävi en millään meinannut uskoa että se ihana mies johin rakastuin om muuttunut hirviöksi,yritin auttaa ja ymmärtää,kunnes tajusin että se on aivan turhaa narsisti ei muutu,koska hän ei itse myönnä hänessä olevan mitään vikaa ikinä,koskaan,milloinkaan.
        Minä meistä hänen mielestään se hullu,vainoharhanen ja tyhmä olin. Minun mielipiteillä,haluilla tai tunteilla ei ollut koskaan mitään väliä,jos en hänen toimiaan/sanomisiaan hyväksyny se oli minun ongelmani koska olen hullu,tyhmä,läski,pipo kireällä jne...
        Minä en mieheltäni tai parisuhteeltani ihmeitä odota,haluan elää tavallista elämää,tavallisen miehen kanssa.Narsistin kanssa mikään ei ole tavallista.

        Tuo mitä kerrot omista kokemuksist on kyllä niin samoilla linjoilla joka lauseessa omieni kanssa.

        Minä olin se auttaja ja kuuntelia, se joka ymmärsi ja oli kärvisivällinen kun narsistilla oli vaikeaa. Itse en empatiaa saanut osakseni. Jos sieltä jotain pientä tuli, ne oli kuin lyhyitä ulkoa opeteltuja vuorosanoja. Jotenkin hölmönä vain uskoi että kun tarpeeksi näyttää välittävänsä toisesta, sieltä saisi jotain takaisin.

        Minun narsisti ei juuri loukannut sanoilla. Lähinnä sillä, mitä hän jätti sanomatta ja tekemättä normaaleissa ihmisten välisissä tilanteissa joissa terve ihminen reagoisi odotetulla tavalla...vaikea selittää. Muutaman kerran sain kuulla olevani psykopaatti yms. koska oli hänen mielestään liian kiinnostunut hänen ajatuksista ja elämästä, esimerkiksi iltasuunnitelmista.


      • noin...

        Olin juuri eroamassa ja ihan rikki. Helppo saalis siis.


      • so sad 00
        noin... kirjoitti:

        Olin juuri eroamassa ja ihan rikki. Helppo saalis siis.

        Sama tilanne oli minulla, olin aivan poikki ja luulin löytäneeni aarteen. Ei ollut enkeli vierellä silloin, kun sen narskun tapasin.


      • VIHDOIKIN VAPAA
        noin... kirjoitti:

        Olin juuri eroamassa ja ihan rikki. Helppo saalis siis.

        Niin,jos on asiat muutenkin huonolla tolalla on todella helppo saalis,narsku kyllä huomaa tilaisuutensa tulleen. Ei muuta kun kimppuun vaan. Otetaampa tästäkin kokemuksesta opiksi. Se on yksi vaikeimmista asioista ihmisen elämässä,siinä kun tuntee olevansa aivan yksin. Selitteleppä sitä sitten muille,kun kukaan ei meinaa uskoa! Kuinka sinulla nykyään menee ? Kaikkea hyvää sinulle jatkossa.


      • tunteet nollassa

        hyvin sanottu. Vaimoni lähti narsistin mukaan, sanoen että olet hyvä mies mutta nyt tuntuu vain tältä.
        Voiko olla totta että narsisti kykenee noin vain ottamaan ja hallitsemaan toista ihmistä. Jättää 15v avioliiton taakseen, kun mitään konflikteja itse en ole suhteessamme huomannut.

        Selville on tullut kaiken maaliman liehittelyt yms.
        Kertokaa jos vastaavanlaisia kokemuksia että exän uusi kumppani onkin narsisti.


    • paskamaisesti

      käyttäytyvä mies ei ole narsisti,päinvastoin,totaalisen paska mies saa äkkilähdön,luonnehäiriöinen "ui ihon alle".
      Koukkuun voi jäädä kuka tahansa.
      Koukkuun jääminen ei tee kenestäkään valmista uhria saati sellaista joka huonoa kohtelua hakisi.
      Normaali ihminen uskoo hyvään,eikä tunnista sitä,minkä olemassaolosta ei tiedä.
      Ulospääseminen on vaikeaa nujerretuille.

    • niin paljon

      Miten minua onkaan satutettu tänä aikana... Miten joku voi tehdä näin julmia tekoja... Miten joku voi kostaa rakastamalleen ihmiselle...

      En ymmärrä. Sydämessä on vain valtava tuska jonka aiheutti yksi mies haukkumalla saatanan ämmäksi, vitun huoraksi jne. Kostamalla niin julmasti tuntematta piirun vertaa empatiaa... Tallaamalla minut kokonaan... Murskaamalla minun itsetuntoni...

      Miten selviä tästä eteenpäin...

      • N34#

        sinä selviät:) perehdyt narsistiin,puhut ystäville,menet terapian jne... SINÄ SELVIÄT.
        Annat itsellesi aikaa,huudat,kiroat,itket,raivoat,annat itsellesi aikaa.SINÄ SELVIÄT!!!!


      • tuesta
        N34# kirjoitti:

        sinä selviät:) perehdyt narsistiin,puhut ystäville,menet terapian jne... SINÄ SELVIÄT.
        Annat itsellesi aikaa,huudat,kiroat,itket,raivoat,annat itsellesi aikaa.SINÄ SELVIÄT!!!!

        On sitä huudettuki yksinään ja itketty...


      • Nimetön

        itse myönnän syyllistyneeni juovuspäissäni moiseen juuri äskettäin.Syy tosin oli se että olin itse aika pitkään kynnysmattona ja hänen seikkilujensa sivusta seuraajana saanut mittani täyteen....

        Täytyy sanoa että moinen käytös satutti kyllä itseänikin mutta kaikillahan meillä joku raja sietokyvyllä on ja kaikkea ei kannata sisällään kantaa.Sanomiset kyllä voidaan vielä selvitellä jos vain aitoja tunteita on jäljellä ja kypsyyttä löytyy!


      • N34#
        tuesta kirjoitti:

        On sitä huudettuki yksinään ja itketty...

        narsistin kanssa eläminen on tunteitten vuoristorataa paratiisista-helvettiin,samaa vuoristorataa on suhteesta irti pääseminen.
        Minä ainakin käyn kauheata taistoa itseni kanssa,järki vastaan tunteet,tunnekoukku on yhä vahva.
        Takana on kymmeniä irtaantumis yrityksiä,tunteet vei aina voiton,kyllä se muuttuu,minä muutun ja minä muutuinkin,narsku ei.
        Nyt ensimmäistä kertaa järki vie voiton,tajuan että suhde ei koskaan toimisi,minulla olisi koko ajan paha olla..ja sydän huutaa tuskaa,mutta tiedän että näin tämän on mentävä,ikävä loppuu ja tunteet kuolee.Ja minä selviän,hiiren askelin,päivä kerrallaan :)


      • Onneksi lähdin

        Niin, tuo kostaminen tuli tutuksi: jos en heti vastannut puhelimeen-hän ei vastannut seuraavaan vuorokauteen. Jos läikytin teetä matolle-hän kaatoi siihen koko kupillisen. Jos törmäsin häneen vahingossa-hän töytäisi hetken päästä oikein kunnolla. Esimerkkejä on mutta kerrottuna ne kuulostavat mielipuolisen pieniltä asioilta, mutta kun nämä tapahtumat toistuvat elämän jokaisella osalla! Kyse ei ole nuoresta vaan keski-ikäisestä miehestä.


      • Tiivi-Taavi Pösilö

        Narsisti ei rakasta ketään muuta kuin itseään. Kaikki muu on vain teatteria, jolla saadaan narsistin uhri toimimaan narsistin tahdon mukaan. Lopettakaa kuvitelma, että narsisti rakastaisi teitä, niin pääsette helpommalla.


    • * Hylätty *

      Olipa näitä “narsisseja” sitten 25 % tai vain 1 % ihmisistä, vuodatuksia tälle palstalle tulee kuitenkin yllättävän vähän. Jos jokaisella päättyisi jonkinlainen suhde vaikkapa keskimäärin kaksi kertaa elämänsä aikana, särkyisi Suomessa keskimäärin noin 300 sydäntä päivässä. Tälle palstalle tarinoita tulee kuitenkin vain yksi tai kaksi päivässä, siis korkeitaan joka sadas tapaus, jokaiseen riittäisi mainiosti oma ”narsisti” pohjalle. Yleensä suhteen päättymiseen ei siis kai liity mitään sen kummempaa dramatiikkaa, ja tulevat vain ne kun jotain on pahasti pielessä.

      Itse rakastin ystävääni, joka torjui minut täysin, kun kerroin hänelle rakastavani häntä. Tuntuu kuin sen jälkeen tämä nainen olisi vain tahtonut satuttaa minua. Kaikki loppui siihen ja sen jälkeen olen saanut häneltä vain ilkeyksiä osakseni. Nuo kaikki kuvatut piirteet sopivat sinällään täydellisesti siihen, mitä hän on minulle tehnyt sen jälkeen, mutta ei lainkaan siihen, millainen hän oli ennen sitä.

      *Hän on rakentanut konfliktin sinne, missä sitä ei ole koskaan ollut.
      *Tunnen joutuneeni kuin hänen kynnysmatokseen.
      *Hän vaati anteeksi pyyntöä enkä edes ymmärrä mistä - kai siitä olen olemassa? Ei antanut anteeksi, kun sitä häneltä pyysin.

      Minkään ei kyllä ole koskaan luvannut muuttuvan, mutta jokainen pieninkin lupaus, minkä olin hänestä saanut irti ja jotka oli sovittu jo aikaisemmin, hän on rikkonut. Tuntuu, kuin minun suhteeni millään ei olisi mitään väliä. Kun kirjoitin siitä aikanaan tänne, joku arveli hänen olevan narsisti. Tunnen kaksi ihmisiä aivan muualta elämästä, jotka käyttäytyvät tavalla, jonka voisin yhdistää kuvatun perusteella narsistiksi. Sitä millaisia he ovat ystävinä tai rakastajani, en osaa yhtään edes arvailla. Olisinko koskaan rakastunut sellaiseen ihmiseen? Tuskin. Olisinko kertonut siitä hänelle? En varmasti.

      Miksi hän sitten teki niin kuin teki? Itse uskon, että se on kai jotenkin enemmän jotain oman itsetunnon pönkitystä ja nykypäivän täydellistä piittaamattomuutta toisista. Kai se sitten on vain jotenkin hauskaa. Itselleni asiaa vain on vaikea ymmärtää, koska en itse voisi koskaan kuvitellakaan tekeväni samalla tavalla ja olen aina yrittänyt kohdella heitä hyvin, ketkä olisivat minusta pitäneet. Jos hän jotenkin minun satuttamisestani nauttii, niin nauttikoon sitten siitä. Ainoa asia mitä varsinaisesti kadun, on etten tullut edes halineeksi häntä silloin, kun olimme vielä ystäviä.

    • Nimetön

      eiköhän noita löydy molemmista?

      Nimim.Kokemusta on.

      • N34#

        löytyy molemmista sukupuolista,joidenkin tilastotietojen mukaan enemmistö miehiä.
        Minä kerron omasta kokemuksestani,siksi kyseessä mies :)


    • Annika31

      Kohtalotoverisi minäkin. Haluaisin vaihtaa ajatuksia kanssasi. Toivoisin kovasti yhteydenottoasi sähköpostiin [email protected].

      • löytyy...

        itse seurustelin ja asuin useita vuosia yhden kanssa.enkä tietenkään ajoissa tajunnut mitään.suhde päättyi kun hän tuosta vaan ilmoitti että hän on "ihastunut"työkaveriinsa.tietenkin myöhemmin selvisi että suhde oli pitemmällä ja jatkunut jo pitempään.en tietenkään ollut huomannut mitään.kun asia selvisi jouduimme pakosta asumaan vielä kuukauden yhdessä.silloin alkoi kiusaaminen.avokin "uusi"tiesi aina koska saavuin esim.töistä kotiin,heti kun pääsin sisään alkoi avokin puhelin soida.sitten he lirkuttelivat minun kuulteni estoitta.tämä toistui aina kun saavuin kotiini.viikolla ja viikon loppuna.päivällä ja illalla.yhteisille ystävillemme exä käänti asiat niin että erosimme koska minä olin pettänyt!omasta suhteestaan ei tietenkään puhunut mitään.teki valehtelusta ja kieroilusta suorastaan taidetta.avokin "salasuhde"jopa uhkaili minua avokkini välityksellä ties millä perusteella.tosi sairasta kiusaamista.masennuin pahasti pikku hiljaa ja jouduin pitkäälle sairaslomalle viikkoja vaivanneen unettomuuden jälkeen.ystävyys suhteet menivät pitkäksi aikaa,kunnes heille selvisi asioiden oikea laita,ja mielen terveys hetkeksi myös.mutta parasta kaikessa:kaiken tapahtuneen jälkeen avokki sanoi minulle vain:sää otat tän liian henkilö kohtaisesti...tämä hänen "ihastuksensa"on naimisissa,niin kuin kuulemma on exäni kaikki miehet myös ennen minua olleet...kertonee myös jotain...


      • N34#

        luon ensin sen sähköpostin :)


      • N34#

      • N78T
        N34# kirjoitti:

        osoitteesta [email protected]

        Minäkin kirjoittelisin mielelläni teidän kanssa kokemuksista. Mitä laajempi vertaistuki, sen varmemmin alkaa ymmärtää ettei itse ole, jossa on kaikki vika.

        Eilen oli todella vaikea päivä. Taistelin aamusta asti ylä- ja alamäkineen, etten ottaisi yhteyttä mieheen. Selvisin, mutta yöllä alkoikin sitten tekstrarit laulaa. Narskun piti päästä avautumaan. Jos se sanoo ettei halua minusta mitään, miksi sen pitää silti jatkaa itsensä puolustelua ja keksiä asioita joilla luulee minun haluavan loukata häntä.

        Tuli otettua toipumisessa monta askelta taaksepäin... mutta sainpa sanottua, että mies tutustuisi käsitteeseen narmismi ja löytäisi itsensä. Siihen loppui ainakin toistaiseksi syyllistämiset.


      • Onneksi lähdin
        N78T kirjoitti:

        Minäkin kirjoittelisin mielelläni teidän kanssa kokemuksista. Mitä laajempi vertaistuki, sen varmemmin alkaa ymmärtää ettei itse ole, jossa on kaikki vika.

        Eilen oli todella vaikea päivä. Taistelin aamusta asti ylä- ja alamäkineen, etten ottaisi yhteyttä mieheen. Selvisin, mutta yöllä alkoikin sitten tekstrarit laulaa. Narskun piti päästä avautumaan. Jos se sanoo ettei halua minusta mitään, miksi sen pitää silti jatkaa itsensä puolustelua ja keksiä asioita joilla luulee minun haluavan loukata häntä.

        Tuli otettua toipumisessa monta askelta taaksepäin... mutta sainpa sanottua, että mies tutustuisi käsitteeseen narmismi ja löytäisi itsensä. Siihen loppui ainakin toistaiseksi syyllistämiset.

        Olisi parempi ettei luonnehäiriöistä toiselta nimeltään psykopaattia ja vielä kolmannelta nimeltä narsistista persoonallisuushäiriöistä kutsuttaisi nimellä "narsku". Kuulostaa jotenkin hellittelynimeltä!!!


    • N34#

      narskujen uhreille suosittelen tsemppi biisiksi Virve Rostin "oon voimissain" kipaletta :))

      • hjhkjhkjk

        Tässä minun suosikkini. :)

        Manic Street Preachers - You Stole The Sun From My Heart

        http://www.youtube.com/watch?v=Jmh4rsllMl0

        Kappaleesta tulee mieleen, miten narsisti salakavalasti nakertaen varastaa ja vie ilon sydämestämme vaikka kuinka yritämme kuitenkin rakastaa häntä. Jättäen uhrin sydämeen lopulta vain raivoa rakkauden sijaan. Ei siis ihme, miksi yleisesti kehotetaan pakenemaan narsistia. Jottei häviäisi narsistin mukana se viimeinenkin hyvä, auringonsäde, mikä meidän sisällä on.


      • 30
        hjhkjhkjk kirjoitti:

        Tässä minun suosikkini. :)

        Manic Street Preachers - You Stole The Sun From My Heart

        http://www.youtube.com/watch?v=Jmh4rsllMl0

        Kappaleesta tulee mieleen, miten narsisti salakavalasti nakertaen varastaa ja vie ilon sydämestämme vaikka kuinka yritämme kuitenkin rakastaa häntä. Jättäen uhrin sydämeen lopulta vain raivoa rakkauden sijaan. Ei siis ihme, miksi yleisesti kehotetaan pakenemaan narsistia. Jottei häviäisi narsistin mukana se viimeinenkin hyvä, auringonsäde, mikä meidän sisällä on.

        Oli hienoa lukea muista samanlaisista kokemuksista.Itse tilanteessa jossa taas yritän kai päästä eroon miehestä.Viimeksi Perjantaina karmea raivokohtaus kun halusin viettää illan yksin kotona mieluummin kuin hänen kanssaan.Ei ymmärtänyt kuinka väsynyt ja stressaantunut työstäni olin viikon jälkeen.Ei edes kuunnellut vaan heitteli kaupan edessä mun ostokset pitkin katuja ja haukku huoraksi.Ei päästäny lähtemään vaan ajoi uudestaan ja uudestaan autollaan eteeni.Arvatkaa hävettikö...hänellä oli poikansa vierellään autossa istumassa.Syyhän oli tietysti minun ja ansaitsin tämän kaiken..Voimiateille:)!


      • Uhri minäkin

        Varo tätä palstanarsistia, joka tekeytyy uhriksi ja lähestyy sinua yksityisviestien kautta. On itseasissa narsisti, joka etsii uusia uhreja ja lähdettä itselleen. On huijannut minua ja muita samalla tavalla monta kertaa. Ole varovainen. Esiintyy hyvin asiantuntevasti ja on erittäin miellyttävä. Esiintyy myöskin naisena. On ottanut monta persoonaa itselleen. Tämä narsisti on erittäin taitava.

        Uhrikaan ei tunnista uhriksi tekeytyvää narsistia, joten ollaan hyväuskoisia uhrjeja aina. Minäkin menin tuohon lankaan.


    • minäkin,,,

      narsisti naisen kanssa,kun ei halunnut mitään vakavampaa ja tuntui kuitenkin että jotenkin väkisin vain yrittää pitkittää tai pitää.Sellainen tunne jäi että jotenkin halusi omia kaikki entisetkin miehet.Eipä saanut oikein selvää mitä kaikki oli..ihmettelen tässä vain ja jatkan matkaani yksin.

      • joo...

        Eipä siitä kotohelevetistä, mitä narsisitin kaa eletään viitti huudella... Kun ero on viimein saatu aikaseks, yleensä narskun ottamana, olo on ku jyrän alle jääneellä, tyhjä ja littana. Joka päivä voimistuu ajatus että tästä ei koskaan normaaliks enää tulla, joku tunnevamma jää, vähintään! Muita ihmisiä kattelee niinku telkkarista ohjelmaa... Varoo visusti selittämästä syitä eroon, ku ne on niin kummallisia, ettei niitä tajua muut ku samaa elämää eläneet...

        Ja ku taaksepäin viimein uskaltautuu katteleen, mitä siellä näkyy... vuosien sairaus, sekä miehen että mun.... kun sitä elämää järjellä aattelee, ni olishan siitä pitäny lähteä heti... ei vasta 10 vuoden päästä miehen jättämänä.

        Elämä narsistin kans on pelottavaa... vasta nyt tajuan miten pelottavaa, mitä kaikkea siinä olis voinu käydä ja miten onnekas oon, että järjen valoa on edes jotai jäljellä! Voimia kaikille eroon päässeille, mutta varsinki vielä narsistin kans liitossa oleville!


    • Myrkkyä sielulle

      Minä olin suhteessa/ avoliitossa viitisen vuotta tod.näk. narsistin kanssa. Hän hurmasi minut, aikuisen ihmisen, jota järki-ihmiseksi sanottiin. Se huuma ei loppunut edes loppuaikoina.

      Ystäväni ja muut läheiseni varottivat hänestä kun kerroin mitä hän puhui ja teki. Sanoivat lukemattomia kertoja, että tuo ei ole normaalia, nyt on jotain pahasti vinossa. Suhde oli ihaninta ja kauheinta, mitä olen kokenut. En pystynyt enää nukkumaan enkä olemaan iloinen. Itkeskelin vain öisin. Yritin monesti puhua hänelle, että minulla on paha olla kun puhut niin loukkaavia asioita. Jotenkin hän onnistui kääntämään asian niin, että vika on minussa.

      Lopulta menin terapeutin luo etsimään vastauksia. Avopuolisoni sanoi, että minulla on päässä vikaa ja minun pitäisi hakea siihen apua. Kerroin terapeutille kaiken ja hän kauhistui. Sanoi, että olen liian kiltti ja minua on kohdeltu törkeästi. Ettei sellaista saa hyväksyä.

      En vieläkään antanut periksi vaan yritin edelleen. Hän löi minua, kun esitin vaatimuksia. Uhkaili. Nämä molemmat asiat hän kiistää tehneensä. Aloin pelätä häntä. Rakastin ja pelkäsin. Melkein sekosin.

      Erosimme. Hän edelleen sanoo, että olen mieleltäni sairas. Että aiheutin eromme ja tuhosin kaiken ja aivan pikkuasioiden takia. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi. Koskaan ei ole sanonut toimineensa väärin. Ei vaikka yritin vakuuttaa todella monien ihmisten, tuntemattomien ja tuttujen, myös ammatti-ihmisten pitävän hänen käytöstään sairaana.

      En usko, että hän on täysiverinen narsisti vaan myös helposti masennukseen taipuvainen ja huonoitsetuntoinen ihminen. Tavallaan herkkäkin. Mutta aivan järkkymättömästi hän uskoo, että toiset ovat syyllisiä ja väärässä, jos arvostelevat hänen toimiaan. Ja kun hän kokee, että häntä on arvosteltu tai kohdeltu väärin, hänen vihansa on valtaisaa.

      Olen välillä harkinnut kertovani todelliset tapahtumat hänen sukulaisilleen ja ystävälleen. He tosin pitävät minua hysteerisenä ihmisenä, koska puolisoni osaa puhua todella vakuuttavasti ja "unohtaa" sopivasti asioita. Toivoisin, että joku auttaisi häntä ymmärtämään ongelmansa. Hänen kaikki suhteensa tulevat menemään pilalle tämän takia. Olen kuitenkin saanut kuulla esim. terapeutilta, että muuttuminen ja tämän asian hyväksyminen ei ole todennäköistä tällaisessa tapauksessa.

      Sellainen oli elämäni ihanin suhde. Unelma ja painajaisuni samassa paketissa. Enkä ole entiseni. Ja uskon, että ainoastaan ne ihmiset, jotka ovat kokeneet vastaavaa, pystyvät ymmärtämään sen, mitä mielessäni nyt tapahtuu. Ikävä hurmaavaa kumppania kohtaan, pelko, että sorrun häneen uudelleen, huonommuuden tunne, tuska, johon ei totu. Tulenkohan koskaan pääsemään tästä asiasta irti?

      • aeoife

        Elän aivan täsmälleen samanlaista elämää juuri nyt, olen ihan samaa mieltä omasta puolisostani. Rakastan ja kiroan. Elämäni suurin unelma ja suuri painajainen. Itsekin uskon, ettei puolisoni ole täysiverinen narsisti, hän aivan oikeasti myös tuntee hyviä tunteita, uskon niin. Hän rakastaa lastamme aivan ehdoitta (ainakin vielä). Mutta hän ei varmaan muutu, lähes 5v yhteisoloa varmaan riittää varmistamaan sen. Yritän olla soittamatta hänelle, nyt kun olen evakossa kotoamme lapsemme kanssa. Tämä on niin järjettömän raskasta. Kyllä tämä joskus tästä ratkeaa, sen on pakko!


      • narsistitaimikälie

        Olen eronnut juuri samanlaisesta suhteesta. En tuntenut häntä alussa kuin töitten kautta. Vaikutti olevan tosi ihana ja osoitti mulle kaiken huomionsa kunnes ihastuin ja mentiin sänkyyn. Olin jo tosi koukussa. Sen jälkeen välillä oli kuin ei olisi tuntenutkaan, lupasi tulla käymään mutta ei tullutkaan eikä viitsinyt ilmoittaa asiasta. Ikinä ei saanut soittaa, aina vain pelkkiä viestejä. Vastaaminen saattoi kestää useita tunteja. Joskus häipyi useaksi päiväksi eikä ilmoittanut mitään. Esim. puhelin oli kiinni kerran 3 päivää putkeen.

        Hän "muutti" luokseni mikä jälkeenpäin tajuttuna tarkoitti sitä, että jätti oman vuokransa maksamatta ja eli mun siivellä. Jos tuli jotain kivempaa niin mun kanssa sovituilla jutuilla ei ollut mitään väliä.

        Muutettiin yhteen kuitenkin ja sitten alkoi viikonloppujuoksut. Kun lähdin käymään jossain (ei halunnut tutustua mun ystäviin) hän ei ollut kotona yötä. Aina lähti jatkoille tms. Alkoi käymään väkivaltaiseksi (ei muistanut niitä), haukkui mun ulkonäköä ja persoonaa. Olin yhtäkkiä vastenmielinen. Seksi loppui kuin seinään. Petti todella törkeästi ja sai puhuttua, että se olikin minun vika. Koko ajan piti sutinaa naisten kanssa mutta minä se hullu olin. Valehteli päin naamaa ilman mitään oman tunnon tuskia. Ei koskaan pyytänyt anteeksi.

        Jos halusi kadota niin yhtäkkiä alkoi raivoamaan ja sitten riidan varjolla hävisi ja ilmaantui kun huvitti. Raha-asioissa huijasi alusta alkaen. Onneksi pidin niistä sentäs jotenkin kiinni. Onneksi tajusin erota viimein. Elämäni paras ratkaisu. En tule kaipaamaan häntä, mietin koko ajan miten törkeästi hän on mua kohdellut, ettei vaan jää harhakuvitelmia. Kaverit ja perhe varoitteli alusta asti mutta en uskonut. Hänen kaverinsakin sanoivat kerran, että toivottavasti hän ei loukkaa mua. Luulin, että se oli kateellisten puhetta. Ilmeisesti tiesivät jotain mitä minä en.

        Olin myös huora, lehmä, sikä, laiska, tyhmä, idiootti, läski, vastenmielinen. Sanoi myös erään niin törkeän henk.koht. loukkauksen, että en voi sitä antaa koskaan anteeksi. Sellaisen mitä ei vain sanota toiselle. Paljon pahempaa kuin mikään haukkuminen.

        Mistään asioista ei saanut koskaan puhua. Tai sitten sain esittää yhden kysymyksen ja sen jälkeen asiasta esim. pettäminen ei saanut enää puhua. Hän vain toisteli mun kysymyksiä tai vastasi kyllä tai ei. Meidän asioista ei olisi saanut puhua kenellekään. Sai hillittömän raivokohtauksen, kun kävin eräältä naiselta kysymässä miehen touhuista. Jäi kiinni mutta silti ei myöntänyt. Olin hullu ja ne valehteli. Muiden seurassa käytös muuttui sormia napsauttamalla. Pyörittää naisia mennen tullen. Löytää aivan varmasti uuden hyväksikäytettävän.

        Kukaan ei uskoisi mua jos kertoisin. Paits mun ystävät ja perhe, kun ne on nähneet sen käytöksen.


    • löll

      N34# On huijari. Narsisti.

    • kanssa kulkija

      Tsemppiä itsellesi! Pääsin itse eroon narsistista 7 vuotta sitten. Siitä jäi arpia loppu elämäksi mutta voin sanoa selvinneeni voittajana!

    • pohdiskelee

      Kuuluuko narsismiin täydellinen välinpitämättömyys ja ylimielisyys? Yleensä kuulee että narsistit ovat mustasukkaisia ja omistushaluisia, mutta voiko narsistille olla yhdentekevää mitä teet, koska et ole kiinnostava?

      • Occamin parta

        Entä jos asia onkin niin, ettei toista vaan kiinnosta ollenkaan.


    • 307

      Omalla kohdalla nainen oli, todella mustis ja omistushaluinen.
      Olemme olleet nyt vähän yli vuoden erossa. Nyt sitä jotenkin osaa katsoa asioita toisella tavalla. Kova harmistus on päällä vieläkin erosta. Rakasti niin pirusti toista. Ne osaa sen malipoinnin todella hyvin. Vaikka joka asiassa otin hänet huomioon. 2 vorotyölaistä kun seurustelee, välillä yhteisen ajan kanssa ongelmia. Saatoin sanoa et tänään tehdään mitä sä haluat, sehän vaan oli mielistelyä. Kaupoissa oli ilkeää kun tuli tuttuja naisia vastaan, ja morjestin. Kaikki oli kuulemma mun vanhoja panoja.
      Miksi toisen ihmisen pitää olla niin ilkeä? Jättää toiseen isot arvet.
      Aina jankutettiin miksei suhde etene. No eihän pari suhde etene jos perusjutut eivät ole kunnossa. Pääsin kouluun minne oli todella vaikea päästä 350 hakiaa, 30 otettiin sisään. Työn ohessa opiskelua. Nainen oli tällä alalla mitä nyt luen. Eipähän onnitellut kun pääsin kuoluu, sanoi vaan et mun koulu on sen unelmien tiellä. Ihan normaalisti käyn töissä, joten lainat jne olis ollut mahdollisia.
      Monesti sängyssä miettiessä, sitä syyttää itseään.
      Mut hyvät ystävät ovat tukenee ja sanonut et olen ihan normaali 30 vee mies.
      Nykyyään sitä vaan miettii et miksi?
      Siti tätä ihmistä välillä niin saatanan kova ikävä. Kun sais kerran kokea halimisen. Mut en ala enää itseeni satuttamaan.
      Yritin en mentäisiin yhessä ammattiuhmiselle mut ei kelvannut.
      Susteessa vahdittiin monelta lähen töihin, jospa siellä uusia hoitja opiskelojoita.
      Mut semppiä meille kaikkille narskjen uhreille.
      Viel löydämme tähtemme!!!

    • Vanessa_91

      Minä seurustelin reilu puoli vuottta miehen kanssa joka halutessaan osasi olla maailman ihanin ja kiltein ihminen. Alusta asti tuntui kuin olisi löytänyt sen oikean. Mieskin kertoi 3 päivän jälkeen tapaamisesta kuinka ei ole koskaan tuntenut näin ketään kohtaan. Tuon puolen vuoden aikana olimme ainoastaan 3 päivää erossa. Mies kuitenkin sai aina minut tuntemaan kuinka minun täytyy olla kiitollinen siitä kun hän on minun kanssa. Muisti aina kertoa kännissä kuinka täydellisen naisen kanssa hän on joskus seurustellut. Mies saattoi myös jättää yhtäkkiä minut ja pian pyysi anteeksi ja halusi takaisin. Minä aina otin miehen takaisin ja hän jaksoi olla pari päivää mukava kunnes alkoi taas se nälviminen ja minun käytökseni morkkaaminen. Olen kuulemma erittäin vaikea ihminen ja hän ei ymmärrä kuinka jaksaa minua yms. Minä yritin sitten parhaani mukaan muuttaa käytöstäni muttei se koskaan kelvannut.

      Suhde olisi varmaan muuten jatkunut, mutta mies pari viikkoa sitten hakkasi minut raaálla tavalla. Annoin senkin aluksi anteeksi, koska mies kertoi kuinka paljon rakastaa ja tappaa itsensä tuon takia. Minä taas hellyin. Kertoo paljon miehestä kun minä istun tuon hakkaamisen jälkeen hänen vieressään naama mustelmilla ja etuhammas poikki ja hän selitti kavereilleen puhelimessa jostain naisesta joka oli roikkunut hänessä koko baari-illan. Kertoi myös minulle kuinka joku tarjoilia oli yrittänyt häntä iskeä ja sanonut kuinka mies saisi varmasti kenet tahansa. En halunnut uskoa, että mies olisi voinut pettää minua ja sitten tulla luokseni hakkaamaan minut sen takia, että olin kuulemma pettänyt. Nyt kun ajattelen asiaa se voisi olla paljon mahdollista.

      En ymmärrä miten olin niin tyhmä. Olen kuitenkin kaunis nuori nainen ja annan itseäni kohdeltavan noin. Minulla on ihan kauhea ikävä miestä ja taistelen joka hetki etten ota häneen yhteyttä. Minulla on mennyt kokanaan luottamus miehiin. Tänään katsoin miehestä kuvia ja huomasin kuinka tyhjät silmät miehellä on. Vaikka mies joissain kuvissa hymyilee ei lämpöä näy silmissä. En tiedä miten en asiaa huomannut silloin kun vielä miehen kanssa vietin aikaa...

    • narskutarallaa

      Sanotaan, että narsistin seurassa viihtyvä on itsekin (piilo)narsisti. Sitä kannattaa miettiä.

      • mitenkähän

        Kukahan niin sanoo? En ole ennen kuullut.


      • heipparallaa

        Asia ei todellakaan ole niin...onko kirjoittajana kenties mies????


    • suojamuuri

      Tapasin miehen kuin suoraan satukirjoista. Komea, menestyvä, älykäs ja taitava kaikessa. Hän kertoi minulle kuinka olen se hänen elämänsä nainen ja blaa, blaa.. lähipiirini ihastui häneen ja kehuivat kuinka fiksu mies onkaan. Vuosi seurusteltiin ja jo puolenvuoden jälkeen alkoi pikkuhiljaa tulla ehtoja etten saa tehdä sitä tai tätä ja tavata/pitää yhteyttä tuohon tai tuohon.. hänellä ei ollut yhtään kaveria, eikä läheisiä välejä edes lapsiinsa ex-liitostaan.. kun pistin vastaan, hän jätti minut. Ja epätoivoisena ja yllättyneenä yritin sitten ymmärtää ja etsin itsestäni syytä eroon. Hän tuli aina takaisin olemukseltaan "joko opit", "sait mitä kerjäsit" asenteella. Minun tunteitani ei käsitelty koskaan, hän ei koskaan pyytänyt anteeksi, eikä nähnyt tekojaan mitenkään väärinä. Minä oli aina syypää, ja jos en totellut/myöntänyt/huomionut häntä riittävästi hän aina jätti minut.. olin lopulta aivan hermoheikko, pelkäsin seuraavaa "virhettäni" ja sitä että hylkää minut taas. Hän oli sairaalloisen mustasukkainen ja puhui väsymättä itsestään. Hän halusi minun analysoivan omaa persoonaansa jatkuvasti, ja sen analysoinnin piti siis olla itseäni halventavaa ja häntä ylentävää.. okei, miten ihminen voikin olla niin tyhmä antaa tuon tapahtua!? En tiedä, olen vahva ja pärjäävä, fiksu nainen. Pääsin lopulta eroon, se oli todella vaikeaa ja tuo mies jätti minut siis taaskerran, nytvaan en sitten enää myöntänyt virheitäni enkä suostunut tekemään profilointia syistä mitkä silläkertaa johtivat hänen lähtöönsä.. siis sitä että minä olen ollut ihan onneton idiootti.. narsku on taitava ja eroon pääseminen on hemmetin vaikeaa. Onneksi se oma puolustusmekanismi lopulta pisti pisteen tuolle ja pidin pintani.

      • PAREMPI YKSIN

        Kovin on tuttua tarinaa. Yleensä niillä on jo uusi" uhri" katsottuna, koska loppujenviimeksi he pelkäävät itse tulevansa jätetyiksi. Häivytään muutamaksi päiväksi omille teille,sitten palataan taas takaisin. Itse otin kolme kertaa takaisin,ja aina alkoi sama rumba.Viikonloput hukassa. Laitoin puhelin-numeroni poikki,koska hänellä oli tapana reissujensa jälkeen ottaa yhteyttä tekstiviestein yöllä.En jaksanut enään,vaan heitin pihalle. Ovat niin läheisriippuvaisia,että aina pitää joku nainen olla,yksinolo on heille mahdoton käsite!!!!


    • itsekäs..kö?

      Tiedän olin vain naimisissa tuollasen paskakasan kanssa..tässä kootaan kahden vuoden eron jälkeen itseään vieläkin. Isän kuolema sai mut tajuamaan että tätäkö elämä tulee olemaan.. ei halusin paljon enemmän.. isäni kun kuoli niin (ainuuna omaisena ) jouduin huolehtimaan ns miehestäni ja kolmesta lapsesta, isän hautajaisista, kaikesta.. ja mulle tolkutettiin kahden vuorokauden päästä että tuo sun sureminen on sairasta..pitää huolehtia eli miehen hyvinvoinnista..muulla ei ollut väliä.. ja kaikkee siihen seitsämään vuoteen mahtukin asioita..kiusaa vieläkin..uhkailee, maanittelee yrittää ties ja vaikka mitä edelleen.. jättäis meidät rauhaan jo. käyn tällä hetkellä lukemassa itseäni uuteen ammattiin ja onneks kouluttajat antaa mulle aikaa jos tarvia (siis kun lasten isä tekee kiusaa tavalla tai toisella ). Tsemppiä kaikille jotka tästä kärsii..oli sitte nainen taikka mies .. ja ajatelkaa ennenkaikkea itseänne ja yrittäkää irrottautua, ennen kun on liian myöhästä!

      • OTIMPA OPIKSENI

        Minä en muuttanut miehen kanssa yhteen,vaikka hän sitä kovin tahtoikin. Merkit olivat sitä sorttia,että tajusin ottaa takapakkia ajoissa. Alkoi tulla kaikenlaisia ehtoja...ystäviä ei saanut olla,kun ei hänelläkään ollut ,eikä kukaan pitänyt häneen yhteyttä, ei sukulaisetkaan,sitten alkoi väkivalta,ja alistaminen. Hänen menoistaan kun ei saanut mainita mitään,muuten alkoi nyrkki heilumaan. Tehkää ajoissa loppu kaikesta,muuten suunta on vain pahempaan. Onneksi otin järjen käteen. Nyt vaan itseni kokoamista....TÄYTYY VAAN IHMETELLÄ,ETTEI OMAISETKAAN MEINAA USKOA, narsisti kun on mestari manipuloinissa.


    • Hoh,.,,,,

      On se kumma kun haukutaan ihmisiä narsisteiksi, monesti mies on joko narsisti tai väkivaltainen? Hyviä miehiä ei ole siis olemassa? Oletteko te koskaan miettinyt että teissäkin on myös vikaa jos uskotte olleen narsistin kanssa. Narsistiset piirteet on niin laaja käsite että kuka tahansa on narsisti. Jos vähänkään on itsekkyyttä ja omaa halua ja tahtoa, saa leiman narsisti? Kasvattaako vanhemmat lapsistaan narsisteja sitten vai mistä niitä teidän mielestä syntyy? Vai katkeroittaako vanhat suhteet niin että muututaan todella kylmiksi ihmisiksi? Vai onko se sitä että kun toinen on suustaan parempi ja toinen jää alakynteen, on hän narsisti?

      Miksi ihmeessä te ruikutatte kuinka kamalaa oli elää narsistin kanssa? Minkä vitun takia te oikein elätte sellasen ihmisen kanssa jonka kanssa ette tule toimeen? Ei täällä kukaan ajattele kuin omaa napaa, kannattaa muidenkin ajatella niin.

      Annat sydämesi jollekin, tiedät riskin että sydän voi särkyä.

      • end of love

        En voi olla vastaamatta kyseiselle henkilölle. Jos ei ole ollut suhteessa narsistin kanssa ei voi ymmärtää mitä se tarkoittaa. Narsisti nimitystä käytetään kyllä aika laaja-alaisesti, mutta todellisen narsistin kanssa suhteessa olleena voin sanoa, että se on muuta kuin ruikuttamista.
        Narsisti on älykäs ja hän osaa valita uhrinsa, aluksi hän on ihmeellinen, juuri sellainen ihminen jonka on aina toivonut tapaavansa. Voin sanoa itsestäni, että minun juuri olisi pitänyt osata varoa ja tietää, mikä on narsisti ja millainen hän on, mutta minäkin, joka teoriassa tiedän narsismista kaiken, en ymmärtänyt ennen kuin oli ihan liian myöhäistä. Edellistä kirjottajaa lainaten "minkä vitun takia te oikein elätte sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ette tule toimeen". Se on yksinkertaisesti niin, että narsistin verkkoon joutuminen on prosessi, jota on vaikea selittää. Narsisti osaa manipuloida uhrinsa niin, että tämä luulee itse haluavansa asioita joita ei todellisuudessa itse halua. Itse huomasin tekeväni sellaisia asioita, joita en koskaan olisi kuvitellutkaan aiemmin tekeväni. Aluksi narsisti on ihana ja rakastettava, mutta kukaan ei täytä narsistin tyhjää sielua, jokainen tuottaa hänelle pettymyksen. Narsisti imee tyhjiin
        ihmisen ja siirtyy sen jälkeen toiseen ihmiseen.
        Narsistilla ei ole tunteita, hänen rakkautensa ei ole todellista, mikään hänelle ei ole totta. Hän lupaa paljon ja suunnittelee paljon, mutta mikään ei ole totta. Itse en voinut uskoa enää siihenkään saunotaanko illalla vai ei.
        Mutta narskusta irtaantuminen ei ole helppoa, se on helvetillinen tie. Normaalista suhteesta eroaminenkaan ei ole helppoa, mutta eroaminen narskusta on helvettiä. Oma exnarskuni jätti minut noin neljän kuukauden välein, näin jälkeenpäin tajusin, että hän tarvitsi itselleen kokoamisajan itselleen, ihan kuin tuurijuoppo ryyppykauden. Jokaisen jättämisen jälkeen aloitimme uudelleen keskustelematta mitään, anteeksi hän ei pyytänyt. Koskaan mistään asiasta ei keskusteltu.
        Vaikka ymmärrän mistä on kysymys, ero narskusta on vaikea, olen käynyt läpi suuren helvetin, en nuku, en voi syödä, ahdistuskohtauksia tulee aika ajoin, olen monesti miettinyt kannattaako edes jatkaa elämää. Pitkä ja vaikea tie on takana ja vieläkään en ole vahvoilla. Mutta narskuni on, heti kun viimeisin eromme tapahtui hänellä oli jo uusi nainen ulko-ovella vastassa.....;-).


      • Onneksi lähdin

        Lasta ei voi kasvattaa narsistiksi - narsistiksi synnytään. Niin vaikea kuin sitä on uskoa


      • HILJAISUUS
        end of love kirjoitti:

        En voi olla vastaamatta kyseiselle henkilölle. Jos ei ole ollut suhteessa narsistin kanssa ei voi ymmärtää mitä se tarkoittaa. Narsisti nimitystä käytetään kyllä aika laaja-alaisesti, mutta todellisen narsistin kanssa suhteessa olleena voin sanoa, että se on muuta kuin ruikuttamista.
        Narsisti on älykäs ja hän osaa valita uhrinsa, aluksi hän on ihmeellinen, juuri sellainen ihminen jonka on aina toivonut tapaavansa. Voin sanoa itsestäni, että minun juuri olisi pitänyt osata varoa ja tietää, mikä on narsisti ja millainen hän on, mutta minäkin, joka teoriassa tiedän narsismista kaiken, en ymmärtänyt ennen kuin oli ihan liian myöhäistä. Edellistä kirjottajaa lainaten "minkä vitun takia te oikein elätte sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ette tule toimeen". Se on yksinkertaisesti niin, että narsistin verkkoon joutuminen on prosessi, jota on vaikea selittää. Narsisti osaa manipuloida uhrinsa niin, että tämä luulee itse haluavansa asioita joita ei todellisuudessa itse halua. Itse huomasin tekeväni sellaisia asioita, joita en koskaan olisi kuvitellutkaan aiemmin tekeväni. Aluksi narsisti on ihana ja rakastettava, mutta kukaan ei täytä narsistin tyhjää sielua, jokainen tuottaa hänelle pettymyksen. Narsisti imee tyhjiin
        ihmisen ja siirtyy sen jälkeen toiseen ihmiseen.
        Narsistilla ei ole tunteita, hänen rakkautensa ei ole todellista, mikään hänelle ei ole totta. Hän lupaa paljon ja suunnittelee paljon, mutta mikään ei ole totta. Itse en voinut uskoa enää siihenkään saunotaanko illalla vai ei.
        Mutta narskusta irtaantuminen ei ole helppoa, se on helvetillinen tie. Normaalista suhteesta eroaminenkaan ei ole helppoa, mutta eroaminen narskusta on helvettiä. Oma exnarskuni jätti minut noin neljän kuukauden välein, näin jälkeenpäin tajusin, että hän tarvitsi itselleen kokoamisajan itselleen, ihan kuin tuurijuoppo ryyppykauden. Jokaisen jättämisen jälkeen aloitimme uudelleen keskustelematta mitään, anteeksi hän ei pyytänyt. Koskaan mistään asiasta ei keskusteltu.
        Vaikka ymmärrän mistä on kysymys, ero narskusta on vaikea, olen käynyt läpi suuren helvetin, en nuku, en voi syödä, ahdistuskohtauksia tulee aika ajoin, olen monesti miettinyt kannattaako edes jatkaa elämää. Pitkä ja vaikea tie on takana ja vieläkään en ole vahvoilla. Mutta narskuni on, heti kun viimeisin eromme tapahtui hänellä oli jo uusi nainen ulko-ovella vastassa.....;-).

        Kaikki totta mitä kirjoitit..Jaksamista sinulle,toipuminen vaan vie aikaa. NARSISTI SE VAAN RALLATTELEE uuden naisen kanssa. Heiltä kun eivät keinoit lopu. Toisinaan kuitenkin kaatuvat omaan näppäryyteensä.


      • ,,,
        Onneksi lähdin kirjoitti:

        Lasta ei voi kasvattaa narsistiksi - narsistiksi synnytään. Niin vaikea kuin sitä on uskoa

        Ei narsistiksi synnytä, vaan kasvetaan tietynlaisissa olosuhteissa.


      • Anonyymi
        end of love kirjoitti:

        En voi olla vastaamatta kyseiselle henkilölle. Jos ei ole ollut suhteessa narsistin kanssa ei voi ymmärtää mitä se tarkoittaa. Narsisti nimitystä käytetään kyllä aika laaja-alaisesti, mutta todellisen narsistin kanssa suhteessa olleena voin sanoa, että se on muuta kuin ruikuttamista.
        Narsisti on älykäs ja hän osaa valita uhrinsa, aluksi hän on ihmeellinen, juuri sellainen ihminen jonka on aina toivonut tapaavansa. Voin sanoa itsestäni, että minun juuri olisi pitänyt osata varoa ja tietää, mikä on narsisti ja millainen hän on, mutta minäkin, joka teoriassa tiedän narsismista kaiken, en ymmärtänyt ennen kuin oli ihan liian myöhäistä. Edellistä kirjottajaa lainaten "minkä vitun takia te oikein elätte sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ette tule toimeen". Se on yksinkertaisesti niin, että narsistin verkkoon joutuminen on prosessi, jota on vaikea selittää. Narsisti osaa manipuloida uhrinsa niin, että tämä luulee itse haluavansa asioita joita ei todellisuudessa itse halua. Itse huomasin tekeväni sellaisia asioita, joita en koskaan olisi kuvitellutkaan aiemmin tekeväni. Aluksi narsisti on ihana ja rakastettava, mutta kukaan ei täytä narsistin tyhjää sielua, jokainen tuottaa hänelle pettymyksen. Narsisti imee tyhjiin
        ihmisen ja siirtyy sen jälkeen toiseen ihmiseen.
        Narsistilla ei ole tunteita, hänen rakkautensa ei ole todellista, mikään hänelle ei ole totta. Hän lupaa paljon ja suunnittelee paljon, mutta mikään ei ole totta. Itse en voinut uskoa enää siihenkään saunotaanko illalla vai ei.
        Mutta narskusta irtaantuminen ei ole helppoa, se on helvetillinen tie. Normaalista suhteesta eroaminenkaan ei ole helppoa, mutta eroaminen narskusta on helvettiä. Oma exnarskuni jätti minut noin neljän kuukauden välein, näin jälkeenpäin tajusin, että hän tarvitsi itselleen kokoamisajan itselleen, ihan kuin tuurijuoppo ryyppykauden. Jokaisen jättämisen jälkeen aloitimme uudelleen keskustelematta mitään, anteeksi hän ei pyytänyt. Koskaan mistään asiasta ei keskusteltu.
        Vaikka ymmärrän mistä on kysymys, ero narskusta on vaikea, olen käynyt läpi suuren helvetin, en nuku, en voi syödä, ahdistuskohtauksia tulee aika ajoin, olen monesti miettinyt kannattaako edes jatkaa elämää. Pitkä ja vaikea tie on takana ja vieläkään en ole vahvoilla. Mutta narskuni on, heti kun viimeisin eromme tapahtui hänellä oli jo uusi nainen ulko-ovella vastassa.....;-).

        Nää kirjoitukset saman keski-ikäisen ap narsistin tarinaa, huh huh tyylistä näkee...


    • Epätoivoinen rakkaus

      Kyseinen kirja on itselläni, Naamiona terve mieli. Olin naimisissa pitkän liiton narsistisen luonnehäiriöisen kanssa, joka ajan kanssa syövytti itsetuntoni, ja kokemistani onnenhetkistä olen saanut maksaa kalliin hinnan.

      Tasapainoni on ollut vaakalaudalla, lukemattomat yksin itketyt itkut.. Mutta se tuska mitä luonnehäiriöinen ihminen jättää sydämeen, ei kai koskaan parane lopullisesti. Sitä toipumista saa opetella ja tehdä töitä itsensä kanssa, itsetunto joka on poljettu maanrakoon, karkaa sinne myös helposti uudestaan. Liitto narsistin ja tuurijuopon kanssa oli helvettiä viimeiset 10 v. ja niin kauan kesti kun lopulta ymmärsin lähteä. Sitä kadun, miksen jo aiemmin. Olin itse täysin läheisriippuvainen ja luulin osaavani rakkaudellani hänet parantaa. Mutta ihminen on tyhmä, kun luulee rakastavansa. Nykyään ex-mieheni ei minua saa enää rikki, vaikkakin vieläkin, koettaa sotkea elämääni milloin milläkin keinoin. Jopa väittämällä, että olen hänen ainoa rakkautensa ja muita ei tule. Ei oikea rakkaus ole toisen alistamista ja väheksymistä, se ei ole ikinä rakkautta kai ollutkaan.

      Mutta, olen seurustellut puolisen vuotta miehen kanssa, joka on hyvin erilainen kuin exäni. Kemiamme kohtasivat ja intohimo leiskusi ensi hetkistä alkanen. Hän oli juuri sitä mitä kaipasin ja olin vailla. Ystävällinen, kiltti, hellä, kuunteleva, ihana rakastaja, siis kaikinpuolin TÄYDELLINEN. Ja hälytyskelloni ei tietenkään soineet.
      Tapailimme lähinnä viikonloppuisin, jonkun verran välimatkaa. Meni pari kk, olimme kuin kyyhkyläiset ja ajattelin että voiko tämä olla totta. No sitten tuli joitakin menoja kaverien kanssa, uskoin niitäkin selityksiä, koska hän soitteli niiltäkin reisuiltaan vähän väliä.

      Välillä alun kiihkeä seksi hieman laimeni tai muutti muotoaan, mitä ihmettelin, mutta sitten roihusi taas. Vetovoimaa oli, sitä on turha kieltää, molemmin puolin. Mutta sitten tuli kummallisia selityksiä, miksi ei pääsekään vkl, minä olin ihmeissäni, itkin, rukoilin, kyselin, kuulustelin, epäilin. Hän ei suuttunut, joskus sanoi että kuvittelen turhia, hän on yhden naisen mies. Mutta eikö jos toista rakastaa, halua olla ja tavata, usein?
      Its eolin sekoamisen partaalla, ja en sitä pystynyt peittämään. Olin kamalan mustasukkainen välillä, hän otti ryöpsytykset rauhallisesti vastaan.
      Suurin osa vkl meni kuitenkin yhdessä, 1-2 päivää ja yötä. Hän ei pyytänyt minua luokseen juurikaan, kerran sitten "pääsin" käymään, sekin tuntui joskus että oliko ihan ok, kun asiaan meinasi tulla esteitä. Itse on luonani aina kun sovitaan, yleensä vasta loppuviikosta, mitään ennakkosuunnitelmia ei koskaan ole. Olen sanonut, eikö voisi vähän paremmin suunnitella, että minäkin voin omia suunnitelmiani tehdä, jos hänelle ei käy tapaaminen.

      Kun ollaan yhdessä, on mitä ihanin minulle, lähettelee kauniita tekstiviestejä, jotka ovat muka ainoastaan minulle, kun joskus epäilin asiaa. Minuun ne tepsi, kun en ole sellaisia kovin paljoa saanut. Halusi kai vaan, että ihastun häneen ja olen koukussa. Ainakin luulen, koska seksin osalta osaa antaa ihanaa seksiä jos haluaa, ja se sujuu puolin ja toisin, mutta muu käytös tai välinpitämättömyys esim. tulevaisuuden suhteen ja kesän, loukkaa ja pahoittaa mieleni. Koen ettei häntä kiinnosta yhteiset tekemiset tulevaisuudessa, vaikka välillä jotain "lupailee", muttei esim. kesälomalla ei ole mitään suunniteltu. Kun kysyin asiaa, totesi ettei ole mitään miettinyt., aika omituista minusta.
      Nytkin, olen yksin kotona (helatorstai) enkä tiedä näämmekö vkl vai emme. On kesälomalla, mutta eipä tunnu minua ikävöivän, vaikka soittelee 2-3 krt päivässä ja läh. teksitv. Mietin joskus, että haluaako varmistaa, että minä odotan häntä ja hän on ties missä.
      Kun soitin tänään hänelle, minusta hän kuulosti etäiseltä, jos ei tykännyt soitostani tai hän ei ollut yksin. Joku siinä jäi vaivaamaan. Minulla on usein tunne kuin olisin ihan hylätty. Ostan yleensä vkl ruuat, valmistan ja teen kaiken, hän ei tarjoa apuaan. Jotain remppaa on hiemen tehnyt, tai korjaillut kyllä. Alussa toi kukkia ja jotain lahjoja, joista olin tietysti otettu.

      Hän ei tunnu kaipaavan minua yhtään, vaikka puhelimessa halii ja "lässyttää" suukkooja , mutta en jaksa uskoa enää niiden sanojen aitouteen. Miksi olen itkenyt niin usein, miksi minulla on välillä niin ahdistunut ja paha olla. Facebookissa hänellä on naisystäviä aika lailla, joskus ilmaantuu uusiakin, . Väittää ettei ole ketään tavannut...epäilenpä. Eikä ole edes varattuna siellä. Miksi? Ja osa prof. on suljettuna, itse en ole kyseisillä sivuilla. Salaako hän minulta jotain, Kysyin viimeksi suoraan, kielsi tietysti kaiken.
      Kuinka pääsen tästä epätietoisuudesta, olen heikko en taida pystyä vielä panemaan poikki suhdetta. Ja luulen ettei hänellä ole aikomustakaan minkäänlaiseen sitoutumiseen, ja sekin sattuu. Mitä minä teen auttakaa tälleen ei elämä voi jatkua. Mutta aina kun nään hänet, olen mennyttä. Hän osaa hurmata minut ja vie minua kuin pässiä narussa. säälittävää eikö?

      • shdfiuhsdjfhkshdf

        Apua, tämä kuulostaa niin elämältäni ja kokemaltani ettei ole edes totta! Minäkin narsistin kynsissä ja siitä kun pääsin, kohtasin ns. elämäni miehen. Mutta sepäs ei sitä ollutkaan. Kuvasit kirjoituksessasi hyvin sitä epämääräistä tunnetta, joka minullakin oli, se tunne oli kuin että kaikki ei olisikaan hyvin vaikka olikin. Noh, minun "elämäni mies" oli pahimman luokan pettäjä ja valehtelija. Lankesin mieheen koska olin sirpaleina. Tuon suhteen jälkeen olin neljä vuotta yksin ja nyt tapailen erästä miestä. Ja voit kuvitella, että pelkään, että tämäkin mies olisi narsisti. Itse asiassa olen jo näkevinäni näitä piirteitä... Aika vaan näyttää, mutta pelottaa ja paljon...

        Jos haluat kirjoittaa, laita meiliä [email protected]


    • end of love

      Päätöksen teet itse, mutta tuhoat itseäsi tuolla tiellä millä kuljet. Hän on saanut jo sinusta ylivallan ja tietää, että olet aina saatavilla kun hänelle sopii. Haloo, jos vapaapäivänä olet yksin kotona ja mitään yhteisiä kesälomasuunnitelmia ei ole, olet todellakin narutettuna.
      Ota asiat puheeksi, joko hän alkaa keskustella tai sitten hän pakenee. Mutta haluatko olla suhteessa, missä et tiedä oletko vai et. Parisuhteen tarkoitus on vastavuoroinen, ei siinä saa olla koko ajan paha olotila. Oletko kokeillut irrottautumista, miten hän siihen suhtautuu?

      • Epätoivoinen rakkaus

        Kiitos hyvistä ajatuksista, järkeviä ovat! No välillä pohdin, kuvittelenko olemattomia, jos hän oikeasti pitää minusta ja hänellä ei ole muita. Jos on sellainen, ettei oikeasti suunnittele mitään etukäteen (ex oli) mutta eihän se kivalta tunnu minun suhteen.

        No soitteli illansuussa, oli ollut kuulemma kotona koko päivän, ja pe olisi tulossa viikonlopuksi luokseni. No ilahduin siitä, ajattelin että koetan nyt jotain "onkia" selville, vaikka toisaalta osaa väistellä kysymyksiä. Välimatkaa on hieman enempi, alle 100 km, joten sekin joskus voi olla esteenä.

        Olisin halunnut jotain kesäpaikkaa vuokrata, häntä asia ei yhtään kiinnostanut, no olisiko pitänyt sitoutua liikaa...tuli mieleen. Kysynkö suoraan että tehdäänkö joitain reissuja kesällä, vai onko se noloa? En halua alkaa anelemaan, mutta ei ole kiva kotonakaan nyhjätä ja passata.

        Onhan täällä täysi ylöspito, olen joskus miettinyt, hyvää ruokaa, majoitus ja seksiä.. No olenko liian kyyninen? Voisi kyllä ostaa välillä ruuat edes, minulla ei vaan ole kanttia sanoa. Taloudellinen tilanteeni ei ole hyvä. Minun on vaikea vaatia vaikka osaan olla jämäkkäkin. Käyttääkö hän vaan hyväkseen?

        Hulluja kysymyksiä, mutta voiko joku niin mukava ja kiltti sitten olla noin itsekäs? Olenko ihan naivi ja sinisilmäinen typerys? Kun pidän hänestä.


      • Epätoivoinen rakkaus

        Oikeassa olit. Hän katosi mitään sanomatta, elämästäni. Kun viikon päästä hiljaisuuden jälkeen jotain koetin tekstiviestillä kysyä, oli vastaukset mitäänsanomattomia, hieman ehkä syyllistäviä, etten muka minäkään enää väitä kun en ota itse yhteyttä.

        Ja seli seli..haluaa miettiä asioita ja pöh valetta kaikki kun ei vastannut kysymykseeni olisko voitu puhua asiat halki. Ei vastannut mitään, vaikka erehdyin kertomaan miten raskaasti asian otin. Täysin tunteetonko lie koko ihminen, eli mitään mitä hän puhui ja teki kanssani, ei ollut aitoa, ei todellista.

        Olen koettanut viime viikot järkeillä asiaa, mutta silti miltei päivittäin, joku muisto herää ja alan itkeä. Hänellä näyttää naisia riittävän, facebook pullollaan joiden kanssa taatusti sutinaa, vaikka muuta minulle väitti. Osa jopa samsta kaupungista.

        Profiili piilossa, enpähän pääse kurkkimaan, mutta se että hän ne aikoinaan piilotti, kertoi jo paljon. Että salailee jotain, että vaistoni oli oikeassa. Kumpa kaikki tunteeni kuolettuisivat pian, hän jätti sydämeeni syvät haavat, vaikka alussa sanoi ettei ikinä loukkaa eikä petä minua. Että sellaista.


    • end of love

      Kun nyt katson asiaa ulkopuolelta, voin vain todeta, että kysy asioista suoraan, turhaan arvelet ja pelkäät. Itse lopulta kysyin exnarskultani suoraan olenko edes top 100 joukossa hänen elämässään ja siitä hän pakitti heti. Samalla tuli itselleni selväksi se, että en todellakaan merkinnyt hänelle mitään. Minusta oli ollut jossakin vaiheessa hänelle hyötyä, mutta kun hän oli imenyt minusta kaiken tarvittavan, hän saattoi alkaa käyttämään minua kynnysmattona. Narskut vain ovat sellaisia, isoja lapsia.
      Älä pilaa elämääsi odottamalla ja toivomalla, uskalla kysyä ja kyseenalaistaa miehen tekoja. Jos toista rakastaa ja hänestä välittää, kyllä silloin haluaa olla vapaa-ajat hänen kanssaan ja tehdä yhteisiä asioita. Varmasti tulet löytämään sellaisen miehen joka arvostaa Sinua enemmän kuin tämä nykyinen häntäheikki.

    • salandra

      Voisihan sitä miehen aikoessa tulla sanoa,että olet suunnitellut jo jonkin menon,ettet olisikaan niin valmiina.Kannattaisi kyllä,nimittäin sellainen tilanne tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin,että selvyys on saatava.Prempi olisi tehdä se aikoinaan jo.Se kysyy vahvuutta tiedän ja arvaan sen.Olisi oltavakin itsellä mielenkiintoista harrastusta,intohimolla tehtävää,että pääsisit,kuin itsesi herraksi.
      Luulen,että olet sitoutunut itse puolestasi mieheen vahvasti,ja otat mitä saat,ja se eikuitenkaan ole paljoa.
      Voisitkin kesällä mennä reissuun yksin tai jonkun tuttavan kanssa,katsoa mitä sellainen reissu antaa.
      Ehkä mies soittelee ja varmistaa,oletko vielä valmiudessa.Kulostaa kyllä erikoiselta se suunnitelmallisuuden puuttuminen.

      Olin narsistin kanssa naimisissa yli 30vuotta ja siinä liitossa ei ollut suunnitelmia,mies meni ja tuli halunsa mukaan."Alussa oli ihana ja hurmaava,siis liian hyvää ollakseen totta"

      ihastuin eron jälkeen ihanaan täydelliseen mieheen.Hupsista,uusi hyväksikäyttäjä.Jotakin olin oppinut kuitenkin,kun hoksasin missä olen menossa.Lopetin suhteen.Mies ei tiennyt etukäteenkoskaan milloin tulee,mitä tekee.
      Lupasi itselle että saa miehet riittää.Riittikin.Sitten koiran kanssa lenkillä juttelin ohimennen yhden koiramiehen kanssa.Juttelut venyi.Tapailtiin jossain,käytiin elokuvissa,ystävystyttiin.Mies kaipasi yhdessä oloa enemmän ja enemmän.Aloin lämpenemään vuoden päästä,ja pyysin kahville.On kahviteltu nyt sitten neljä vuotta ja viihdytty.En halua samaan asuntoon,ollaan omissamme,mutta on hyvä olla näin.Onhan ikääkin jo.En halua lapsiani sekoitella näihin asioihin,olen pyytänyt mieheltä samaa,sujuu kyllä.Olen onnellinen ihminen.Elämä on hyvää.Otan huomioon ja minut otetaan huomioon.Välitän ja minusta välitetään,se on hieno tunne kaiken jälkeen.

      • Epätoivoinen rakkaus

        Kiitos ajatuksista" Nytkö se sitten tapahtui; jättikö hän minut mitään sanomatta tai selittämättä? Onko kenellekään käynyt niin? Hiljaista kuin hautuumaalla, tänään ei mitään, ei yhtään mitään, eilinen ilta samanlainen kaikki mitä ennen ollut, pari soittoa illassa ja hyvänyöntoivotukset, ei mitään ei edes tekstaria.

        On kai sit helpompi jättää noin kylmänviileästi miltei puoli vuotta kestänyt suhde, ja aikuiselta mieheltä aika uskomatonta. En soita perään katsotaan kuuluuko mitään. Ja oikeassa olet, järjestän itsellenkin jotain menoa, enkä ole aina tavattavissa jos vaikka sattuu ehdottamaan hädän hetkellä, jos niin käy.

        Olen välillä itkut tirauttanut, haikea olo, mut toisaalta myös helpottunut. Luulen et silti heikkoina hetkinä tulen häntä kaipaamaan, paljonhan oli niitä hyviäkin hetkiä, miltei aina. Loppuaikoina kaikki alkoi hiipua, vaikka itse olisin kai ollut yhä liekeissä, mutta toinen ei enää niin paljoa, senhän vaistoaa ja huomaa monesta asiasta...
        Kaipa oli käyttänyt mut loppuun, ja kyllästyi ja lähti uuden saaliin perään. Julmaa tunteilla leikkimistä.

        Eräs uusi tuttu, siis ihan alussa kaikki, ei edes nähty, vaikuttaa kiinnostavalta, mutta etenen hyvin pienin askelin...On jopa pyytänyt kesäreissulle mukaan, kuulemma pitää minusta..no tekstailtu vaan vasta, mutta aika lailla kaikkea, syvällistäkin. Katson ja kuulostelen. Koetan välttää vaaran merkit.

        Mutta toivon että tokenen tästä miesystävästäni, jotkut asiat hänessä alkoi jopa ärsyttää, ja siinä mielessä kai minunkin rakkauteni alkoi hiipua..johtuen aikalailla hänen käytöksestään ja kaikki oli vaan päivä kerrallaan-periaatteella. mutta ei tämä ole silti helppoa. Kumpa kesä vielä iloksi muuttuisi!


      • Epätoivoinen rakkaus

        Viikko mennyt eikä mitään kuulunut. Yleensä hän aina soitteli ja tekstaili monestikin päivässä. Eilen lähetin sittenkin hänelle tekstiviestejä, koska ajttelin että jospa onkin jotain sattunut.

        Kirjoitin ja kysyin onko kaikki hyvin, hän vastasi että hyvin on! Kun kysyin miksei ole pitänyt yhteyttä, sanoi ettenhän minäkään ollut, ja että hän ajatteli etten halunnut. No toisaalta tosi, kai olsin itekin voinut tekstata, mutta ei hän ennenkään ajatellut eikä odottanut että minä ottaisin yhteyttä, ja miksi meni nytkin kaveriensa kanssa, minä jäin lehdelle soittelemaan.

        Sitten murenin, haukuin ja sanoin suorat sanat muista naisista ja että tehköön mitä lystää. Myöhemmin jo hieman pehmenin mikä suututtaa jo itseäni nyt.
        Hän ei kieltänyt naisia, ei myöntänyt. Sanoi että haluaa lomaa kaikesta vähäksi aikaa. Kun kysyin haluaako että erotaan, kielsi haluavansa.
        Kerroin että oli pahoittanut mieleni pahoin, ja että nauttiiko siitä.
        Kirjoitin että jäänkö ilman helluntaiheilaa, hän sanoi että saisin heilan koska vaan. (en itse halua ketä vaan).

        Läheti hyvänyön toivotukset, oli kuulemma kuskina kaverilleen (uskon sen, koska oli aiemminkin). kysyin aikooko heilaa hankkia, kielsi.

        Ei ole mitään kuulunut tänään, ei hänellä ole puhtaat jauhot pussissa, on ihan tuneeton kaiketi eikä ajattele miten mun sieluun sattuu. Tänään en ole vielä itkenyt, jospa tuska hieman alkaisi hellittää ja osaisin ajatella järjellä ja unohtaisin sen huijarin. Ei rehti mies kohtelisi naista noin, hän on ns auervaara eikö vaan? Pelimeies vaikka kielsi aikoinaan kun kysyin.

        Saa kaiketi helposti naisia, kun osaa kaikki temput. Eilen tuntui vielä kuin koko maailmani kaatuisi, jospa tämä tästä, en tiedä onko käytävä ammattiapaua jos ei masennus häviä. Nyt ihan melko ok olo.


    • 29

      "Hiljaista kuin hautuumaalla, tänään ei mitään, ei yhtään mitään, eilinen ilta samanlainen kaikki mitä ennen ollut, pari soittoa illassa ja hyvänyöntoivotukset, ei mitään ei edes tekstaria"

      Juuri noin, muistan tuon menetelmän, yleensä pari soittoa ensin alkuillasta ja sitten loppuillasta ja hyvänyöntoivotus textarilla. Tuntui hyvälle ja luuli että se tuli rakkaudesta, mutta se oli vain koukuttamista ja kahlitsemista. Piti olla puhelimen saatavilla. Ja sitten tuli aika jollon ei puheluja tullut, silloin tuli hulluus, kun odotti ja oli saatavilla...... Se on julmaa, sitä ei voi normaalilla älyllä ymmärtää. Ihan kuin kirjoittaisit exmiesystävästäni.

      • Epätoivoinen rakkaus

        Hei 29 Juuri niin. joskus kun ahdistus saa vallan, soittaa, ja kun puhelin ei vastaa,
        meinaa seota. Selityksiä löytyy, miksi ei vastannut puhelimeen. Tavallisin se, että nukahti eikä kuullut. Jospa kyseessä onkin sama ihminen...kuka tietää. haluatko jutella tarkemmin, lähetä sp jos kiinnostaa.


    • Särkynyt sydän

      Kuulostaa pelottavan tutulta...aivan kuin omasta elämästäni...Juuri noin se menee....Mies todella katoaa elämästäni aina aika ajoin useaksi päiväksi,joskus jopa viikoiksi -vedoten työ-yms kiireisiin.Lisäksi tässä "tapauksessa" hän selittää olevansa sellainen ihminen,joka vain joskus tarvitsee "omaa aikaa- ja tilaa".ottaa yhteyttä,kunhan ehtii...

      Aivan turhaan yritän kertoa omista tunteistani tai ajatuksistani,joita hän ei noteeraa,tai hermostuu kun yritän häntä omasta mielestään "painostaa" tai ahdistaa nurkkaan,kun "vaadin" häneltä läsnäoloa ja yhteistä aikaa...
      Lisäksi häntä kyllästyttää selittää aina asioita minulle,jolloin hän usein ilmoittaakin,ettei "jaksa" nyt edes ajatella kyseistä asiaa,sillä hän on väsynyt ja stressaantunut....(Minullahan on kuitenkin itselläni kaikki NIIN hyvin...)

      En enää edes aina ymmärrä itseäni,miksi kestän tällaista kohtelua,olenhan
      iloinen,avoin,hymyilevä positiivisen luonteen omaava nainen...En ole onnellinen tässä "suhteessa"
      En osaa lähteä,vaikka tiedän että lopulta se on tehtävä....
      Mistä löydän voimia,sitä mietin joka ikinen päivä....En todella tiedä....Kertokaa miten löydän oikean tien....

    • Broken Heart - 88

      Teksti on myös hyvin kuvaamaan minun elämääni. Olin nuori (ja olen edelleen) vain seitsemäntoista vuotias kun keski-ikäinen narsisti sai minut pihteihinsä (rapu kun oli.) Mies oli juuri kaikkea tuota hurmaava, ihana, osasi sanoa mitä halusin kuulla yms. hän myös aina syytti minua riidan jälkeen minä olin paska ämmä, huora, jakorasia, lehmä yms.

      Aina riidan jälkeen kun oli haukkunut minut eka lyttyyn lähti aina pois .. aina hän otti ja lähti. Me vielä asuimme eri kaupungeissa joten hänen oli helppo aina lähteä kotiin 150km päähän. Jätti minut aina syyllisyydentunnon kanssa miettimään mitä taas tein väärin. Väärä katse, sana tai äänensävy riitti siihen että tuli riita ja tuttu kaava toistui mies lähti aina riidan jälkeen. Analysoi aina millä tapaa puhuin jos huusin tai menetin malttini kun toinen vain vääntää että "sussa oli kaikki vika taas.."

      Olimme yhdessä viisi pitkää ja henkisesti rasittavaa vuotta. Aloin voimaan henkisesti niin pahoin että masennuin ja joudun alkaa syömään lääkkeitä koska en pääse töihin aamulla ja koen outoja paniikkihäiriöitä.

      Äitini tästä huomautti että miehessä on narsistin piirteitä mutta enhän minä uskonut. Mies oli lahjaks puhumaan ja aina sai pääni pyörälle. Minä myös maksoin kaiken viimeiset 3-4 vuotta koska miehellä ei ollut rahaa. Ostin hänelle vaatteita, puhelimen sun muuta tavaraa ja sitten kun olisin halunnut jotain itselleni niin se olisi pitänyt ostaa sitten kun on rahaa!

      mies myös päätti mitä tv ohjelmaa saan katsoa, mitä ruokia syödä (esim. lihapiirakat, maksalaatikko yms. olivat kiellettyjen listalla niihin ei ollut varaa), kaikki vapaa aika piti olla hänen kanssaan ja jos tein jotain muuta tuli siitä sanomista.. huoh.. olemme olleet nyt vähän päälle viikon erossa.

      Minulle saa kirjoittaa (ja olisi kiva puhua jonkun saman kokeneen kanssa) osoitteeseen: [email protected]

    • Onneksi ohi

      Olemme kaikki kokeneet hyvin samankaltaiset tunteet. Moni on sanonut, että narsistilla on läpitunkeutuva katse, se pitää täsmälleen paikkaansa. He ovat hyvin karismaattisia, yleensä komeita (jos miehistä puhutaan).

      En voi jälkikäteen ymmärtää, että jouduin hänen haaviinsa. Olen miettinyt asiaa monesti, kuinka tasapainoinen, hyvällä itsetunnolla varustettu nainen voi joutua tähän soppaan, olin toki hiljattain eronnut, ehkä kaipasin sitä ihailua joka narsisti aina jakaa, niin kauan kuin hänelle sopii.
      Hän oli aivan hurmaava aluksi, kohteli minua tavalla joka herätti minussa tunteen, että tämä on liian hyvä ollakseen totta. Niinhän se olikin, sain todeta. Ensimmäinen mustasukkaisuuskohtaus tuli eteen jo muutaman viikon jälkeen, voi kun olisin siinä vaiheessa ymmärtänyt katkaista välit, mutta olin rakastunut ja selitin useita tunteja, ettei syytä mustasukkaisuuteen ollut. Seuraavaksi kuvioon astui mykkäkoulu, yksikin väärä sana, ja monta päivää saattoi olla pilalla.
      Ajattelin useasti, että tässä suhteessa on jotain hyvin destruktiivista, en ollut aikaisemmin törmännyt vastaavaan, joten minulla meni aikaa ennen kun tajusin ruveta pyristelemään irti. Sekin oli tosi pitkä prosessi. Hän sai aina kauniilla puheilla minua takaisin, tuli tunne, kun häntä kuunteli, että minähän tässä olen hullu, kun en pidä kiinni niin ihanasta miehestä.

      Paluut yhteen ei ikinä käsitelty, hän ei halunnut puida syitä eroomme. Jossain vaiheessa vointini rupesi olemaan niin huono, että sydän rupesi oireilemaan, tuli tunne, että en pysty hengittämään.
      Tässä vaiheessa rupesin hakemaan kirjallisuutta aiheesta, ja ymmärsin, ettei tässä puhuta mistään tavallisesta hankalasta luonteesta, se oli helpotus, kun ymmärsin, että mitään ei tule muuttumaan.
      Tajusin, että ainut tie pois on paeta. (kirjasta Naamiona terve mieli). Suhteemme kesti kuitenkin useita vuosia, ennen kun pääsin tähän pisteeseen, mutta kun olin päätökseni tehnyt, pysyin siinä, joten katkaisin välit täysin, en vastannut puhelimeen enkä viesteihin.

      Narsistilla on outo tapa reagoida kun hän tulee jätetyksi, minulle tuli muutaman päivän päästä viesti, joka oli kirjoitettu siihen tyyliin, ettei meidän välillä mitään erikoista ole tapahtunut, kyseli muistaakseni koska hän taas tulisi luokseni (asuimme eri paikkakunnilla). Vastasin siihen, että olet luvannut jättää rauhaan, joten pidä lupauksesi. Sen jälkeen en vastannut enää mihinkään. Viestejä ja soittoja tuli säännöllisin välein n. 8 kk ajan, sitten hiljeni hetkeksi.

      Olin jotenkin ihan jäässä suhteen loputtua, en tuntenut iloa enkä surua, olen jälkikäteen ymmärtänyt, että olin liian uupunut tunteakseen ylipäänsä mitään. Pääsin kuitenkin ilman ammattiapua eteenpäin, puhuin paljon yhden kaverin kanssa joka oli käynyt saman läpi. Minun olisi pitänyt kuunnella isäni, hän sanoi ensimmäisen kerran nähtyään mieheni, ” jätä toi mies, olet vielä kusessa hänen kanssaan”. Kysyin, mistä hän puhuu, ja hän sanoi tunnistavansa hullun kun sellaisen näkee, niitä kuulemma maaseudulla on paljon.

      Outoa tässä on se, että mies ei tahdo päästää otteensa vieläkään, vaikka suhteemme loppui vuosia sitten, aina vain hän ottaa yhteyttä säännöllisin välein, jotenkin hän syyttää minua siitä, että hän voi huonosti, olen vasta nyt ymmärtänyt kuinka solmussa hänen tunne-elämänsä on.
      Hän on käyttänyt mielialalääkkeitä, käynyt psykologin juttusilla, mutta voi aina vain tosi huonosti.
      Toki säälin häntä, mutta en jaksa enää tukea, hän on vienyt niin paljon voimaa aikoinaan minulta, en ole enää valmis antamaan itsestäni mitään hänelle.

      Hän sanoo rakastavansa minua aina vain, jotenkin ajattelen, että hän ei vain voi hyväksyä, että jätin hänet, en ymmärrä, että ihminen loputtomiin viitsii pitää yhteyttä. Tavallaan hän yrittää kiristää minua sillä, että voi huonosti ja syy on minun, hän yrittää herättää minussa huonoa omatuntoa siitä, että jätin hänet.

      Olen kuitenkin onnellinen tänä päivänä, koen olevani tasapainossa ja nautin elämästä, toki olen tullut tosi varovainen miesten suhteen, se on totta, että tällaisen suhteen jälkeen tulee tosi varovaiseksi, en halua ikinä enää joutua vastaavaan tilanteeseen.

    • lauraemilia944444

      Seurustelin miesystäväni kanssa kolme vuotta, tunsimme neljä sillä hän jätti mut vuodeksi aivan yllättäen ja toisen naisen takia, syytti tietysti mua.
      Kaikkien tarinat ovat juuri sellaista mitä elämäni oli hänen kanssaan.
      Olimme siis vuoden tauossa ja kesällä aloimme seurustelemaan uudestaan.
      Heti suhteen alussa hän hävisi ja oli mulle sillä välillä todella ilkeä, yhtäkkiä taas palasi ihankun mitään ei olisi tapahtunut. Hän ei pystynyt tuntemaan empatiaa, sääliä tai rakkautta osasi vain näytellä sen. Minusta alkoi hänen seurassaan tulla agressiiivinen, vihasin sitä minkä olon hän mulle saa ja yritin epätoivoisesti saada tilanteen hallintaan, enpä saanut ja olin kokoajan hänen pihdeissään. Hän valehteli mulle alvariinsa, en enää tiennyt mikä on totta ja mikä ei. Aina vika oli mussa, olinhan raivohullu epävakaan persoonallisuuden omaava hullu. Uskoin sen itsekkin ja hain monesta paikkaa epätoivoisesti apua. Ekan kerran kun hän jätti mut samana päivänä rupesi seurustelemaan toisen kanssa ja he kihlautuivat, silti koko vuoden hän soitteli mulle ja sai aina syyn ottaa muhun yhteyttä. Hän teki saman sunnuntaina, tuli käymään luonani ja minä maksoin hänelle matkan tänne, hän tekstaili toisen kanssa ja ajattelin typerää että he ovat vain ystäviä. Meille tuli riitaa ja hän jätti mut, seuraavana päivänä hän seurusteli toisen kanssa vaikka sanoi että hänellä ei ketään muuta ole. Ero oli silti mun vika. Kun soitin hänelle ja itkin hän oli kylmä ja tuntui että nautti siitä miten kiduin, silloin valastuin hän tässä se sairas on, en minä. Olin aina hyvä tyttö, laitoin ruokaa, annoin hellyyttä, rakastelin, rakastin, annoin omaa rauhaa, yritin keskustella, annoin kaiken aina anteeksi. Vaikka välillä löinkin mutta itkin ja rukoilin aina anteeksi, kaduin mitä hän ei ikinä tehnyt. Sääliksi käy hänen uutta uhriaan, nimenomaan narsistin loputonta tyhjyyden tunnetta ei voi kukaan täyttää, hän ei pysty koskaan rakastamaan. Raskasta on sain mieltä tasaavaa lääkettä ahdistukseen, yritän kestöä. Tuntuu kuin koko aika olisi ollut epätodellista, yhtä isoa valhetta. Onko teidän kumopanit tehneet juuri noi, jättäneet kylmästi ja ottanut heti uuden tilalle ja senkin jälkeen halunnut vielä loukata? Sairasta

      • Vihdoin ymmärsin

        Juuri näin tehnyt: otti uuden, jätti minut. MUTTA: pahiten häneen näytti koskevan etten koskaan itkenyt enkä anellut sen jälkeen kun oli jättänyt, että aloitetaan uudelleen. Vaistonvaraisesti tiesin että sitä hän odotti ja se tulee koskemaan häneen kaikkein pahiten. Olen onnellinen että tein sen. Kokeilkaa saman kokeneet, tulette huomaamaan että mies ottaa yhteyttä teihin päin vain kuullakseen nämä sanat, mutta tytöt ei anneta niitä!!!!


    • Satutettu nainen

      Mietin, mikä meitä uhreja yhdistää? Se taitaa olla jonkinlainen kiltteys, halu uskoa parempaan tulevaisuuteen, halu auttaa lähimmäistä, rakkauden tarve, kipeä läheisyyden tarve...Tunnistan itsestäni kaikki nuo piirteet. Eli oiva kohde narsistille.

      Aluksi, niin kuin näissä tarinoissa aina, mies oli kuin itse täydellisyys. Ihana, täynnä rakkautta ja hellyyttä, hän luki ajatuksiani ihmeellisellä tavalla, telepaattinen yhteys oli läsnä tosi useasti. Mutta sitten, ensimmäinen mustasukkaisuuskohtaus tuli siitä, kun kerroin meneväni jonkun bändin keikalle, ja leikkimielisesti kerroin ihailevani laulajaa...Eli se oli hänelle liikaa. Olin pettäjä jä tämän laulajan hoito (tässä vaiheessa ajatus sai minut nauramaan, eihän KUKAAN voi ajatella noin, ajattelin)...

      Suhde jatkui, katkesi välillä ihmeellisiin riitoihin, hän löi luuria korvaani, haukkui huoraksi, haukkui ulkonäköni, haukkui ystäväni, sukulaiseni. Haukkui koko maan missä asun. Ja kaiken vain siedin. Näin jälkeenpäin ajattelen, MIKSI ihmeessä?

      Riitojen luonne paheni aikaa myöten, hänen jatkuvat epäilynsä alkoi hermostuttaa minua todella. Aloin väitellä vastaan, enää en jaksanut todistella viattomuuttani kauppareissulla. Aloin pitää puoliani. Se taisi tehota niin, että hän nosti panoksia, syytteli vielä enemmän. Yhtenä päivänä hän vannoi rakkauttaan, toisena haistatti pitkät paskat. Todellista vuoristorataa.

      Pahinta kaikessa lienee se että ei millään haluaisi myöntää, että se ihan rakas mies onkin niin sairas, että hänen kanssaan ei voi olla sairastumatta itse. Aloin myös saada pahoja sairaudentunteita, sydämen rytmihäiriöitä, vatsakipua, erilaisia psykosomaattisia oireita. Aloin pelätä jokaista sanomaani sanaa, jos joku väärin lausutta sana taas laukaisee uuden riidan.

      Minusta kehkeytyi tuon parin vuoden aikana itseäni puolusteleva nainen, jouduin selittelemään miksi työmatkani kesti liian kauan (vaikka olin vain käynyt kaupassa), miksi työkavereinani on miehiä (ne kaikki oli kuulemma mun vanhoja tai nykyisiä panoja), miksi olen laittautunut nätiksi kun menen kaupungille (siis, olinko menossa panemaan jotakin miestä)...näitä tarinoita riittä loputtomiin. Niin monet kerrat sieluni on tallottu, luottamukseni elämään murskattu, että kaikesta tuosta toipuminen vie vielä pitkään.

      Kaikille narsistin uhreille kaikkea hyvää. Tätä tuskaa ei voi tietää kukaan muu joka ei ole tätä kokenut. Ihmisten on niin helppoa sanoa, kyllä siitä toivut, mieshän oli ihan dorka. Mutta se tunnekoukku on niin hallitsevaa ja kokonaisvaltaista, että siitä irtautuminen vaatii todellista henkistä lujuutta. Tsemppiä kaikille, samassa veneessä ollaan.

    • julia_julia_

      Täällä myös yksi uhri. Kolme vuotta kestänyt piina (alussa tosin kaksi vuotta hyvää.). Hullu mies, haukkuu, solvaa, vähättelee, on väkivaltainen, aina mussa vika... Eli taitaa olla aika selvä tapaus. Täysin tunnekylmä, mä olen aivan samantekevä. Silti onnistuu pitämään mua koukussaan, tätä on jatkunut jo niin pitkään että on vakuuttanut mut siitä etten pärjää ilman sitä. Ja taidanpa minäkin olla se perinteinen uhri: kiltti, menestyvä, älykäs, kaunis.

      Lopetan suhteen kohta, mutta vaikeaa se on. Ensirakkauteni ja pitkä suhde, 5v, takana näin parikymppiseksi (mies muutaman vuoden vanhempi). Luulin joskus olevani vahvempi ihminen, joka ei tällaista kohtelua siedä. Milloin olen läskiperse, huora, tyhmä, ihminen jota kukaan ei halua.... Kaikki haukut tullu koettua. Käynyt käsiksi monta kertaa, lyönyt, töninyt, kaatanut, rikkonut tavaroita... Sanalla sanoen seko. JA KOSKAAN VIKA EI OLE HÄNESSÄ. Jatkuvat kiellot (en saa tavata ystäviäni, perhettäni, en saa käyttää tiettyjä sanoja (kuten "juu" tai myöntävä äänne "yy-ym"), en saa matkustaa junalla, minun pitäisi muuttaa kävelytyyliäni, en saa käyttää tennareita), siis ihan käsittämättömiä juttuja. Kyllä tästä selvitään, nyt helpottaa kun muutama muukin ihminen on tajunnut että henkilöllä on pahoja mielenterveysongelmia. Eivät ehkä yhdistä narsismiin, mutta tietävät ongelmista.

      Joskus olen ajatellut kysyä henkilön ex-tyttöystävältä asiaa, mutta kun en kovin hyvin tunne eikä tilaisuutta ole tullut niin on jäänyt kysymättä.Ja tulevia tyttöystäviä yritän kyllä mahdollisuuksien mukaan varoittaa, en halua kenellekään samoja kokemuksia kuin itselläni on. Uskon löytäväni vielä joskus kunnon miehen!

    • Maailman huonoin

      luulin että mieheni on narsisti....

      kaikki muu sopii niin hyvin kuvaan paitsi VIINA.

      Minun syy kaikki riidat
      Minä en ymmärrä asiota ollenkaan
      Minä olen idiootti
      Minä olen tyhmä
      Kaikki tietää minkälainen kiero ämmä olen
      Minuä olen niin mädäntynyt että kaikki sisälläni HALUAA kuolla
      Minä olen niin mädäntynyt että syöpäkään ei tapa
      Minä olen maailman huonoin valinta
      Minä olen työpaikan suurin jakorasia

      Joo ja paljon muuta
      tiedän että tämä on väkivaltaa... mutta en pääse siitä pois....
      en jaksa enää

    • karmeeeta

      Olen myös kokenut tuon kauan sitten. Kaiken huippu oli, kun joku vuosi sitten elämääni kurjistanut narsisti mies lähestyi minua eräällä foorumilla ja kirjoitti, että hän olisi mielestään täydeydellinen mies minulle.

      Nainen jää harmittavan helpostikin koukkuun vääränlaiseen mieheen. Kun itse heräsin huumauksesta parin vuoden jälkeen jutun alkamisesta, ihmettelin todella sokeuttani. Olisikin hyvä, jos jokaisella olisi lähellään joku todella luotettava rehellisesti toimiva läheinen ihminen, joka kerta kaikkiaan viheltäisi pelin poikki keinolla tai toiselle. Itse olisin ollut kiitollinen, jos joku olisi tullut ja saanut minut tajuamaan, miten kummalliseen suhteeseen olin jäänyt koukkuun.

    • Hillevi

      Omasta kokemuksestani on jo toistakymmentä vuotta, vaan unohda en koskaan. 18-vuotiaana kohtasin mielestäni maailman ihanimman miehen: komea ja hyväkäytöksinen, joka palvoi maata jalkojeni alla. Ongelmat alkoivat pienillä mustasukkaisuuskohtauksilla. Olin kuulemma katsonut jotain äijää kaupassa liian pitkään tai vielä pahempaa: joku tuttu mies oli tervehtinyt. Sain jatkuvasti olla vakuuttelemassa, että rakastan vain häntä, enkä ole kiinnostunut muista.

      Seksiä olisi pitänyt harrastaa joka päivä tai oikeastaan aamuin illoin. Jos ei huvittanut, se oli selvä merkki siitä, että olin käynyt jossain välissä panemassa naapurin äijää / luokkakaveria / ketä tahansa miespuolista. Mies ei antanut minun nukkua, vaan tökki minua vaikka koko yön ja yritti saada minua tunnustamaan, kuka se toinen mies oikein on. Lopulta harrastin seksiä vain välttyäkseni kuulusteluilta.

      Missään ei olisi saanut käydä ilman miestä. Kauppareissuilla ei sopinut viipyä, ellei halunnut joutua kuulustelluksi. Kavereita tai sukulaisia ei olisi enää saanut tavata, kun olisin kumminkin puhunut miehestä pahaa. Mies määritteli, mitä saan katsoa TV:stä (mitään sarjaa ei saanut seurata, koska mies ajatteli, että haaveilisin pääosan esittäjästä seksimme aikana), mitä saan pukea päälleni ja jopa mitä saan syödä (vain sellaiset ruoat olivat sallittuja, mistä hän itsekin piti). Jos katsoin ikkunasta viisi sekuntia liian kauan, mies luuli minun haaveilevan naapurin ukosta. Olisin halunnut mennä jumpalle, mutta en saanut, koska tarkoituksena olisi ollut vain päästä pyörittämään persettä jollekin äijälle.

      Elin jatkuvan pelon ja syyllisyyden vallassa. Jokaista sanaa, elettä ja henkäystä piti varoa. Mistään ei saanut olla eri mieltä, oli sitten kyseessä kuinka mitätön asia hyvänsä. Sain kuulla olevani hullu, epänormaali ja ruma ja sain kuulemma olla iloinen, että mies sieti minua. Koko muu maailma oli aina miestäni vastaan ja hän kuvitteli, että kaikki vain puhuvat hänestä pahaa ja yrittävät tuhota hänet. Mikään työ ei ollut hänen arvolleen sopivaa, joten minä maksoin kaiken elämisemme.

      Fyysinen väkivalta tuli kuvioihin vasta parin vuoden jälkeen, aluksi mies vain piti minua ranteista kiinni samalla, kun huusi naama kiinni omassani, myöhemmin alkoi heitellä minua esineillä. Lopullinen niitti oli, kun mies ryntäsi kerran kesätyöpaikalleni, kädessään pikkuhousuni, jotka oli kaivanut pyykkikorista. Haistoi niistä kuulemma vieraan miehen mällit. Raahasi minut asunnollemme kesken työpäivän, työkavereiden nähden ja yritti saada minua tunnustamaan petokseni. Kun yritin pitää puoleni, tuli avokämmenestä naamaan. Keräsin tavarani ja häivyin. Mies soitti kaikki sukulaiseni läpi ja kertoi, että olen huorannut pitkin kaupunkia. Häpeäni oli valtava.

      Näin jälkikäteen olen miettinyt, miksi kestin tällaista kolme vuotta. En osaa sanoa muuta kuin että mies aluksi koukutti minut rakastumaan ja olin niin nuori, että aluksi todella uskoin, että vika oli minussa. En ole puhunut kokemuksistani kenellekään, koska minua hävettää, että olen antanut jonkun kohdella itseäni sillä tavalla.

      • Onneksi lähdin

        Näintä lueskellessa nousee esille yhdistäviä piirteitä näissä miehissä: eivät suutu, eivät suunnittele tulevaa, vastauksia ei saa, seksiä on - luulen kyllä että aika samanlaista kerrasta toiseen (olenko oikeassa?) koska narsisti ei rakastele vaan suorittaa seksiäkin ja kun yhden tavan on oppinut siinä pysyy?


    • mariamagdala

      Ensimmäinen vuosi ihana.Sitten mies sai mustasukkaisuuskohtauksia.Nolasi minut ystävieni kuullen.Puolitoista vuotta seurustelun aloittamisesta hakkasi minua n 20 minuuttia humalassa,yritti tukehduttaa,repi vaatteeni, hakkasi päätäni lattiaan, heitteli pitkin seiniä,sylki kasvoilleni,uhkasi veitsellä.Purkaus alkoi tyhjästä ja kasvoi kun pelästyneenä huusin poliisia avuksi.
      Kohtaus päättyi, mutta hän ei päästänyt minua vuorokauteen kotoaan pois.Sanoi,että jos kerron jollekin,kukaan ei usko minua, koska hän on akateemisesti koulutettu ja minä vaan tällainen eronnut yh-äiti yms.Ja huora koska
      minulla oli ollut kumppaneita ennen häntä...
      Ei siedä kotona asuvaa tytärtäni ja odottaa että potkaisisin hänet pihalle.Tytär on 18 vuotias.
      Ulospäin työkavereilleen mahtava tyyppi ja minun ystävilleni oikein mukava.
      Tapasin hänen exänsä joka kertoi oman tarinansa.Sain vertaistukea ja olen paljon vahvempi.Tiedän että kysymyksessä on sairaus ja käyn vakavaa pohdintaa,jaksanko jatkaa ellen halua hylätä tätä piruparkaa.

    • anskubanaani

      Mun narsistini on päihdeongelmainen rekkakuski, kolmissakympeissä :) Ihme säätöä ja pompotusta kesti vuoden verran, kunnes kyllästyin ja riuhtaisin vain itseni irti... Ei olla nyt nähty eikä kuultu pariin kuukauteen, kai tuo kuvittelee edelleen että kyseessä on mun tavanomainen "otetaan etäisyyttä"- juttu, koska viestejä tulee edelleen. Mut ehkäpä hän ajalle ymmärtää. Tämä mun paha poika on ehtinyt särkeä monta elämää ja tehdä lapsia sinne tänne, mutta jollakin kummalla tavalla tuntuu, että tässä meidän suhteessamme olen päässyt loppuaikoina tavallaan niskan päälle ja sitä kautta lopulta irrottautumaan.

      Kohtelu oli juuri samanlaista kuin edellä kuvatuissa tarinoissa, haukkumista, solvaamista, alistamista ja sen korostamista, etten ole mitään eikä minua tarvita mihinkään. Kauan kesti, että tunteet omalta puoleltani kuolivat, mutta muutaman kuukauden olen jo ollut vapaa, tsemppiä kaikille narsistin kanssa eläville! :)

    • too_sad

      En tiedä olenko ollut narsistin kanssa suhteessa, mut ku luin tämän tekstin niin ihan siltä vaikuttaa. Ja pidemmän aikaa jo miettiny oon että olikohan hän narsisti, yhelle kaverillenikin mainitsin kerran, sen enempää en miettinyt.. Onneksi emme seurustelleet kauaa, mutta silti vuoden takaiset asiat mietityttävät joka päivä, että miksi näin kävi? Minkä takia olin vitun huora? Kaikki oli mun syytä yhtäkkiä, muhun ei voinut luottaa. YMS. En ole silti päässyt yli hänestä enkä tule varmaan pääsemäänkään ihan heti, vaikka vuosi on jo siitä kun erottiin.. Ketään lähipiirissä ei ole puhunut mun kanssa ko henkilöstä mitään, haukkui vaan idiootiksi, mutta ei ihme koska en ole uskaltanut edes kertoa mitä kaikke hän puhui mulle. Itse olin silloin vasta 16, kohta 18. Mies oli/on vanhempi.. Opin ainakin suhteesta jotain.

    • Voittaja

      Koin itse vastaavanlaisen helvetin. Elämä oli yhtä ylä-ja alamäkeä 3,5 vuotta. En vieläkään ymmärrä, miten aina uskoin muutokseen ja, miten aina annoin anteeksi.

      Välillä suhde oli yhtä huumaa, kauniita sanoja, upeaa suitsutusta, seksiä ja vielä enemmän seksiä. Tarinoita siitä, kuinka olemme the onet.

      Yhdessä hetkessä kaikki muuttui täydeksi helvetiksi. Elämä oli yhtä aaltoliikettä, joten ajoittain mietin kyllä kärsikö hän kaksisuuntaisesta mielihäiriöstä.. Aallon pohjaan kuuluu eristämistä muista ihmisistä, ei puhelinta, ei nettiä, ei meikkaamista, ei kaupungille tai kauppaan menoa ilman vartiointia. Lisäksi varmuuden vuoksi uhkailua, pelottelua seurauksilla, jos teet sitä ja tätä, valheita ja keksittyjä tarinoita, miten esittelen itseäni ja, miten minä olen suhteessa se viallinen pettäjä, mielisairas ja huono ihminen.Miten minä olen niin paha, että pakotan miehen käyttäytymään huonosti. Miten oikeastaan minun tulisi pyytää häneltä anteeksi, sillä olen ansainnut kaiken halveksunnan, syyttelyn, uhkailun ja vainoamisen.

      Lomamatkoilla en voinut pukea shortseja tai hametta päälleni, sillä kaikki oli huomion hakemista ja pettämistä. Kassalla asioidessa en saanut katsoa edes kassaan päin tai mies lähti raivostuneena vetämään kaupasta ulos. Matkat olivat aina yhtä syyttelyä, tappelua ja paikallisten ihmisten haukkumista, miten ne vain kyyläävät ja himoitsevat toisten naisia. Mies itse kyllä tuijotteli muita, tekstaili piilossa mm. wc pyyhkeen takana. Kertoi myös kaikkien miesten olevan pettäjiä ja sikoja, mutta, että hän on erillinen. olen suorastaan maailman onnekkain nainen, kun löysin hänet. Mies kertoi myös katselevansa maisemia eli naisia, mutta samassa lauseessa saattoi jo syödä sanansa, ettei hän ole kuten muut miehet, jotka vain pettävät ja katselevat muita. Nyt jälkikäteen koko elämänvaihe tuntuu epärealistiselta, miten ikinä annoin kohdella itseäni niin kaltoin. Miten ihmeessä sulatin ne kaikki sekavat selitykset, ristiin puhumiset ja valheet.

      Narsisti on ihminen, joka ei ota vastuuta omista teoistaan tai sanoistaan, vaan kääntää kaiken vastapuolen eli uhrin vioiksi. Vasta, kun ymmärsin, että minussa ei todellakaan ole mitään vikaa. Olin vapaa.

      Tsemppiä kaikille saman helvetin läpikäyneille. Koettakaa välttää patologisia valehtelija mersukuskeja, jotka esittävät olevansa suuria menestyjiä, mutta ovatkin vain sisältä vain silkkaa teeskentelyä ja paskaa.

      • TOIPUJA

        Juuri mersumies, oliskohan sama ihminen kysymyksessä? Olisi kiva vaihtaa ajatuksia,jos vierailet sivuilla,niin kerro tapasitteko kenties treffipalstan kautta?


    • Koti psylogit,höpö,h

      Miehenä olen silti sitä mieltä, että kaikki kirjoituksien miehet ei voi olla narsisteja..Vaikka teillä naisilla, onkin ollut pahoja kokemuksia..Väkiluvusta muutama prosentti on narsisteja,joten kuka teistä oikeasti pystyy varmuudella sanomaan ex-miehenne olleen narsisti??Tuntuu että tällä palstalla kaikkien naisten, miehet ovat olleet väkivaltaisia ja valehtelevia narsisteja..Mustasukkaisuus ei ole narsismia tai valehtelu tai pettäminen!!
      Narsistit;Miehet ja Naiset.
      Psykiatriassa narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–9 prosentilla väestöstä.[8][5] Itsemurhat ja vakava masennus ovat keskimäärin yleisempiä narsistisen diagnoosiryppään potilailla.

      Psykoanalyytikkojen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa.Psykoanalyytikko Jorma Myllärniemen mukaan narsistisen luonnehäiriön on arveltu yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.

      Psykoanalyytikkojen mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä tunteettomuus. Ihmiseltä puuttuu kyky kokea tunteita eikä hän näin kykene viestimään tunteiden avulla. Arnold Modellin selittää sen taustaksi tarpeen välttää läheisiin ihmissuhteisiin kuuluvia kokemuksia. Narsistin itseriittoisuuskuvitelma torjuu muihin liittyvät toiveet ja toiveisiin liittyvät ahdistukset.Jos lapsi hyvin varhaisessa vaiheessa kokee vaikeita pettymyksiä äitisuhteessaan eikä hänen tunteisiinsa vastata, hänelle voi alkaa kehittyä epäterve itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne, jossa hän ei tarvitse ketään eikä mitään vaan hallitsee itse kaikkea. Jorma Myllärniemen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei koe normaalisti masennusta. Masennus syntyy vain silloin kun hauras persoona hajoaa, itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne menetetään. Tällöin ihminen romahtaa. Vertauskuvallisesti ilmaisten narsisti ei taivu vaan taittuu. Tähän masennukseen liittyy itsetuhoisuutta.

      Gustav Schulmanin mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön hoidossa pyritään tietoisesti auttamaan potilasta ymmärtämään, että suojautuessaan narsistisin keinoin hän vahingoittaa paitsi toisia, myös itseään, sillä hänen käytöksensä pilaa hänen maineensa ja lisäksi hän saa osakseen muiden ihmisten vihan ja häntä aletaan vältellä. Narsistinen suojarakenne pyritään hoidon avulla purkamaan ja häntä autetaan kestämään alta paljastuvaa masennusta. Schulmanin mukaan hoito on varsin vaativaa ja se useimmiten epäonnistuu.


      Häpeilemättömyys, ylimielisyys, vaativuus ja kateus. Hyväksikäyttö, rajattomuus ja maaginen ajattelu. Näistä piirteistä tunnistat narsistin.



      Narsisti on hyväksikäyttäjä. Hänelle kaikki ihmissuhteet ovat olemassa vain omien tarpeiden tyydytystä varten. Narsisti on jäänyt 2-vuotiaan kehitystasolle: hän ei ole kyennyt erillistymään äidistään ja näkee siksi toiset ihmiset itsensä jatkumona. Narsisti rikkoo toisten ihmisten rajoja, manipuloi heidät toteuttamaan omia päämääriään ja samalla mitätöi heitä. Narsisti siirtää heikkoutensa kanssaihmisiinsä ja paistattelee omassa erinomaisuudessaan

    • NarsistinKoukussa

      Haluaisin kertoa täällä oman tarinani narsistin kanssa elämisestä. Olemme seurustelleet nyt 7v, joka on aika pitkään kun itse olen 25 ja narsistimieheni 27v.

      Aluksi en huomannut hänessä mitään outoa, hän oli valtavan ihana minulle, osti lahjoja, vei syömään, toi kukkia yms ja noin vuoden seurusteltuamme muutimme yhteen. Tästä yhteenmuutosta alkoivat vaikeudet, huomasin hänen tarvitsevan valtavasti muiden ihmisten huomiota (baareissa naisten) ja kaveripiirissään miespuolisten kavereidensa huomiota. Kyllästyin tähän jatkuvaan touhuun että baarissa piti olla aina muiden naisten kimpussa ja olin asiasta todella mustasukkainen. Hän ei voinut sietää lainkaan mustasukkaisuutta vaan alkoi väkivaltaiseksi, aina riitojen yhteydessä varsinkin alussa humalassa.

      Väkivalta oli alussa "lievää" mutta on vuosien myötä pahentunut, jopa niin pahaksi että olen ollut sairaalassa pariin otteeseen aivotärähdyksen takia. Hän on kuristanut, hakannut päätäni lattiaan/seiniin, repinyt tukasta, potkinut mahaan, potkinut selkään, sylkenyt päälle, lyönyt nyrkillä silmään/poskeen/käteen/vatsaan, rikkonut paljon tavaroita ja ovia ja vaatteita yms listaa voisi jatkaa varmaan loputtomiin.

      Väkivalta on siis alkanut alunperin siitä kun olen ollut hänestä mustasukkainen, ja hän ei voi sietää sitä. Myöhemmin melkein mikä tahansa riidan aihe on oikeuttanut hänen mielestään väkivaltaan. Hän saattaa suuttua aivan tyhjästä ja saada valtavan raivokohtauksen ja kaikki on aina minun syytäni.

      Muutaman kerran poliisit ovat käyneet kotonamme hänen riehumisensa takia ja kerran poliisit veivät hänet mukanaan. Hän on syyttänyt minua aina kaikesta, ja poliisien tulo on luonnollisesti ollut minun vikani kun olen paniikissa huutanut kun hän on kuristanut minua ja luulen että tukehdun.

      Olemme eronneet lukuisia kertoa aina narsistimieheni tahdosta, ja kerran erosimme pidemmäksi aikaa, kunnes hän kertoi että haluaa vielä yrittää uudelleen. Minä olen niin pahassa tunnekoukussa häneen, etten osaa sanoa hänelle "ei". Olen ollut lukuisia kertoa aivan paskana hänen hylätessään minut yksin väkivallan jälkeen ja hänen paettuaan paikalta. Luulen että minussa on varmasti joku masokistinen luonne kun aina siedän tätä ja annan hänelle kaiken anteeksi kerta toisensa jälkeen. Hän osoittaa harvoin katumusta teoistaan ja niistä ei saa jälkikäteen puhua ollenkaan tai hän suuttuu uudelleen. Empatiaa hän ei kykene tuntemaan lainkaan. Viimeksi totesin tämän viime kuussa, kun mummoni kuoli, En saanut häneltä minkäänlaista tukea.

      Suhteen tulevaisuudesta puhuminen on hänelle myrkkyä, hän ei kerta kaikkiaan pysty siihen. Ja raivostuu joka kerta kun puhun hänelle kihlautumisesta ja suhteen eteenpäin viemisestä.

      Olen tehnyt abortin hänen tahdostaan viime kesänä jota kadun syvästi. Hän sanoi että minulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Kertoi kuitenkin haluavansa lapsia vielä joskus, ja näköjään sitten uskoin tämän kun abortin tein. Kadun tätä lopunikääni, sillä minulla on ollut vauvakuume jo monta vuotta, mutta taitaa olla sairasta haluta lasta narsistin kanssa. Itse olen ollut tämän suhteen aikana henkisesti täysin paskana, ja syönyt mielialalääkkeitä useampaan kertaan, että jaksaisin eteenpäin.

      Hän on ottanut suhteessamme vallan ja olen näköjään täysin hänen vietävissään vaikka eromme jälkeen vannoin etten anna sen enää tapahtua mutta tässä sitä ollaan. Hän haki minulta salaa töitä vieraalta paikkakunnalta ja asia selvisi minulle vasta kun hänellä oli jo asuntokin sieltä varattu. Olin aivan tyrmistynyt mutta hän vain totesi etten omista häntä ja hän saa tehdä mitä haluaa. Etäsuhde on vaikeaa varmasti normaalinkin ihmisen kanssa, mutta narsistin kanssa se on helvettiä. Erimielisyyksien tullessa hän syyttää minua hankalaksi ja suuttu ja saattaa sulkea puhelimen moneksi päiväksi. Kuitenkin nyt siellä uudella paikkakunnalla 3kuukautta asuttuaan hän jatkuvasti painostaa minua muuttamaan mukaansa. Hän ei kuitenkaan halua viedä suhdettamme eteenpäin, ei kuulemma ole valmis siihen. Minulla on tunne, että hän haluaa minut sinne maksamaan ainoastaan puolet menoistaan. En ole uskaltanut tehdä päätöstä lähdöstä koska pelkään, että hän hylkää minut taas kuin vanhan rukkasen. Mutta tällä kertaa vieraalle paikkakunnalle, jossa minulla ei ole ketään. Parasta olisi varmaan lopettaa suhde, mutta minulla ei ole siihen voimia, koska rakastan KAIKESTA huolimatta narsistimiestäni.

      • Voittaja

        Hei,

        Kirjoitin voittaja-nimimerkillä aiemmin tälle palstalle. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että älä hukkaa enää yhtään enempää "nuoria" vuosiasi ihmiseen, joka ei ole arvoisesi. Mene ulos ja katsele ympärillesi niin huomaat, että et ole yksin ja, että maailma on täynnä miehiä.

        Itse ymmärsin vasta, miten hirveää elämäni oli ollut sinä hetkenä, kun päätin vapautua miehen otteesta.
        Nyt uskallan katsoa auton ikkunasta ulos, uskallan mennä alennusmyynteihin ja ruokakauppaan ilman, että olen pettäjä, huora ja valehtelija.

        Nyt uskallan pitää taas yhteyttä sukulaisiini.. Ystäviä ei enää ole, sillä annoin narsistin eristää minut normaalilta elämältä. Huvittavinta onkin, että hän vainosi puhelintani kuin mielipuoli, vaikkei kukaan muu kuin äitini koskaan soittanut tai tekstannut siihen. Hän itse tekstaili jatkuvasti, soitteli, petti lupaukset ja valehteli, joten oletti kaikkien olevan samanlaisia kuin itse oli.

        Hänellä oli siis suhteessa aivan eri säännöt kuin minulla, koska minuun ei voinut luottaa, toisin kuin häneen. Siksi minua piti vahtia ja uhkailla jo etukäteen etten tekisi mitään. Aina riidan lopuksi mies heittäytyi uhriksi ja minä muutuin hänen puheissaan suhteen ongelmaksi, joka vainosikin häntä ja eristi hänet. :) Nelikymppinen mies istui wc:n lattialla pää käsien varassa kerjätä sääliä krokotiilinkyyneleillä, kun oma tahto ei heti mennyt läpi. Eli siis taantui 2-vuotiaan tasolle saadakseen anteeksi, jotta voisi jatkaa manipulointiani.

        Jälkikäteen on aina helppo olla viisas, olisinpa ymmärtänyt, olisinpa tehnyt sitä ja tätä. Rakkausilluusion takia en tehnyt. Niiden hyvien hetkien vuoksi aina vain annoin anteeksi ja ymmärsin. Miehellä oli tapa koukuttaa olemalla hetkittäin normaali ja rakastava ja samalla uskotella, ettei koskaan enää sano tai tee.. Kului hetki ja taas sama peli jatkui.

        Nyt kuva 3,5 vuoden elämänjaksosta on kirkastunut. Olen ymmärtänyt monta asiaa. Minun tapauksessani hän todellakin oli ainakin käytökseltään järkkynyt. Sama vika Rahikaisella, sillä koko suku käytti alkoholia, viinaa ja pillereitä. Tätähän en luonnollisesti tiennyt kuin vasta suhteen viime metreillä.
        Miehen äiti käytti nukahtamis- ja mielialalääkkeitä, joita tarjosi myös pojalleen, jolla polla alkoi aina kiertää unettomuusjaksoina. Unettomuudesta johtuen elämämme oli aivan kaoottista. Mies myös sekakäytti äitinsä lääkkeitä alkoholin kanssa, jolloin käytös ja törkeys aina vain paheni.. Se oli holtitonta ja edesvastuutonta käytöstä, jonka jälkeen hän ei koskaan osoittanut katumusta. Minähän olin ansainnut kaiken, koska olin paha.

        Mies myös kärsi suuruudenhulluudesta. Hän kuvitteli olevansa amis-koulutuksellaan kaikkia suurjohtajia parempi eli kuvaili usein, miten hän johtaisi koko maailman ja suuryritykset nousuun, jos olisi toimitusjohtaja. :) Hän myös kertoi keksivänsä patentteja, joilla tulisi miljonääriksi, mutta yhtäkään ideaa ei vienyt puhetta pidemmälle. Sanoi myös olevansa kateellinen ettei miehille ole yhtä hienoja vaatteita, joilla kerätä huomiota. Hän halusi siis pukeutua naisten vaatteisiin? :) Olla kuin äitinsä? Pakko laittaa asia huumoriksi, sillä ei tätä muuten kestä kukaan. Naurattaa vieläkin, että missähän minä sitä huomiota keräsin, kun en saanut poistua kotoa ilman vartiointia?

        Miehen veljen poika ja oma poika olivat mielenterveyshoidossa käytöshäiriöiden, masennuksen, väkivallan ja pelkotilojen vuoksi. Välillä mitään vikaa ei pojassa ollut ja sitten, kun se sopi miehen tarinalle, oli vakavia peliriippuvuuksia, henkisiä ongelmia, koulukiusaamista, paino-ongelmia, joita piti ymmärtää. Mies itse osti pojalleen kaikki pelit ja vehkeet, joilla jo 3-vuotiaana alkanut käytöshäiriö ja peliongelma vain pahenivat pahenemistaan. Hän siis teki myös omasta pojastaan sairaan ja kieltäytyi terveyshuollon tarjoamasta perusteellisemmasta hoidosta, koska pojassa ei ollut mitään vikaa. Olisihan sen myöntäminen tarkoittanut, että hän on isänä tehnyt jotain väärin. Lapsi vain kävi vanhempiensa päälle, raapi verille, repi olkapään sijoiltaan, huoritteli ja homotteli 10- vuotiaana, kun ei saanut pelata vuorokauden ympäri. Selityksenä oli vain se, että lapsi on saanut liikaa valtaa.. Oliko isä opettanut pojankin narsistiksi? Ongelma taisi kuitenkin lopulta olla narsisti isä ja alistettu äiti. Eli kykenemättömät vanhemmat.

        Nyt ajattelen, että oli se luojan lykky, että pidin pääni, enkä tehnyt sairaaseen sukuun sairasta lasta. Itseni kykenen vielä eheyttämään, mutta pienen lapsen kanssa, se olisi ollut paljon paljon vaikeampaa. Miten suojaisin lapseni hänen isältään ja perintötekijöiltä? En mitenkään.

        Tsemppiä teille, jotka ette ole vielä valmiita aloittamaan elämäänne! Se päivä tulee vielä, kun kasvatte vahvoiksi ja suljette oven. Se on se päivä, jolloin elämänne alkaa. Niin kävi minullakin. Voimia!


      • NEITOPERHO

        Voisitko kertoa tilanteestasi kenties jollekkin omaisellesi,tai ystävälle/omalääkärille? Asiaan olisi tartuttava pikaisesti,ettei vastassa ole vielä pahempaa.Toivon sinulle jaksamista tilanteessasi.


      • VASTAUS 2
        NEITOPERHO kirjoitti:

        Voisitko kertoa tilanteestasi kenties jollekkin omaisellesi,tai ystävälle/omalääkärille? Asiaan olisi tartuttava pikaisesti,ettei vastassa ole vielä pahempaa.Toivon sinulle jaksamista tilanteessasi.

        Ylläoleva vastaus on nim,NarsistinKoukussa.


    • sen läpikäynyt

      et sinä rakasta; sinä olet osa sairasta, vahvaa riippuvuussuhdetta, olet täysin alistunut miehen oikkuihin ja vallan alle. ja kuvittelet sen olevan rakkautta... surullista.

      mutta irti pääsee. tee päätös, pidä siitä kiinni, älä muuta miehesi perään, lopeta yhteydenpito kokonaan. tiedät, että se on ainoa vaihtoehto, jos tahdot pysyä järjissäsi, jos tähdot pysyä hengissä.

      vaikeaa, kyllä. varmasti vaikeinta mitä olet ikinä tehnyt, mutta SEN ARVOISTA.

    • Vieläkin painajaisia

      Nimimerkille narsistin koukussa: Hyvä ihminen, hanki oma elämä. Tuollaista helvettiä ja vielä pahempaa itse elin yli 20 vuotta. Jokainen päivä oli turha, ja vahingot kasvoivat vuosi vuodelta. Irrottautuminen on hankalaa, sinut on manipuloitu, rakasta itseäsi kuitenkin enemmän kuin mitään muuta. Narsisti ei sinun rakkauttasi arvosta vaan käyttää hyväksi entistä enemmän.

    • ammattiautoilija4

      Narsistisen miehen kanssa seurustellu 2 vuotta ja nyt vihdoin ero!

      Ensimmäiset huomiot hänen oudosta käytöksestään tein yhteisillä automatkoilla ollessani kuskina. Koko matkan ajan hän jaksoi sättiä ja arvostella ajotapaani ja loppuhuipennus oli kun en parkkeerannut siihen ruutuun mihin hän olisi halunnut. silloin hän hyppäsi ulos liikkuvasta autosta eikä puhunut minulle loppupäivänä enää mitään eikä selittänyt käytöstään mitenkään..huvittaa vieläkin mitkä skitsot hän veti aina automatkalla, se lopulta johti siihen että hän ajoi aina itse...mut tääkin oli vain yksi niitä asioita mitä ei voi hänestä uskoa ennen kuin omin silmin näkee..

    • Ollakko vai eikö..

      Kun luen näitä keskusteluja mieleeni tulee välillä,voiko oma mieheni olla narsisti..
      Tässä pari asiaa mitkä olen huomannut
      - hänen äitinsä on sanonut hänellä olevan narsistisia piirteitä (äiti terveydenhoito alalla vielä...)
      - hän on valehdellut ja pettänyt kylmästi ja kauan edellisessä suhteessaan
      - kun riita tulee hän raivostuu tai välttelee
      - kun jää kiinni valheesta,ei kerro silti koko totuutta
      - sanoo että minä olen tehnyt pienestä asiasta suuren
      - sanoo että minä saan paremman
      - kysyy jatkuvasti "vihaatko minua" tai "jos minä vain kelpaan sinulle"
      - huumorilla sanoo olevansa hauskin,komein ym.
      - saa krapulapäivänä suunnattomia raivareita
      - juo suht usein ja kun juo hän juo itsensä sammumiskuntoon
      - sanoo ivallisesti minulle "kun sinä olet niiiiin täydellinen kerran"

      En sitten tiedä...?

    • 20+14

      ''En sitten tiedä...?''

      Täytyykö sun vielä kysyä täältä varmistusta luettelemiesi miehesi ominaisuuksien jälkeen?? :D Kai sä itsekin osaat jotain päätellä miehes lapsellisesta käytöksestä... :facepalm:

      No et varmaan ole itsekään kovin loistosaalis, jos täytyy tyytyä lähesjuopon kanssa olla suhteeseen.

    • järkeilijä

      ''Mietin, mikä meitä uhreja yhdistää? Se taitaa olla jonkinlainen kiltteys, halu uskoa parempaan tulevaisuuteen, halu auttaa lähimmäistä, rakkauden tarve, kipeä läheisyyden tarve...Tunnistan itsestäni kaikki nuo piirteet. Eli oiva kohde narsistille''

      Niinpä...

      Kaikki viestit sivusta seuranneena sanoisin, että jonkinlainen hyväuskoinen yksinkertaisuus ja jopa alitajuinen uhrin osaan alistuminen. Toki narsistit, jotka teitä käyttää hyväkseen ovat täysiä teennäisiä tunteettomia mulkkuja, mutten kykene ymmärtämään usein täälläkin uhrien toimesta kerrottuja yhtäläisyyksiä.

      Kuten ''hän oli niin ihana aluksi, niin hurmaava aluksi, jopa liian täydellinen ollakseen totta, mutta...'' ''varoituskellojen olisi pitänyt soida, mutta...''
      ''hän alkoi huorittelemaan, nälvimään, latelemaan kaikki säännöt, kiristämään, uhkailemaan, tuli yltiömustasukkaiseksi uhrin omista menoista, käyttäytyi naurettavan lapsellisesti mykkäkoulua pitäen yhdenkin väärän sanan kuullessaan, teeskenteli itse uhria huijaten naiselta myötätuntoa ja saadakseen naisen tuntemaan itsensä syypääksi, mutta silti uskoin parempaan tulevaisuuteen...'' ''se sai minut tuntemaan käsittämätöntä onnen tunnetta, sopivin välein...'' Hohhoijaa...

      En ymmärrä sitä, miten te uhrit ette nähneet alusta asti sen teeskentelijän läpi, jonka käytös oli monissa kirjoituksissa alussa imartelevaa ja jopa liian läpinäkyvää? Eikö naisen ja kenen tahansa normaalijärkisen ihmisen pitäis huomata liian mairitteleva, läpinäkyvä ja imelä mielistely??

      Vähän niin kuin mato-ongen herkullisesta madosta pilkahtaneen koukun nähdessään hauki sanoisi ''näin, että se oli koukku, mutta silti tartuin kiinni...'' :facepalm:

      Hyväuskoisuuden ja jonkinlaisen ''satujen pilvilinnassa elämisen unelmiensa prinssin kanssa'' haaveilun lisäksi narsistin uhreja yhdistää oman yksityiselämän täydellinen puuttuminen. Uhri antaa itsestään yksinkertaisesti aivan liikaa suhteen aikana narsistille ja antaa sydämensä kokonaan hänelle ja aivan liian nopeasti, kun naisen pitäisi tehdä suhteen alusta lähtien selväksi, että hänellä on myös omia kavereita ja omia harrastuksia menoja jne.

      Naiset ovat kai yksinkertaisesti yleisesti ottaen liian tunteellisia ihmisiä, antavat liikaa tunteillensa valtaa, menevät liikaa hetkellisten tunteiden mukaan eikä heidän järkipäätä pakota, kun ovat liian rakastuneita johonkin yli-lepertelevään runoilijaan eikä heidän järkipäätä pakota ja siksi heidät on helppo hurmata lahjoilla ja hienoilla rakkauden tunnustus-lurinoilla :D. Kun pitäisi kulkea sitä kultaista keskitietä ja ajatella myös maalaisjärjellä.

    • auttakaa1

      Hei.

      Mä kirjotan nyt tänne koska mä olen rehellisesti sanoen ihan hukassa. Mä oon seurustellut n. 1 vuoden miehen kanssa ketä epäilen narsistiksi. Meillä on aivan hirveetä ylä ja ala mäkeä. Mulla on historiassa tosi huonoja mies suhteita, myös kaveri suhteita ja siitä syystä huono luottamus. Mä oon kertonut näistä mun poikaaystävälle jotta se tajuaisi, miksi mun on vaikea luottaa siihen ja sanonut että luottamus pitää ansaita(olemalla rehellinen). Hän on sanonut ymmärtävänsä minua mutta todellisuudessa ei hän ymmärrä.

      Hän on lukuisat kerrat valehdellut minulle, kaikkeen on joku hyvä syy tai jos ei ole niin minä olen syypää. Hän on myöntänyt valheensa jos mulla on ollut todisteet, ja ollut silloin katuva ja anteeksipyytäväinen. Mutta jos ei ole niin "en valehtele" pitäisi mulle riittää ja mun pitäisi vaan uskoa.

      Kaikissa riidoissa oli kyse mistä tahasa, hän on kylmä, empatia kyvytön(ei osaa ajatella miltä minusta joku asia tuntuu), syyttää minua, hän ei ole tehnyt mitään väärin, ei ota vastuuta sanoistaan(tekee lupauksia, jotka pitää viikon tai kaksi ja sen jälkeen ei myönnä luvanneensa yhtään mitään). Sitten kun hyvin monet kerrat olen saanut itseäni otettua niskasta kiinni ja haluan jättää hänet tuon yllämainitun kohtelun jälkeen, hän tulee luokseni, itkee, katuu ja pyytää anteeksi, sitten kaikki on hyvin vähän aikaa ja taas alkaa sama alusta.

      Hän on saanut minut uskomaan että olen sairaaloisen mustasukkainen ja minun pitäisi mennä terapiaan. Olen kyllä siinä samaa mieltä että aiheettomasti olen epäillyt ja heti leimannut valehtelijaksi. Mutta se johtuu siitä että hän on ihan oikesti minulle valehdellut ja peitellyt asioita, joten kun joku samankaltainen tilanne tulee vastaan, niin mitä mä voin muuta kuin epäillä taas.

      Sitten on tämä ihana Facebook. Poikaystäväni on seurustelumme aikana lisännyt toistuvasti uusia tyttöjä, ja samalla aina poistanut kavereita jonkun, niin että kaverimäärä pysyy samana. Lisäksi hän poistaa seinältään kaikki ilmoitukset näistä "kaverilisäyksistä" niin että kukaan ei niitä näe. Hän poistaa sivuhistoriat koneeltaan. Suhteen alussa hän jäi kiinni minulle siitä että hänellä on profiileja vaikka missä (alaston suomi, kuvake jne.), ja pyysi anteeksi ja sanoi että poistaa ne. Mutta mistä nämä uudet tytöt tulee hänen kavereikseen kokoajan? Tullut mitä kummallisimpia selityksiä (kaikki ovat naispuolisia kavereita jotka on nähnyt n. 2-3 vuotta sitten 1-3 kertaa). Ja sitten mä olen hirveä kyttääjä(mikä on totta, mutta kun mä tiedän että se touhuu tollaista niin kuinka mä en vois olla kyttäämättä)

      Mä saatan olla vainoharhainen, mutta noin pienetkin asiat vaikuttaa mun muutenkin huonoon luottamukseen.

      Lisäksi tuntuu että pitäisi elää poikaystäväni tarpeiden ja aikataulun mukaan. Hän sanoo milloin tulee yöksi ja milloin minä tulen(asumme siis vielä erillään), hän muuttaa sovittuja aikatauluja omien menojen mukaan ja sopii päällekkäin menoa niin että usein minä olen se joka joutuu odottamaan. Hän ei myönnä sopineensa minkäälaista aikataulua. Mä olen kyllä itse sallinut sen että hän voi muutaa aikatauluja, tai perua jotain noin vain, mutta jos minä sen tekisin kerrankin niin helvetti mikä soppa siitä syntyisi.Tuntuu kuin hän saa tehä mitä lystää ja milloin lystää, mutta minä en saa.

      Hän sanoo mulle että olen tärkeintä sille mitä voi vaan olla ja se haluu olla vaan mun kanssa ja se rakastaa mua yli kaiken, mut ei sen käyttäytyminen vaan tunnu siltä. Niinku on semmonen sanonta "sanat merkitsee, teot todistaa", niin sen olen kyllä huomannut että sanoa hän voi mitä päähän pälkähtää, mutta teoissa niitä ei aina huomioida ja vastuuta sanoista ei oteta.

      Sitten on tämä aivan ihana puoli, rakastava, lämmin, auttava ja ihana.

      Ulkopuolisen on varmaan vaikea sanoa tähän mitään, mutta mä haluaisin tietää olenko mä seonnut lopullisesti vai voisinko mun mies olla narsisti? Kohta suunniteltu yhteenmuutto tapahtuu ja mä en tiedä kannattaako se. Selvästikkään mä en kauheen hyvin voi tässä suhteessa.

    • Saman kokenut

      Kyllä kaverisi kuulostaa aika selvältä narsistilta. En suosittele yhteenmuuttamista. Kannattaa erota, kun olet vielä järjissäsi. Narsisti tuhoaa uhrinsa pikkuhiljaa ja tietenkin kaikki on vielä sinun vikaasi.

      Tiedän itse miten vaikeaa on päästää irti, koska niin hullulta kuin se kuulostaakin, narsistit ovat usein erittäin taitavia manipuloijia ja "ihanimmillaan" osaavat olla mitä rakastettavimpia, sitten taas pahimmillaan olet helvetissä.

      Jos et halua elämästäsi jatkuvaa vuoristorataa, mielenterveysongelmia ja pahimmillaan vuosia kestävää helvettiä, päästät nyt irti ja jatkat elämääsi. Aluksi se tekee varmasti kipeää, mutta myöhemmin, kun olet mahdollisesti "terveessä" suhteessa, huomaat, miten ihanaa elämä voi olla ja kiität luojaasi, että teit oikean ratkaisun ja pistit välit poikki narsistiin.

      Ja kuten itsekin kirjoitit, teot ratkaisee - sanat eivät. Ja historia toistaa itseään. On itsensä pettämistä kuvitella, että narsisti koskaan paranisi tai muuttaisi tapojaan. Sama meno jatkuu hautaan asti. Kyse on vain siitä, suostutko sinä uhriksi ja pilaat elämäsi siinä ohella.

    • auttakaa1

      Kiitos vastauksestasi. Auttaa paljon kun joku on mun kanssa "samaa mieltä", sillä mä en oo paljon puhunut mun kavereilla mun epäilyistä. Tänään kyllä uskalsin mun hyvälle ystävälle avautua ja sekin sanoi että aika outoa käytöstä.

      Kun ei ole riitaa, niin mun poikaystävän kanssa on tosi ihanaa. Mutta sitten ku tulee riita, se saa tavalla tai toisella näyttämään kaiken mun syyksi. Mun pitää vastata sen jokaikiseen kysymykseen, mut jos mä kysyn jotain, nii se saattaa kylmästi vaan olla hiljaa, olla vastaamatta ja vaihtaa asian niin että syy vierii mun niskoille. Ja sitten kun murrun, niin se talloo(henkisesti) vaan lisää ja loukkaa ja kun itken nii musta tuntuu et se oikeen nauttii siitä. Siltä puuttuu empatiakyky, ei se ymmärrä jos joku asia tuntuu musta pahalta.

      Oikeastaan nyt viimesin tikki oli mulle se että se meni puhumaan sen vanhemmille ja kavereille meidän riidoista ja kaiken tietenkin niin et mä näytän ihan kauheelta tyttöystävältä. (Mitä mä en todellisuudessa ole!). Eli se mustamaalaa mua niin et en kehtaa enää ees nähdä sen ystäviä/vanhempia.

      Pitäisi nyt vaan rohkeasti pistää poikki, mut se on todellakin tosi vaikeaa, niinku sanoit. Mä tuun hulluksi jos mä jatkan tässä suhteessa. Mua vaan ehkä pelottaa et siitä kuoriutuu sitten joku hirviö joka ei jätä mua rauhaan, koska ainakaan tähän mennessä se ei oo fyysistä väkivaltaa käyttäny, mutta on tosi omistushaluinen.

    • Saman kokenut

      Tsemppiä ja voimia sulle - toivottavasti pääset irrottautumaan tuosta suhteesta mahdollisimman pian ja turvallisesti.

      Narsistit ovat usein erittäin taitavia manipuloijia ja osaavat olla todella "ihaniakin" tarvittaessa, jolloin saavat taas uhrin pauloihinsa ja valtaavansa. Tätä paratiisi-helvetti väliä (tosin helvetti on yleisempi olotila) sitten sahataan ja tervekin osapuoli siinä sairastuu.

      Kun itse olin suhteessa narsistin kanssa, en aluksi tajunnut mistä oli kyse, koska en ollut aiemmin kohdannut näin sairasta ja manipuloivaa ihmistä. Oli vaikea uskoa, että omalle kohdalle oli sattunut tällainen tapaus. Olin aina pitänyt itseäni niin hyvänä ihmistuntijana, etten ollut uskoa, että olin ruvennut seurustelemaan tällaisen ihmisen kanssa. Se oli täysi shokki, kun totuus alkoi paljastua.

      Onneksi pääsin irti tästä miehestä, myöhemmin paljastui, että hän on tehnyt monen naisen elämästä yhtä helvettiä. Tätä en tietenkään aluksi tiennyt, hän oli todella taitava manipuloija ja valehtelija. Ja täysin tunteeton, vaikka osasi kyllä tarvittaessa näytellä aidon oloisesti tunteita, jos katsoi hyötyvänsä siitä. Aika pelottavaa. Tämä kokemus muutti mua ja toipuminen jatkuu edelleen.

      Elämä kuitenkin voittaa ja valoa on tunnelin päässä.

      • auttakaa1

        Olen jo kauan tiennyt narsisteista ja niiden käyttäytymisestä, mutta jotenkin kun rakastuu niin tulee ihan sokeeksi. Kyllä mä meidän koko seurustelun ajan mietin aina et voiskohan toi olla narsisti, mut sit annoin vaan olla kun en ollut varma. Onneksi tässä vaiheessa se meni mun jakeluun.

        Mä itseasiassa eilen pistin poikki lopullisesti meidän suhteen, vaikka se vaikeeta oli ku piti pitää pää kylmänä ettei se taas sais käännettyy mun päätäni.

        Se olisi halunnut että me oltais jääty ystäviksi, mut mä kieltäydyin koska narsistithan yrittää kai sillä tavalla pitää otteessaan.
        Sitten myös sanoin sille että "en halua että lähetät tekstiviestejä tai soitat kun tuosta ovesta lähdet, jos sen verran kunnioitat mun tahtoa" - niin lupasi, mutta eiköhän se jo tänään mulle tekstiviestin lähettänyt missä ikävöi mua ja on niin tyhjä olo jne.. Ja sitten mä tyhmä menin vastaamaan, Siitä se vasta innostukin. Varmaan paras vaihtoehto ettei vastaa tekstareihin eikä soittoihin?

        Nyt olen tosi surullinen mutta toisaalta tuntuu kuin kivi olisi mun sydämmeltä tippunut. Musta tuntuu et pahin olo on vasta edessä, niin vähän aikaa erosta on. Mut kyllä tästä selvitään, pakko :)


      • älätuhlaaaikaasi
        auttakaa1 kirjoitti:

        Olen jo kauan tiennyt narsisteista ja niiden käyttäytymisestä, mutta jotenkin kun rakastuu niin tulee ihan sokeeksi. Kyllä mä meidän koko seurustelun ajan mietin aina et voiskohan toi olla narsisti, mut sit annoin vaan olla kun en ollut varma. Onneksi tässä vaiheessa se meni mun jakeluun.

        Mä itseasiassa eilen pistin poikki lopullisesti meidän suhteen, vaikka se vaikeeta oli ku piti pitää pää kylmänä ettei se taas sais käännettyy mun päätäni.

        Se olisi halunnut että me oltais jääty ystäviksi, mut mä kieltäydyin koska narsistithan yrittää kai sillä tavalla pitää otteessaan.
        Sitten myös sanoin sille että "en halua että lähetät tekstiviestejä tai soitat kun tuosta ovesta lähdet, jos sen verran kunnioitat mun tahtoa" - niin lupasi, mutta eiköhän se jo tänään mulle tekstiviestin lähettänyt missä ikävöi mua ja on niin tyhjä olo jne.. Ja sitten mä tyhmä menin vastaamaan, Siitä se vasta innostukin. Varmaan paras vaihtoehto ettei vastaa tekstareihin eikä soittoihin?

        Nyt olen tosi surullinen mutta toisaalta tuntuu kuin kivi olisi mun sydämmeltä tippunut. Musta tuntuu et pahin olo on vasta edessä, niin vähän aikaa erosta on. Mut kyllä tästä selvitään, pakko :)

        Tsemppiä! Minä olen ainakin ylpeä sinusta!
        Harva nainen uskaltautuu/jaksaa laittaa vastaan narsistisen miehen käytökselle...
        Ja olet aivan oikeassa. Narsistiseen henkilöön ei kannata pitää yhteyttä eron jälkeen. Pian huomaa, että tämä on onnistunut kiemurtelemaan takaisin elämääsi.

        Ja erossa muutenkin on paras olla pitämättä yhteyttä lainkaan, jos ei halua sitä mahdollisuutta, että palaisitte takaisin yhteen. Ja kukaan ei minun mielestäni halua/ ansaitse uutta mahdollisuutta narsistisen henkilön kanssa!

        Tuen sinua 100% :sesti! Ole vahva, älä anna periksi!


    • Saman kokenut

      Paljon jaksamista ja voimia Sinulle. Teit varmasti oikean ratkaisun, vielä kun olet terve ja järjissäsi.

      Muistan itsekin, kuinka sattui tosi pahasti, koska kuitenkin rakastin tätä narsistia niin paljon silloin ja välillä kävi mielessä, että pitäisikö yrittää vielä. Rakkaus on todellakin sokea. Sitä ei ole ihan järjissään, kun rakkaus vie mennessään.

      Nyt hän ei enää pidä minua otteessaan ja olen pystynyt päästämään irti ja hengitän paljon vapaammin ja olen ajoittain jo jopa onnellinen.

      Mutta toipuminen vie aikaa. Nyt yritä pitää itsestäsi mahdollisimman hyvää huolta (syö hyvin, liiku, yritä nukkua ja vietä aikaa hyvien ihmisten/läheisten/ystävien kanssa). Aika parantaa vähitellen, jokaisella se on kuitenkin eripituinen. Näin itse itseni nostin vähitellen siitä helvetin suosta, mihin olin joutunut.

    • säälittävä rukka

      Itse nyt viisi vuotta olen ollut naimisissa saman miehen kanssa. Uskon että hän on narsisti. Jo ensimmäisenä vuonna hän alkoi huorittelemaan ja tuhosi kaikki ystävyyssuhteet lähettämällä ystävilleni viestejä kuinka en tarvitse heitä ja poistamalla kaikki numerot puhelimesta. Hän lyö minua mutta se on aina oma vikani kun olen paikalla. Aina kun puhun muille ihmisille hän kertoo montako muuta parempaa naista hän saisi ja kuinka minä en tule koskaan löytämään ketään.

      En voi lähteä suhteesta. . Tai ehkä voisin mutten uskalla. Sillä jään silloin aivan yksin. Eikä minulla ole ketään puolustamassa tai apuna. Lisäksi erossa minulla olisi enemmän menetettävää mm. Metsää ja kiinteistöjä jotka olen perinyt. Enkä usko kestäväni sitä omaisuuden jako sotaa yms.

      Olin ennen iloinen ja sosiaalinen nykyään en pääse kotoa mihinkään ja toivon että mieheni kuolisi sillä en kestä enään. En jaksa aina olla syyllinen ja pelätä .
      En jaksa kun hän saattaa räjähtää vain väärästä äänensävystä tai tavasta millä jotain sanoin tai katsoin.

      Kunpa voisin palata ajassa taaksepäin tietäen mitä nyt tiedän ja estää itseäni menemästä naimisiin.
      Ei sillä onhan meillä joskus mukavaakin kun on vieraita tai hän sattuu olemaan hyvällä päällä. Ne päivät vain harvenevat vuosi vuodelta.

    • En tiedä mitä tehdä?

      Minulla taitaa olla kolmenkymmenen vuoden suhde juuri tällaisen henkilön kanssa. Olen aika loppu.

    • Ei ole rakkautta

      Itse olin narsistin kanssa suhteessa kolme kuukautta. Kaikki tuntui liian hyvältä ollakseen totta - eikä se totta ollutkaan. Jos joku meni pieleen, hän uhkasi tappaa itsensä tai syytti muita. Vika ei koskaan ollut hänessä. Lopulta pelkäsin häntä. Olin kolme viikkoa tekemättä mitään omia juttujani, ei ollut koskaan aikaa. HÄN vei kaiken ajan. Kun hän sai auton, olinkin yksin. Tätä jatkui kaksi viikkoa (asuin hänen luonaan 2 vk), kunnes yksi ilta hän melkein löi minua. Meni ohi, varmaankin tahalleen, jotta saisi säikytettyä minut. Muutin samana iltana äkkii pois. Tästä on aikaa kaksi viikkoa, ja yhä on joitain tavaroitani siellä. Nyt hän uhkaa rikosilmoituksella, jos en tee just niin kuinn hän haluaa.

      Itsetuntoni on murskana, kaikki yhden videon takia. Tiedän, että video on vain tekosyy suuttua mulle. Hän lyttäsi mut maahan vähättelevillä sanoilla, kaikesta mitä olen. Hän loukkasi mua pahiten ja nyt luikertelee maassa anteeksi antoa vailla.

      En luota enää miehiiin ollenkaan. Se saakelin narsisti tuhosi mun luottamuksen, enkä mä usko löytäväni rinnalleni ketään, joka pysyisi mun vierellä ja arvostaisi mua.

      • Ei ole rakkautta

        Onko muillakin uhreilla, että sitä vaan miettii miksi luotti, miksi oli sinisilmäinen, miksei nähnyt naamion taakse?

        Sain kuulla olevani "vain taitelija, kirjoittaa runoja ja muuta", "saatanan kakspussinen pelikaani", "kauneus ja seksikkyys on tuntematon käsite", "lutka", "huora" jne. En osannu mitää, en ollu mitää, kaikki oli mun syytä. Hänessä ei ollu vikaa, se oli mun syy.

        Olenko typerys, kun mietin / ajatukset karkaa ajattelee hyvii aikoja?


    • katjaaaaaaaaaaaaaa

      Surullista mutta niin totta. Itse erosin narsistista joka ei pääse elämässään eteenpäin, ei ole osannut ottaa avioeroa vaimostaan, saanut puheillaan uuden naisen muuttamaan kotikaupunkiinsa, yritti saada vaimonsa ja perheensä entiseen kotiin uutta perhettä, löysi minut ja lapseni ja puhui kaks vuotta kaikkea potaskaa, koskaan ei sanojensa takana seissyt, lupaukset kovenivat, häippäsi usein, minä olinkin syypää käytökselläni kaikkeen, tuli ja meni miten huvitti. Seksiä piti olla hurjasti. Elämä pelkkää jossittelua ja sit kun -meininkiä. On jalkapallovalmentaja ja minä kun otin lapsilleni ja itselleni koiraharrastuksen ja hänelle se oli ok, niin ilmoitti myöhemmin ettei koiraa todellakaan arkeensa halua.


      Mutta hei, minä rakastan tuota miestä, aion kyllä taistella suruni ja luottaa taas ihmisiin. Mutta, jo aiemminkin narsistiin ihastuneena, pahoinpideltynä, ihmettelen miten noihin hoksahtaakin jopa uudelleen. hurmaavat puheet ja valloittava olemus. Ehkä se liian hyvää ollakseen totta- on varoitus. haluan lasteni kanssa elää vain tavallista arkea, Ja tärkeintä, elää. Tämä mies ei lapsieni kanssa halunnut perheenä lähteä mihinkään mutta vei jalkoja minulta alta, aina kun lapset joka toinen viikonloppu isällään.

      Lopulta kun suhteen lopetin niin keksi vielä kääntää sen näin päin: Siirryin elämästänne koska ansaitsette parempaa ja en nyt tilanteeltani kykene. neljä vuotta erosta vaimoonsa, mutta avioeroa ei ota, ei myöskään vaimo koska mies kiristää asunnolla, jonka vaimon vanhemmat taanneet omakotitalolla, mies luistaa elareista, kun maksaa muka kivasti vaimonsa lainaa, isosta kämpästä josta tehnyt ryyppyluolan. mitä lie valehdellut että antaa voitot asunnon myynnistä jos ei elareita nyt tarvii maksaa. sairas kiintymys kämpäänsä, edellisellä narsistilla oli hamstrausongelma.

      Tuomittiin oikeudessa naisen pahoinpitelystä, käänsi kuitenkin kaiken niin että oli itse uhri, minä kiltisti tukena vieressä, eihän tämä viimeisin minua koskaan lyönyt.

      sain rakkaussuhteessa sormuksen, itkin onnesta, olihan hän elämäni mies. Kiristi kuitenkin tavaroilla joita antoi, leikkeli vaatteita ym. Jokainen tällainen jäi yksittäiseksi teoksi mutta erilaisia tekoja oli hurjan paljon. oli myös kovin mustasukkainen, välillä onnistui esittämään ettei olekkaan ja tottakai luotin taas paremmin.

      Rikki olen. Tätä jatkuisi loputtomiin. Älkää arvostelko ne jotka ette ole tätä kokeneet. Toisen tunteiden hyväksikäyttö tietämättäänkin, narsistina on iso ongelma, jota narsisti ei tunnista. hän ei tunne myötötuntoa. Tosin saa sitä itse niin paljon että rikkoo toisen ja vie voimat. Olisipa joku keino tunnistaa nämä asiat jo ensimmäisen esim puolen vuoden aikana. Itsellä neljän ja kahden vuoden helvetit satuttaneet.

      Lapset.. Joudun esittämään vahvaa, vahva olenkin, onneksi tämän toisen tajusin nopeammin. Lapsiani voin rakastaa ehdoitta ja he minua. heidän ei tarvitse säälittävän narsistin teoista tietää, riittää että itse selvisin.

      Surutyö alkanut, välillä ilonpilkahduksia ja oman ilon takaisinsaamista.

      Voimia kaikille ja hyvää kevättä.

    • Jenny

      Itse taidan olla tällähetkellä suhteessa narsistin kanssa. Kaikki viat ovat minussa enkä osaa kuulemma mitään. Olen ennen suhdetta viettänyt paljon aikaa ystävieni kanssa ja nyt en enää heistä näe ketään muutakuin vahingossa. Soittelemme toisillemme vain jos mieheni ei ole läheisyydessä. Mies ei myöskään huomaa itsessään mitään ongelmia vaan on täydellinen.

      Olen sairastellut paljon viimeisen 2 kuukauden aikana ja siitäkin mies on minulle vihoissaan. Aina välillä on aikakausia kun mies on ihana ja huomaavainen. Nyt kuitenkin mies vain ilmoitti ettei tule yöksi kotiin vaan jää kotiin äitinsä luokse töihin ja ettei hänen kannata tuhlata bensaa siihen että tulisi kotiin minun luokseni. Viime yö meni siis uudessa kodissa ihan yksin. En päässyt sen takia töihinkään, koska minulla ei ole autoa eikä täällä kulje bussit.

      Mies on murskannut itsetuntoni, joka oli ennen todella hyvä. Olen kuitenkin alkanut sanomaan vastaan jos mies minua haukkuu. Se on auttanut vähän mutta ei tarpeeksi.

      Täytyy katsoa mihin tämä suhde kehittyy.

      Voimia kaikille narsistin kanssa eläville!

      • encephalon

        Jenny: oletko olemassa??? aivan varamasti??
        anteeksi mutta on monta bluffia

        Onko totta että sinä vain elelet haukuttavana..senkö arvoinen siis olet????

        et tiedä että se vie sinusta sitä kaunista mitä meissä on.........

        haluat siis... että aikojen päästä sinusta on jäljellä paatunut tyttö.. Zombi

        niin.. silloin kestät kyllä kaiken....vaan et ole enää se viehättävä tyttö......

        joka olit.............


    • jenny4

      Itse taidan olla tällähetkellä suhteessa narsistin kanssa. Kaikki viat ovat minussa enkä osaa kuulemma mitään. Olen ennen suhdetta viettänyt paljon aikaa ystävieni kanssa ja nyt en enää heistä näe ketään muutakuin vahingossa. Soittelemme toisillemme vain jos mieheni ei ole läheisyydessä. Mies ei myöskään huomaa itsessään mitään ongelmia vaan on täydellinen.

      Olen sairastellut paljon viimeisen 2 kuukauden aikana ja siitäkin mies on minulle vihoissaan. Aina välillä on aikakausia kun mies on ihana ja huomaavainen. Nyt kuitenkin mies vain ilmoitti ettei tule yöksi kotiin vaan jää kotiin äitinsä luokse töihin ja ettei hänen kannata tuhlata bensaa siihen että tulisi kotiin minun luokseni. Viime yö meni siis uudessa kodissa ihan yksin. En päässyt sen takia töihinkään, koska minulla ei ole autoa eikä täällä kulje bussit.

      Mies on murskannut itsetuntoni, joka oli ennen todella hyvä. Olen kuitenkin alkanut sanomaan vastaan jos mies minua haukkuu. Se on auttanut vähän mutta ei tarpeeksi.

      Täytyy katsoa mihin tämä suhde kehittyy.

      Voimia kaikille narsistin kanssa eläville!

    • nainen -73

      Hei!

      Itse olen jo eronnut tällaisesta narsistisesta henkilöstä, muttei tilanne siltikään ole helppo.
      Tekisi mieli kuvailla taustaa tarkemminkin, mutta siihen kuluisi pieni ikuisuus.
      Tapasimme kuitenkin o monia vuosia sitten. Mies oli kuin jokaisen naisen päiväuni: komea, älykäs, urheilullinen ja hyväkäöytöksinen. Suhteen edetessä alkoi kuitenkin ilmaantua asioita, jotka hiljalleen alkoivat soittaa hälytyskelloja (mutta aika hiljaa vielä). Esille alkoi tulla vaatimuksia, muutosehdotuksia, joihin tietenkin rakastuneena nöyrryin. Olin valmis muuttumaan rakkaan ihmisen haluamalla tavalla, vaikka se tuntuikin vastenmieliseltä. Ei mennyt aikaakaan, kun huomasin kuinka uupunut olin; olin hankkinut työpaikan, opiskelin täysipäiväisesti ja siinä sivussa koitin pärjätä myös muilla elämän osa-alueilla. Silti mies ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Aina oli jotain, jossa olisin voinut toimia paremmin. Sain siis tuntemaan itseni riittämättömäksi. Sellaiset asiat joissa olin aiemmin itseäni arvostanut, olivat muuttuneet vähäpätöisiksi. Sellaisiksi joihin pystyisi kuka tahansa. Minun piti olla parempi.
      Seuraavaksi kuvioihin tulivat perhe ja läheiset. Myös niissä oli vikaa. Mies oli vähän tekemisissä läheisteni kanssa. Sian kuulla erittäin ikäviä loukkauksia läheisistäni. Turruin näihin loukkauksiin ja myös tässä tilanteessa, aloin vähättelemään ennen minulle tärkeiden ihmisten saavutuksia yms.
      Suhteen loppuvaiheessa korostuivat uhkailu ja kiristys. Mitä tapahtuu, jos eroamme. Miten kaikki hänen tuttunsa vihaavat minua, jos jätän hänet. Sain vaihtoehtoja - joka jään tai tapahtuu ikäviä.
      Tällä hetkellä olen eronnut, mutta olen tunteitteni takia vielä koukussa. Järki yrittää pitää yliotteen, mutta välillä tunteet ottavat vallan ja päätöksessä pysyminen on erittäin vaikeaa. Uskon, että tämä on vielä vuosien kamppailu, mutta paluuta entiseen ei saa tapahtua!

      Toivon voimia teille kaikille!

      • axillaris

        nainen -73..........Viisaasti teit.. 100% oikein..Toivottavasti nämä ikävyydet,

        loukkaukset, eivät vieneet sitä herkkää.. kaunista..mitä sinussa on.

        Että sinulla on tunteta vielä jäljellä on osoitus..vilpittömästä rakkaudesta.. jonka annoit.
        toiselle..

        varmaan haaveilit monta kaunista haavetta... mitä tekisitte..olisitte..
        tulevaisuudessa...

        KAIKKI nämä tekonsa sinua kohtaan ovat julmia..joka näitä ei ole kokenut
        itse... ei ymmärrä mitään...ovat vain sanoja...

        vaikka mies olenkin.. koin kaikki nämä..kuin sinäkin Sain kuulla esim..että olen
        mielisairas koska pidin määrätyistä VÄREISTÄ .....HÄNEN suvussa oli
        viisaita jotka tiesivät....sukunsahan oli äärettömän korkeatasoista.....

        minun, jotain säälittävää 2 luokan väkeä. (kreatur) niinkuin

        täällä Ruotsissa sanotaan..(kreatur=kotieläimet) jota nimeä heistä vallan
        käytti.... siitäkin huolimatta ettei koskaan heitä ole nähnyt jne jne
        Arvaa miltä tuntui....

        Aivan kuin sanoit.... tätä riittäisi loputtomiin

        EI ikinä uskoisi...mitä nöyryytys on ja mitä se tekee ihmiselle ...

        lopulta menin aina kellariin (jotakin askartelemaan) kun tuli vieraita. olinhan
        säälittävä råtta..epänormaali..jota sai hävetä..tällaisia loputtomiin..

        yhtä ainoata asiaa en tehnyt oikein..

        Pelastus oli.. kun lähdin toiseen maahan..olin 2v ... olin jälleen ihminen...

        Tämä...niinkuin ymmärrätkin...on sellaista lyhentelyä. ettei sano kaikkea
        seikkaperäisesti....vain hyvin vähän...ei melkein mitään...

        olisi kiva.. jos haluat (vaikka menisi ikuisuus) kertoa jotain..

        ainakin omasta mielestäni tuntuu joskus hyvältä sanoa tai kuulla jotakin näistä..
        kai se sitten helpottaa... nimenomaan sille joka näitä kokenut on...

        Hyvä olo.. että PÄÄSIT vapaaksi kaikesta..vaikka kovaa se onkin.
        vaan se entinen.. olisi sietämätöntä....


    • tuumaaja1

      En tiedä olinko naimisissa narsistimiehen kanssa? Asia tuli esille kun hänen kakkosensa käräytti hänet minulle jolloin mies haukkuin kakkosen josta suuttuneena kakkonen haki netistä tietoa narsismista ja laitteli niitä minulle ja syytti miestä narsistksi. En tiedä mikä on totta tuossa sillä nyt tuo kakkonen on exäni vihitty puoliso. En siis ymmärrä enkä varmaan koskaan saa tietää kuka on mitäkin. Senvuoksi olen sitämieltä että narsisti nimikettä käytetään aivan liian auliisti jos halutaan loukata jotain ihmistä.

      • encephalon

        etkö todella tiedä mitä narcisismi (psycopat) on?

        et tietenkään ethän olisi ikinä tällaiseen sotkeutunut

        nimikettä ei käytetä liikaa..... näitä on paljon enemän kuin luulemme

        onko tiedolla "kuka on mitäkin" jotakin väliä?

        parempi tieto olisi hallita millainen on psycopat...

        ettet enää...

        Kaikkea hyvää!!


    • 254534

      ah ihanaa loppuelämä ilman narsistia

      • en pääse irti

        en tiedä onko kyse narsismista vai mistä, ottakaa kantaa:seurustelen miehen kanssa, joka loppukesästä sai minut vakuuttumaan että häneen kannattaa tutustua lähemmin, en lämmennyt nimittäin ihan heti..olin kuulema NIIN ihana, kaunis ja plaa plaa, kukkia sain parin vkon jälkeen. olin ihan että wau, mikä onni potkaisi lopulta!kaikki sujui ihanasti pari kk:tta, kunnes alkoi ensim.merkit siitä että häntä ahdistaa kun tahdon nähdä liian usein yms.,vaikka olen hyvin itsenäinen nainen enkä kiehnää 24/7.tammikuussa tulin jätetyksi, kuulema ahdisti ym.ym. olin ihan rikki, kunnes herra alkoi jallittamaan uudestaan. nyt kuukauden päivät tapailtu tiiviimmin, tosin TÄYSIN hänen ehdoillaan, työ ja harrastus ykkösenä. olen hyväksynyt sen, olen varovainen kun jo kertaalleen petyin karvaasti. nyt on kuitenkin alkanut mietityttämään miehen puheet: hänellä hienoin kämppä, parhaat autot, paras kroppa, hän treenaa salilla paremmin kuin muut, arvostelee kavareidensa(joita ei montaa ole)autoja, asumista, parisuhteita..hän mielestään paras sängyssä, on ollut monta naista, peräänsä ovat jääneet kaikki itkemään, listaa voisi jatkaa loputtomiin. ja lisäksi siis se, että hän päättää milloin sopii nähdä ja heti oikkuilee jos olen "suunnitellut hänen menojaan hänen puolestaan".tykkään/välitän kovasti, mutta alan olla aika hajalla, nytkin kyyneleet valuu.. jatkuva epävarmuus tykkääkö enää tänään, sanoinko jotain väärin yms. välillä taas aivan ihanaa olla yhdessä. sekavaa, mutta toiv. joku sai kiinni!


    • marie7

      Moi!
      En tiedä onko mieheni narsisti, äitini on vain alkanut puhua viime aikoina mieheni olevan sitä ja tuntuu että mieheni haluaa tahallaan kiusata minua. Olen ollut mieheni kanssa kuusivuotta yhdessä meillä on myös lapsia. Välillä mieheni on todella ihana ja huolehtivainen, mutta sitten tulee kausi ihan kun hän sekoaisi. Kun tulee pienikin "riita" mistä vaan esimerkiksi kukkien kastelusta hän haukkuu minut milloin huoraksi, lehmäksi tai tyhmäksi ämmäksi. Kaikki on aina minun vika oli asiasta kuin asiasta kyse. Joskus sanon hänelle että miettisi omaa käytöstä hän taas haukkuu ja sanoo että minun syytä kaikki ja minun tulee miettiä omaani. Kun lapsemme oli vielä vauva mieheni usein kielsi puhumasta vauvalla tietyllä tavalla ikinä en saanut "lässyttää" lapselle. Meillä on myös koiria jotka ovat olleet minulla ennen tapaamistamme niistä hän on aina päättänyt esim. en saa päästää niitä ulkona vapaaksi jos hän on mukana enkä saa antaa luita koirille, annan aina kun hän ei ole kotona! koirat eivät saa oleilla enää sohvalla, joskus harvoin koirat menevät ns salaa säkyyn ja mieheni sekoaa siitä täysin. siitä sitten mies on minulle usein viikonkin vihainen ja haukkuu minut ja syyttää että se oli minun vikani, siis minun vika en ymmärrä miten. mies ei lepy ennen kun alistun hänen tahtoon.Tuntuu että mies vihaa niitä siksi koska ne ovat minun. Välillä tai aika usein tuntuu että haluaisin erota, mutta taas en uskalla. Joskus olen puhunut miehelle erosta,mutta hän uhkailee miten pärjään ilman häntä ja hän vie asunnosta kaikki tavarat ja kiristää kaikella mahdollisella. Toisaalta ero tuntuisi hyvältä mutta toisaalta se pelottaa ja myös siksi että miehessäni on paljon myös hyvää, mutta en enää kauaa jaksa olla aina syypää kaikkeen ja tehdä kaikki asiat aina hänen mielikseen. seksiäkin hänen on saatava juuri silloin kun hän haluaa tai hän suuttuu. Tässä nyt tarinaa osittain vielä on paljon enemmänkin vaikeuksia mutta en jaksa enään kirjoittaa.
      Mitä olette mieltä, onko mieheni edes normaali??

      • lähde pois

        ei ole normaali ja tekee väärin, persoona puolella jotain tosi sekaisin!


    • fabber1

      Todennäköisesti Bipolär.
      Tosin hän ei saanut antaa omaa versiotaan!

    • ninsqq

      Pakko jakaa omakin kokemus tänne. Narsistisista suhteista lukiessa, elämä on kuin suoraan omastani...

      Seurustelin narsistin kanssa n. 1,5 vuotta. Vuodenvaihteessa muutimme yhteen ja erosta on nyt reilu kuukausi.

      Kaikki oli tosiaan aluksi liiankin hyvää ollakseen totta - kuten muutkin ovat sanoneet. Miten mies voikaan olla niin ihana, huomaavainen, älykäs, karismaattinen ja muutenkin suoraan kuin jostain satukirjasta? Temperamenttia hänellä oli ja alkuvaiheissa tuli jo riitoja, mutta mikäs siinä, kun kaksi vahvaa persoonaa elää yhdessä.
      Yhteen muutettuamme alkoi alistaminen. Hän sai minut useasti yhteisillä baarireissuilla itkemään, kun veti pultit mustasukkaisuudesta. En saanut jutella kellekään ja "katselin muita miehiä". Hän vetosi siihenkin, kuinka hänen ystävänsä pitävät minua varmasti täysin lutkana. Ja tiesin, ettei niin ole - olimme todella hyvissä väleissä hänen ystäviensä kanssa ja hekin hämmästelivät mustasukkaista ystäväänsä - mutta niin, olihan se kiellettyä jutella heillekin. Poikaystäväni alkoi myös loukkaamaan ja itkettämään minua flirttailemalla muille naisille ("menen juttelemaan tuon naisen kanssa!") ja yrittämällä tehdä minua mustasukkaiseksi. Lopulta kun en jaksanut välittää, alkoi suora nälviminen.
      Henkinen väkivalta oli kamalaa. Kuulin usein, kuinka olen pilannut hänen elämänsä, kuinka hän uskoo minun vakavasti olevan skitsofreenikko tai mielenvikainen muuten. Ja kuinka olen "mulkku", "kusipää". Pahinta oli, kun tuskastellessani vatsani koon kanssa hän sanoi voivansa viiltää sen puukolla pienemmäksi ja kuulin usein myös, kuinka minun tulisi tappaa itseni, hukuttautua jne... Lopulta alkoi myös fyysinen väkivalta riitojen yhteydessä. Aluksi hän tukki tieni, etten päässyt livistämään huoneesta minnekään kesken tilanteen. Tai riuhtoi esineitä (mm. kalliin puhelimeni, jonka kerran hajotti palasiksi..) kädestäni. Sitten itkukohtauksissani riidoissa hän alkoi riuhtoa minua ja sain uskomattomia mustelmia käsivarsiini. Kerran hän riuhtaisi minut baarijakkaralta niin alas, että lensin jakkaran kanssa päistikkaa maahan.

      Sairastuin vakavaan masennukseen tämän suhteen myötä ja ambulanssi oli muutaman kerran paikalla yrittäessäni itsemurhaa, kerran olin tikattavanakin.. Ja sain kaksi paniikkikohtausta, joiden toivon olevan historiaa eron myötä. Pitkät terapiat edessä, mutta heti erottuamme pahimman vaiheen jälkeen olo alkoi jo helpottaa. Toki toista rakasti enemmän kuin mitään, ja takapakkia ja ikävä on tullut välillä. Asunto on ensi kuun vaihteeseen asti yhteinen (irtisanomisajan vuoksi) ja joudumme hoitamaan käytännönasioita. Pelkään suunnattomasti, että hän räjähtää jostain tai pyrkii yhä uhkailemaan ja hallitsemaan minua, niin on käynytkin. Välillä hän osaa olla oikein mukava. Haluan kaikin puolin katkaista välini häneen, sillä tiedän, että niin on paras. Kaduttaa, etten aiemmin lähtenyt suhteesta, kun aloin voimaan todella pahoin.

      Ex-poikaystäväni kokee olevansa syytön kaikkeen. Ei kadu mitään eikä varsinkaan ole vaikuttanut millään lailla sairastumiseeni, sen hän on tehnyt selväksi. Hän on tehnyt selväksi myös läheisilleen, että olin mielenvikainen lutka ja sekaisin. Ja suhteen loppuvaiheilla minulle selvisi, kuinka silmittömästi hän oli minulle pystynyt valehtelemaan ja minua manipuloimaan, ja syytän ikuisesti itseäni, että olin niin sinisilmäinen. Vikaa oli varmasti minussakin että suhde oli niin tulinen ja riitaisa, mutta tuntuu pahalta, että poikaystäväni yrittää tehdä minusta syypään eikä todellakaan ymmärrä tai tule ymmärtämään, mitä minulle teki.

      • seonolluhullu

        Kyllä tuossa on jo ihan patologinen hullu ollut kyseessä. Pelkkä narsisti ei välttämättä tekisi mitään noin suoraan ilkeää ja jopa uhakailisi noin pahasti......


    • ps12

      Voi kauheeta.. itku tulee kun lukee tuota.. edellisen kanssa voin myötäelää, muita en jaksanut lukea mutta varmasti yhtä kamalia.. Itse olin ex mieheni kanssa melkein 9 vuotta, viis viimeistä mietin uskallanko lähteä, naimisissa oltiin 6vuotta.
      Alkuun oli kanssa niin uskomattoman ihana, huomaavainen jne... kunnes sitten muuttui kun oli jo liian myöhäistä.. Alkuun oli kanssa vaan tulisia riitoja, ovet paukkuen lähti jos nokkiinsa otti, sitten alkoi myöskin reitin tukkiminen, töniminen, henkinen väkivalta mikä paheni vaan vuosien varrella... Mustasukkaisuus oli myöskin järkyttävää. Kerran exä lähti baarista toiselle naiselle jatkoille, odotin sillon toista lastamme.. Hän ei edes vaivautunut ilmottamaan missä on.. Seuraavana aamuna lähdin lapsen kanssa pois kotoa, en ilmoittanut mihin menemme... Tuon naisen luona ei kuulemma tapahtunut mitään mutta ei se silti ollut hänen mielestään väärin.. Uhkailu alkoi, jos jätät mut niin vien lapset, teen jotakin itselleni jne... Se oli kammottavaa aikaa.. Lopulta sain päätöksen tehtyä, ero.. Nukuin tyttäremme huoneessa kunnes sain asunnon, lähes joka yö saattoi mies tulla repimään mut kesken unien sängystä ylös huutaen, tönien, uhkaillen... Lapset pelkäsi... IKÄVÄKYLLÄ exä on täydellinen ulkopuolisten silmissä, niinkuin kaikki narsistit yleensä ovatkaan.. Kaikki ihmetteli miten lähdin noin täydellisen miehen luota. Lapset on yhteishuoltajuudessa, KADUN SITÄ SUURESTI koska exä edelleen kiristää ja uhkailee mua tarvittaessa, hallitsee mun elämää lasten kautta.. Olen kuulemma epävakaa, mielisairas jne... Yritin reilu vuos sitten itsemurhaa, en vaan enää jaksanut tätä... Olen niin yksin tilanteen kanssa.. Exän isä on vieläpä asianajaja ja varatuomari.. HÄN kehtasi mulle sen itsemurhayrityksen jälkeen huutaa etten ole kykenevä äidiksi ja minulta pitäisi ottaa lapset pois.. HÄN, exän isä yrittää hallita mun rahankäyttöä, uhkaa jättää lapsenlapset perinnöttömiksi (mikä ei voi mua liikuttaa pätkääkään) ne on hänen ainoat lapsenlapset. KÄVIN vuosi sitten kriisiterapiassa sen itsemurhayrityksen jälkeen ja hieman sain sieltä apua.. EROSTA on kolme vuotta, pikkuhiljaa saan itseäni kasattua... Oppii tuntemaan itsensä uudelleen... En saanut edes "verkkareissa" kauppaan mennä, jos jätti kupin pöydälle niin johan räjähti.. Lapsetkin olen kuulemma opettanut huonosti ku jättävät vaatteita lattialle.. HIRVEETÄ ku ei voi tehä mitään, lapsien takia. Mulla ei ole todistusaineistoa. VIINAKIN on sellanen ikävä kaveri sille.. Jos hävitti tavaroitaan kännissä, kuten lompakkoa tai puhelimia niin se oli mun syy.. kerran vein lapsia sinne niin jätkä oli niin jurrissa sammuneena ettei herännyt edes, en voinut jättää lapsia, myöhästyin töistä.. Hän oli kuulemma vaan niin väsynyt ettei herännyt, juupajuu... huokaus... viel 10 vuotta ennen ku pääsen siitä lopullisesti eroon.. Sen isä yrittää taas luikerrella mun elämään.

      • uhri1

        Lue kirja Naamiona terve mieli, kirjoittanut Raimo Mäkelä, hän kehotti siinä naisia lähtemään tuollaisesta suhteesta äkkiä ja kauas pois.
        Satuitko katsomaan kerran televisiosta erään naisen haastattelun, olisko ollut punainen lanka, en muista, mutta tämä nainen oli joutunut muuttamaan paikkakuntaa ja nimensä ja lasten nimet, että sai elää rauhassa. Lopuksi(onneksi) mies kuoli ja hän uskalsi tulla televisioon ja myös Eevassa oli juttu hänestä


    • lanka palaa

      Aika kovaa juttua tänne on kirjoitettu.
      Narsistit on eläimiä jopa pahempia. Kaikki tehdään että omaetu saadaan ykköseksi. Lahjotaan ja näytetään varsinkin suhteen alussa miten ihana minä olenkaan.
      Narsistit voivat aivan hyvin ruveta flirtailee häikäilemättömästi esim. varatuille naisille ja vielä jos narsistilla on oma ero takana.
      Suorastaan sikamaista käytöstä.
      Nyt vaan odotellaan mitä tapahtuu.............

    • Läheltä seurannut

      On hyvä muistaa Usein on tapauksia,ettäHenkilö joka väittää toista henkilöä narsistiki kärsii usein itse mielenterveysoireista tai narsismista. Kyseessä on taudinkuvaan kuuluva ihmisen puolustus reaktio.

    • Espoo 4568
    • Mie vaan..

      Nämä tarinat mitä ketjussa on, kuullostaa juuri niin paljon minun entiseltä elämältäni! Asuin liian kauan paskassa suhteessa narsistin kanssa mutta sain sen verran voimia omilta sukulaisiltani, että keräsin tavarani ja lähdin. En kadu sitä ikinä että läksin..
      Joskus olen vaan miettinyt että kuinka selvisin hengissä pahimman yli mitä silloinen sikamainen mies teki ja terrorisoi. viimeset vuodet se eli toista elämää monien naisten kanssa ja valehteli aivan kaiken. Miehen suvussa vaan katseltiin sivussa että voi kun on hyvä poika ja mummin kulta:o/ Olin itse liian kauan sinisilmäinen ja uskoin kaikki valheet. Tein välillä erillaisia salapoliisitöitä ja aina paljastu että se oli pettäny.
      Nyt olen onnellisesti uudessa suhteessa, miehen kanssa jota rakastan ja ei ole hirviö=) Olen saanut elämäni takaisin vaikka menneet jättivät syvät arvet sisimpääni.

    • Entinen uhri

      Hei! Tiedoksi, että Narsistien uhrien tuki r.y:n keskustelufoorumi on eilen avattu uudestaan. Siellä ei ole vielä mitään kirjoituksia, mutta varmaan niitä alkaa pian ilmestyä. Viimeksi kun foorumi oli käytössä se oli hyvinkin suosittu. Sieltä saa apua ja vertaistukea ja ennen kaikkea siellä voi keventää sydäntään. Voimahalit kaikille narsistien uhreille!

    • merkku

      Hei kiitos ..Olen nyt sitten joutunut uhrin kynsiin ..kaikki näytti hyvältä 4 vuotta sitten tutustuttiin kaikki oli kuin unta...elämä jatkui 3vuotta sitten sanoimme tahdon mies oli niin ihana ja hyvän näköinen et en muuta toivonut..Meillä oli yhteiset harrastukset oltiin joka päivä kalssa .milloin matoongella .milloin verkoilla ja koko tämän ajan vaan kalasteltiin ja saatiin tuoretta kalaa ja osattiin nauttia näistä hetkistä...oli vaikka mitä suunnitelmaa jne..2vuotta sitten taas muutetiin ostetiin talo ja taas rakennettiin kuin iisakin kirkkoa et huh,huh.. ois niin paljon kerrottavaa et loppua ei tule...se oli kyllä ihan häkkiluntana olemista omat nuoret yrittivät auttaa mut minun silmät eivät aunneet millään voi tätä :( viime viikolla tämä paukautti pommin sanoi minua kohtaan ei mitään tunteita hänellä uusi ystävä jne... kyllä meni jalat alta..siis ne vuodet hän otti voimat.on niin paljon tapahtunut tämän vuoden aikana tammikuussa kuoli äiti ja siitä eteenpäin tätiä.setiä..ihmettelin kun hän ei osanut surra nyt jälki käteen enkä saanut lohtua ei ilmeisesti ymmärtänyt...monesti uhkaili tuossa on ovi ja lähde...ihan ihme käytöstä :( mut pakko elämän on jatkua...kun vaan saisin uuden kodin täällä tätä saman katon alla ollaan.....kiitos..

    • Sirpaleina

      Näitä viestejä lueskellessa, samauduin jokaiseen. Mun kokemus kesti n vuoden. Alkoi yht´äkkiä, olinko sattumaa vai tarkoin valittu uhri, sitä en koskaan saa tietää. Kaikki eteni nopeasti. Jo 2 viikon tapailun jälkeen hän sanoi rakastavansa mua ja haluaa viettää lopun elämänsä kanssani. Yhteistä asuntoakin mietittiin. Yhteyttä pidettiin usein ja tavattiinkin. Sitten kaikki muuttui...ei enää vastauksia viesteihin eikä puheluihin. Aloin kyselemään, että mikä mättää...olenko tehnyt jotain väärin ym. Ei vastauksia. Yhteydenpidot ja tapailut vaan hänen ehdoillaan. Sitten ihan puun takaa, mut jätettiin...ilman mitään selityksiä. Parin kk:den päästä kuitenkin viestejä taas, että ikävä ym...ja kokoajan hän vakuutti rakastavansa ja että muita ei ole koko aikana ollut ja uskoin kaiken. Tätä jojottelua kesti ja kesti ja aina vaan uskoin, odotin ja toivoin. Alusta saakka mua syyllistettiin ja keksittiin asioita joihin jouduin aina puolustautumaan ja selittämään ja vakuuttamaan että mitään en ole tehnyt.
      Ikinä ei tapeltu...kaikki nämä latistamiset tapahtui viestein ja kännissä. Koskaan ei viestejä eikä tapaamisia selvinpäin (hänen puoleltaan).
      Vielä ennen kesälomaansa kävi tapaamassa mua ja jäi yöksi...sen jälkeen taas kyselin ja kyselin, että missä mennään...ei vastausta. Kunnes sitten hän ilmoitti, että joo on uusi juttu alkamassa, mitä en halua rikkoa...mut oli helppo rikkoa.
      Mut vaan jätettiin kylmästi, tunteettomasti ja vailla mitään selityksiä. Nyt tiedän mitä on kun tunteet raiskataan totaalisesti!

      • tääläkin

        Mulla myös kokemuksia kaukosuhteesta narstisen, ja vielä varatun miehen kanssa. Miten tällainen mies jätetään niin, että häneen(kin) sattuu? Jotenkin tekisi mieli vain katkaista yhteydet kylmästi, mutta toistaalta, kun hänkin on kauan aikaa ottamatta yhteyttä, tuntuu, että tämä sattuu vain itseeni. Että haluaisin raivota ja sanoa vaikka mitä, mutta koska ei olla yhteydessä, joudun raivoamaan itsekseni. Vinkkejä?


      • Anonyymi

        Tutulta tuntuu tarinasi. Minulle kävi samoin. Narsisti on tunnevammainen kusipää ja ihmisten hyväksikäyttäjä.
        Pettää ja valehtelee eikä omatunto soimaa kun sitä ei ole. Kierroksessa muita naisia kokoajan joista valehtelee päin naamaa. Tampereella yksi tällainen kusipää. Sääliksi käy kaikkia niitä naisuhreja joita satuttaa.


    • Kunnioitus

      Viime aikoina on mieleeni usein tullut tämänkaltainen ajatus "miehen rakkaus ei olekkaan toisen ihmisen arvostusta ja kunnioittamista,ei,se on uhkailua,kiristystä ja esineellistämistä. "

      Juuri se arvostuksen ja kunnioituksen puute oli se, mikä itselläni aiheutti pahan olon. Aluksi en ymmärtänyt, mistä se paha olo miehen seurassa johtui. Koska mieshän oli niin liiankin hyvä ollakseen totta.

      Vähitellen uhkailu, kiristäminen ja esineellistäminen tulivat lisääntyvässä määrin mukaan.

      • pistäkää koville

        onhan se outoo ja ensimerkkejä tästä näkee kyllä ihan ekoissa riidoissa. jos olet suhteessa tunnekymän kanssa, hän ei hievahdakkaan tai osaa riidellä, se on eräänlaista provokaatiota.älkää päästäkö miehiä niin helpolla, päin vastoin antakaa vauhtia perseelle jos käyttäytyy huonosti, jokaisella on oikeus omiin tunteisiin ja suhteessa pitää tehdä kompromisseja. yksikään mies ei enää tallo ainakaan mua!


    • kaikenantanut1

      minä olin iloinen ja elämän haluine tapasin tämän miehen 2 vuotta sitten ,olimme erossa vuosi ja kolmekuukautta . hän lähestyi minua uudelleen keväällä , emme paljon nähneet mutta juttelimme skypen kautta .en ensin tajunnut miksi rupesin voimaan huonosti ja vointini vaan meni pahemmaksi en nukkunut en syönyt tajusin vasta 2 päivää sitten että mies oli narsisti . en koskaan tehnyt mitään oikein ,en muka muistanut asioita siitten kun tämänkuun alku puolella päädyin jotenkin raha pulaan lähetin hänelle terstareita sähköposteja rukoilin ja kerjäsin häntä ottamaan yhteyttä. mies oli jälleen kadonnut meillä oli kauko suhde vaikkakin asunto on myös kaupugissa tällä miehellä .minusta tuli pelokas .skypestä hänet poistin jo16.10 klo 21.50 .hän hurmasi minut kiltteydellään ,oli ihana ja luulin että hän rakasti minua .
      kunnes skypessä hän oli kuin piru itse .. loukkaintui veti skypeen kiinni .vasta pari päivää sitten eksyin lukemaan narsismista .pistin tekstarin että ei nää ota minuun yhteyttä ja sähköpostiin saman tekstin .istuin viikon kotona käymättä edes ulkona . nyt yritän pikku hiljaa toipua mutta pelkään hänen taas tulevan takasin .olen kyllä tehnyt päätöksen että kierrän hänet kaukaa .viellä on kiintymyksen tunnetta mutta myöskin inhoa miksi joku voi olla todella noin julma ja ilkeä ihminen. . ranteita viiltelin 4 jä kertaa ..nyt olen hirveän väsynyt ja tyhjä.myökin peloissani .

    • lilah1

      Juu, kyllä kun äijää ei enää huvita 2,5 vuoden seurustelun jälkeen, hän alkaa kartella. Ja se johtuu siitä , että pitempään on ollut jo toinen nainen kehissa, ainakin netissä, Se on niin kivaa pelata koneella peleja ja haaveilla siitä toisesta, ihan sama, en viitti nyt vastata tälle, josta suhteesta olis tullutkin jotain jos molemmat olisi ottaneet vastuuta. Jos mies olisi jotain luvannut. esim että asutaan vaikka saman katon alla ja katellaan. Mutta silloin mies ei saisi pelata rauhassa. Siloin mies ei saisi rauhassa nettitreffailla. Flirttaillakin sai sen naisen kanssa käydessään vaikka ravintolassa, aiheutti kyllä pahaa mielta, mutta eihän se tätä miestä haittaa...hän on sinkku ja saa tehdä mitä haluaa. Hän on sinkku mutta kärsii NIIN kovasti yksinäisyydestä. Mutta kun hän ei kuitenkaan halua ketään siihen häiritsemään nettipelaamista ja deittailua. Se on niin kivaa kun saa seurustella sillä lailla että silloin kun hänelle sopii tehdään mitä hänelle sopii. Toisen mielipiteillä ei ole mitään arvoa, toinen on vaan koriste jonka voi ottaa hyllyltä käyttöön kun itselle sopii. Ja sitten kun se nainen idiootti-raukka luuli että toinen oli tosissaan, että muutettais vaikka yhteen, silloin alkoi tätä mies-raukkaa pelottamaan. Tästä tulee vielä jotain vakavaa. SIlloin vihelletään peli poikki. Silloin miehellä ei olisi enää kivaa, hän joutuisi ottamaan vastuun tästä naisesta ja jakamaan ja tämä nainen tulisi HÄNEN asuntoonsa. Ja sitä paitsi, naiselle on kaksi lasta ja koirakin, niidenkin kanssa hän miesraukka joutuisi jakamaan tämän naisen huomion. Kiitos J kun petit minut ja minun haaveeni.

    • ei sun syy

      Mies, joka on sulle ikävä, väheksyy ajatuksiasi ja vaikuttaa muutenkin epäkunnioittavalta, on juuri tällainen.

      Tällaisella tyypillä on omia ongelmia ratkaistavanaan, eikä naisen ole järkevää pyrkiä rinnalle saamaan omaa itsetuntoaan hajalle.

    • tunteet nollassa

      hyvin sanottu. Vaimoni lähti narsistin mukaan, sanoen että olet hyvä mies mutta nyt tuntuu vain tältä.
      Voiko olla totta että narsisti kykenee noin vain ottamaan ja hallitsemaan toista ihmistä. Jättää 15v avioliiton taakseen, kun mitään konflikteja itse en ole suhteessamme huomannut.

      Selville on tullut kaiken maaliman liehittelyt yms.
      Kertokaa jos vastaavanlaisia kokemuksia että exän uusi kumppani onkin narsisti.

    • Narsistin uhri

      Voi kun nää tarinat kuulostaa tutulta...Itse tapasin mieheni (tai oikeastaan ex-mieheni) Puoli vuotta sitten.Alku oli täydellistä.Koin että nyt olen löytänyt täydellisen miehen.Hän sai mut tuntemaan itseni maailman ihannimmaksi naiseksi.Kaikki oli juuri sitä liian hyvää ollakseen totta.

      Melkein kaikki tuttuni varoittelivat minua ja sanoivat että "älä nyt herranjestas sekaannu tuohon mieheen" "Ei ole luotettava" "Tuo juttu päätyy vielä todella huonosti" "Juokse karkuun vielä kun voit" Kuuntelinko? -No en todellakaan.

      Olimme joka päivä yhdessä ja suhteemme eteni TODELLA nopeasti.En tietenkään osannut enkä edes halunnut pistää missään vaiheessa jarrua pohjaan.Hän oli heti minun luonani kuin kotonaan ja itseasiassa muuttikin minun luokseni jo muutaman viikon tuntemisen jälkeen.Alkoi esitellä minut tyttöystävään kaikille,se tuntui ihanalta vaikka olikin aivan liian aikaista.Pyysi minulta usein lainaan rahaa,ei maksanut melkein koskaan takaisin.Esitteli minut koko suvulleen.Puhui yhteisestä tulevaisuudesta.Miten muutamme isompaan asuntoon,menemme naimisiin,teemme lapsia blaa blaa blaa ja minä aivan hurmoksessa silmät sokeana uskoin kaiken.

      Sitten alkoi hirveä mustasukkaisuus.Jos juttelin vanhalle tutulle joka oli miespuolinen alkoi heti hirveä epäily ja syyttely.Mistä tarkalleen ottaen tunnen hänet?Onko mulla ollut suhde häneen?tunnenko vetoa häneen?Olenko harrastanut seksiä hänen kanssaan?

      En saanut koskaan puhua hänen miespuolisten kavereidensa kanssa yhtään mitään.Puhuminen oli hänelle vissiin pettämistä?Panemista?Mun kavereiden (tyttöjen) kanssa hän kuitenkin kovasti jutteli ja melkein jopa flirttaili.

      Yhtäkkiä meidän tiivis yhdessäolo muuttui ja hänestä tuli todella etäinen.Alkoi olla öitä poissa.Ei vastaillut puhelimeen.Ei ilmoittanut itsestään mitään.Sitten jälkeenpäin tulee viestiä jossa pyytää anteeksi ja päälle aina tietenkin joku tekosyy miksi ei vastannut puhelimeen ja missä on ollut.

      Pikkuhiljaa alkoi olla useempia ja useempia öitä kerrallaan poissa.Ja pikkuhiljaa anteeksipyynnöt ja selitykset vähenivät.Lupas aina tulla mun luokse ja mun viereen,mutta ei tullut.En pystynyt enää luottamaan häneen tippaakaan.Kun taas ilmestyi maisemiin oli hän kuin mitään ei olis tapahtunut.Asiasta ei koskaan puhuttu.

      Nyt ei olla nähty kohta kahteen viikkoon.Lupaillut tulla mutta ei ole tullut.Pari päivää sitten päätin että nyt riittää.Yritin saada hänet luokseni puhumaan tilanteesta (jättämään hänet) lupas tulla monta kertaa,ei tullut.Sit päätin soittamalla kertoa asiani.Soitin ja sanoin et nyt meijän täytyy puhua.Hän sanoi että niin täytyy.Hänellä on kuulemma hyvä syy omalle käytökselleen.-Minä petän häntä!alkoi aivan pokkana syyttelemään minua pettämisestä,vaikka eikös se ole aivan päivänselvää että kumpi meistä se pettäjä todellisuudessa on? Sen jälkeen sanoi että ei oikein tiedä että mitä haluaa.Haluaako enää jatkaa suhdettamme tämän pidemmälle.

      Tässävaiheessa mietin että hetkonen,minä olin juuri jättämässä häntä ja yhtäkkiä asia onkin aivan ylösalaisin ja hän onkin se joka jättää minut?Ja keksii vielä aivan naurettavan tekosyyn :D Kääntää oman pettämisenkin niin että se olenkin minä joka petän...todella sairasta meininkiä!

      Tuon puhelun jälkeen en ottanut yhteyttä.Mies otti sitten minuun.Pyyteli anteeksi kun ei ollut soitellut ja syytti minua kun minäkään en ollut soitellut hänelle.Lupas tulla taas mun luokse.Ei kuitenkaan tullut.

      Seuraavana päivänä pyyteli taas anteeksi kovasti kun ei tullutkaan ja sanoi että nyt tulee jos vielä haluan?No ei tullut.

      Viimeinen tapahtuma on ollut se kun minä laitoin pitkän viestin jossa vetosin kovasti minun särkyneisiin,loukattuihin ja hajonneisiin tunteisiin. (nyt tajuan että oli turha yrittää vedota tunteisiin sillä mieshän on täys narsisi!tunteeton paska!).Kerroin myös että nyt tämä on loppu.Tulkoot hakemaan kamansa kun on aikaa.Mies naureskeli minun tunteiden purkausta (oletettavasti) ja sanoi että tulee huomenna.Saa nähdä tuleeko.Vähän pelottaa että mitä koko kohtaamisesta tulee.Tämän parin viikon erossaoloaikana olen tajunnut että mieshän on täys sekopää! Ties mitä hän mulle tekee...

      Ja siis miehellänihän on selvästi uusi nainen jo kiikareissa jota on paneskellut jo hyvän aikaa.Siksi pystyy mutkin jättämään.Hän nimittäin ei pysty elää ilman että on joku nainen jatkuvasti vierellään.On itsekkin sen aikoinaan myöntänyt.

    • eksynyt1

      Kiitos kirjalainauksestasi. Olen lukenut tuon kirjan ja se on erittäin hyvä ja avartava. Millaista on olla naimisissa narsistin kanssa ? Joka päivä mietit teenkö tänään jotakin sellaista mistä toinen suuttuu. Onko minulla tänään töistä tullessa väärä ilme kasvoilla. Kuinka paljon minulle tänään valehdellaan ja manipuloidaan varsinkin hengellisesti, mikäli hengellisyys kuuluu elämäänne. Naisena tiedostan, että tulisi lähteä, suojella lapsia ja itseä. En pysty siihen, sillä itsetuntoni ja rohkeuteni on nolla. Mikään ei muutu, mutta välillä on hyviä hetkiä ja niihin yrittää takertua. Olen tullut naisena säälittäväksi. Pyytelen koko ajan anteeksi, että olen tällainen. Mutta, tähän kaikkeen pystyy narsisti, varsinkin avioliitossa.

    • dsdsdssdsd

      voi v1ttu narsisti siellä, narsisti täällä. saatan2n kanat ku täällä muiden katkeroituneiden ihmisten kanssa kotkottaa yhdessä, narsisti sitä, ja tätä. HUOH. en ole lukenut viestiäkään tästä ketjusta. v1tuttaa vaan tämä ainainen narsisti puhe, peiliin katsominen auttaa myös. t. ex "narsisti"

    • nars mään

      Isäni on ilmeisesti jonkin sortin narsisti kun on äidin kanssa sellaista mustasukkaisuus/mökötys-vuoristorataa. Menee hyvin-ei mene hyvin-menee hyvin jne. Olen itsessänikin huomannut vähän samoja huonoja luonteenpiirteitä, tiedän että parisuhteessa (jos sellaiseen nyt jonkin ihmeen kautta päätyisin) tulisin olemaan varmaan samanlainen isäni poika. Omaan heikon itsetunnon ja epäilisin varmaan pettämistä jokaisen miehen kohdalla jolle tyttöystäväni puhuisi, olisin sairaalloisen mustasukkainen. Joten pitääköhän se vaan hammasta purren kitua tämä elämä ilman naista vaikka välillä pahaa tekisikin.

    • Anonyymi

      Minun miestä ei kiinnosta minun jutut.kaikki on minun syytä ei tue missään.sanoin kun seurusteltiin mikähän on kun naisiin ei saa mitään tunnetta.mutta minä olen kuin miehen kylkiluu.Joka asiassa mitä sanon korjaa ei se niin ole vaikka olen oikeassa.

      • Anonyymi

        Tuntuu että suurin osa on täysin kujalla mitä narsismi on. Narsisti voi käyttäytyä kuin enkeli huolehtia, olla mukana hyväntekeväisyyksissä ihan mitä vaan. Narsismi on empatian puute mikä tarkoittaa, että narsisti näkee kumppaninsa objektiivisena joka täyttää hänen tunne säiliöönsä. Kaikki Narsisti manipuloi tavalla tai toisella saadakseen kontrollia ja ollakseen huomion keskipisteenä. Ja tämä ei tarkoita aina sitä tavallista äänekästä tai pahasuista ihmistä. Negatiivisiä ja lyhyt pinnaisia ihmisiä on. Narsisti tarvitsee ihmisiä joten yleinsä heillä on primary suply (joka voi olla exä, tai exiä, vaimo tms.) Yleensä kuitenkin henkilö jonka kanssa ei välttämättä ole intiimiä suhdetta. Peliin kuuluu myös secondary intimate partneri joka on yleinsä se joka on manipuloinnin ja henkisen väkivallan uhri. Hyvin usein rivissä on monia muita ihmisiä, jos secondary suhde käy hankalaksi on luvassa rangaistus mikä yleensä tulee silenttreatmenttinä blokkailuina tai muuna sekavan tapauksena jolloin uhri on täysin tietämätön syistä. Tällöin kun narsistia ei saa kiinni ei näy eikä kuulu hän liehittelee muita supplyjaan jotka yleensä ovat exiä tai muita. On rakkaus vaihto jossa sinua pommitetaan ihailla viesteillä, puhelimilla uskomattomia lupauksilla, kunnes yksi kaunis päivä alkaa( devalue) aika milloin narsisti alkaa liehittelee muita manipuloimaan ja käyttämään henkistä/fyysistä väkivaltaa. Huomauttelua vähättelyä ja niin puhelias tekstiviesti innokas kumppani ei vastaakaan mihinkään. Näet et hän lukee viestisi mutta ei vastaa muuta kuin viiveellä kaikkeen han on aina kuitenkin selitys jopa blokkaamisiin seksillä alistamista jne... Sitten tulee ero. Ero tapahtuu silloin kuin narsisti on varmistanut että seuraava uhri on hyvä pikku tottelevainen lelu. Ja se voi tulla miten vaan. 3.2 v suhteen jälkeen kuin itse luulin et olen elämäni naisen kanssa hän katsoi silmiin itki rakastan ja ikävöin sinua aina. No seuraavana päivänä olikin ero ja narsisti lyö linjat kiinni ja jättää sinut sekaisin ihmettelemään mitä tapahtui. Ja kun sun maailma romahtaa narsisti jatkaa jo honeymoon vaihetta toisen kanssa( josta muuten kukaan ei tiedä) pikku salaisuus. Eli kyse ei ole seksistä, rakkaudesta tai mistään muustakaan. Narsismin pitää kontrolloida ja sanella miten asiat menee. kyse on saada positiivistaenergiaa ihmisistä. Ja kunhan he tuntevat olevansa kahviossa ja pyörittämässä mahdollisimman suurta varastoa. Narsisteja on monia erilaisia ja luovat uhrinsa traumabondi kaikella toiminnallaan. Koska Markku ei tunne empatiaa ja on hyvä ihmistuntija hän käyttää ihmisten empatiaa ja sen luomaa tiedontavoittelua hyväkseen saadakseen toisen sekaisin.
        Ultra narsisti tietää toimintansa ja että manipuloi ja sadistisesti käyttää ihmisiä.
        Myös Suuruus narsisti tietää toimintansa.
        Alemman luokan narsisti eivät tiedosta vaan narsismi ohjailee heitä.
        Mutta kaikilla toiminta malli ja kuvio sama.
        Kiitos. Voisin kirjoittaa kilometrejä asiasta.


    • Anonyymi

      Todella tutulle kuulostaa. Itselläni kokemusta n. 6 vuotta sitten eronneesta italialaisesta hurmurimiehestä joka kohteli minua juuri noin ja nyt viimeksi 1.5 vuoden ajan. Yhtä on/off suhdetta ja draamaa.
      Aluksi hurmasi minut avoimuudellaan, käytöksellään ja ulkonäöllään. Dai minut tuntemaan tärkeäksi vaikka hälytyskellot aluksi soivatkin. Kun oli saanut minut koukutettua itseensä niin alkoi se narsistinaamari rakoilla.
      Kaikki tapahtui hänen ehdoillaan. Manipuloi, salaili ja valehteli. Ei ottanut vastuuta sanoistaan eikä teoistaan. Tunnekylmä, ei empatia kykyä.
      Piti minua rakastajatterenaan, ei halunnut sitoutua vaikka minä tähtäsin siihen. Kärsin että selsin takia minua tapaili mutta koskaan ei sitä voinut myöntää. Piti ovia auki muille naisille. Tekosyynä käytti työkiireitä ja lapsia ettei voida tavata viikonloppuisin vaikka hänellä viikonloput piti olla vapaat. Hiiviskeli silloin tällöin salaa baareihin eikä halunnut viettää niitä kanssani.
      Ei ottanut vastuuta sanoistaan eikä teoistaan, näiden välillä ristiriitaa jatkuvasti. Lupaili mutta lupaukset eivät pitäneet. Ei pysty keskustelemaan ongelmista vaan vetäytyy eikä pidä yhteyttä. Ei kestä minkäänlaista itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Ei ota opiksi virheistään eikä ole valmis muuttumaan tai tekemään kompromisseja. Ei ottanut minun tarpeitani tai toiveitani huomioon. Kun sanoin että nyt riittää niin vaihtoi heti minut toiseen naiseen.
      Olen nyt toipumisen tiellä enkä aio enää lähteä tähän uudelleen. Hän rikkoi minut mutta aion tästä nousta.
      Luottakaa naiset vaistoonne! Älkää lähtekö narsistmiehen matkaan. Älkää rakastuko heti vaan ottakaa ihmisestä ensin selvää, tutustukaa rauhassa. Elämä on yhtä helvettiä narsistin otteessa.
      SE MIKÄ ON LIIAN HYVÄÄ OLLAKSEEN TOTTA EI OLE TOTTA!

    • Anonyymi

      Kaksi voimakkaasti narsistisia piirteitä omaavaa naista melkein rikkoi minut, mutta onneksi ymmärsin mistä on kyse ja tajusin lähteä ennenkuin olin pohjalla. Sinisilmäisyys loppui kuin seinään ja luottamus ihmisiin meni, mutta toivon ja uskon että aika auttaa. Tutustukaa rauhassa ennenkuin menette suinpäin suhteeseen. Terveisin: paras oppi tulee kantapään kautta

    • Anonyymi

      Aloituksesta etenkin tämä kuulostaa tutulta:
      "Sitten alkaa kuurupiiloleikka,yksikin "väärin" lausuttu tai ymmärretty lause saa miehen katoamaan naisen elämästä useaksi päiväksi.
      Tätä leikkiä leikitään kuukausia,kunnes sekään ei riitä.
      Hyvän ja huonon kohtelun aikavälit alkavat vaihdella nopeampaan tahtiin"

      Kyseessä oli nainen ja tuo hyvän kohtelua määrä alkoi pienentyä.

      Sopimukset ei pidä noinkaan kauaa, sovittu meno samalle viikolle jää kellumaan. Sitä ei voi varmentaa. Toinen pitää koko ajan jännityksessä. Selittää, että elää hetkessä. Sopii kuitenkin lastensa kanssa menot hyvissä ajoin. Parisuhteelle ei.
      Ei kadu mitään, ei pyydä anteeksi. Paitsi tietysti lapsiltaan, jotta näen, että jättää pyytämättä vain minulle.

      Tunnekoukku on jännä juttu. Oma itsetunto sai kolauksen, muttei se murtunut ja se tuntui harmittavan. Kokemusten jakaminen ja niiden purkamista suosittelen kaikille.

      • Anonyymi

        "Sitten alkaa kuurupiiloleikka,yksikin "väärin" lausuttu tai ymmärretty lause saa miehen katoamaan naisen elämästä useaksi päiväksi.
        Tätä leikkiä leikitään kuukausia,kunnes sekään ei riitä.
        Hyvän ja huonon kohtelun aikavälit alkavat vaihdella nopeampaan tahtiin"

        Tähän itsekin samaistun. Luulen, että yritin ymmärtää minun elämässäni vieraillutta naista liian pitkälle. Pahin kuitenkin alkoi, kun oikeasti päätin, että päästän irti ja annan hänen elää elämäänsä... Eihän hän sitä halunnut vaan alkoi vainoamaan ja väitti samalla minun vainoavan häntä


    • Anonyymi

      Kirjoitus kuin omasta elämästä. Kaikki nämä vaiheet koettu: alun rakkauspommitus, sitouttaminen traumasiteeseen, taivaan ja helvetin vuorottelu, imurointi, manipulointi, sumuttaminen, pettäminen, valehtelu ja imuroinnilla taas hetkeksi sinne taivaaseen. Olin todella koukussa narsisti mieheen. Siedin ja siedin kunnes asetin rajat enkä enää suostunut henkiseen pahoinpitelyyn. Hän jätti mut ja löysi uuden uhrin. Sama omatunnoton peli valheineen jatkuu kaikkien kanssa. Nyt koetan toipua vaikka vaikeaa on. Traumaside jättää aina jälkensä uhriin. Toivottavasti jatkossa tulen tunnistamaan narsistit. Kamala kokemus. Luottakaa intuitioon ja punaisiin lippuhin narsistin kohdatessanne. "Se mikä on liian hyvää ollakseen totta, ei ole totta"

    • Anonyymi

      Samaa kokemus. Henkinen alistaminen manipulaatiokeinoin on ihan hirvittävää. Lisäksi kaikki ne pettämiset muiden naisten kanssa. Narsistilla ei ole empatiakykyä eikä omaa tuntoa. Toisten satuttaminen ei tunnu missään. Kaikki narsistit eivät käytä fyysistä väkivaltaa tai huorittele. Osaavat pirullisemmin onkia ne uhrin heikot kohdat johon sitten iskevät.

    • Anonyymi

      Millainen on narsistimies suhteen alussa ja lopussa?
      Narsistisen persoonallisuushäiriön omaava miespuolinen henkilö on suhteen alussa:

      Kiinnostunut intensiivisellä tavalla sinusta (hän imee itseensä tietoa sinusta kuuntelemalla sinua,
      kyselemällä sinun asioitasi)
      Esiintyy herrasmiehenä. Hän on korrekti, hyvätapainen, karismaattinen. Hän huomioi sinua joka käänteessä avaen ovia sinulle ja lahjomalla sinua kukilla, illallisilla tai matkoilla.
      Hän rakentaa teille yhteistä tulevaisuutta ( future making), joka on juuri sitä, mitä olet aina toivonutkin.
      Hän pitää samoista/ asioista kuin sinä ja kiinnostuu samoista harrastuksista kuin sinä, ellei jo harrasta samoja asioita kuin sinä.
      Hän puhuu kauniisti, nostaa itsetuntoasi ylistämällä sinua. (Useimmiten kehuu ulkonäköäsi tai kertoo sinulle hurmaavia piirteitäsi, jotka liittyvät luottamukseesi ihmisiin, positiivisuuteesi, sinnikkyyteesi, palvelualttiuteesi, herttaisuuteesi). Näillä hän pyrkii itsensä toteuttavaan profetiaan, eli sinun on käyttäytyvä näin ja edustettava kaiken anteeksiantavaa.
      Hän antaa kuvan itsestään hyväntekijänä, ehkä varakkaanakin ja esiintyy vaatimattomana tai kertoo avoimesti menestystarinaansa ( joka ei ole totta)
      Hän on varsin vakuuttava esiintyessään ja herättää luottamusta.
      Hän yllättää sinut palveluksillaan, pitää huolen siitä, että saat seksuaalisen tyydytyksen.
      Tunnet, kuinka hän " suojelee, arvostaa ja kunnioittaa sinua", koska narsistisen persoonallisuushäiriöiset kykenevät esittämään erilaisia rooleja.
      Hän värittää elämäänsä jännittävillä ja erilaisilla kertomuksilla- tämäkin saa sinut kiinnostumaan tästä " hyvin erilaisesta miehestä"
      Hän saattaa asettautua uhrin asemaan häben perheessä tapahtuneista/ entisissä parisuhteissaan tapahtuneista/ työpaikoissa ristiriidoista ja tästä syystä vetoaa empatiaasi, huolenpitotaitoihisi sekä toisaalta hän varmistaa, ettet ota yhteyttä hänen elämään kuuluviin ihmisiin.
      Hän esiintyy sielunkumppaninasi, on upea rakastajasi kaunopuheisena ja antaa lupauksia täydellisestä suhteesta…
      KUNNES

      a) hän kyllästyy sinuun (olit laiska kertomaan kuinka ylivoimainen mies hän on muista miehistä, et kehunut ja ylistänyt tarpeeksi hänen erinomaisia piirteitä)

      b) hän löytää kiinnostavamman naisen ( varakkaamman, joustavamman, herkemmän, kontrolloitavamman, kauniimman, menestyvämmän, joka antaa hänelle enemmän huomiota, etuuksia ja on riippuvaisempi hänestä.

      c) Hän aisti, että kyseenalaistat hänen mielenterveyttään/ tunnistit narsistisen persoonallisuushäiriöisen.

      d) Et ollut enää manipuloitavissa, kontrolloitavissa ja asetit itsellesi sietokyvyn rajat - ehkä aloit konfrontoimaan häntä ja et enää niellyt hänen valheitaan.

      Suhteen päätyttyä, loppusuoralla narsistisen persoonallisuushäiriön omaava mies esiintyy:

      Negativismin mestarina
      Pyrkii saamaan sinut huonoon valoon muiden ihmisten edessä
      Valehtelee sinusta ja kääntää syyn 100% sinun syyksi. Hän tekonsa ja sanansa ovat sinun tekoja ja sanoja.
      Asettelee ansoja sinulle
      Käyttää hoviaan, apulaisiaan jotta sinusta kerrotaan valheellista useille ihmisille.
      Hän vainoaa sinua konkreettisesti, somessa.
      Uhkailee ja kiristää sinua, mikäli kerrot totuuden muille
      Hän saa naesistisen raivon, jolloin voi olla sinulle vaarallinen fyysisesti, henkisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti
      Hän kostaa sinulle, mikäli jätit hänet ennen kuin hän hylkäsi sinut (narsistille suhteessa ollaan kilpailukumppaneitakin)
      Hän voi tuhota maineesi, pyrkii viemään terveen itsetuntosi.
      Hän toivoo suhteen jälkeenkin, että voisit toimia hänen hovin jäsenenä. Tarkoittaa, että sinun on oltava lojaali suhteen jälkeenkin, toimia kannustusjoukoissa mukana, olla hyödyksi taloudellisesti- seksuaalisesti, tai vaikka osallistua hänen ihailijana tapahtumassa, jossa hän haluaa saada uuden naisen kiinnostus heräämään.
      Hän saattaa tekaista valheellisia syytöksiä, väärentää papereita, tehdä perättömiä rikosilmoituksia sinusta- ellet toimi hänen käskyjen mukaisesti.
      Maligni narsisti suoltaa taas järkyttävää tekstiä ja pureutuu sinun hänelle uskottuihin asioihin. Hän käyttää hyväkseen sinulle tärkeitä asioita. Jos olet kertonut, että lapsesi ovat sinulle tärkeimmät koko maailmassa- narsisti kertoo, että olet huono vanhempi, meriittilistasi on hävettävä ja lapsesikin häpeävät sinua

    • Anonyymi

      Millainen on narsistimies suhteen alussa ja lopussa?
      Narsistisen persoonallisuushäiriön omaava miespuolinen henkilö on suhteen alussa:

      Kiinnostunut intensiivisellä tavalla sinusta (hän imee itseensä tietoa sinusta kuuntelemalla sinua, kyselemällä sinun asioitasi)
      Esiintyy herrasmiehenä. Hän on korrekti, hyvätapainen, karismaattinen. Hän huomioi sinua joka käänteessä avaen ovia sinulle ja lahjomalla sinua kukilla, illallisilla tai matkoilla.
      Hän rakentaa teille yhteistä tulevaisuutta ( future making), joka on juuri sitä, mitä olet aina toivonutkin.
      Hän pitää samoista/ asioista kuin sinä ja kiinnostuu samoista harrastuksista kuin sinä, ellei jo harrasta samoja asioita kuin sinä.
      Hän puhuu kauniisti, nostaa itsetuntoasi ylistämällä sinua. (Useimmiten kehuu ulkonäköäsi tai kertoo sinulle hurmaavia piirteitäsi, jotka liittyvät luottamukseesi ihmisiin, positiivisuuteesi, sinnikkyyteesi, palvelualttiuteesi, herttaisuuteesi). Näillä hän pyrkii itsensä toteuttavaan profetiaan, eli sinun on käyttäytyvä näin ja edustettava kaiken anteeksiantavaa.
      Hän antaa kuvan itsestään hyväntekijänä, ehkä varakkaanakin ja esiintyy vaatimattomana tai kertoo avoimesti menestystarinaansa ( joka ei ole totta)
      Hän on varsin vakuuttava esiintyessään ja herättää luottamusta.
      Hän yllättää sinut palveluksillaan, pitää huolen siitä, että saat seksuaalisen tyydytyksen.
      Tunnet, kuinka hän " suojelee, arvostaa ja kunnioittaa sinua", koska narsistisen persoonallisuushäiriöiset kykenevät esittämään erilaisia rooleja.
      Hän värittää elämäänsä jännittävillä ja erilaisilla kertomuksilla- tämäkin saa sinut kiinnostumaan tästä " hyvin erilaisesta miehestä"
      Hän saattaa asettautua uhrin asemaan häben perheessä tapahtuneista/ entisissä parisuhteissaan tapahtuneista/ työpaikoissa ristiriidoista ja tästä syystä vetoaa empatiaasi, huolenpitotaitoihisi sekä toisaalta hän varmistaa, ettet ota yhteyttä hänen elämään kuuluviin ihmisiin.
      Hän esiintyy sielunkumppaninasi, on upea rakastajasi kaunopuheisena ja antaa lupauksia täydellisestä suhteesta…
      KUNNES

      a) hän kyllästyy sinuun (olit laiska kertomaan kuinka ylivoimainen mies hän on muista miehistä, et kehunut ja ylistänyt tarpeeksi hänen erinomaisia piirteitä)

      b) hän löytää kiinnostavamman naisen ( varakkaamman, joustavamman, herkemmän, kontrolloitavamman, kauniimman, menestyvämmän, joka antaa hänelle enemmän huomiota, etuuksia ja on riippuvaisempi hänestä.

      c) Hän aisti, että kyseenalaistat hänen mielenterveyttään/ tunnistit narsistisen persoonallisuushäiriöisen.

      d) Et ollut enää manipuloitavissa, kontrolloitavissa ja asetit itsellesi sietokyvyn rajat - ehkä aloit konfrontoimaan häntä ja et enää niellyt hänen valheitaan.

      Suhteen päätyttyä, loppusuoralla narsistisen persoonallisuushäiriön omaava mies esiintyy:

      Negativismin mestarina
      Pyrkii saamaan sinut huonoon valoon muiden ihmisten edessä
      Valehtelee sinusta ja kääntää syyn 100% sinun syyksi. Hän tekonsa ja sanansa ovat sinun tekoja ja sanoja.
      Asettelee ansoja sinulle
      Käyttää hoviaan, apulaisiaan jotta sinusta kerrotaan valheellista useille ihmisille.
      Hän vainoaa sinua konkreettisesti, somessa.
      Uhkailee ja kiristää sinua, mikäli kerrot totuuden muille
      Hän saa naesistisen raivon, jolloin voi olla sinulle vaarallinen fyysisesti, henkisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti
      Hän kostaa sinulle, mikäli jätit hänet ennen kuin hän hylkäsi sinut (narsistille suhteessa ollaan kilpailukumppaneitakin)
      Hän voi tuhota maineesi, pyrkii viemään terveen itsetuntosi.
      Hän toivoo suhteen jälkeenkin, että voisit toimia hänen hovin jäsenenä. Tarkoittaa, että sinun on oltava lojaali suhteen jälkeenkin, toimia kannustusjoukoissa mukana, olla hyödyksi taloudellisesti- seksuaalisesti, tai vaikka osallistua hänen ihailijana tapahtumassa, jossa hän haluaa saada uuden naisen kiinnostus heräämään.
      Hän saattaa tekaista valheellisia syytöksiä, väärentää papereita, tehdä perättömiä rikosilmoituksia sinusta- ellet toimi hänen käskyjen mukaisesti.
      Maligni narsisti suoltaa taas järkyttävää tekstiä ja pureutuu sinun hänelle uskottuihin asioihin. Hän käyttää hyväkseen sinulle tärkeitä asioita. Jos olet kertonut, että lapsesi ovat sinulle tärkeimmät koko maailmassa- narsisti kertoo, että olet huono vanhempi, meriittilistasi on hävettävä ja lapsesikin häpeävät sinua

    • Anonyymi

      youtube.com/@NarsistivsMina

      Yllä olevasta linkistä.köyryy hyviä podcastejä aiheesta.

    • Anonyymi

      Narsisteille on tyypillistä myös sitoutumiskammoisuus. Halutaan olla ns tapailusuhteessa vaikka muuta alussa hurmaamisvaiheessa luvataamkin. Haluavat pitää auki ovia jos joku vielä parempi ja upeampi nainen/mies osuisi kohdalle joka ne kaikki narsistin valheet uskoo. Ihailua on saatava kokoajan ja siksi ovat uskottomia. Tämän kokemuksen jälkeen uhriksi joutuneelta menee kyllä luottamus ja usko terveeseen parisuhteeseen pitkäksikin aikaa.

    • Anonyymi

      Narsisti ei osaa rakastaa. Tarvitsee vain uusia lähteitä jotka näyttävät sitä täydellistä peiliä. Ennenpitkää kyllästyy kun ei sitä ihailua saa ja kumppani menee vaihtoon.
      Narsistin elämä on niin pinnallista.
      Kokoajan pitää olla jotain uutta ja siksi valehtelevat ja pettävät selän takana.

    • Itsekin narsistin uhrina ollut. Helposti ajautuu sellaisen kanssa, jos on liian kiltti. Oikein metsästää ja vainuaa kohteen. :/

    • Anonyymi

      Yltiöpäinen rakkaus pommitus alussa. Kiire sitoutua jollain lailla. Sit viimeistään puolen vuoden kuluttua alkaa se maski vähän rakoilemaan ja narsistin valheellinen teatteriesitys alkaa. Uhri on sitoutettu ja henkinen pahoinpitely voi alkaa. Kylmää kuumaa vuorotellen. Katoamista, pettämistä ja valehtelua. Mutta ei se tunnu narsistista missään. Hän on aina oikeassa ja syy on aina siinä toisessa.

    • Anonyymi

      Minä olen elänyt tälläisen narsintin kanssa 30v,aina olen väärässä kääntää kaiken minun syyksi ja kun sanon siitä suuttuu ja lähtee tilanteessa ja on niin loukkaantunut,eikä koskaan ole pyytänyt anteeksi.On raskasta nyt olen miettinyt vertaistukea.Kun nämä oireet vaan vanhemmiten voimistuu.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      272
      2823
    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      75
      1496
    3. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      43
      1450
    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      34
      1240
    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      25
      1177
    6. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      47
      1170
    7. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      6
      1170
    8. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      43
      1099
    9. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      21
      1031
    10. Ihan mielenkiinnosta kyselen...

      Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko
      Ikävä
      14
      993
    Aihe