1800-luvun perhe-elämä vaikuttaa nopealla silmäyksellä varsin vieraalta nykyaikaan verrattuna, mutta selviä samankaltaisuuksiakin on löydettävissä. Perhe-elämä oli 1800-luvulla tiukan etiketin ohjailemaa ja varsin miehistä. Nainen oli kotitalouden hoitaja vailla mahdollisuuksia omaan työuraan. Elämää säännöllistivät etiketin lisäksi myös varsin ahdas aikarytmitys. Seksuaalimoraali oli tiukka ja uskonnollinen elämäntapa piti pintansa yhteiskunnan maallistumisesta huolimatta. Kodit olivat rauhoittumispaikan lisäksi myös eräänlaisia vaurauden ja statuksen osoittimia muille ihmisille. Yleiset vierailut olivat jäykkiä ja varsin teennäisen oloisia sekä ajallisesti rajattuja. Sivistyneistön harrastuksiin kuului myös ooppera, teatteri, lukeminen, musiikki sekä tanssi. Kuitenkin perhe-elämässä vallitsi jokaisella osa-alueella tietty säännöllisyys ja sovinnaisuus. Kesäisin perheet ”pakenivat” kaupungista luonnon rauhaan ja puhtauteen.
Nopeasti silmäiltynä 1800-luvun perhe-elämä vaikuttaisi siis varsin jäykältä ja muodolliselta jos vertaamme sitä nykyajan elämänmenoon. Ensinnäkin naisen asemassa on tapahtunut valtaisa muutos, minkä myötä nainen ei ole elää kotinsa vanki. Nykyään nainen käy lähes poikkeuksetta ansiotyössä ja miehen asema perheen päänä on historiaa. Tasa-arvoisuus on nykypäivän perhe-elämän teesi. Osittain tämän tasa-arvon, mutta etenkin kotien koneellistumisen myötä palvelijat ovat poistuneet kodeista, ja nykyään miehetkin osallistuvat kotitöihin. Tulee kuitenkin muistaa, että esimerkiksi katolisissa maissa naisen perinteinen asema kotiäitinä on säilynyt varsin vahvana. 1800-luvun elämää hallinnut etiketti on poistunut ajan myötä, ja nykyään ihmiset voivat vapaammin toimia toistensa seurassa. Toki vieläkin hyvät tavat ovat kunniassaan ja huonosti käyttäytyviä ihmisiä katsotaan halveksien. Myös maallistuminen on jatkunut 1900-luvun kuluessa ja ainakin Suomessa sunnuntaisin kirkossa käyvät perheet ovat selvässä vähemmistössä. Raamatun lukeminen iltasatuna on nykyään korvattu lasten saduilla.
1800-luvulla suuressa suosiossa ollut lukeminen on mielestäni vähentynyt ainakin Suomessa. Lukemisen tilalla on vapaa-ajan vietossa yleistynyt populaari viihdekulttuuri eri muotoineen. Mielestäni 1800-luvulla pelättyä todellisuuden pakoa liiallisen lukemisen myötä voidaan pitää yhä ajankohtaisena. Nuoret käyttävät nykyään vapaa-aikaansa niin paljon television, videoiden, tietokonepelien ja internetin kanssa, että jonkinasteisesta todellisuuden paosta voimme yhä puhua. Ooppera ja teatteri on pysynyt vähemmistön harrastuksena, eikä vieläkään ns. tavallinen kansa vietä aikaansa niiden parissa. Tanssikulttuuri on pysynyt ainakin jossain määrin voimissaan, ja varsinkin nuoret ovat olleet tässä aktiivisia. Tiukka seksuaalinen moraali on myös poistunut ja sen tilalle on tullut varsin laaja seksuaalinen vapaus. Nykyään voimme pikemminkin puhua yhteiskuntiemme yliseksuaalisuudesta ja sen haitoista.
Olen käsitellyt 1800-luvun ja nykyajan perhe-elämän eroja, mutta selviä yhtäläisyyksiäkin yhä on. Joulua voidaan vielä nykyäänkin pitää perheen juhlana, joka rauhoittaa elämänmenoa. Mielestäni joulun merkitys on jopa kasvanut, sillä nykyajan yhteiskunta antaa liian vähän yhteistä aikaa perheelle. Koti on yhä se paikka missä voimme rauhoittua ja piiloutua julkisen elämän melulta. Kodin asema ”näyteikkunana muille” on sekin jossain määrin säilynyt, mikä näkyy sisustukseen käytettävästä ajasta. Lisäksi ihmisillä on yhä tapana siivota kotinsa ennen kuin vieraat saapuvat taloon. Synttäreitä ja nimipäiviä vietetään edelleen, mutta niiden painoarvo on ehkäpä hieman laskenut, ainakin aikuisten keskuudessa. Sen sijaan nykyaikaista mökkikulttuuria voidaan pitää 1800-luvun perillisenä. Ihmiset haluavat yhä paeta kesäisin kaupungista luonnon rauhaan ja puhtauteen. Lisäksi kasvavan turismin myötä ihmiset yhä matkustelevat varsin paljon perheenkin kanssa.
Siispä 1800-luvun perhe-elämän aktiviteeteista löytyy jyrkkiä vastakkaisuuksia, mutta myös selviä yhtäläisyyksiä nykypäivään verrattuna. Tulee myös muistaa, että ”uusi ei aina ole paras”, sillä nykyajan kiireinen elämä antaa liian vähän yhteistä aikaa perheelle. Enää harvassa perheessä istutaan ruokapöydän ääreen yhdessä keskustelemaan päivän asioista, ja yhä harvempi perhe omaa ”koko perheen harrastuksia”. Todellisuuspako ja yhteiskuntamme yliseksuaalisuus ovat myös mielestäni todellisia ongelmia. Siispä vielä tänäkin päivänä perhe-elämäämme kohdistuu useita uhkatekijöitä ja vaaroja.
Perhe 1800-luvulla ja perhe nyt
16
4113
Vastaukset
- Misi
Tutkinut asiaa muutenkin kuin ylhäisön kannalta?
Eihän sinun kirjoituksesi kestä päivänvaloa muulta kantilta kuin esim Suomessa aateliset ja Ruotsalaiset.
Puhut suuremmalla suulla kuin olet!
Perehdy hyvä mies tavalliseen kansaan, jos historia kiinnostaa.
Niita oli kuitenkin yli 95 % ihmisistä- JackWhite
Tämähän on jännä palsta kun joutuu puolustautumaan joka kirjoituksensa jälkeen...
mutta tässä perusteluni. jos yrität kertoa tavalllisen kansan elämästä kulttuurihistoriallisesti se luo eteesi valtavasti haasteita jo varsinaisen lähdeaineiston puolelta. se miksi olen rajannut aihealueekseni juuri yläluokan kulttuurihistorian juontuu juuri tähän. lisäksi tekstiä kirjoittaessani olen käsitellyt etenkin 1800-luvun teollistuvan Englannin yläluokkaa.
En ole täysin tietämätön, ymmärrän kansan eläneen hyvin erillä tavoin, mutta kokonaislaajuinen kulttuurihistorian esitys olisi ollut valtaisan laaja työ =) mutta ehkä tutkiskelen seuraavaksi jotain aihetta kansan puolelta. - HyväKirjoitus
Kiitos asiallisesta ja pohdiskelevasta kirjoituksesta. Valitettavasti palstalla on runsaasti väkeä, joka itse ei osaa kirjoittaa, mutta keskittäytyy negatiivisuuteen ja lillukanvarsiin!
Hartva ymmärtää nykiyään täysin runsaan sadan vuoden takaisen naisen aseman. Yksinäinen nainen kun ei edes täysikäisenä ollut oikeustoimikelpoinen vaan holhouksen kohde! - ErinomainenAvaus
Todella hieno ja pohdiskeleva avaus! Kiitos siitä! Valitettavasti ensimmäinen kommentoija edusti palstalle pesiytyneitä luupäitä, joiden päätehtävä on jaella iskulauseita!
- Täytyy-osata-ymmärtää
JackWhite kirjoitti:
Tämähän on jännä palsta kun joutuu puolustautumaan joka kirjoituksensa jälkeen...
mutta tässä perusteluni. jos yrität kertoa tavalllisen kansan elämästä kulttuurihistoriallisesti se luo eteesi valtavasti haasteita jo varsinaisen lähdeaineiston puolelta. se miksi olen rajannut aihealueekseni juuri yläluokan kulttuurihistorian juontuu juuri tähän. lisäksi tekstiä kirjoittaessani olen käsitellyt etenkin 1800-luvun teollistuvan Englannin yläluokkaa.
En ole täysin tietämätön, ymmärrän kansan eläneen hyvin erillä tavoin, mutta kokonaislaajuinen kulttuurihistorian esitys olisi ollut valtaisan laaja työ =) mutta ehkä tutkiskelen seuraavaksi jotain aihetta kansan puolelta." lisäksi tekstiä kirjoittaessani olen käsitellyt etenkin 1800-luvun teollistuvan Englannin yläluokkaa."
Et tuonut tuota esiin aloituksessasi. Toisaalta täytyy muistaa että myös englantilaisen "kulissin" takana kuohui. Jos tuota jäykkää "kulissia" olisi uskominen, ei kukaan yläsäätyinen ja varsinkaan nainen käynyt paskalla.
Ihmiset ovat kautta aikojen naineet ja irrotelleet mutta ei tätä tuotu julkisesti esiin. Vielä ennen Hymy-lehteä Suomessakin asiat kerrottiin lehdistössä ja radiossa sievistellen.
- Mielipidepankki
Minusta tuntuu, että on yksi aivan perustavaa laatua oleva eroavaisuus tämän ajan ja menneen välillä. Ei tarvitse mennä edes 1800-luvulle. Trendi alkoi paljon myöhemmin.
Vallankumoukselliseksi tässä suhteessa voidaan mainita e-pillerin ja muiden ehkäisyvälineiden kehittäminen. Tämä merkitsi naisen vapausasteiden kasvua ja sillä oli heijastuksensa perhe-elämään. Tämä oli mahdollista ja sitä tuki muu kulttuurinen kehitys, jonka voisi väittää olleen myös seurausta uskonnon merkityksen vähentymisestä.
Tässä voidaan puhua ehkä - ei vain perheiden - vaan kaikkien ihmisten ajankäytöstä koko elämänsä suhteen. Avioutuminen tai muu kiinteähkö pariutuminen ovat vähentyneet. Siis niiden suhteellinen osuus ihmisiässä on aikaisempaa pienempi. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että avioitumisikä on myöhäisempi (mm. opiskelun vuoksi). Se tarkoittaa myös sitä, että näitä luppoaikoja eli yksinelämistä tulee avioerojen yleistyttyä myös myöhemmellä iällä. Lapsiluku on radikaalisti koko ajan vähentynyt. Tämä kaikki yhdessä tarkoittaa sitä, että tarve sitoutua perhe-elämään on vähentynyt. Tätä voisi nimittää individualismin ja tietynlaisen itsellisyyden aikakaudeksi.
Erityisesti hyvinvointivaltiot tuottavat tämänkaltaista kehitystä. Ihmiset saavat perusturvan muustakin kuin perheestä ja suvusta. Ihmisen riippumattomuus perheestä luo hänelle vapausasteita elämän käytön suhteen.
Yhteiskunnassa monet kehitystrendit ovat vieneet tähän suuntaan. Näistä voi mainita teollistumisen, joka puolestaan on johtanut urbanisoitumiseen. Teollistuminen ja työn eritymisprosessit vaativat paljon ihmistyövoimaa, myös naisia. Näin ajankäyttö suuntautui enemmän työhön kuin perheeseen. Ja sen jälkeen hyvinvoinnin kasvaessa kulutukseen ja lopulta ajankäytön kannalta olenaiseen viihdekulutukseen. Urbanisoituminen loi anonymiteetti- ja individualismimahdollisuuksia, jolloin oli mahdollista rikkoa yhteisöllisiä perinteitä, sääntöjä ja tabuja.
Yhteenveto edellisestä sanoisin, että perhe-elämän muutoksia ei voi tarkastella ilman, että huomioi ajankäytössä tapahtuneet muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät. - lollol17
idiootti
- lollol17
ite oot
- Lauriksi
Aloittajalta harvinaisen laadukasta kirjoitusta Suomi24:n historiapalstalla. Kiitos pohdinnoistasi.
- lasfgdfg
homo
- yjyrjyj
50-luvun tehdastyöntekijän asiantuntija tehtävissä elämäntapa olisi tänäpäivänä hyvin keskiluokkaista tai jopa hyvin oppinutta pelkästään kirjallisuuden ja teatteri harrastuksen vuoksi.
- IkäväKehitys
Nykykoulut eivät enää opeta yhdyssanoja:-(
- Jaahaasssssssssss
Oisit voinu kertoa enemmän lapsista... muuten hyvä
- baaaaabäääää
kek
- kivesmies
nigerrr
- huono.signaali
oliko kännyköitä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2342454Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691776Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä881620- 561549
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin147146790-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1411249Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2451173- 1731007
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja56929Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62847