Takaisin pienviljelyyn...

Aikakonetta ei ole,vaan on luonnonvarat,joiden mukaan eletään.Kun mm öljy on käytetty loppuun,niin silloin palataan hevoskauteen ja pientiloihin,jollei Kepu keksi uudelleen maaorjuutta. Tämä toteutuu n kymmenen vuoden sisällä.Siis mennään ajassa eteenpäin.Kaikki kehitys kun ei olekaan parempaan.

1950-luvun alkupuolen Suomessa elettiin pitkälti aloittajan kuvailemalla tavalla. Kaikki pyrittiin tuottamaan itse, kaupasta ostettiin kahvia, sokeria ja suolaa. Maa- ja metsätaloudesta sai puolet väestöstä toimeentulonsa. Asian toinen puoli on se, että työtä sitoutuu paljon ja rahaa ei tuolla mallilla tule maataloudesta juuri lainkaan. Nykyihmisen ns. elintaso ei olisi mahdollinen. Onko se sitten tarpeen, on asia erikseen.

"Suurtilat eivät sielläkään pystyneet pitämään kansaa ravittuna. Sama juttu on myös tulevaisuudessa Eurostoliitossa, "

*Mitenköhän ne sitten pysyvät hengissä Amerikoissa ja Australiassa joista kummastakin löytyy kymmenien tuhansien hehtaarien tiloja jotka ovat jo enemmän pieniä teollisuuslaitoksia.


Eivät nämä nykyiset suomen satojen hehtaarin tilat ole viimeaikoina syntyneet. Näillä innokkaimmilla laajentajilla on usein jo ennestään maata satoja hehtaareja. Helppohan sellaista tilaa on kasvattaa kun on kapitaalia ennestäänkin omasta takaa.

Pientilalliset ovat niitä jotka ovat todellisuudessa helisemässä. Luin kerran osuvan mielipidekirjoituksen jossa kirjoittaja totesi että "hänen kaukonäköinen isänsä ymmärsi jo 50-luvulla ettei 15 hehtaaria peltoa ja 25 hehtaaria osin huonoa metsää tulevaisuudessa ketään elätä vaan koulutti lapset muhin ammatteihin".

paljon lisää aina annetaan. kirjoitti:

"Suurtilat eivät sielläkään pystyneet pitämään kansaa ravittuna. Sama juttu on myös tulevaisuudessa Eurostoliitossa, "

*Mitenköhän ne sitten pysyvät hengissä Amerikoissa ja Australiassa joista kummastakin löytyy kymmenien tuhansien hehtaarien tiloja jotka ovat jo enemmän pieniä teollisuuslaitoksia.


Eivät nämä nykyiset suomen satojen hehtaarin tilat ole viimeaikoina syntyneet. Näillä innokkaimmilla laajentajilla on usein jo ennestään maata satoja hehtaareja. Helppohan sellaista tilaa on kasvattaa kun on kapitaalia ennestäänkin omasta takaa.

Pientilalliset ovat niitä jotka ovat todellisuudessa helisemässä. Luin kerran osuvan mielipidekirjoituksen jossa kirjoittaja totesi että "hänen kaukonäköinen isänsä ymmärsi jo 50-luvulla ettei 15 hehtaaria peltoa ja 25 hehtaaria osin huonoa metsää tulevaisuudessa ketään elätä vaan koulutti lapset muhin ammatteihin".

Lue lisää

on edelleen pieniä perheviljelmiä. Niistä ei vain puhuta.

Australiassa ja Amerikoissa kirjoitti:

on edelleen pieniä perheviljelmiä. Niistä ei vain puhuta.

Tosiasia vaan on, että isoilla tiloilla joissa on palkkatyövoimaa ja paljon velkaa, niin joustamisvaraa on todella vähän, oli sitten tila Suomessa tai jenkeissä, kun toiminta muuttuu tappiolliseksi niin sitä ei omin voimin enää viedä laman yli.

Pienempi tila, jossa tilan omistajaperhe tekee kaikki työt ja tila on velaton, niin se menee pahankin laman yli omistajaperheen omin voimin, vielä jos on jotain pantu aikanaan säästöön, niin siinä ei käy koskaan mitenkään, homman ehtii aina lopettaa ennenkuin talo menee myyntiin.

väinö1 kirjoitti:

Tosiasia vaan on, että isoilla tiloilla joissa on palkkatyövoimaa ja paljon velkaa, niin joustamisvaraa on todella vähän, oli sitten tila Suomessa tai jenkeissä, kun toiminta muuttuu tappiolliseksi niin sitä ei omin voimin enää viedä laman yli.

Pienempi tila, jossa tilan omistajaperhe tekee kaikki työt ja tila on velaton, niin se menee pahankin laman yli omistajaperheen omin voimin, vielä jos on jotain pantu aikanaan säästöön, niin siinä ei käy koskaan mitenkään, homman ehtii aina lopettaa ennenkuin talo menee myyntiin.

Lue lisää

sekä työn että pääoman suhteen tekee jokaisesta yrityksestä joustavan. Tästähän tuli jo esimakua, kun Suomen suurin maitotila hakeutui konkurssiin ensimmäisenä.

omavaraisuus kirjoitti:

sekä työn että pääoman suhteen tekee jokaisesta yrityksestä joustavan. Tästähän tuli jo esimakua, kun Suomen suurin maitotila hakeutui konkurssiin ensimmäisenä.

Se on laman aikana aina niin, että velkaset kaatuu aina ensin, oli sitten kyse yrityksestä tai maatilasta.

Siinä ei koko auta, kun toiminta muuttuu tappioliseksi, niin nurin menee vaikka lukisi kyltissä kansallis-osakepankki ....
Paikallinen lilliputti säästöpankki jäi jäljelle, koska oli laman aikana velaton.

On se siinä mielessä jos tälle "metsän keskustan pientilalliselle" sattuu jotain, ja tarvitsee sairaalahoitoa menee tämä meidän muiden hiellä ja tuskalla itsemme työelämässä elättävien verorahoista kun tämä yksi ei hyödytä yhteiskuntaa sillätavoin mitenkään... Sama koskee kaikkea julkista palvelua jota tämä tilallinen voi tarvita, palokunta, poliisi, koulut jne. jne.
"Ei se yhteiskunta vaan pyöri niin että kaikki ryhtyy omavaraistalouteen eikä käy töissä ja maksa veroja" lainaten sitä jotain putoushahmoa....
Ja jos entisajan pientilallisiin oikein mentiin niin nehän ei suurin osa elellyt missään metsän keskellä eristyksissä vaan kylissä ja vaikka olikin oman talouden tuotteet tuotettu kotona niin suurin osa myös myös etenkin maitoa ja naudan- ja sianlihaa jonka kuluttajia oli toki ennenkin, kaupungit muun muassa. Entisajan pientilallinen oli siten maatalousyrittäjä kuten nykyäänkin, tilakoko oli vain pienempi.
Siitä siis on aika kauan kun kaikki ihmiset elivät omavaraistaloudessa. Aloittajan tekstiin kommentti vaikka vanha aloitus onkin. Suomi tarvitsee kaikenkokoisia tiloja, pientilojen täytyisi olla yksi vaihtoehto olen sitä mieltä samoin, mutta tuottavaa maataloutta elintarviketuotantoon tarvitaan myös.

Juuri noin siin käy.

ruokaeituletaivaasta kirjoitti:

Juuri noin siin käy.

Ennenkuin ihminen suostuu nälkään kuolemaan, niin se ottaa väkisin siltä jolla on enemmän.