Koivun oikea-aikainen

kaataminen

Lähestyn aihetta kahdesta näkökulmasta. Erään teorian mukaan koivu kannattaisi kaataa kevätkesällä ja jättää oksineen maahan kuivumaan. Oksat ja lehdet imevät rungosta kosteuden. Sitten jossain vaiheessa kesällä karsimisen ja katkomisen jälkeen saa valmiiksi kuivempia puita. Milloin em. kaataminen kannattaisi tehdä Rovaniemen korkeudella? Toisen teorian mukaan koivu tulee kaataa kuun kierron mukaan. Nousevan vai laskevan? Jommassa kummassa vaiheessa koivussa on vettä vähemmän kuin toisessa. Aion yhdistää nämä kaksi teoriaa.... Kiitos vastauksista etukäteen!

52

25614

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lähestyn

      aihetta vain yhdestä näkökulmasta. Mistähän pelleilystä tässäkin taas on kysymys?.

      • alkuperäinen kysyjä

        Pelleilyä tai ei, mutta ainakin herätti keskustelua.


      • emppu 1

        Perimätiedon mukaan lehtipuu on kaadettava 10-12 päivää täydestä kuusta.


      • Anonyymi
        emppu 1 kirjoitti:

        Perimätiedon mukaan lehtipuu on kaadettava 10-12 päivää täydestä kuusta.

        Tismalleen noin ja se on kaadettava 11:15-12:09 välisenä aikana, jos kaataa ennen tai jälkeen puu on pilalla.


    • lähdetään siitä

      ... että nämä kuun kiertoon liittyvät tarinat on täyttä huuhaata. Kaadat sen koivun silloin kun se on täydessä lehdessä ... Rovaniemen korkeudella. Sen osaat päätellä ilman sen ihmeempiä kuukalentereita. Sitten annat sen koivun olla niin kauan että lehdet kuivaa ... ja avot sinulla on kuivaa polttopuuta. Älä ajattele asioita turhan monimutkaisesti äläkä lähesty aihetta turhan monesta näkökulmasta.

      • muuten kaadettiin

        -50 luvulls junannuken jälkeen ja vasta syksyllä karsittii ja katkottiin sekä latvukset tehtiin haloksi.Ei yhden kesän kuvaneet puut ole vielä kunnollisia poltopuita.


      • klapiveikko
        muuten kaadettiin kirjoitti:

        -50 luvulls junannuken jälkeen ja vasta syksyllä karsittii ja katkottiin sekä latvukset tehtiin haloksi.Ei yhden kesän kuvaneet puut ole vielä kunnollisia poltopuita.

        Kun kaadat koivut huhtikuussa ja teet ne klapeiksi samantien, niin sulla on kuivaa poltettavaa tavaraa jo kahdeksan viikon päästä. Ei niiden kanssa vuosia tarvii nysvätä.


      • oikea järjen
        klapiveikko kirjoitti:

        Kun kaadat koivut huhtikuussa ja teet ne klapeiksi samantien, niin sulla on kuivaa poltettavaa tavaraa jo kahdeksan viikon päästä. Ei niiden kanssa vuosia tarvii nysvätä.

        jättiläinen ,kumpaisesta puusta saadaan enemmän lämpöä 2vuotisesta kuvasta halosta vain sinun kahdenviikon märistä kalikoista häh???????????


      • metsätalousinsinööri
        klapiveikko kirjoitti:

        Kun kaadat koivut huhtikuussa ja teet ne klapeiksi samantien, niin sulla on kuivaa poltettavaa tavaraa jo kahdeksan viikon päästä. Ei niiden kanssa vuosia tarvii nysvätä.

        ...sanoi, että koivu on parhaimmillaan poltettavaksi vasta kahden vuoden päästä kaatamisesta ja pilkkomisesta. Luotan hänen kertomaansa. En ole onnistunut saamaan koivuklapeja kuivaksi 8 viikossa, vaikka olen keväällä kaatanut ja pilkkonut. Jos on hyvä kuivauspaikka (auringonpaisteessa) ja kuiva kesä, niin ehkä syystalvella voisi poltella. Ja silloinkin takasta voi kuulua märän puun palamisen ääniä..


      • alkuperäinen kysyjä

        Odotan, kun on täysi lehti puussa. Siskon mies kaatoi tosiaan siinä vaiheessa, kun käytti ko. tekniikkaa. Eräs vanha mies kylläkin neuvoi kaatamaan huhti-toukokuun vaihteessa koivut ja jättämään silleen kuivumaan. Ihmettelin itsekin kovin aikaista ajankohtaa. Työkaverilta (naiselta) kuulin tuon kuunkierto-teorian ja ihmettelen sitä itsekin. Kuullut edesmenneeltä isältään. Hain täältä vahvistusta asiaan... Loppukommenttiisi: Täällähän on hyvä pohtia asioita, vaikkakin monimutkaisista näkökulmista. Kun olosuhteet taas sallivat, menen metsään toteuttamaan puiden tekemistä. Itse tekeminen on yksinkertaista hommaa, eikä tarvitse liiemmin miettiä.


      • paras...
        alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

        Odotan, kun on täysi lehti puussa. Siskon mies kaatoi tosiaan siinä vaiheessa, kun käytti ko. tekniikkaa. Eräs vanha mies kylläkin neuvoi kaatamaan huhti-toukokuun vaihteessa koivut ja jättämään silleen kuivumaan. Ihmettelin itsekin kovin aikaista ajankohtaa. Työkaverilta (naiselta) kuulin tuon kuunkierto-teorian ja ihmettelen sitä itsekin. Kuullut edesmenneeltä isältään. Hain täältä vahvistusta asiaan... Loppukommenttiisi: Täällähän on hyvä pohtia asioita, vaikkakin monimutkaisista näkökulmista. Kun olosuhteet taas sallivat, menen metsään toteuttamaan puiden tekemistä. Itse tekeminen on yksinkertaista hommaa, eikä tarvitse liiemmin miettiä.

        Pakkasella halkeavat pamahtaen metrisinä. Jos kaadat keväälla/kesällä ja jätat kuivumaan et perkele saa kirveellä halki kovinkaan helposti! Ja jos on yhtä märkä kesä mitä viime kesä alkavat homehtua 2kk kuori päällä.


      • Naiset...
        alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

        Odotan, kun on täysi lehti puussa. Siskon mies kaatoi tosiaan siinä vaiheessa, kun käytti ko. tekniikkaa. Eräs vanha mies kylläkin neuvoi kaatamaan huhti-toukokuun vaihteessa koivut ja jättämään silleen kuivumaan. Ihmettelin itsekin kovin aikaista ajankohtaa. Työkaverilta (naiselta) kuulin tuon kuunkierto-teorian ja ihmettelen sitä itsekin. Kuullut edesmenneeltä isältään. Hain täältä vahvistusta asiaan... Loppukommenttiisi: Täällähän on hyvä pohtia asioita, vaikkakin monimutkaisista näkökulmista. Kun olosuhteet taas sallivat, menen metsään toteuttamaan puiden tekemistä. Itse tekeminen on yksinkertaista hommaa, eikä tarvitse liiemmin miettiä.

        on enemmän perehtyneet tuohon kuun kiertoon ja kun niitä oikein uskoo, niin sitä miestä kutsutaan isäksi:)) Nyt puut pitää olla jo pieninä, jos niitä meinaa poltella ensitalvena luonnon kuivauksella, ne kyllä hyvin kuivavat aurinkoisella ja tuulisella paikalla. Jos nyt kaatelee puut tuonne ja loppukesästä menee niitä oksimaan ja pätkimään, on "pökiintyminen" jo alkanut onpahan pehmoisia halkoa:) Mitä tulee puun kuivumiseen myyntikuntoon, menee kannolta takkaan viikonverran, kun puut pilkotaan kuivuriin ja lämpö päälle, eikä kukaan ole moittinut, että ois puut ollu märkiä.saattaa kuulostaa hullulta, mutta paljon puuta myyvälle on tärkeää, että raha on kierrossa eikä makaa vuosikausia taivasalla missään puu kasassa.


      • varmaan ole
        metsätalousinsinööri kirjoitti:

        ...sanoi, että koivu on parhaimmillaan poltettavaksi vasta kahden vuoden päästä kaatamisesta ja pilkkomisesta. Luotan hänen kertomaansa. En ole onnistunut saamaan koivuklapeja kuivaksi 8 viikossa, vaikka olen keväällä kaatanut ja pilkkonut. Jos on hyvä kuivauspaikka (auringonpaisteessa) ja kuiva kesä, niin ehkä syystalvella voisi poltella. Ja silloinkin takasta voi kuulua märän puun palamisen ääniä..

        Mieti milloin koivusta juoksee mahla. Ymmärrät silloin miksi keväällä kaadettu koivu ei kuivu. Siihen ei tarvita edes sitä naapurin metsäinsinööriä avuksi.


      • metsätalousinsinööri...
        varmaan ole kirjoitti:

        Mieti milloin koivusta juoksee mahla. Ymmärrät silloin miksi keväällä kaadettu koivu ei kuivu. Siihen ei tarvita edes sitä naapurin metsäinsinööriä avuksi.

        ...ei kertonut keväällä kaatamisesta, vaan yleensä, että 2v päästä kaatamisesta on hyvän kuivaa. Ihmiset tuntuvat määrittelevän kevään monella tavalla. Joillekin kevät alkaa maaliskuussa, joilekin toukokuussa jne.


      • seiskaviitonen
        alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

        Odotan, kun on täysi lehti puussa. Siskon mies kaatoi tosiaan siinä vaiheessa, kun käytti ko. tekniikkaa. Eräs vanha mies kylläkin neuvoi kaatamaan huhti-toukokuun vaihteessa koivut ja jättämään silleen kuivumaan. Ihmettelin itsekin kovin aikaista ajankohtaa. Työkaverilta (naiselta) kuulin tuon kuunkierto-teorian ja ihmettelen sitä itsekin. Kuullut edesmenneeltä isältään. Hain täältä vahvistusta asiaan... Loppukommenttiisi: Täällähän on hyvä pohtia asioita, vaikkakin monimutkaisista näkökulmista. Kun olosuhteet taas sallivat, menen metsään toteuttamaan puiden tekemistä. Itse tekeminen on yksinkertaista hommaa, eikä tarvitse liiemmin miettiä.

        että kun kaataa koivun juuri ennen lehteen puhkeamista ja jättää makuulleen, se puhkeaa vielä lehteen ja haihduttaa. Lehdet ovat sitten kuivat joskus heinäkuun alussa. Menettelytapa on vanha ja hyväksi havaittu, sitä sanotaan RASIIN KAATAMISEKSI.


      • Anonyymi
        alkuperäinen kysyjä kirjoitti:

        Odotan, kun on täysi lehti puussa. Siskon mies kaatoi tosiaan siinä vaiheessa, kun käytti ko. tekniikkaa. Eräs vanha mies kylläkin neuvoi kaatamaan huhti-toukokuun vaihteessa koivut ja jättämään silleen kuivumaan. Ihmettelin itsekin kovin aikaista ajankohtaa. Työkaverilta (naiselta) kuulin tuon kuunkierto-teorian ja ihmettelen sitä itsekin. Kuullut edesmenneeltä isältään. Hain täältä vahvistusta asiaan... Loppukommenttiisi: Täällähän on hyvä pohtia asioita, vaikkakin monimutkaisista näkökulmista. Kun olosuhteet taas sallivat, menen metsään toteuttamaan puiden tekemistä. Itse tekeminen on yksinkertaista hommaa, eikä tarvitse liiemmin miettiä.

        Juu kuunkierrolla on merkitystä monessa, lasveissa esim, niin miksipä ei puissakin ja ns rasiin monesti keväälläkin kaadetaan vaikka virallinen onkin juhannuksen jäljiltä, monesti seuraavalle talvelle osaksi kuivahtaneet keväällä kaadetut ja halotut koivut, ylivuotisena vasta kunnollisen kuivaa mutta jo ensimmäisenäkin talvena palavat jokseenkin.


      • Anonyymi
        klapiveikko kirjoitti:

        Kun kaadat koivut huhtikuussa ja teet ne klapeiksi samantien, niin sulla on kuivaa poltettavaa tavaraa jo kahdeksan viikon päästä. Ei niiden kanssa vuosia tarvii nysvätä.

        Jep.. Toukokuussa kaadettiin koivu ja samantien halottiin. 25cm pituisiksi koska pieni takka. Mittasin yhden halon painon ja mittailin satunnaisesti ja tulin siihen tulokseen että on kuiva jo puolessatoista kuukaudessa.


    • Metsällinen

      Kyllä se niin taitaa olla, että ennen isnnät keksivät milloin mitäkin verukkeita, ettei tarvitsisi olla aina metsätöissä. Yksi näitä huuhaa-selityksiä on tuo kuunvaihehöpötys. Aikansa ja vakuuttavasti kun sitä kertoilee, niin lopulta uskoo itsekin. Minullekin sitä on selitelty jo kotona, mutta jo omat havaintoni vuosikymmenien ajalta todistavat, että höpötystä koko juttu. Onhan kuunvaiheaiheesta tehty jopa yliopistotason tutkimuksiakin samoinkuin maasäteilyistä ja pajunoksalla kaivon paikan löytymisestä ja perättömiksi on todettu kaikki nuo uskomukset. Koivun kaato alkukesästä, olipa lehti aivan täysi tai ei, kuivattaa rungon tosi hyvin.

      • kuukaudesta

        kannattaa miehen olla poissa kotoa. Eli kyllä siinä kk-kierrossa on vinha perä.


      • saatanan
        kuukaudesta kirjoitti:

        kannattaa miehen olla poissa kotoa. Eli kyllä siinä kk-kierrossa on vinha perä.

        rasiin kaatovillitys alkoi 50-luvulla kun senaikuinen Viiala-yhtiö osti vanerikoivua,josta sorvattiin lentokonevaneria. Se oli niin ohutta,että aurinko paistoi läpi. Ehkä se rasiinkaato lisäsi puun sitkeyttä,jotta saatiin ohuempaa vaneria. Kuten tiedätte,sen jälkeen muovi syrjäytti vanerin. Jos joku tietää asiasta paremmin,kertokoon. Nykyään rasiinkaadolla ei ole hevon helvetin merkitystä.


    • kaadetaan rasiin

      ja pilkotaan ennen helmikuuta, avot.

      • tietenkin

        auringon nousun ja laskun välinen aika.


    • eihjyvä

      kaadoin yöllä niin naapurit valitti

    • klapejatehnyt

      Kaadoin heinäkuun lopulla koivua ja leppää polttopuiksi. Karsin ihan heti ja tein saman tien klapikoneella klpit verkkosäkkiin trukinlavan päälle. Hyvin kuivuu ja on poltettavaa puuta reilun vuoden päästä, jos vain säkit viedään katon alle tai peitetään ilmavasti viimeistään syyskuussa.
      Tuossa kuvassa kaksi säkkiä klapeja tehtynä heinäkuisista puunkaadoista. http://aijaa.com/jd8plU

    • ihanmilloinvaa

      Polttopuita voi tehdä ihan mihin aikaan vuodesta hyvänsä, kun vain halkoo puut ja varastoi ne ilmavasti sateelta suojaan. Pieniä homepilkkuja voi tulla, kun kesällä puun sokeripitoisuus suuri, vika lähinnä kosmeettinen. Ei vesi puussa pysy, kyllä se pois lähtee!

      • klapejatehnyt

        Eipä se vesi tosiaan puussa pysy, kun vain pääsee hyvin kuivumaan. Monet kesämyrskyn kaatamat puut olen tehnyt polttopuiksi tai sahannut kenttäsirkkelillä puutavaraksi. Hieman voi tosiaan pilkkuja ottaa, mutta sillä ei ole merkitystä.
        Muistan lapsuudestani, kun heinäpellolla loppuivat heinäseipäät, niitä tehtiin suoraan metsästä pellon vierestä ja ei ne heinäseipäät mitenkään huonompia olleet sitten vuosien jälkeenkään. Joskus tehtiin koivusta ja lepästäkin heinäseipäitä, kun ei muuta puuta ollut siinä pellon lähellä.


    • 75487095404

      Vanhakansahan tuota "rasiin" -kaatamista aktiivisesti harrasti. Ja olen harrastanut jossain mitassa minäkin. Lähinnä sillä tapaa, että en riennä lehtipäällä kaadettuja raivauspuita heti rangoiksi tekemään vaan annan olla vähintään sen pari-kolme viikkoa maassa ennen oksimista. Kyllä se puu siinäkin ajassa kevenee (vars. poutasäällä) jopa niin paljon, että sen ihan käsissään tuntee. Tiedä sitten lähtisikö siitä puusta vielä enemmän sitä kosteutta jos sen halkoisi heti kaatohetkellä klapeiksi. Oleellisempi kysymys taitaa kirveellä halkojien kohdalla olla se, että milloin puu parhaiten halkeaa. Siinä vaikuttaa vuodenaika, puulaji ja se miten paljon puu on ehtinyt kuivumaan.

      • klapejatehnyt

        Se on vaan tuo rasiin kaataminen nykyään aika vaivaloista puuhaa, koska samallahan ne puut sitten karsii ja kasaa kuljetusta varten. Mitä sitä moneen kertaan metsässä ramppaamaan, on sitä muutakin tekemistä!
        Minä ainakin tuon samalla puut pois metsästä, kun olen ne kaatanut ja karsinutkin, juontokouralla kulkee heti pois. Se halkominen on tänä päivänä klapikoneen hommaa, kun tyrkkää rangat klapikoneeseen, se on siinä. Ja siihen loppuu rukkasen jäljet, kun on rangan tyrkännyt klapikoneeseen, seuraavan kerran tarvii koskea, kun ottaa puita uuniin laitettavaksi.
        Ennen oli puiden halkominen kirveellä helpoin hoitaa pakkasella, kierompikin koivu halkeaa helposti jäätyneenä. Kesäinen puu ei halkea kirveellä yhtä helposti.

        Ennen koivutukit piti kaataa rasiin, että ne saatiin uittamalla kulkemaan. Tukkien päät vielä tervattiin ennen uittoa, ettei tullut värivikaa puuhun uitettessa.


    • Puusavottaa_huh_huh

      Saunapuut kotona tehtiin pienin erin pitkin kesää ja pinottiin kuivumaan ulos. Syksyllä vietiin varaston liiterin osaan. Tuuletus huono. Tuo toimi. Pienimuotoista.

      Nyt itselle takkapuut otin talteen pienistä raivauspuista. Vuoden kokemuksen perusteella lyhyet klapit kuivuvat omassa tuulettuvassa vajassa samana vuonna, vaikken niitä edes halkonut, enkä kuorta poistanut. Tämän vuoden puut hiukan suurempia eli noin puolet halkaisin, osan neljään osaan. Oletan, että ovat polttokunnossa talvella, kun heinäkuulla sain ne vajaan. Rangatkin olivat kuivuneet aika paljon, kun olivat peiton alla.

      Sitten on kesäpaikan suurehkot polttopuun teot. Tyypillisesti siellä on ollut huonohkot polttopuut, siis kosteita tai jopa homeisia ja niukat varannot suhteessa kulutukseen. Ja puuta menee paljon, on pirtin uuni, kammareiden uunit, sauna ja padat. Yhdistettynä suuriin, huonosti eristettyihin tiloihin. Talvella, joka uunissa poltetaan puuta. Nyt olen saanut muutaman pinon aikaan ulos kuivumaan, jonka vien ennen talvea liiteriin (huonosti tuulettuva). Paljon puuta ulkona kasassa ja lähimetsissä rankoina pikku läjissä, jotka on jotenkin saatava kuivumaan, suurina tai pieninä. Ajatus, että yritän vähintään viltää (aisata) koivun rangat metsään. Ne, mitä on katkottu, pitäisi saada pinottua kuivumaan jollain aika välillä. Sitten on Mäntyrankaa levällään. Ennen kuin kaikki on klapeina kuivumassa, niin useamman vuoden työ siinä on, arviolta vielä 2 vuotta. Ja toivottavaa on, että kaikki puu saadaan pidettyä siinä kunnossa, että polttopuiksi teko onnistuu.

      • tuskinkahtavuottamenee

        Kyllähän polttopuuta metsästä tekee aika nopeaan. Olin itse juhannuksen kieppeillä hieman moottorisahan kanssa metsässä, tuli 15 mottia polttopuita, tyrkkäsin ne klapikoneen läpi säkkeihin kuivumaan. Joten ei siinä mitään 2 vuotta mene, kun on talven polttopuut, nehän menee täysin pilalle siellä metsässä 2 vuodessa.


    • ei.mene.kahta

      Polttopuut ei tarvitse kuivumisaikaa yli vuoden jos ne tekee valmiiksi keväällä. Juhannuksen aika on siihen myöhäinen. Mikään ei mene pilalle 2 vuodessa, tosin koivu kuorellisena alkaa lahota melko nopeasti. Se pitää vähintään halkaista tai aisata.

      • klapejatehnyt

        Kyllä ne aisaamattomat ja halkaisemattomat puut metsässä maassa menee pilalle kahdessa vuodessa. Ja kasassakin menee huonoksi, pihkapuu vielä jotenkin pitää ryhtinsä, mutta lehtipuu menee kyllä koko kypsäksi kuorellisena.
        Motolla olen joskus teettänyt kuusen ja männyn latvoista polttopuuta metsään, ne kuivuu hyvin, kun moton rissa vetää kuoren rikki. Koivu ei tahdo siinäkään kestää kunnolla siellä metsässä seuraavaan vuoteen. Pihkapuut kestää aika hyvin vielä seuraavaan vuoteen, jos ei ole suoraan maassa, vaan jotenkin risujen päällä.
        Polttopuut kuivuu toki hyvin tehtynä nopeasti poltettaviksi, mutta parhaiten palaa, kun on kuivanut pidempään, mitä keväästä syksyyn.
        Juhannuksen jälkeen olen tehnyt paljon polttopuuta klapikoneella ja jopa heinäkuussa kaadetuista puista olen tehnyt polttopuuta klapikoneella kuivumaan verkkosäkkeihin. Hyvin kuivuu! Pitää vaan peittää ne polttopuut ilmavasti viimeistään elokuun lopulla - syyskuun alussa, ettei homehdu. Tuossa kuvassa olevat klapisäkit tehty heinäkuussa kaadetuista puista. http://aijaa.com/xwQ0zC


    • Anonyymi

      Polttopuun teossa ja kuivattamisessa on omat lainalaisuutensa ja kuitenkin sen voi tehdä pääasiassa kahdella tavalla oikein:
      Koivu kaadetaan vuodenvaihteen jälkeen ja mitä aiemmin sen halkoo sen parempi, vaikka siis jo tammikuussa. Huhtikuussa ei enää kannattaisi koivuja kaadella, koska nesteet virtaavat runkoon.
      Juhannuksesta noin heinäkuun puoliväliin voidaan kaataa rasiin. Pitää antaa olla ainakin neljä - viisi viikkoa. Kun lehdet ovat ruskeat, niin silloin ei enää kuivumista tapahdu. Jos ruskeisiin lehtiin alkaa syntyä mustia pisteitä, on se merkki siitä, että puuhun jäänyt kosteus alkaa lahottamaan puuta hitaasti ellei halota. Koivu kuivuu rasiinkaadolla normaalissa kesässä n. 50-55%:sta n. 70 %:n rasiinkaadon ansiosta. Tällöin puu kyllä jo palaa, mutta ei ole vielä kunnollista polttopuuta. Kunnollinen polttopuu on vähintään 80 % kuivaa. Koivu saadaan tuohon kuivuuteen ylivuotisena eli rasiinkaadetun koivun halot pitää kuivua vielä seuraavan kevään yli. Eikä haittaa, vaikka pitempäänkin - aina paranee.
      Rasiinkaadolla saadaan se etu, että laadukasta ja homeetonta polttopuuta voiidaan kaataa näin ollen joulukuusta maaliskuuhun ja juhannuksesta heinäkuun puoliväliin.
      Rasiinkaadon ansiosta koivu ei muutu tummaksi, koska siitä saatiin pois jo paljon vettä. Lisäksi talvella kaadettuja koivuhalkoja voidaan pistää suoraan pinoon, jos ne halotaan viimeistään maaliskuussa. Tämä siksi, koska pakkaset kuivattavat pintakuivaksi halot ja ilmassa ei ole vielä paljonkaan mikrobeja, jotka kosteaan halkaistuun pintaan iskiessä aiheuttavat tummumista.
      Myös havupuita voidaan kaataa rasiin. Haapaa kannattaa kaataa heinäkuun lopulla rasiin ja sen pitää antaa kuivua sillänsä kevääseen ja halkoa vasta sitten.
      Kirveellä on tietysti vaikeaa rasipuita halkoa, mutta siihen pitää olla halkomalaite esim. palax logsplit 100.
      Työn iloa.

    • Anonyymi

      Ihan kuin suurinosa ei tajuais sitä että kun puu kaadetaan lehteen "RASIIN" niin ne lehdet imee sen puun kuivaksi. Vanhakansa sanoi että oikea aika on juhannus viikolla.

    • Anonyymi

      Ilman sen kummempia uskomuksia mutta edesmenneitä muistaen ja luonnontieteeseen nojautuen. Keväällä kun koivu on hiirenkorvalla lehti alkaa voimakkaasti kehittyä ja kasvaa, siihen lehti tarvitsee vettä ja kun koivu on kaadettu, mistä lehti saa vettä? Koivun rungosta ja samalla kun lehti käyttää kaadetun puun nestettä, kaadettu puu kuivuu, melko ymmärrettävä kemiallinen tapahtuma!

      • Anonyymi

        Fysikaalinen - ei kemiallinen.

        Biologia sotkee vähän tuota kaavaa. Kun koivu on kovimmassa kasvussa siinä on myös eniten sokeria ja sokeri on nannaa mikrobeille ja sienille. Näkymättömät sienirihmastot taas pystyvät imemään vettä jopa ilmasta ja tuomaan sitä takaisin puuhun, jos pääsevät puussa kasvamaan. Sokeri myös sinällään sitoo vettä (ja se on kemiaa).

        Kasvukauden ulkopuolella (helmikuuhun) koivu on ravinneköyhin. Jos sen silloin kaataa, niin kaadettu koivu voi tehdä vielä hiirenkorvat keväällä jos siinä on kylliksi kosteutta ja tuhlaa näin loputkin sokerit ja nesteen viimeiseen epätoivoiseen yritykseen jatkaa elämää.


    • Anonyymi

      Minä olen kaatanut klapien tekoa varten lehtipuut toukokuun loppupuolella ja kesäloman alkaessa juhannuksen korvilla olen ensitöikseni pätkinyt ja pilkkonut rungot klapeiksi ja pinonnut väljästi. Pinossa klapit ovat seuraavan vuoden alkukesään saakka, jolloin vien ne liiteriin ja katokseen käyttöä odottamaan. Siinäpä se.

      Kuivia ovat olleet...

    • Anonyymi

      Miksi tehdä yksinkertaisista asioista monimutkaista ja työläitä?

      Puut on paras kaataa ja tuoda metsästä pois kun maassa on vielä lunta ja tehdä klapeiksi ennen kuin hyttyset, punkit, mäkäräiset ja hirvikäpäset saapuu riesaksi.

      Kaiken oleellisinta on, että karsii turhat työvaiheet pois, jo pelkkä puiden pinoaminen työllistää yhtä paljon, kuin puiden teko klapeiksi.

    • Anonyymi

      Tämmöiset pari kysymystä viisaammille Lehtipuun aisaamisesta.

      1. Jostain luin, että pelkkä muutaman sentin syvyisen viirun teko moottorisahalla runkoon molemmin puolin riittää aisaukseksi. Pitäneekö paikkaansa?

      2. Jos kaadatte lehtipuun rasiin, aisaatteko sen?

      • Anonyymi

        Jos lehtipuun kaataa tavoitteena tehdä polttopuita, klapuja, niin jos ei ole mahdollista kaataa kevättalvella, kuten minulla, niin olen kaatanut tuossa touko-kesäkuun vaihteessa ja jättänyt lehtineen päivineen maahan pariksi kolmeksi viikoksi. Sitten lomalla pätkinyt ja pilkkonut klapeiksi ja vähän aikaa kasassa ennen pinoamista. Pinossa vuoden päivät ulkona sateelta ja lumelta suojattuna ja se on siinä. Liiteri tai katos hyvä loppusijoitus. Mulla rakoliiteri, suosittelen, sinne voisi pinota vaikka heti klapeiksi pilkkomisen jälkeenkin.
        Seuraavana talvena palaa iloisesti….

        Mukavaa hommaa ja ihan ok liikuntaa….


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lehtipuun kaataa tavoitteena tehdä polttopuita, klapuja, niin jos ei ole mahdollista kaataa kevättalvella, kuten minulla, niin olen kaatanut tuossa touko-kesäkuun vaihteessa ja jättänyt lehtineen päivineen maahan pariksi kolmeksi viikoksi. Sitten lomalla pätkinyt ja pilkkonut klapeiksi ja vähän aikaa kasassa ennen pinoamista. Pinossa vuoden päivät ulkona sateelta ja lumelta suojattuna ja se on siinä. Liiteri tai katos hyvä loppusijoitus. Mulla rakoliiteri, suosittelen, sinne voisi pinota vaikka heti klapeiksi pilkkomisen jälkeenkin.
        Seuraavana talvena palaa iloisesti….

        Mukavaa hommaa ja ihan ok liikuntaa….

        No, yleensä sahaan metrin pätkiksi ja jos heti en pääse pilkettä tekemään niin aisaan puun. Semmoinen pitkä syvä viiru on todella helppo moottorisahalla tehdä, mutta en ole nyt varma riittääkö se aisaukseksi vai ei.

        Siihen vähän toivoisin kommenttia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, yleensä sahaan metrin pätkiksi ja jos heti en pääse pilkettä tekemään niin aisaan puun. Semmoinen pitkä syvä viiru on todella helppo moottorisahalla tehdä, mutta en ole nyt varma riittääkö se aisaukseksi vai ei.

        Siihen vähän toivoisin kommenttia.

        Enpä ole kokeillut…

        Luulisi parempi kuin tuollainen aisaaminen olevan se, että pätkit suoraan klapumittaiseksi pölkyksi eli noin 30 senttisiksi. Enemmänhän siinä tulee ’kuivumispintaa’ kuin metrin mittaisen halon aisauksessa.
        Vai onko joku erityinen syy jättää metrin mittaiseksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enpä ole kokeillut…

        Luulisi parempi kuin tuollainen aisaaminen olevan se, että pätkit suoraan klapumittaiseksi pölkyksi eli noin 30 senttisiksi. Enemmänhän siinä tulee ’kuivumispintaa’ kuin metrin mittaisen halon aisauksessa.
        Vai onko joku erityinen syy jättää metrin mittaiseksi?

        Lähinnä ajanpuute. Mökillä kun viikonloppuisin talvella olen niin helpompi on ollut metsästä kantaa metrin pituisia paloja, jättää ne lavalle ja sitten kesälomalla pistellä rauhassa klapeiksi.

        Ei varmaankaan kuivumisen kannalta ideaalein tapa, mutta lomalla kun on aikaa pilkettä rauhassa tehdä niin näin on menty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, yleensä sahaan metrin pätkiksi ja jos heti en pääse pilkettä tekemään niin aisaan puun. Semmoinen pitkä syvä viiru on todella helppo moottorisahalla tehdä, mutta en ole nyt varma riittääkö se aisaukseksi vai ei.

        Siihen vähän toivoisin kommenttia.

        Ei se koivun tuohi ole vedenpitävää, joten kuivuu kyllä aisaamattakkin.


    • Anonyymi

      Minä kAadan milloin huvittaa.200 mottia myön harrastuksena vuodessa aina on kaupaksi menny.

    • Anonyymi

      No kyllä on polttopuidenkin teosta tehty taidetta ja tiedettä. Itse pyrin kaatamaan polttopuut silloin kun puut eivät ole lehdessä ja syy on yksinkertaisesti vain se että lehdettömien oksien kanssa pärjää mukavammin kuin lehdessä olevien.

      • Anonyymi

        Minäkin ajan orapihlaja -aidan nykyään juuri tuon takia syksyllä kun lehti on lähtenyt. Ei ole naapurit vielä valittaneet ;).


    • Anonyymi

      minä kaadan ensiviikolla rasiin n.30 -40 koivua jonka paksuus on tyvestä 15-30 cm ja syyskuussa pätkin ne 3 metrisiksi kuletusta varten.
      palkonko tulee kuuioita haloiksi tehtynä tuosta puumäärästä?
      tietoa?

    • Anonyymi

      Riippuu mitä kuutiota tarkoitat. Irtokuutio ( heittomotti), pinokuutio vai kiintokuutio.

      Irtokuutio eli heittomotti on:
      0,6 pinokuutiometriä
      0,4 kiintokuutiometriä

      Ja kuutiohan tarkoittaa kasaa/pinoa, joka on metri*metri*metri kanttiinsa.

    • Anonyymi

      Sillä ei ole mitään merkitystä koska sen kaataa lun antaa kuivua pari kolme kesää valmiissa pinoissa ulkona peltikattwen alla.

      • Anonyymi

        Kyllä.
        Ja usein riittää jo sekin, että antaa kuivua katoksessa pari kesää ja yhden pakkastalven eli kun keväällä kaataaja pilkkoo klapeiksi ja yhden talven jälkeen seuraavana syksynä ’ottaa klapit käyttöön’, niin kuivia ovat.


      • Anonyymi

        Kyllä.
        Ja usein riittää jo sekin, että antaa kuivua katoksessa pari kesää ja yhden pakkastalven eli kun alkukesästä kaataa ja pilkkoo klapeiksi ja yhden talven jälkeen seuraavana syksynä ’ottaa klapit käyttöön’, niin kuivia ovat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2072
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1878
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1680
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1478
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1170
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe