...havaittiin pahanlaatuinen aivokasvain 6kk sitten. menin lääkäriin kovan migreenin ja huimauksen takia. lääkäri määräsi mulle migreeni lääkkeitä, ja lähetti kotiin. kun päänsärky ja huimaus vain pahenivat seuraaville viikoilla lääkkeistä huolimatta, menin yksityiselle lääkärille. siellä muutamien kokeiden jälkeen minut otettiin osastolle. tutkimusten jälkeen huomattiin, että kasvain on pahanlaatuinen, ja sitä olisi todella vaikea leikata. tosin leikkaus oli ainut mahdollisuus. Toivoinkin että se auttaisi, eikä kasvain uusiutuisi. kuitenkin kävi niin, ettei kasvainta saatu poistettua, ja sen jälkeen on käyty erilaisissa hoidoissa, syöty lääkkeitä ja toivottu että kasvain häviäisi näillä hoidoilla. mulla oli mahdollisuus jäädä sairaalaan, mutta halusin kotiin, ja kouluun (siksi aikaa kun pystyin) mutta nyt olen kotona, en voi liikkua paljoakaan. edellisellä lääkärin käynnillä mulle kerrottiin, ettei kasvain mitä todennäköisimmin parantuisi, ja elinaikaa ei ole paljoa jäljellä, n. muutama kuukausi. lääkärit, ja sukulaiset haluaisivat vielä jatkaa kemoterapiaa ja lääkitystä, mutta itse en jaksa enempää ja päätinkin että otan enään kipulääkkeitä. perheeni on yrittänyt suostutella mua sädehoitoihin ja muihin, mutta pysyn päätöksessäni. ja haluan olla kotona loppu ajan.
en nyt tiedä, että miks kirjotin tän tänne, mut tuntu et oli pakko jonnee kirjottaa....
pahanlaatuinen aivokasvain...
65
109167
Vastaukset
- oljenkorsi
Luin kirjoituksesi, ja minulle tuli sellainen olo, että jospa Sinä saisit vielä sen oljenkorren joka auttaisi. Kuinkahan saisin yhteyden Sinuun niin voisin kertoa sen? Olet vielä niin nuori ja elämä edessä, että ei kannata luovuttaa ennenkuin on kokeillut kaikki mahdollisuudet.
- JP69
HUOM.Ei ole olemassa pahanlaatuista ja hyvänlaatuista kasvainta.Jos kasvain todetaan niin se erottaa ne onko se aktiivinen vai ei.Sinun puheillasi sinulla on siis aktiivinen kasvain.Tiedän koska itsellänikin on sellainen päässä..Teen töitä normaalisti ja nautin elämästä.Minulla sitä ei voida leikata koska on sellaisessa paikassa että suurempi vaara poistaessa kuin olla omassa rauhassa...
- gliooma
JP69 kirjoitti:
HUOM.Ei ole olemassa pahanlaatuista ja hyvänlaatuista kasvainta.Jos kasvain todetaan niin se erottaa ne onko se aktiivinen vai ei.Sinun puheillasi sinulla on siis aktiivinen kasvain.Tiedän koska itsellänikin on sellainen päässä..Teen töitä normaalisti ja nautin elämästä.Minulla sitä ei voida leikata koska on sellaisessa paikassa että suurempi vaara poistaessa kuin olla omassa rauhassa...
Sori vaan, on todella olemassa hyvän-ja pahanlaatuisia aivokasvaimia. Pelkkä aktiivisuus ei määrää onko se pahan-tai hyvänlaatuinen. Hyvänlaatuisen kasvaimen esim. gangliogliooman sijainti voi olla sellainen, josta sitä ei pystytä leikkaamaan, jolloin gradus onkin pahanlaatuinen. Että silleen...
Kaikkiin päässä oleviin kasvaimiin pitää suhtautua sen vaatimalla vakavuudella, koska pienikin ödeema eli turvotus voi muuttaa pään sisäisiä toimintoja, ja aiheuttaa esim. epilepsia tms. - australiasta
Ystäväni sama täällä haluaisin antaa sinulle neuvon joka auttaa sinua . Saisinkohan yhteyttä sinuun vaikka sähköpostitse ?
- kjhhggff
JP69 kirjoitti:
HUOM.Ei ole olemassa pahanlaatuista ja hyvänlaatuista kasvainta.Jos kasvain todetaan niin se erottaa ne onko se aktiivinen vai ei.Sinun puheillasi sinulla on siis aktiivinen kasvain.Tiedän koska itsellänikin on sellainen päässä..Teen töitä normaalisti ja nautin elämästä.Minulla sitä ei voida leikata koska on sellaisessa paikassa että suurempi vaara poistaessa kuin olla omassa rauhassa...
Pahanlaatuinen=syöpä. Ja tasan on luokittelussa onko se pahanlaatuinen vai ei. Lapsellani on syöpä. Eli pahanlaatuinen aivokasvain.
- Milla
En tiedä mitä oikeastaan voisi sanoa, mutta tuli vain sellainen olo, että pitää kirjoittaa.
Ymmärrän, että läheisesi haluaisivat jatkaa hoitoja, toiveenaan jos kumminkin..... On kuitenkin tärkeää, että olet sellaisissa voimissa, että pystyt itsekkin tähän asiaan vaikuttamaan. On hyvä, että saat viettää loppuaikasi "rauhassa" raskailta hoidoilta.
En kuitenkaan halua (eikä minun kuulukkaan)sanoa kumpi on oikein. Hoitaa vai tässä tapauksessa jättää hoitamatta.
Ehkä parasta hoitoa tässä vaiheessa on se, että saa viettää loppuaikasi niin luonnollisesti kuin mahdollista ja nauttia pienistä asioista joita kenties ei aiemmin ole huomannut. Rakastaa läheisiään ja saada rakkautta.Itsestäänselviä asioita joita me terveet emme aina vaan huomaa.Itsekkin vasta nyt havahduin ajattelemaan niitä.
Katsele vielä auringonsäteitä jotka tuntuvat toisinaa pilvien raoista pilkahtelevan.
Uskovainen en ole, mutta mistäs sitä tietää jatkuuko ja millaisena elämämme kun täältä maan päältä lähdemme. Niinkuin meille kaikille jonain päivänä käy, sitä päivää me emme etukäteen kukaan tiedä.
Olet mielessäni tänään.. - OSKU
ÄLÄ LUOVUTA.ÄLÄ JÄÄ ODOTTELEMAAN.OTA VASTAAN KAIKKI HOIDOT MITÄ VOIT!!!!!
HÄVIÖ EI OLE TOTTA ENNEN KUN LOPPUVIHELLYS KUULUU.SIIHEN ASTI ON AIKAA VOITTOON.
TAISTELE !
TSEMPPIÄ ,TSEMPPIÄ!!!- LahesmEssiL
Miten olette voineet, kun aivokasvaimenne todettiin 15 vuotta takaperin? Syöpähoidot ovat olleet vaikutukseltaan melkeinpä samat jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Jotain uudistumista on tapahtunut mutta onko eloonjäämismahdollisuudet yhtään sen paremmat NYT kuin 15 VUOTTA takaperin?
- hei!
päätöstäsi sillä nämä hoidothan ovat ihan kamalia. Itseäni ei (vielä?) syöpä edes niin hirveästi kiusaakaan "lomilla" niin kyllä tulee mieleen monesti että kun saisi olla vaan rauhassa vaikka sen vähänkin aikaa vaikka se päätös veisikin suoraan allikkoon... Mietin vain että jos LÄÄKÄRISIKIN ovat sitä mieltä että hoitoja kannattaisi jatkaa niin ehkä niitä sitten tosiaan kannattaisi? Täytyyhän heillä olla siihen joku syy, eivät kai he kalliita hoitoja jakele yksinomaan sairasta kiusatakseen, vaan joku hyötynäkökulma heillä varmasti on mielessä. Siis harkitse vielä rauhassa, jooko?
- ......
öisin kun nukut,kiipeän tähden reunalle ja katselen sinua sieltä,lähetän suojelusenkelin vierellesi koska olet tärkeä-VOIMIA SINULLE!!!
- hoidossa oleva -81
Olen itse aivokasvaimen takia stereotaktisessa sädehoidossa. Hoito ei ole vielä käynyt kauhean raskaaksi ja vasta vauvan saaneena minulla on pakko yrittää kaikkeni parantuakseni.
Hoitoja kannattaa ainakin kokeilla, ei toivoa ole vielä menetetty! Ja apua ja samankokenutta keskusteluseuraahan saa heti jos vain haluaa. Yksin ei päätösten kanssa kannata jäädä.- halaus
*halaa lujasti* sä pystyt selvitymään!
- teemu
minulta leikattiin 5vuotta sitten aivokasvain hyväin laatuisena...mutta se on uusiutunut pahanlaatuisena...minulle ennustettiin elinaikaa 2-6kk...käyn ite vielä sädehoidossa mutta en jaksaisi enää että tiedän miltä susta tuntuu ja taidan itsekkin luovuttaa kun ei ole mitään mahdollisuutta parantaa tätä.
- Anonyymi
Mullakin on kasvain.... Ei vielä tiietä laatua 😭😭😭 oon vasta 12vuotias
- Virpi
minulla myös pahanlaatuinen kasvain oikealla aivoissa...leikkaus ei onnistu ja sädehoidot/sytostaattihoidot tehty.saatiin se pois mutta nyt,ilmeisesti se on uusinut.tämä on tosi rankkaa..en ole itsekkään kun vasta 26v.ja minulla on pieni lapsi ja kaikki muuten kunnossa.tiedän että pelottaa,mutta ´koita jaksaa yrittää myös itsesi ja kaikkien rakkaiden ja läheistesi puolesta.lähetän sinulle auringonsäteitä sydämeesi ja voimia!!!taistele!Samoin Teemulle samat lämpimät terveiset!!!
- girl-82
Miten voit? onko hodot auttanut? Tuli niin paha mieli puolestasi.Toivottavasti hoidot ovat auttaneet sua.Voimia!!!! :) Mä ite olen 24-vuotias nuori naiinen.Pelkään ihan kamalasti että mullakin on aivokasvain.pelottaa! on ollut jo muutaman kuukauden kovaa päänsärkyä ja huonoa oksettavaa oloa! pitää vaan toivoa parasta...
- toivo
musta tuntu tosi pahalta kun huomasin kirjoituksesi.tajusin ettet välttämättä olisi lukemassa enää tätä.toivon yli kaiken että olet saanut jostain voimaa ja olet jaksanut jatkaa hoitoja.sillä tavalla itse saisin voimaa jatkaa omia hoitojani.itselläni oli vatsa syöpä ja parannuin.vuosi sen jälkeen todettiin aivokasvain.välillä mustakin tuntuu etten jaksaisi,mutta aina pitää toivoa ihmettä ja yrittää.
- Emo11
Tyttärelläni (22 v) oli aivokasvain (pahin mahdollinen aste ja pahin mahdollinen paikka aivoissa) ja hänen tapauksessaan kaikki kävi niin nopeasti, ettei ehtinyt kuin vieressä ihmetellä, miten meille näin voi käydä. Kaikki syöpätapaukset ovat yksilöllisiä, ja se ei siis tarkoita, että muille käy niin kuin meidän tapauksessamme. Aina on toivoa niin kauan kuin on elämää.
Lähetän kaikille teille toivoa ja voimaa! - Katri.anniina
Veljelläni todettii 2,5 kk sitten pahanlaatuinen aivokaivain (kaivaimen nimi on Pineoblastooma gradus 4.pahin mahdollinen ja pahimmassa paikassa.) nyt on säde joksoa jäljellä 1 viikko. Syöpä on levinny laajalti myös selkärankaan viimeisissä magneetti kuvauksissa mikä otettiin noin kuukausi sitten. Syöpä on siis erittöin aktiivinen. Sädetyksen jälkeen on huilia 1kk ja sitten alotetaan kemolla.
Haluaisin jutrlla ihmisten kanssa enemmän tästä tilanteesta ja muiden kokemuksista sekä perheiden kanssa jotka käyvät läpi samanlaisia asioita. Äitin kuoli 18.6 2013 eli kolme vuotta sitte leukemiaan. Kaikki nämä asiat ovat tulleet niin nooeasti että tarvitsen jonkilaista vertaistukea
Ja viellä aloittajalle (ketju on vanha) en tiedä miten sinulle kävi. Toivottavasti kävit hoidot. Loppuun ja ihme tapahtui ja olisit elossa - Daddyslittlegirl.91
Katri.anniina kirjoitti:
Veljelläni todettii 2,5 kk sitten pahanlaatuinen aivokaivain (kaivaimen nimi on Pineoblastooma gradus 4.pahin mahdollinen ja pahimmassa paikassa.) nyt on säde joksoa jäljellä 1 viikko. Syöpä on levinny laajalti myös selkärankaan viimeisissä magneetti kuvauksissa mikä otettiin noin kuukausi sitten. Syöpä on siis erittöin aktiivinen. Sädetyksen jälkeen on huilia 1kk ja sitten alotetaan kemolla.
Haluaisin jutrlla ihmisten kanssa enemmän tästä tilanteesta ja muiden kokemuksista sekä perheiden kanssa jotka käyvät läpi samanlaisia asioita. Äitin kuoli 18.6 2013 eli kolme vuotta sitte leukemiaan. Kaikki nämä asiat ovat tulleet niin nooeasti että tarvitsen jonkilaista vertaistukea
Ja viellä aloittajalle (ketju on vanha) en tiedä miten sinulle kävi. Toivottavasti kävit hoidot. Loppuun ja ihme tapahtui ja olisit elossaHei,
Kun luin teidän viestit niin oli vaikeaa olla itkemättä. Tiedän miltä omaisista tuntuu. Isäni joutui ambulanssilla sairaalaan 15.8.16 huimauksen ja kävelyn vaikeutumisen takia. Pian sain kuulla että isälläni(48v) on nähty aivoissa jokin muutos. Ei mennyt kauan kun lääkäri tuli ja kertoi meille että isälläni on kaksi aivokasvainta. Aivojen oikealla puolella. Toinen on kookas,5x3x3cm ja toinen 2.3cm. No, toinen huono juttu on että kasvaimet sijaitsee aivan aivokurkiaisen vieressä, leikkaus on mahdotonta. 1.9 otettiin töölössä koepala kasvaimesta. 2 viikkoa meni taas tietämättömyyden sekaisissa päivissä. Oltiin ihan poikki. Isä oli masentuneena makasi vain kotona ja kävely tuntu menevän huonompaan koko ajan. Mulla on myös pienempiä sisaruksia jotka eivät tiedä muuta kuin että isä on sairaslomalla. 2viikkoa koepalan oton jälkeen töölön lääkäri soitti mulle ja kertoi, että syöpä ei tule parantumaan koskaan ja elinaikaa kysyessäni lääkäri vastasi että kuukausista vuoteen. Mun elämä tuntui pysähtyvän siihen paikkaan. Iski mieletön päänsärky.3viikkoa koepalan oton jälkeen tuli sädepolilta kutsu. Lääkäri kertoi että koepala oli aika niukasti otettu joten täysin ei pystytä sanomaan onko kyseessä gliablastooma vai gliooma 3. Patologi oli kuitenkin kirjoittanut diagnoosiksi glioma malignum. Lääkäri kertoi että hyvin aggressiivinen kasvain on valitettavasti, no onhan se valitettavaa. Yritin pysyä vahvana isän vierellä kun kuuntelimme lääkäriä mut oikeasti tuntui että sydän ja keuhkot oli tulessa kun sattui niin paljon. No, kemosädehoito alkoi 27.9. 5xviikossa sädehoitoa ja joka pv aamulla 2h ennen sädetystä solunsalpaaja tabletti otetaan. Viikonloppuisin vain solunsalpaajaa. 1kk mennään näin ja sit 1kk taukoa ja sit suuremmalla annoksella solunsalpaajaa ja 3kk päästä uusi mri. Koko perhe on rikki. Mulla jäi opinnot, äitillä myös. Isoveli hoitaa isän firmaa ja 3pienempää sisarusta ovat vasta peruskoulussa mutta hekin ovat huomanneet, että kaikki ei ole hyvin isällä. Itse olen 25vuotias ja tuntuu että mielenterveys ei kestä tätä enää. Välillä olen myös ihan varma että mulla on myös aivokasvain. En tiedä mistä sais voimaa.. välillä vain katse pysähtyy..että elämä pysähtyy.mut ei kuitenkaan . Kaikki jatkaa elämäänsä mutta mä jumituin. Isä on mulle niin rakas. Pelottaa tuleva. Miten voin päästää isää lähtemään? Hän on niin nuori ja suunnitteli vielä vaikka mitä tulevaisuuden suhteen. Niin kuin kaikki muutkin. Välillä vihastuttaa tää sairaus. Se ei ole reilua. Ei yhtään kenellekään :( tää syksy on ollut elämäni rankinta aikaa. En tiedä miten rankkaa aikaa vielä on tulossa mutta niin kauan on toivoa kun on elämää. En ennen tätä saiarautta sanonut isälle ikinä mitään rakastavani häntä mutta nyt sanoin isälle rakastavani häntä ja että hän on maailman paras isä minulle.
- ....
hei...luin juttusi ja otan osaa...mun isällä on kans sama juttu ja se on tosi raskasta mulle ja muille perheenjäsenille ja sukulaisille... mutta voin sanoa sulle et sun kannattais viä miettiä sitä sädehoiti juttu :) se on oikeesti tehokas ja sillee...mu isälle todettiin se joku 9-10 kuukautta sitten ja se leikattiin melki heti ja sit se kävi sädehoidoissa ja nyt se syö lääkkeitä :/ se on raskasta ja sillee mutta ei siittä huomaa et sillä on kasvain ku se on tosi hyvässä kunnossa... tietenkään ei kukaan voi pakotta sua menee sädehoitoihin...
- RoseJ
mä rupesin itkemään kun mä luin ton ja tajusin että et vältämättä oo enää lukemassa tätä mun viestiä mutta kuitenkin kaikkea hyvää :)
- omainen
kyynel89 oletko hengissä
- Marjukka
moi kyynel,
kiitos sinun kirjeestä. sain eilen tietää että minun ystävällä,36v, on aivokasvain. mieli on ihan maassa. uskon kuitenkin että tämä elämä maan päällä ei ole ainoa mitä on. minulta kuoli (=paha sana) sanoisin enneminkin että minulta meni parempaan paikkaan vanhemmat vuosia sitten ja se tuntui hirvittävän pahalta, mutta tiedän että heillä on hyvä olla.
toivoisin että sinä kirjoittaisit minulle?voitaisiin keskustella msn:ssä jos haluat.
voimia sinulle pikkuinen!
terveisin marjukka- lähteä vielä..
Tänään aamulla viimeksi mietin kenelle voisin tästä puhua.. Googlettamalla löysin tämän ketjun ja nyt on ihan pakko kirjoittaa. Toivon täydestä sydämestäni, että teillä kirjottaneilla (ja myös lukijoilla jotka painivat asian kanssa) on parempi olla ja että olette selviytyneet.
- Juki
lähteä vielä.. kirjoitti:
Tänään aamulla viimeksi mietin kenelle voisin tästä puhua.. Googlettamalla löysin tämän ketjun ja nyt on ihan pakko kirjoittaa. Toivon täydestä sydämestäni, että teillä kirjottaneilla (ja myös lukijoilla jotka painivat asian kanssa) on parempi olla ja että olette selviytyneet.
Hei,
Reilut 2 vuotta sitten minulla paljastui aivokasvain, joka leikattiin. Todettiin gradus 2:ksi. Selvisin hyvin leikkauksesta ja toipumisjaksosta hyväkuntoisena ja palasin normaaliin elämään. Mitään jälkihoitoja en saanut. Hienointa oli se, että uusi naisystäväni (jonka olin tavannut vasta n. 1 kk aiemmin) piti itsestään selvänä, että hän on rinnallani ja hoitaa minua toipumisen aikana. Miten elämä voikaan tuoda kohdalle sellaisia upeita ihmisiä - toiv. sinullekin! Uusi kasvain paljastui seurantakuvassa (ankaraa v'tutuusta) ja leikattiin tasan vuosi sitten. Olipa mokoma ärtynyt gradus 4:ksi, eli kaikkein pelottavimmaksi pahanlaatuiseksi. Miten sellaisen sanoo ja selittää lapsilleen??! Noh, leikkauksesta selvisin taas todella nopeasti ja hyvin - naisystävä rinnallani. Sitten alkoivat säde- ja sytostaattihoidot, joista myös onnekseni selvisin hyvin - jopa pyöräilin sädeklinikalle hoitoihin ja iltaisin kävin uimassa yms. Hoitojen jälkeen nyt elokuussa lääkäri totesi, että kaikki on mennyt niin hyvin kuin tässä tilanteessa mahdollista; kasvain on pysäytetty. Nyt elän normaalia elämää hyväkuntoisena. Tulevaisuuttani en voi tietää - elämä on tässä ja nyt. Koitin tällä sanoa sen, että pahoistakin kasvaimista voi selvitä; lääkärit ja hoidot ovat todella hyviä. Mulla elämän vähimmäistavoite on nuorimman tyttäreni lakkiaiset 2014 keväällä -sinne asti haluan elää. Elää ja nauttia!! Oh God I really do
Jos haluat jutella, lähetä sähköp.viesti.
tere juki - Toivo
Juki kirjoitti:
Hei,
Reilut 2 vuotta sitten minulla paljastui aivokasvain, joka leikattiin. Todettiin gradus 2:ksi. Selvisin hyvin leikkauksesta ja toipumisjaksosta hyväkuntoisena ja palasin normaaliin elämään. Mitään jälkihoitoja en saanut. Hienointa oli se, että uusi naisystäväni (jonka olin tavannut vasta n. 1 kk aiemmin) piti itsestään selvänä, että hän on rinnallani ja hoitaa minua toipumisen aikana. Miten elämä voikaan tuoda kohdalle sellaisia upeita ihmisiä - toiv. sinullekin! Uusi kasvain paljastui seurantakuvassa (ankaraa v'tutuusta) ja leikattiin tasan vuosi sitten. Olipa mokoma ärtynyt gradus 4:ksi, eli kaikkein pelottavimmaksi pahanlaatuiseksi. Miten sellaisen sanoo ja selittää lapsilleen??! Noh, leikkauksesta selvisin taas todella nopeasti ja hyvin - naisystävä rinnallani. Sitten alkoivat säde- ja sytostaattihoidot, joista myös onnekseni selvisin hyvin - jopa pyöräilin sädeklinikalle hoitoihin ja iltaisin kävin uimassa yms. Hoitojen jälkeen nyt elokuussa lääkäri totesi, että kaikki on mennyt niin hyvin kuin tässä tilanteessa mahdollista; kasvain on pysäytetty. Nyt elän normaalia elämää hyväkuntoisena. Tulevaisuuttani en voi tietää - elämä on tässä ja nyt. Koitin tällä sanoa sen, että pahoistakin kasvaimista voi selvitä; lääkärit ja hoidot ovat todella hyviä. Mulla elämän vähimmäistavoite on nuorimman tyttäreni lakkiaiset 2014 keväällä -sinne asti haluan elää. Elää ja nauttia!! Oh God I really do
Jos haluat jutella, lähetä sähköp.viesti.
tere jukiHei
Mitä sulle nyt kuuluu? Itse tässä panikoin, koska eka kuva otetaan 11/08, sädehoito oli keväällä ja nyt on pää hieman särkenyt toiselta puolelta , ettei vaan olisi levinnyt....Tuo sinun asia oli todella positiivinen kuulla Kasvaimeni leikattiin 2/08. Hyvää jatkoa sinulle!!!
t.pelkuri - Juki
Toivo kirjoitti:
Hei
Mitä sulle nyt kuuluu? Itse tässä panikoin, koska eka kuva otetaan 11/08, sädehoito oli keväällä ja nyt on pää hieman särkenyt toiselta puolelta , ettei vaan olisi levinnyt....Tuo sinun asia oli todella positiivinen kuulla Kasvaimeni leikattiin 2/08. Hyvää jatkoa sinulle!!!
t.pelkuriHei,
Minulle asiat ovat oikein hyvin - nyt. Olen täysin normaalikuntoinen. Käyn edelleen kuvauksissa noin joka 3. kk, ja totta kai mielessä on se (todennäköinen) mahdollisuus, että joskus taas voi kasvua löytyä, mutta ei sitä kannata nyt murehtia. Tärkeintä on se, että elämä on tässä ja nyt: iloisena, aurinkoisena, arkisena, joskus surullisena - nautittavana. Voisin jopa sanoa, että elämäni on nyt laadullisesti parempaa kuin ennen sairastumista. Nyt ei ole mitään esteitä, tekosyitä, jättää asioita tekemättä, tärkeitä sanoja sanomatta ja nauttimatta elämästä tässä ja nyt.
Pelkoa en tunne - enää(v'''tusta joskus). Se on vaan jotenkin saatava käsiteltyä, ettei vaivaisi. Toivon sinunkin löytävän oman tapasi siihen. Älä anna sen haitata elämääsi!!
PS. Tiedän ihmisen, joka on leikattu 5 kertaa, ja hän on edelleen hyvässä kunnossa.
tere Juki - metsänhoitaja
Juki kirjoitti:
Hei,
Minulle asiat ovat oikein hyvin - nyt. Olen täysin normaalikuntoinen. Käyn edelleen kuvauksissa noin joka 3. kk, ja totta kai mielessä on se (todennäköinen) mahdollisuus, että joskus taas voi kasvua löytyä, mutta ei sitä kannata nyt murehtia. Tärkeintä on se, että elämä on tässä ja nyt: iloisena, aurinkoisena, arkisena, joskus surullisena - nautittavana. Voisin jopa sanoa, että elämäni on nyt laadullisesti parempaa kuin ennen sairastumista. Nyt ei ole mitään esteitä, tekosyitä, jättää asioita tekemättä, tärkeitä sanoja sanomatta ja nauttimatta elämästä tässä ja nyt.
Pelkoa en tunne - enää(v'''tusta joskus). Se on vaan jotenkin saatava käsiteltyä, ettei vaivaisi. Toivon sinunkin löytävän oman tapasi siihen. Älä anna sen haitata elämääsi!!
PS. Tiedän ihmisen, joka on leikattu 5 kertaa, ja hän on edelleen hyvässä kunnossa.
tere JukiAika kiva oli lukea noin positiivisesti ajattelevan ihmisen viestiä. Itse sairastuin -99, astrosytooma gradus III. Hoidot ja silleen.....niin kun tiedätte.
Täällä sitä vielä kirjoitellaan ja ihmetellään maailman menoa. Ns. normaalia elämää vietän, joskus potuttaa, huolettaa ja masentaa, joskus elämä tuntuu taas niin ihanalta. Näähän on niitä normaaleja tunteita mitä tähän elämään kuuluu.
Kaikkea hyvää kaikille kirjoittaneille ja voimia taistelussa tätä h....tin tautia vastaan.
- symppis36
sanon en osaa lohduttaa,mutta minä yritän ymmärtää kaikkia syöpä potilaita varsinkin juuri nyt.Ei sillä ettenkö olisi aina halunnut ymmärtää ja välittää ihmisistä mutta kun se omalle tai lapsen kohdalle sattuu niin sitä havahtuu elämän oikeudenmukaisuuttomuuteen.Minun 8 vuotiaalla tyttärelläni todettiin vajaa 2 vk. sitten aivorungon ja pikkuaivojen välissä kasvain ja siitä lähtien on ollut itkua,tuskaa,epätoivoa.Silti iloakin asiassa on ollut jos jotain positiivista pitää löytää.Herää todellisuuteen,kuinka rakkaita ja tärkeitä läheiset voi olla kun tukea tarvitaan.Ihailen kaikkia lapsia jotka ovat niin positiivisia hoidon ja mahdollisuuksien suhteen.Se valaa uskoa ja toivoa meihin vanhempiihinkin.Toivon sinulle uskoa,voimia koettelemuksesi kanssa.Niin kauan on toivoa kun on elämää.
- Uskon...
Niin kauan kuin on elämää, meidän on nautittava siitä. Olen tullut uskoon ja kristitty ja uskon, että kaikki, jotka uskovat Jeesukseen Jumalan poikaan parantuvat joko psyykkisesti tai fyysisesti. Rukoilen myös teidänkin puolesta. Muistakaa Usko, Toivo ja Rakkaus.
Olen itsekin 19v ja minunkin nuoruuteni ei ole ollut helppoa...
- toivoa on
haluaisitko kokeilla rukousta mikäli et vielä ole kokeillut .itse rukoilin kerran näin "Jumala jos olet olemassa niin pelasta minut jos olen matkalla kadotukseen "siihen tuli vastaus.sen jälkeen olen parantunutkin sairauksistakin rukouksen kauttamutta .tärkeintä tässä elämässä on saada synnit anteeks.Käy myös sivuilla www.armo.inffo.fi
- toivoa
www.armo.info -on oikea osoite laitoin äsken väärän osoitteen
- mmarjo<:
Hei.
Olen elokuussa 15 vuotta täyttävä tyttö. En tiiä kuuluuko tää tänne, mutta kirjotan kummiski. Eli mulla on viime aikoina ollu useesti päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointiaki. Kävin sydänkuvissa ja verikokeissa - tuloksetta. Valitettavasti mun oma lääkäri on sellanen et sitä ei oikeesti kiinnosta mikä sen potilaista vaivaa :< pitää tätä luulotautina. Oon alkanut pelkäämään kasvainta (varmaanki tuloksetta mut silti se pyörii mielessä!) :< Haluaisin mennä tutkimuksiin, vaikka vaan varmuuden vuoks, mut en kehtaa ehdottaa sitä sille lääkärille. En tiiä mitä tekisin. Tää on luultavasti turhaa pelkoa mut silti! En tajuu sitäkään miks tän tänne kirjotin, tuntuu vaan siltä et pakko puhua jollekin. En viiti kavereille/perheelle kertoa koska se ei ehkä ole mtn vakavaa.
Kaipaisin todellakin neuvoja mitä tehdä, tuntuu että olen niin yksin.
Toivotan myös paljon, paljon voimia kaikille teille! (: Pärjäilkää.
-marjo, kirkkonummi - tuntohäiriö
mmarjo<: kirjoitti:
Hei.
Olen elokuussa 15 vuotta täyttävä tyttö. En tiiä kuuluuko tää tänne, mutta kirjotan kummiski. Eli mulla on viime aikoina ollu useesti päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointiaki. Kävin sydänkuvissa ja verikokeissa - tuloksetta. Valitettavasti mun oma lääkäri on sellanen et sitä ei oikeesti kiinnosta mikä sen potilaista vaivaa :< pitää tätä luulotautina. Oon alkanut pelkäämään kasvainta (varmaanki tuloksetta mut silti se pyörii mielessä!) :< Haluaisin mennä tutkimuksiin, vaikka vaan varmuuden vuoks, mut en kehtaa ehdottaa sitä sille lääkärille. En tiiä mitä tekisin. Tää on luultavasti turhaa pelkoa mut silti! En tajuu sitäkään miks tän tänne kirjotin, tuntuu vaan siltä et pakko puhua jollekin. En viiti kavereille/perheelle kertoa koska se ei ehkä ole mtn vakavaa.
Kaipaisin todellakin neuvoja mitä tehdä, tuntuu että olen niin yksin.
Toivotan myös paljon, paljon voimia kaikille teille! (: Pärjäilkää.
-marjo, kirkkonummiPelkään itsekkin aivokasvainta. Mietin vastausta yksin, vasemassa kädessäni on tuntoaisti oikeaa kättä paljon huonompi, kaulassani on pieni kyhmy, minua ahdistaa usein, huimausta on esiintynyt jonkin verran sellaista kuin laivalla olisi keinuttavaa, näköhäiriöitä on myös hetkittäin > näkö tarkastettu > erinomainen.
Mikä mua vaivaa ?
- Nainen37
Ihmettelin tässä, että moni on kirjoittanut Kyynel89:lle terveisiä, mutta oletteko katsoneet, että hän on kirjoittanut viestinsä v. 2004 ja te vuosia sen jälkeen vastaatte hälle, vaikka hän kirjoitti, että luultavasti hällä pari kuukautta elinaikaa. Eli onkohan Kyynel89 siirtynyt ajasta ikuisuuteen jo vuosia sitten? Eihän hän ole tänne enää mitään kirjoittanutkaan ensimmäisen ja ainoan viestinsä jälkeen...
- mies30w
onkos sulla nainen37 jotain oireita ollu tai aivokasvainta? sain ite tänään lähetteen neurologiin omieni takia. saas nähä löytyykö mitään sieltä.
- ikävää, mutta
mies30w kirjoitti:
onkos sulla nainen37 jotain oireita ollu tai aivokasvainta? sain ite tänään lähetteen neurologiin omieni takia. saas nähä löytyykö mitään sieltä.
tuskin hän enää täällä on näitä lukemassa.
- mbclk239
vielä pelissä mukana.ei voi kertoa tutuillekaan.kova juttu ittellekin
- daiga
Voimia sinulle!
Mä tekisin saman päätöksen, sinun sijassasi. Äidillä todettiin sunnuntaina paha aivokasvain, ja haluaisin äitini tekevän nyt saman päätöksen. Leikkaus on mahdoton...ja ei toivoa paremmasta. Miksi rääkätä itseään kivuliailla hoidolla, kun ei toivoa juuri ole. Mutta, se...toivo kai meistä tekeekin ihmisiä?
Ja luopumisen vaikeus...Se on jokaiselle osapuolella vaikeaa, mutta joku päivä, se tulee eteen jokaiselle. Vääjäämättä. Ja palaamme sinne mistä tulimme. Energia ei koskaan katoa, muista se! Oli uskontosi/elämänkatsomuksesi mikä tahansa! Energia jatkaa kulkuaan....mutta voimia sinulle kuitekin toivotan. Toivottavasti löydät rauhan.
Mä haen äidin kotiin perjantaina sairaalasta, ja vietetän kotona viimeiset päivät. Se on tärkeää. Ei mikään muu. - tsemppiä sinulle
Hei
Mulla on itsellä sama 3. asteen glioma. Leikattiin 1kk sitten ja nyt alkaa sädehoito tyksissä 31.3.08 menen tyksiin sisään, jotta voivat seurata miten hoito käynnistyy. On tämä niin kamala asia, itseäkin itkettää vaan parhaillaan ja mietin onko enää paljoa elinaikaa jäljellä, lapsia käy sääliksi.. Palataan en voi enempää nyt kirjoittaa
terv. Tarja Hyvää pääsiäistä sinulle- apila04
hei tarja! kuinka saisin yhteyden sinuun??
haluaisin kuulla kuinka jakselet.meidän 18v pojalla on myös leikattu 3.asteen glioma.
hoidot ovat takana ja lokakuussa kuvaus.
olisi huojentavaa keskustella kanssasi!
t.apila04
- enkelilapsi
oli todella pahaa luettavaa:( ite olen myös menossä pääkuvaukseen, pois sulkeevat sillä kuulemma aivokasvaimen.. mua pelottaa aivan sairaasti, mä oon 30vee 3 lapsen äiti ja mä en tiiä mitä ajatella..
- mites?
Noh miten kävi? saitko terveen paperit?
mä oon kans menos kuvaksiinja oon niin paniikissa:(
- glioma3.
Hei
Mitä sulle kuuluu tällä hetkellä, itsellänikin on sama juttu, leikattiin 2/08 ja 11/08 otetaan eka kuva päästä sädehoidon jälkeen. Pelkään todella paljon ettei taas avattaisi uudestaan päätä, kun sain tiedon 1/08 olin aivan maassa kesä meni hieman paremmin, mutta nyt alkaa taas pelko painaa päälle kuvauksen vuoksi.... kuoli 9 kk sitten ja viime viikolla tuli kuolinsyy: keuhkoista lähtenyt etäpesäke, halkaisijaltaan 4,5 cm, aivoissa otsalohkossa.
Hänellä päänsärkyä hoidettiin niskojen kulumina: hierontaa, näköhäiriöt hoidettiin mikreeninä ja kouristuskohtaukset paniikkihäiriönä.
Jossittelu on kovaa ja ahdistavaa, miten olisi, jos kasvain olisi löytynyt ajoissa.Lapsieni ei tarvitsisi ikävöidä isää.
Toivon teille kaikille voimia, ja toivoa.- hmmmm
Täytän kohta vasta 14vuotta. Minulla epäiltiin pienempänä aivokasvainta. Minusta tuntuu että minulla on nyt se aivokasvain. Päänsärkyjä on paljon (välillä koskee vain oikealle ja välillä koko päähän), minulla on lähes päivittäin pahaa oloa ja pyörryttää. Kuulen ja nään välillä harhoja. (olen myös todella itsetuhoinen ja masentunut) En ole pystynyt kertomaan kenellekkään aikuiselle vaikka ne ystävät jotka tietää yrittävät saada minut puhumaan. Minua ei pelota kuolema yhtään, oikeastaan odotan sitä. (sairasta mutta silti)
- toisen 14väiti
hmmmm kirjoitti:
Täytän kohta vasta 14vuotta. Minulla epäiltiin pienempänä aivokasvainta. Minusta tuntuu että minulla on nyt se aivokasvain. Päänsärkyjä on paljon (välillä koskee vain oikealle ja välillä koko päähän), minulla on lähes päivittäin pahaa oloa ja pyörryttää. Kuulen ja nään välillä harhoja. (olen myös todella itsetuhoinen ja masentunut) En ole pystynyt kertomaan kenellekkään aikuiselle vaikka ne ystävät jotka tietää yrittävät saada minut puhumaan. Minua ei pelota kuolema yhtään, oikeastaan odotan sitä. (sairasta mutta silti)
hei,itselläni on samanikäinen poika joka on toistuvasti neljän vuoden ajan valitellut kummallisista päänalueen vihlomisista ja pikasäryistä. Jonkin astaista agressiivisuuttakin olen huomannut. Kävimme lääkärillä,joka ei ollut huolissaan..koska..niin en tiedä miksi. Itsekkin kyllä murrosiässä kärsin usein pään vihlomisista. Ole itsellesi rehellinen ja kiltti koska olet tärkeä lapsi ja kävele lääkäriin ja pyydä selvitys kipuihisi. tai kävele äitisi/isäsi/läheisimmän aikuisen luokse ja kysy mitä tehdä. Maailmaan on annettu paljon lääkereitä joilla on paljon tietoa on sulaa hulluutta jättää se käyttämättä. Ei kuolemaa luullakseni tarvitsekkaan pelätä,mutta toivotaan että elämäsi on mahdollisimman rikas ja pitkä. Halaus sinulle ja toivottavasti olet jo käynyt lääkärissä kun luet tämän.t.äiti 40v
- Evelyyn
toisen 14väiti kirjoitti:
hei,itselläni on samanikäinen poika joka on toistuvasti neljän vuoden ajan valitellut kummallisista päänalueen vihlomisista ja pikasäryistä. Jonkin astaista agressiivisuuttakin olen huomannut. Kävimme lääkärillä,joka ei ollut huolissaan..koska..niin en tiedä miksi. Itsekkin kyllä murrosiässä kärsin usein pään vihlomisista. Ole itsellesi rehellinen ja kiltti koska olet tärkeä lapsi ja kävele lääkäriin ja pyydä selvitys kipuihisi. tai kävele äitisi/isäsi/läheisimmän aikuisen luokse ja kysy mitä tehdä. Maailmaan on annettu paljon lääkereitä joilla on paljon tietoa on sulaa hulluutta jättää se käyttämättä. Ei kuolemaa luullakseni tarvitsekkaan pelätä,mutta toivotaan että elämäsi on mahdollisimman rikas ja pitkä. Halaus sinulle ja toivottavasti olet jo käynyt lääkärissä kun luet tämän.t.äiti 40v
Minä olen kuullut että monet ihmiset ovat parantuneet Jeesuksen avulla. Kannattaa kokeilla. Mene kirkolle rukoiltavaksai tai rukoilkaa kotona yhdessä. Nimittäin Jeesukselle ei ole mikään mahdotonta.
- EVEZY
toisen 14väiti kirjoitti:
hei,itselläni on samanikäinen poika joka on toistuvasti neljän vuoden ajan valitellut kummallisista päänalueen vihlomisista ja pikasäryistä. Jonkin astaista agressiivisuuttakin olen huomannut. Kävimme lääkärillä,joka ei ollut huolissaan..koska..niin en tiedä miksi. Itsekkin kyllä murrosiässä kärsin usein pään vihlomisista. Ole itsellesi rehellinen ja kiltti koska olet tärkeä lapsi ja kävele lääkäriin ja pyydä selvitys kipuihisi. tai kävele äitisi/isäsi/läheisimmän aikuisen luokse ja kysy mitä tehdä. Maailmaan on annettu paljon lääkereitä joilla on paljon tietoa on sulaa hulluutta jättää se käyttämättä. Ei kuolemaa luullakseni tarvitsekkaan pelätä,mutta toivotaan että elämäsi on mahdollisimman rikas ja pitkä. Halaus sinulle ja toivottavasti olet jo käynyt lääkärissä kun luet tämän.t.äiti 40v
Mä olen 12 v minä pelkään todella kamalasti että mulla olisi aivokasvain. Mulla vihloo eri kohti päätä ja pelkään että pyörryn. Äiti sano että se ei voi olla mitenkään mahollista mutta mua pelottaa. Valvon melkein kaiket yöt pelkäen kasvainta eikä äiti suostu viemään minua lääkäriin.. Mullakin on pahaa oloa ja oksettaa. Joskus en saa henkeä AUTTAKAA!
- äiti myös
EVEZY kirjoitti:
Mä olen 12 v minä pelkään todella kamalasti että mulla olisi aivokasvain. Mulla vihloo eri kohti päätä ja pelkään että pyörryn. Äiti sano että se ei voi olla mitenkään mahollista mutta mua pelottaa. Valvon melkein kaiket yöt pelkäen kasvainta eikä äiti suostu viemään minua lääkäriin.. Mullakin on pahaa oloa ja oksettaa. Joskus en saa henkeä AUTTAKAA!
että lopetat tämän palstan lukemisen. Mene kouluterveydenhoitajan luokse ja kerro peloistasi ja oireistasi. Niitähän tulee vaikka vaan pelkäämisestä ja valvomisesta, todennäköisesti olet ihan terve.
Terveydenhoitaja kuuntelee sinua ja voi varata sinulle ajan koululääkärille tai terveysasemalle omalle lääkärillesi. Mene rohkeasti, ota vaikka joku ystävä mukaasi, kouluterveydenhoitaja on sinua varten koulussa!
Onnea ja toivotaan, että oireesi paranevat!
- hmmm.
kokeile käyttää havupuu-uutejuomaa reippaalla annostuksella, ehkä puolitoista pulloa päivässä. Olen lukenut sen useammassa tapauksessa parantaneen syövästä. Voit googlettaakin ja etsiä tietoa. Esim. Life-myymälät myy sitä ja myös netin kautta joistakin liikkeistä saa tilattua.
Toki aivokasvain on huonomaineinen ja voihan olla, että jos ikäsi on kaikki, niin pian kuolet... Mutta taistele kuitenkin ja tee kaikki voitava! - vaala
Äidilläni todettiin GlioBlastooma nyt keväällä. Leikattiin mutta meni huonompaan kuntoon sen jälkeen. On välillä hereillä ja jaksaa puhua jotain mutta ei ole enään sama ihminen. Lääkäri sanoi ettei ole mitään tehtävissä ja tänään oli saattohoitokokous. Tyksin lääkäri olisi kuitenkin halukas antaamaan sädehoitoa, mutta sairaus johtaa kuolemaa ja äitini on jo muutenkin väsynyt , mietin onko siitä mitään hyötyä enään. Suru on kova ja en edes osaa kuvitella sitä tuskaa mikä sinulla ja perheelläsi on. He varmasti eivät halua luopua sinusta ja tarttuvat jokaiseen oljenkorteen mitä on.
- kannustus10000000000
voimia kaikille sairastuneille
- suru1
Minun pojallani oli myös kovaa päänsärkyä ja oksentelua. Menimme lääkäriin ja saimme muutaman poissuljetun testin jälkeen ajan neurologille. Aika olisi ollut puolentoista viikon päästä, jouduimme menemään lastenklinikalle edellisenä sunnuntaina, tasapaino ongelman vuoksi. Päästä löytyi kasavain gradus3. Leikattiin tiistai aamuna 14.11.2012. Sen jäleen alkoi sytostaatit ja sädehoidot. Kaikki sujui hyvin pääsiäiseen asti. Kaksiviikkoa aikaisemmassa magneetikuvassa todettiin että kasvain ei ole kasvanut, mutta jotakin pientä varjostumaa pikkuaivojen päällä. Sitten oksentelu alkoi taas, poika masentui, menimme lääkäriin. Olimme sairaalassa puolitoista viikkoa ja sitten poika nukkui pois huhtikuussa. Kasvain oli levinnyt aivojen pinnalle ja siitä selkäytimeen asti. Nyt jäi vain kova suru ja muistot kiltistä ja ihanasta pojasta. Hän oli vain 11vuotias.
- minä vaan
suru1 kirjoitti:
Minun pojallani oli myös kovaa päänsärkyä ja oksentelua. Menimme lääkäriin ja saimme muutaman poissuljetun testin jälkeen ajan neurologille. Aika olisi ollut puolentoista viikon päästä, jouduimme menemään lastenklinikalle edellisenä sunnuntaina, tasapaino ongelman vuoksi. Päästä löytyi kasavain gradus3. Leikattiin tiistai aamuna 14.11.2012. Sen jäleen alkoi sytostaatit ja sädehoidot. Kaikki sujui hyvin pääsiäiseen asti. Kaksiviikkoa aikaisemmassa magneetikuvassa todettiin että kasvain ei ole kasvanut, mutta jotakin pientä varjostumaa pikkuaivojen päällä. Sitten oksentelu alkoi taas, poika masentui, menimme lääkäriin. Olimme sairaalassa puolitoista viikkoa ja sitten poika nukkui pois huhtikuussa. Kasvain oli levinnyt aivojen pinnalle ja siitä selkäytimeen asti. Nyt jäi vain kova suru ja muistot kiltistä ja ihanasta pojasta. Hän oli vain 11vuotias.
Voimia teille kaikille!
- K-S
suru1 kirjoitti:
Minun pojallani oli myös kovaa päänsärkyä ja oksentelua. Menimme lääkäriin ja saimme muutaman poissuljetun testin jälkeen ajan neurologille. Aika olisi ollut puolentoista viikon päästä, jouduimme menemään lastenklinikalle edellisenä sunnuntaina, tasapaino ongelman vuoksi. Päästä löytyi kasavain gradus3. Leikattiin tiistai aamuna 14.11.2012. Sen jäleen alkoi sytostaatit ja sädehoidot. Kaikki sujui hyvin pääsiäiseen asti. Kaksiviikkoa aikaisemmassa magneetikuvassa todettiin että kasvain ei ole kasvanut, mutta jotakin pientä varjostumaa pikkuaivojen päällä. Sitten oksentelu alkoi taas, poika masentui, menimme lääkäriin. Olimme sairaalassa puolitoista viikkoa ja sitten poika nukkui pois huhtikuussa. Kasvain oli levinnyt aivojen pinnalle ja siitä selkäytimeen asti. Nyt jäi vain kova suru ja muistot kiltistä ja ihanasta pojasta. Hän oli vain 11vuotias.
Tsemppiä ja jaksamista. Itse olin aikoinaan 14 ja sisko 16. Sisko lähti minä jäin. Aikaa kului kun isä lähti pikkuleikkaukseen ja piti jo tulla kimppakyydillä sairaalasta. Jotain tapahtui viidentenä yönä. Ei auttanut sairaalan 'Buranat'. Jotain oli mennyt pieleen. Itselläni lapsia ja nyt pienoinen pelko että toivottavasti heillä kaikki ok. Itse kävin kuvauksissa ja kokeissa ja mitään ei pitäisi olla. 75 prosentin varmuudella mennään. Sen aikaa mitä olemme tällä planeetalla nauttikaamme. Muistot säilyy aina eikä niitä kukaan vie niitä. Jaksamista. Lapsen menetys vanhemmille kauheaa.
- elämä-tai-kuolema
aattelin kirjoittaa tänne vielä....? mulla leikattu pikku aivokasvain (hyvän laatuinen) v89 ja" korjaus "leikkaus -94 siis 12v operoitiin!! nyt 38v... motoriikka häiriöt ja vasemman puolen tasapaino heikkous!!! :( mutta vielä "taistellaan".....!!!!!!!!!!! :)
- oyks-89
lisää... tuolta "ryhmät" valikosta sypä potilaat.....!
- ehkäpä13131
Jos toivo on jo menetetty ei menetä mitään jos kokeilee vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Natriumkarbonaatti (ruokasooda) THC (cannabis) graviola voi ainakin tuhota syöpäsoluja ja ehkä jopa pienentää kasvainta? Sokeri pois ruokavaliosta.
- hoito-ohje
Aivokasvainpotilaiden on syötävä runsaasti kaliumpitoista ruokaa ja levättävä.
"Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen." (Ilm. 20:15) - kasvain_päässä
Verisuonikasvain: Kavernoottinen hemangiooma aivoissa.
Olettko kuulleet? Oireileeko? Vaatiiko leikkaushoitoa? - Surullinen1234
Isälläni löydettiin pahin mahdollinen kasvain pahimmasta mahdollisesta paikasta aivoissa. Meni alle vuosi kun nukkui pois kovasta taistelusta ja hoidoista huolimatta. Olen sydämen pohjastani pahoilla kaikkien puolesta, jotka ovat samassa tilanteessa. Aivan hirveä sairaus ja niin epäreilu. Ihan hirveästi jaksamista. Lähetän hirmusti haleja ja auringonsäteitä sinne! Koita jaksaa.
- Anonyymi
2022 keväällä todettu gliooma4 vanhemmalla. 2022 syksyllä menehtyminen.
Kaikki alkoi kovilla päänsäryillä. Sädehoidot tehtiin kesällä.
Tuohon puoleen vuoteen mahtui kaatuminen, jonka seurauksena sairaalaan(aivoverenvuoto, joka loppu vaiheessa kuvattaessa loppunut. Lääkehoidot jäivät kesken kaatumisen takia), epilepsia kohtaukset(lääkityksellä hallintaan) ja loppu vaiheessa meni liikunta ja puhekyky lähes kokonaan. Yleiskunto huononi ennen kaatumista koko ajan suht kovaa vauhtia.
Kirjoitan tänne koska itse etsin paljon tietoa ja kokemuksia aivokasvaimesta .
Edunvalvonta ja kaikki mahdolliset valtuudet(pankki,sähköposti,puhelin jne)olisi hyvä tehdä, jotta joka hoitaa potilaan asioita pääsisi helpommalla ja hyvä tehdä silloin jo kun todetaan sairaus. Testamentti hautaustoive hyvä olla myös.
Kaikkea hyvää teille,jotka luitte tämän ja muista osoittaa tukea ja rakkautta sairastavalle. - Anonyymi
Syövät lisääntyneet Maailmalla mrna piikitysten alettua
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3773578
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit1971672Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.661327Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1461208- 117873
Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.164855Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu52821Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää117820Oli mukava tavata irl
Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt24809Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔46792