Eräs tuttavani opiskelee AMK:ssa liiketaloutta ja väittää kiven kovaa, että tradenomi on synonyymi kauppatieteiden kandidaatille, ja siitä syystä tämä tuttavani voi sanojensa mukaan hakea suoraan kauppakorkeakoulun maisterin tutkinto-ohjelmaan ?! Voiko tämä väite muka pitää paikkansa?
Eiväthän tradenomiksi opiskelevat AMK:ssa joudu lukemaan edes kaikkia niitä kauppakorkeakoulun proffien über-tärkeinä pitämiä kirjoja! Korvaisiko käytännön harjoittelu plus 60 op:n teoreettinen opiskelu muka kaiken muun kauppakorkean teoreettisen aineiston? Jos tradenomi olisi synonyymi kauppatieteiden kandille, eikö kannattaisi hakea AMK:uun kauppakorkeakoulun sijaan, koska AMK:uun on huomattavasti helpompi päästä (ainakin henkilöiden, joilla on hyvät todistukset lukiosta)? Sitä paitsi AMK:uun pääsee pelkän ammattikoulunkin käynyt henkilö !!! Lisäksi, tunnen paljon myös muita AMK:n opiskelijota, jotka suunnitelevat vasta PYRKIVÄNSÄ kauppakorkeakouluun ja jotka eivät ole sanalla mainineetkaan, että tradenomin tutkinto oikeuttaisi heidät hyppäämään kandiopintojen yli.
Jotenkin tämä tuttavani juttu tökkii, koska samalla logiikalla oikeustradenomi - luitte aivan oikein: tällainen tutkinto on todella olemssa - olisi synonyymi oikeusnotaarille (=kandidaatin tason tutkinto)! Tässäpä vitsiä kerrakseen! :D
Anyways, oli pakko kysäistä asiaa kauppatieteilijöiltä, koska itse olen aina elänyt siinä luulossa, että AMK on aivan oma koulunsa, mutta sivistäkääpä minua - kiitos!
XOXO
Paris Jr
tradenomi = kauppatieteiden kandidaatti ?!
38
12622
Vastaukset
- asdasdsadsadsad
Ammattikorkeasta voi hakeutua soveltuvaan maisteriohjelmaan yliopiston puolelle, tosin käytännössä aina joutuu suorittamaan tietyn määrän opintopisteitä ennenkuin tutkintosi luetaan kandintutkinnoksi.
Yliopistoilla on vain tietty määrä paikkoja ammattikorkeasta tuleville, joten opintomenestyksen täytyy olla riittävä pääsyyn.- asdasdsadsadsad
Niin ja edelliseen liittyen, vaikka tutkinnollasi olisi jotain tekemistä yliopiston puolen kanssa (oikeustradenomi/juristi), niin kaikilla AMK-tutkinnoilla ei ole maisteriohjelmaa yliopistossa jonne hakeutua.
Kaksi suurinta jolla tälläinen mahdollisuus on (ja jotka ekana tulivat mieleen) ovat tradenomi/KTM ja insinööri/DI. Luultavasti humanistisella puolella on kanssa vastaavia, mutta en itse niistä tiedä. - työkaverina iso amk
saahan yliopistoon hakea ammattikoulunkin tutkinnolla, pääsykoe ratkaisee. Kait siellä on jokin kiintiö noille. Paitsi, että ainaki Hgin yliopiston oheissa sanottiin, että kannattaa hakea ylioppilastodistuksella, siitä saa lähtöpisteitä, amk-tutkinnosta ei saa. Ja idiootti väittää olevansa kauppatieteiden kandi. Amk-tutkinnon suorittanut on isoegoinen, siellähän niillä teetetään tehtäviä, että miten asiantuntijuuteni on esillä työpaikalla.. hekoheko... asiantuntijuus, kun on ihan keltanokkia. Ja ne aikuispuolella opiskelevat luulevat olevansa kaikenoppineita..... yliopisto ja amk ovat kaksi eri asiaa ja yliopistohan valmentaa tieteelliseen ajattelutapaan, poikkitieteelliseen ajatteluun jne. Amk valmentaa uhoamaan, miten hyvä asiantuntija minä olen, vaikka olen ryhmätöillä valmistunut kiitettävän papereilla, mutta mitä opin.... jooo--ooo en oikein mitään. Mutta asiantuntija olen, en aasi... vai kuinka päin se menikään....
- sdfasd
Itse olen muinoin lukenut liiketalouden tradenomiksi ja olen hakeutunut yliopistoon lukemaan maisteriksi (kesto n. 2 vuotta). Ihan suoraan tradenomia ei siellä rinnasteta kandiin, vaan kaksi (!!) kurssia tulee käydä extraa: tilastotieteen peruskurssi ja matematiikka. Lisäksi ei tarvitse tehdä kandintyötä, vaan riittää seminaarityö, joka on laajuudeltaan suppeampi eikä edellytä seminaari-istuntoja ja esittämistä. Nämä menettelyt saattavat olla yliopistokohtaisia.
Opiskelupaikkoja ei ole montaa per vuosi per pääaine. Sisäänpääsyyn tulee olla todella hyvät paperit.
Eli kyllä tradenomi tuolla rinnastetaan melko likelle kandia, vaikka mielestäni vuosikausia yliopistolla lukeneita kauppatieteiden kandidaatteja ei oikeasti voisi verrata pilipaliTradenomeihin..On niissä opinnoissa kuitenkin sen verran eroja... - paris jr
Kiitos vastanneille!
- Mikko_xx
Joo kyllä tuo näyttäisi onnistuvan ktm tradenomi pohjalta. Ainakin Turun kauppakorkeakoulu mainostaa sivuillaan tämän olevan mahdollista. http://www.tse.fi/FI/opiskelu/tutkinnot/Pages/default.aspx
- Tuleva ktm ei traden
Elikkä tradenomi ei ole synonyymi kauppatieteiden kandille mutta tradenomin on mahdollista ohittaa kandintutkinto ja siirtyä suoraan maisterin opintoihin tietyin edellytyksin. Tradenomilta voidaan vaatia ns. siltaopintoja tradenomi -tutkintoa täydentämään enintään 60 opintopisteen laajudella ja tradenomi
-tutkinnon tulee olla suoritettu liiketalouden koulutusohjelmassa (esim. Turun AMK:n myyntityön koulutusohjelma ei kelpaa).
Tänä päivänä ei tradenomiakaan voida pitää täysin hyödyttömänä, koska toisen asteen ammatillista koulutusta ollaan kovaa vauhtia uudistamassa ja tämä tarkoittaa tradenomi -tutkinnon aseman selkiytymistä ja entistä selvempää eroa uuteen toisen asteen merkonomi -tutkintoon verrattaessa (ainakin näin toivon) lisäksi esim. taloushallinnossa asioita käydään merkonomi -tutkintoa laajemmin läpi (esim. toisella asteella ei käsitellä konsernitilinpäätöksiä ja myöskään merkonomikoulutuksen pohjalta ei ole mahdollista suorittaa htm-tilintarkastajatutkintoa). Vai haluavatko kenties arvon KTM:t tehdä suorittavan tason työt kyseisten aiheiden parissa?
Vielä yksi varsinainen ylläri mikä toisia varmasti järkyttää jos ei tunne oman koulutusasteen asioita omaa koulua laajemmin. Nämä h******n työttömiksi päätyvät tyhjäntoimittaja lusmut tradenomit voivat vielä tulla kauppakorkeaankin opiskelemaan JOO-sopimuksen eli Joustavan Opinto-Oikeuden turvin jos oma AMK ja vastaanottava kauppakorkea tai yliopisto sen hyväksyvät ja samoja opintoja ei ole tarjolla omassa AMK:ssa ja JOO-opinnot sopivat tutkintotavoitteisiin.
Eikö maailma olekin ihmeitä täynnä?
Ps. Ennen kuin ketään alkaa mitään v-mäistä tähän perään kommaamaan niin oon hakemassa kauppakorkeaan ja itseäkin ärsyttää jos tradenomi vertaa itseään suoraan maisteriin. Tänä päivänä tradenomi YAMK onkin oikeastaan vastaava mutta nimitykseltään eriävä LAIN KIRJAIMEN MUKAAN. Jos ette usko niin käykää tsekkaamaassa vaikka finlexistä. Siellä sanotaan jotenkin niin, että Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja...- Lakikylteri
"-tutkinnon tulee olla suoritettu liiketalouden koulutusohjelmassa (esim. Turun AMK:n myyntityön koulutusohjelma ei kelpaa). "
Siis se vaatimus liiketalouden koulutusohjelmasta tarkoittaa sisällöllistä suuntautumista liiketalouteen, ei sitä että amk:n koulutusohjelman pitäisi olla nimeltään juuri liiketalouden ko. Liiketalouden opintojen suorittajiksi katsotaan kaikki ne tradet, jotka eivät ole tite-, turva- tai kirjastotradeja.
" myöskään merkonomikoulutuksen pohjalta ei ole mahdollista suorittaa htm-tilintarkastajatutkintoa)."
Mitä tulee htm-tutkintoon, olet osittain oikeassa, eli siihen vaaditaan korkeakoulututkinto. Mutta käsittääkseni edelleenkin on voimassa vanha poikkeus, että pitkän työkokemuksen kautta voi aina hakea erivapautta htm-tutkinnon suorittamiseen, kunhan vain ne tutkinnon vaatimat opinnot on suoritettu, vaikka avoimessa.
"Vai haluavatko kenties arvon KTM:t tehdä suorittavan tason työt kyseisten aiheiden parissa?"
Luulen että suurin osa konsernitilinpäätöksistä on oikeassa elämässä jo nykyisinkin joko ekonomien tai sitten näiden paljon kokemusta ja lisäkoulusta saaneiden vanhojen merkkareiden tekemiä.
Veikkaisin muuten, että suurimmalla osalla htm-tilintarkastajia on nykyisin pohjakoulutuksena ylempi kauppatieteellinen tutkinto. Enkä ymmärrä mitä tämä mainittu suorittava työ on, siis samanlaista tilintarkastusta htm tekee kuin kht, htm:n yritykset ovat vain pienempiä.
"Ps. Ennen kuin ketään alkaa mitään v-mäistä tähän perään kommaamaan niin oon hakemassa kauppakorkeaan ja itseäkin ärsyttää jos tradenomi vertaa itseään suoraan maisteriin."
Ei muuta kuin onnea matkaan!
Minua ei niin hirveästi ärsytä tämä tradejen vertailu maistereihin lähinnä huvittaa, mutta ei se niin iso asia ole, joissakin asioissa tradet ovat parempia ja joissakin ekonomit. Sitä paitsi amk:n kohdalla on ihan oikeasti eroa siinä, missä on suorittanut tutkinnon, toisin kuin Suomen tasalaatuisten yliopistojen kohdalla. Oikeastaan on mahdollista, että osassa parhaimpien amk:n vaativimmilta linjoilta tulee ehkä oikeasti parempia käytännön osaajia kuin kauppatieteellisistä, mutta silti näillä tradejen eliitilläkin on selviä osaamispuutteita näiden teorioiden tuntemisessa, osaamisessa ja ymmärtämisessä, ja se on se mikä erottaa traden ja ekonomin.
"Tänä päivänä tradenomi YAMK onkin oikeastaan vastaava mutta nimitykseltään eriävä LAIN KIRJAIMEN MUKAAN."
Pitää muistaa kuitenkin se sisällöllinen ero, että jos vaikka trade tai kandi hakee maisteriohjelmaan, niin hänen pitää suorittaa vähintään 120 pistettä opintoja, joista 30 kuuluu graduun, ja 90 pojoa on muita opintoja.
Jos taas kandi tai trade hakee kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen yamk-tutkintoon, hänkin suorittaa 30 pisteen lopputyön, mutta muita opintoja vähimmillään vain 30 pistettä. Siinä syntyy kuitenkin tiettyä osaamiseroa maisteriopintojen ja yamk-tutkinnon välillä. - kauppikseen!
Lakikylteri kirjoitti:
"-tutkinnon tulee olla suoritettu liiketalouden koulutusohjelmassa (esim. Turun AMK:n myyntityön koulutusohjelma ei kelpaa). "
Siis se vaatimus liiketalouden koulutusohjelmasta tarkoittaa sisällöllistä suuntautumista liiketalouteen, ei sitä että amk:n koulutusohjelman pitäisi olla nimeltään juuri liiketalouden ko. Liiketalouden opintojen suorittajiksi katsotaan kaikki ne tradet, jotka eivät ole tite-, turva- tai kirjastotradeja.
" myöskään merkonomikoulutuksen pohjalta ei ole mahdollista suorittaa htm-tilintarkastajatutkintoa)."
Mitä tulee htm-tutkintoon, olet osittain oikeassa, eli siihen vaaditaan korkeakoulututkinto. Mutta käsittääkseni edelleenkin on voimassa vanha poikkeus, että pitkän työkokemuksen kautta voi aina hakea erivapautta htm-tutkinnon suorittamiseen, kunhan vain ne tutkinnon vaatimat opinnot on suoritettu, vaikka avoimessa.
"Vai haluavatko kenties arvon KTM:t tehdä suorittavan tason työt kyseisten aiheiden parissa?"
Luulen että suurin osa konsernitilinpäätöksistä on oikeassa elämässä jo nykyisinkin joko ekonomien tai sitten näiden paljon kokemusta ja lisäkoulusta saaneiden vanhojen merkkareiden tekemiä.
Veikkaisin muuten, että suurimmalla osalla htm-tilintarkastajia on nykyisin pohjakoulutuksena ylempi kauppatieteellinen tutkinto. Enkä ymmärrä mitä tämä mainittu suorittava työ on, siis samanlaista tilintarkastusta htm tekee kuin kht, htm:n yritykset ovat vain pienempiä.
"Ps. Ennen kuin ketään alkaa mitään v-mäistä tähän perään kommaamaan niin oon hakemassa kauppakorkeaan ja itseäkin ärsyttää jos tradenomi vertaa itseään suoraan maisteriin."
Ei muuta kuin onnea matkaan!
Minua ei niin hirveästi ärsytä tämä tradejen vertailu maistereihin lähinnä huvittaa, mutta ei se niin iso asia ole, joissakin asioissa tradet ovat parempia ja joissakin ekonomit. Sitä paitsi amk:n kohdalla on ihan oikeasti eroa siinä, missä on suorittanut tutkinnon, toisin kuin Suomen tasalaatuisten yliopistojen kohdalla. Oikeastaan on mahdollista, että osassa parhaimpien amk:n vaativimmilta linjoilta tulee ehkä oikeasti parempia käytännön osaajia kuin kauppatieteellisistä, mutta silti näillä tradejen eliitilläkin on selviä osaamispuutteita näiden teorioiden tuntemisessa, osaamisessa ja ymmärtämisessä, ja se on se mikä erottaa traden ja ekonomin.
"Tänä päivänä tradenomi YAMK onkin oikeastaan vastaava mutta nimitykseltään eriävä LAIN KIRJAIMEN MUKAAN."
Pitää muistaa kuitenkin se sisällöllinen ero, että jos vaikka trade tai kandi hakee maisteriohjelmaan, niin hänen pitää suorittaa vähintään 120 pistettä opintoja, joista 30 kuuluu graduun, ja 90 pojoa on muita opintoja.
Jos taas kandi tai trade hakee kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen yamk-tutkintoon, hänkin suorittaa 30 pisteen lopputyön, mutta muita opintoja vähimmillään vain 30 pistettä. Siinä syntyy kuitenkin tiettyä osaamiseroa maisteriopintojen ja yamk-tutkinnon välillä."Vai haluavatko kenties arvon KTM:t tehdä suorittavan tason työt kyseisten aiheiden parissa?"
Luulen että suurin osa konsernitilinpäätöksistä on oikeassa elämässä jo nykyisinkin joko ekonomien tai sitten näiden paljon kokemusta ja lisäkoulusta saaneiden vanhojen merkkareiden tekemiä.
Veikkaisin muuten, että suurimmalla osalla htm-tilintarkastajia on nykyisin pohjakoulutuksena ylempi kauppatieteellinen tutkinto. Enkä ymmärrä mitä tämä mainittu suorittava työ on, siis samanlaista tilintarkastusta htm tekee kuin kht, htm:n yritykset ovat vain pienempiä."
Varmasti pitää paikkaansa, että osalla htm-tilintarkastajista on pohjana ylempi korkeakoulututkinto mutta, miksi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen htm-tutkinto kun kht-tutkinto on mahdollinen? Suorittavalla työllä tässä tarkoitan sitä, että kht-yhteisössä voi olla myös htm-tilintarkastajia kunhan heidän osuutensa ei kasva liian suureksi (en muista tarkkaan määriä mutta enemmistön tulee olla kht-tarkastajia). Voisi siis sanoa, että kht-yhteisön tarkastamissa yrityksissä kht-yhteisö voi suorittaa "helpommat" tai "suorittavat" tehtävät htm-tarkastajilla ja keskittyä itse syvällisempää teoreettista tietoa vaativiin tilintarkastuksen osiin suurissa yrityksissä ja konserneissa yms.
Tässä vielä eräänlainen kuvais kht- ja htm-tilintarkastajien eroista ja selitys käyttämälleni termille kht-yhteisö:
"KHT tarkoittaa Keskuskauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa ja HTM kauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa ("hyväksytty tilimies"). KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin vaativissa tilintarkastustehtävissä. HTM-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin ammattimaisissa tilintarkastustehtävissä.
Tilintarkastajana voi toimia myös hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tällaisen yhteisön, joka voi olla kommandiitti- tai osakeyhtiö, osakkaiden, hallinnon jäsenten sekä toimitus- ja varatoimitusjohtajan tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia." (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilintarkastaja)
Kht- ja htm-tilintarkastatutkinnon suorittaneiden työnkuva eroaa nimeenomaan siinä, että kht-tilintarkasta vastaa enemmän asiantuntijaa ja htm-tilintarkastaja ammattilaista ja ammattimainen työ on lähempänä suorittavaa, rutiininomaista työtä. - Lakikylteri
kauppikseen! kirjoitti:
"Vai haluavatko kenties arvon KTM:t tehdä suorittavan tason työt kyseisten aiheiden parissa?"
Luulen että suurin osa konsernitilinpäätöksistä on oikeassa elämässä jo nykyisinkin joko ekonomien tai sitten näiden paljon kokemusta ja lisäkoulusta saaneiden vanhojen merkkareiden tekemiä.
Veikkaisin muuten, että suurimmalla osalla htm-tilintarkastajia on nykyisin pohjakoulutuksena ylempi kauppatieteellinen tutkinto. Enkä ymmärrä mitä tämä mainittu suorittava työ on, siis samanlaista tilintarkastusta htm tekee kuin kht, htm:n yritykset ovat vain pienempiä."
Varmasti pitää paikkaansa, että osalla htm-tilintarkastajista on pohjana ylempi korkeakoulututkinto mutta, miksi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen htm-tutkinto kun kht-tutkinto on mahdollinen? Suorittavalla työllä tässä tarkoitan sitä, että kht-yhteisössä voi olla myös htm-tilintarkastajia kunhan heidän osuutensa ei kasva liian suureksi (en muista tarkkaan määriä mutta enemmistön tulee olla kht-tarkastajia). Voisi siis sanoa, että kht-yhteisön tarkastamissa yrityksissä kht-yhteisö voi suorittaa "helpommat" tai "suorittavat" tehtävät htm-tarkastajilla ja keskittyä itse syvällisempää teoreettista tietoa vaativiin tilintarkastuksen osiin suurissa yrityksissä ja konserneissa yms.
Tässä vielä eräänlainen kuvais kht- ja htm-tilintarkastajien eroista ja selitys käyttämälleni termille kht-yhteisö:
"KHT tarkoittaa Keskuskauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa ja HTM kauppakamarin hyväksymää tilintarkastajaa ("hyväksytty tilimies"). KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin vaativissa tilintarkastustehtävissä. HTM-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin ammattimaisissa tilintarkastustehtävissä.
Tilintarkastajana voi toimia myös hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tällaisen yhteisön, joka voi olla kommandiitti- tai osakeyhtiö, osakkaiden, hallinnon jäsenten sekä toimitus- ja varatoimitusjohtajan tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia." (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilintarkastaja)
Kht- ja htm-tilintarkastatutkinnon suorittaneiden työnkuva eroaa nimeenomaan siinä, että kht-tilintarkasta vastaa enemmän asiantuntijaa ja htm-tilintarkastaja ammattilaista ja ammattimainen työ on lähempänä suorittavaa, rutiininomaista työtä."Varmasti pitää paikkaansa, että osalla htm-tilintarkastajista on pohjana ylempi korkeakoulututkinto mutta, miksi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen htm-tutkinto kun kht-tutkinto on mahdollinen?"
Varmaan jokaisella on omat syynsä, yksi syy voi olla että HTM-tutkinto on aavistuksen helpompi( hyväksymisprosentti kht 35 ja htm 42) , siihen vaaditaan hieman vähemmän opintoja (esim. laskentatoimessa kht 60 ja htm 52 op, ja oikeustieteissä kht 20 ja htm 15 op), ja mikäli ei ole tehnyt ekonomin tutkintoa tilintarkastajantutkinto mielessä, niin se tarkoittaa että tutkinnon rakenne ei täytä vaatimuksia (esim talousoikeutta ei ole luettu sivuaineena), jolloin ne puuttuvat opinnot joutuu lukemaan jälkikäteen siinä työn ohessa. Voi myös olla, ettei jollain alueella ole tarvetta kht-tarkastajille, eli ei ole suuria yrityksiä, vaan tarkastettavat yritykset ovat pieniä, jolloin htm riittää.
"Suorittavalla työllä tässä tarkoitan sitä, että kht-yhteisössä voi olla myös htm-tilintarkastajia kunhan heidän osuutensa ei kasva liian suureksi (en muista tarkkaan määriä mutta enemmistön tulee olla kht-tarkastajia)."
En tarkkaan tiedä mitä tarkoitat, käsittääkseni kht-yhteisö tarkoittaa vain sitä että, tilintarkastustoimisto on rekisteröity tilintarkastusyhteisöksi, jolloin siitä löytyy useampi kuin yksi kht-tilintarkastaja, joka voi toimia vastuullisena tilintarkastajana. Tietääkseni sillä ei ole väliä kuinka monella vastuullisen tilintarkastajan apuna toimivalla tilintarkastajalla on htm- tai jhtt-tutkinto, tai tutkintoa ollenkaan, vaan ainoa mikä ratkaisee on se vastuunalaisen tilintarkastajan pätevyys.
Ilmeisesti viittaat tähän yhteisön hallintoon, jossa ay:ssä ja ky:ssä pitää olla enemmistö vastuunalaisista auktorisoituja kht-tarkastajia, sekä oy:ssa 2/3 osaa hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä yhdessä puheenjohtajan kanssa kht-tutkinnon suorittaneita, samoin osakkeiden äänimäärän enemmistö.
Muuten tuosta wikin jutusta puuttui jostain syystä tykkänään JHTT-tilintarkastajat. - maalaasukko
Lakikylteri kirjoitti:
"Varmasti pitää paikkaansa, että osalla htm-tilintarkastajista on pohjana ylempi korkeakoulututkinto mutta, miksi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen htm-tutkinto kun kht-tutkinto on mahdollinen?"
Varmaan jokaisella on omat syynsä, yksi syy voi olla että HTM-tutkinto on aavistuksen helpompi( hyväksymisprosentti kht 35 ja htm 42) , siihen vaaditaan hieman vähemmän opintoja (esim. laskentatoimessa kht 60 ja htm 52 op, ja oikeustieteissä kht 20 ja htm 15 op), ja mikäli ei ole tehnyt ekonomin tutkintoa tilintarkastajantutkinto mielessä, niin se tarkoittaa että tutkinnon rakenne ei täytä vaatimuksia (esim talousoikeutta ei ole luettu sivuaineena), jolloin ne puuttuvat opinnot joutuu lukemaan jälkikäteen siinä työn ohessa. Voi myös olla, ettei jollain alueella ole tarvetta kht-tarkastajille, eli ei ole suuria yrityksiä, vaan tarkastettavat yritykset ovat pieniä, jolloin htm riittää.
"Suorittavalla työllä tässä tarkoitan sitä, että kht-yhteisössä voi olla myös htm-tilintarkastajia kunhan heidän osuutensa ei kasva liian suureksi (en muista tarkkaan määriä mutta enemmistön tulee olla kht-tarkastajia)."
En tarkkaan tiedä mitä tarkoitat, käsittääkseni kht-yhteisö tarkoittaa vain sitä että, tilintarkastustoimisto on rekisteröity tilintarkastusyhteisöksi, jolloin siitä löytyy useampi kuin yksi kht-tilintarkastaja, joka voi toimia vastuullisena tilintarkastajana. Tietääkseni sillä ei ole väliä kuinka monella vastuullisen tilintarkastajan apuna toimivalla tilintarkastajalla on htm- tai jhtt-tutkinto, tai tutkintoa ollenkaan, vaan ainoa mikä ratkaisee on se vastuunalaisen tilintarkastajan pätevyys.
Ilmeisesti viittaat tähän yhteisön hallintoon, jossa ay:ssä ja ky:ssä pitää olla enemmistö vastuunalaisista auktorisoituja kht-tarkastajia, sekä oy:ssa 2/3 osaa hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä yhdessä puheenjohtajan kanssa kht-tutkinnon suorittaneita, samoin osakkeiden äänimäärän enemmistö.
Muuten tuosta wikin jutusta puuttui jostain syystä tykkänään JHTT-tilintarkastajat.Itse olen myös tradenomi. Ei tradenomin koulutus ole todellakaan mikään pilipali. Ainakin taloushallinnon suuntautumisessa käytiin läpi täysin yliopistotasoisia asioita (näin sanoivat myös opettaja) Minä väitän että tradenomilla on paremmat tiedot/taidot kuin kandilla. Todellakin ainakin taloushallinon amk-tutkin on melko vaativa, eikä tosiaan mikään läpihuutojuttu!
Pääsin tradenomin papereilla suoraan yliopistoon ja suoraan maisteriohjelmaan. Ei tarvinnut suorittää MITÄÄN kandien juttuja, koska pääsin siis suoraan sisään. Eli täysin rinnastettiin kandiin.
- hip hip
Oli pakko kommentoida kun kukaan muu ei ollu tästä sanallakaan maininnut, eli:
"Sitä paitsi AMK:uun pääsee pelkän ammattikoulunkin käynyt henkilö !!! "
Kauppakorkeakouluunkin voi hakea ammattikoulun käynyt henkilö. Yliopiston ja ammattikoulujen kuilu ei ole enää niin suuri kuin luullaan..
Terveisin
Kauppakorkeakoulussa opiskeleva merkonomi, joka ei kertaakaan elämässään ole vilkaissut mitään lukioon liittyvää (eli ei siis kaksoistutkintoakaan käynyt) - paris jr
Kiitos viesteistänne! :D Tässä on ollut minulle sivistystä kerrakseen. Yliopistolain mukaan yliopistoon voi toden totta tätä nykyä hakea amislainenkin! Zesus tätä maailmaa! No, mikäs siinä, eihän lukio ole ainut ja autuaaksi tekevä.
Toivon mukaan itseäni tämä kandi-tradenomi -problem ei tule koskettamaan, koska itse hain oikikseen... Mutta, mutta, kaikkeen pitää varautua ja varavaihtoehtonani on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkielinen KTK-tutkinto, koska pääsen sinne 99,9999... %:n todennäköisyydellä suoraan papereilla.
Edelliseen liittyen minulla onkin vielä piskuinen kyssäri, koska en oikishöyryissäni ole kauppakorkean puolen asioihin ehtinyt paneutua... Elikä, jos en pääse oikikseen - mikä on valitettavasti täysin mahdollista - ja JOUDUN aloittamaan opiskeluni Mikkelissä, niin joudunko suorittamaan jonkin erillisen välikokeen, jotta pääsen kandivaiheen jälkeen suorittamaan KTM-tutkintoa Aalto yliopistoon? Ja koska muuten hyväksyttyjen kirjeet saapuvat? Huhujen mukaan oikiksen puolella hyväksytyt saavat kirjeensä jo päivää ennen virallista julkistamista.
Millainen opiskelupaikka tuo Mikkeli ylipäänsä on? Mihin Mikkelissä oikein suuntaudutaan??? - Elllllen
PITÄÄ TÄYSIN PAIKKAANSA!!
Itse olen tradenomi ja hain kauppatieteelliseen. Pääsin suoraan maisteriohjelmaan. TRADENOMI SIIS VASTAA KANDIA!! - sdfdsfdsf
YHTÄLAILLA YLIOPISTOON PÄÄSEE AMMATTIKOULUN KÄYNYT!!
Olen siis merkonomi (ilman yo-tutkintoa) ja Turun kauppakorkeassa opiskellaan kovaa päätä, kandi jo takana.
Kyllä tradenomi on kandi. Kyllä tradenmoilla on muuten AIKA PALJON enemmän teoriaa koulussa kuin 60op:ta. Ota ensin selvää asioista:)- paris jr
Juupelis juu, eli yo-papruilla Mikkeliin pääsin, ylläripylläri.
Osaako kukaan siis kertoa tuosta Mikkelistä mitään? Mihin siellä suuntaudutaan?
Missäpäin ihmiset ovat viettäneet pakollisen vaihto-opiskeluvaiheen (sellainen tuohon Mikkelin opiskeluun kuuluu)? Onko mahdollista päästä vaihtoon ns. tasokkaampiin yliopistoihin?
Ovatko "mikkeliläiset" saaneet hyvin töitä ulkomailta?
Kiitza! - Uskokaa tai älkää!
Tiedättekö miksi euroopassa on siirrytty kaksiportaiseen korkeakoulujärjestelmään???
SIKSI että tutkinnot ovat vertailukelpoisia.... Ei ole tarkoitus, että kukaan lukee esim. 2 alempaa korkeakoulututkintoa, vaan aikaisempia opintoja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja tehdä mahdolliselta uudelta alalta vain korkeamman tutkinnon.
Esimerkiksi, jos olen valmistunut tradenomiksi. Luen nyt kasvatustiedettä. Luen kasvatustieteestä perus- aineopinnot, jätän kandin ottamatta ja teen vain maisterin valmiiksi. Valmistun kasvatustieteenmaisteriksi 1,5-2v nopeammin kuin, että olisi aloittanut koulun nollasta. - djjjj
Uskokaa tai älkää! kirjoitti:
Tiedättekö miksi euroopassa on siirrytty kaksiportaiseen korkeakoulujärjestelmään???
SIKSI että tutkinnot ovat vertailukelpoisia.... Ei ole tarkoitus, että kukaan lukee esim. 2 alempaa korkeakoulututkintoa, vaan aikaisempia opintoja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja tehdä mahdolliselta uudelta alalta vain korkeamman tutkinnon.
Esimerkiksi, jos olen valmistunut tradenomiksi. Luen nyt kasvatustiedettä. Luen kasvatustieteestä perus- aineopinnot, jätän kandin ottamatta ja teen vain maisterin valmiiksi. Valmistun kasvatustieteenmaisteriksi 1,5-2v nopeammin kuin, että olisi aloittanut koulun nollasta.Käykö tämä kaikissa eri yliopiston pääainevaihtoehdoissa, että kun on jo joku kolmannen asteen tutkinto, niin voi käydä vain tämän 120 op uutta pääainettaan ja saada toisen tutkinnon sillä lailla.
- asdfghjklqwerty
Uskokaa tai älkää! kirjoitti:
Tiedättekö miksi euroopassa on siirrytty kaksiportaiseen korkeakoulujärjestelmään???
SIKSI että tutkinnot ovat vertailukelpoisia.... Ei ole tarkoitus, että kukaan lukee esim. 2 alempaa korkeakoulututkintoa, vaan aikaisempia opintoja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja tehdä mahdolliselta uudelta alalta vain korkeamman tutkinnon.
Esimerkiksi, jos olen valmistunut tradenomiksi. Luen nyt kasvatustiedettä. Luen kasvatustieteestä perus- aineopinnot, jätän kandin ottamatta ja teen vain maisterin valmiiksi. Valmistun kasvatustieteenmaisteriksi 1,5-2v nopeammin kuin, että olisi aloittanut koulun nollasta."Tiedättekö miksi euroopassa on siirrytty kaksiportaiseen korkeakoulujärjestelmään???
SIKSI että tutkinnot ovat vertailukelpoisia.... Ei ole tarkoitus, että kukaan lukee esim. 2 alempaa korkeakoulututkintoa, vaan aikaisempia opintoja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja tehdä mahdolliselta uudelta alalta vain korkeamman tutkinnon."
Euroopassa systeemi on edelleen paljon jäykempi kuin USA:ssa, jos haluat opiskella kandin jälkeen toista alaa. USA:ssa voit siirtyä hyvinkin erilaiselle alalle maisteriopintoihin kandin jälkeen, kun taas ainakin Suomessa voit oikeasti joutua lukemaan toisen kanditutkinnon alusta, ilman yhtään hyväksyttyä kurssia aiemmasta tutkinnosta. - kjkkkkkjjj
asdfghjklqwerty kirjoitti:
"Tiedättekö miksi euroopassa on siirrytty kaksiportaiseen korkeakoulujärjestelmään???
SIKSI että tutkinnot ovat vertailukelpoisia.... Ei ole tarkoitus, että kukaan lukee esim. 2 alempaa korkeakoulututkintoa, vaan aikaisempia opintoja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja tehdä mahdolliselta uudelta alalta vain korkeamman tutkinnon."
Euroopassa systeemi on edelleen paljon jäykempi kuin USA:ssa, jos haluat opiskella kandin jälkeen toista alaa. USA:ssa voit siirtyä hyvinkin erilaiselle alalle maisteriopintoihin kandin jälkeen, kun taas ainakin Suomessa voit oikeasti joutua lukemaan toisen kanditutkinnon alusta, ilman yhtään hyväksyttyä kurssia aiemmasta tutkinnosta.Niin minäkin vähän epäilen, että tuollainen ei lähellekään kaikilla aloilla toimi. Joissakin paikoin toimii aika hyvin, mutta joillain aloilla ei taideta tuollaisesta systeemistä tietää mitään...
- Perusteekkari
asdfghjklqwerty kirjoitti:
"Tiedättekö miksi euroopassa on siirrytty kaksiportaiseen korkeakoulujärjestelmään???
SIKSI että tutkinnot ovat vertailukelpoisia.... Ei ole tarkoitus, että kukaan lukee esim. 2 alempaa korkeakoulututkintoa, vaan aikaisempia opintoja voi hyödyntää tulevaisuudessa ja tehdä mahdolliselta uudelta alalta vain korkeamman tutkinnon."
Euroopassa systeemi on edelleen paljon jäykempi kuin USA:ssa, jos haluat opiskella kandin jälkeen toista alaa. USA:ssa voit siirtyä hyvinkin erilaiselle alalle maisteriopintoihin kandin jälkeen, kun taas ainakin Suomessa voit oikeasti joutua lukemaan toisen kanditutkinnon alusta, ilman yhtään hyväksyttyä kurssia aiemmasta tutkinnosta.Tuo USA:n systeemi ei kyllä toimi kovinkaan monella alalla. Kuvitelkaapa esim. tradenomi tai sairaanhoitaja, joka hakee jonkin teknillisen yliopiston teknillisen fysiikan DI-opintoihin. Ei tarvinne enempää perusteluja, miksi ko. systeemi ei ainakaan nostaisi tasoa?
- Perusteekkari
Perusteekkari kirjoitti:
Tuo USA:n systeemi ei kyllä toimi kovinkaan monella alalla. Kuvitelkaapa esim. tradenomi tai sairaanhoitaja, joka hakee jonkin teknillisen yliopiston teknillisen fysiikan DI-opintoihin. Ei tarvinne enempää perusteluja, miksi ko. systeemi ei ainakaan nostaisi tasoa?
Niin ja tradenomi ei todellakaan ole sama asia kuin kauppatieteiden kandidaatti, olkootkin että koulutustasona ne ovat rinnasteisia. Kuten aiemmin on tullut ilmi, riippuu suuresti koulusta ja pääaineesta, onnistuuko suoraan maisteriohjelmaan hakeminen. Yleensä paikkoja on hyvin rajoitetusti.
- tulojen summa
Perusteekkari kirjoitti:
Tuo USA:n systeemi ei kyllä toimi kovinkaan monella alalla. Kuvitelkaapa esim. tradenomi tai sairaanhoitaja, joka hakee jonkin teknillisen yliopiston teknillisen fysiikan DI-opintoihin. Ei tarvinne enempää perusteluja, miksi ko. systeemi ei ainakaan nostaisi tasoa?
On aivan selvä, että kun on valmistunut AMK:sta samasta tai lähialanopinnoista, ja haluaa jatkaa opintoja yo/kk:ssa samalla opintosuunnalla, niin saa hyvityksiä aikaisemmista opinnoista.
Mitä järkeä olisi suorittaa samat kurssit ja asiat! Mitä lisäarvoa siitä olisi?
Tyhmempikin tajuaa, että hölmöläisen hommaahan se olisi ja vielä erittäin kallista semmoista!
Hieman kärjistäen, sillä samalla logiikalla me kaikki lukisimme yliopistossa aakkosia ja opettelisimme oikeinkirjoitusta kaiken muun ohella.
Onneksi nykysysteemissä pyritään siihen, että käytetään järkeä ja keskitytään olennaiseen, jolloin saamme resurssit kohdennettua oikein, emmekä tärvää niitä turhaan jo opittuun! - .........
paris jr kirjoitti:
Juupelis juu, eli yo-papruilla Mikkeliin pääsin, ylläripylläri.
Osaako kukaan siis kertoa tuosta Mikkelistä mitään? Mihin siellä suuntaudutaan?
Missäpäin ihmiset ovat viettäneet pakollisen vaihto-opiskeluvaiheen (sellainen tuohon Mikkelin opiskeluun kuuluu)? Onko mahdollista päästä vaihtoon ns. tasokkaampiin yliopistoihin?
Ovatko "mikkeliläiset" saaneet hyvin töitä ulkomailta?
Kiitza!Mikkelin yksiköstä löytyy enemmän infoa vaikka täältä:
http://www.hse.fi/en/mikkeli
http://www.hse.fi/NR/rdonlyres/58EBB582-F4BE-4841-8AD0-CA4119715BE9/0/HSE_Mikkeli_brochure2010.pdf - g-maija
tulojen summa kirjoitti:
On aivan selvä, että kun on valmistunut AMK:sta samasta tai lähialanopinnoista, ja haluaa jatkaa opintoja yo/kk:ssa samalla opintosuunnalla, niin saa hyvityksiä aikaisemmista opinnoista.
Mitä järkeä olisi suorittaa samat kurssit ja asiat! Mitä lisäarvoa siitä olisi?
Tyhmempikin tajuaa, että hölmöläisen hommaahan se olisi ja vielä erittäin kallista semmoista!
Hieman kärjistäen, sillä samalla logiikalla me kaikki lukisimme yliopistossa aakkosia ja opettelisimme oikeinkirjoitusta kaiken muun ohella.
Onneksi nykysysteemissä pyritään siihen, että käytetään järkeä ja keskitytään olennaiseen, jolloin saamme resurssit kohdennettua oikein, emmekä tärvää niitä turhaan jo opittuun!Enpä usko, että tradenomin papereilla pääsee suorittamaan maisterintutkintoa Aaltoon. Miksi Aalto vaatii gmat-tutkinnon suorittamista niiltä, jotka eivät ole suorittaneet kandin tutkintoa siellä? Ei taida muun yliopiston kandin tutkinto kelvata Aallolle ilman tuota gmat:ta?
- Anneli Koo
Ystävät hyvät.
Osaisiko joku suoraan maisterin-tutkintoa lukemaan hakenut selventää hieman hakemuspisteytykseen liittyvää asiaa. Itse meinasin hakea keväällä lukemaan maisteriksi, mutta ajattelin tätä ennen parantaa mahdollisuuksiani tulla valituksi hankkimalla lisää opintopisteitä avoimessa. Tämähän lienee mahdollista? Hyväksytäänkö siis kaikki lisäopinnot avoimessa automaattisesti mukaan (vaikka kurssit liippaisivatkin sisällöltään läheltä jo AMK:ssa opiskeltuja kursseja?) vai pitääkö uusien opintojen olla selkeästi eri aihepiiristä kun jo suoritetut? - tamppari111
Hei.
Pääsyvaatimukset ja hakemukseen vaadittavat osat riippuvat koulusta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun useimmat maisteriohjelmat vaativat GMAT-kokeen suorittamisen (josta tulee myös saada yli 550 pistettä), lisäksi pisteitä tulee kanditutkinnon/AMK-papereiden keskiarvosta, kandi-/opinnäytetyön arvosanasta ja suoritettujen opintojen sopivuudesta ohjelmaan johon on haettu. Jotkut haluavat myös motivaatiokirjeen, CV:n tai työnäyteportfolion.
Jos maisteriohjelmiin hakemista todella harkitsee, suosittelisin tutustumaan eri koulujen pääsyvaatimuksiin ja hakuprosessien aikatauluihin ko. korkeakoulujen verkkosivuilla mielummin kuin Suomi24-keskustelupalstalla. - Kandijuusoffi
Kandi vai tradenomi, sama asia ja arvoltaan yhtä arvokkaita ja päteviä. Paitsi kandi voi sanoa itseään akateemiseksi ja tradenomi ei, mutta monia se ei haittaa.
-Kandidaatti- kannattaisottaaselvää
Sorry, mutta kandi ei voi sanoa itseään akateemiseksi. Akateeminen loppututkinto vaatii maisteritutkintoa, kandi ei vielä ole sitä.
- psoifpsohp
Ai että tradenomi on sama kuin kauppatieteiden kandidaatti. :) Sekös tekee tradenomista lähes KTM:n kun voi käytännössä suoraan mennä lukemaan niitä opintoja.:))
Oletteko kuulleet lausetta "Olen kerran harkinnut hakevani lääketieteelliseen"? Sopivassa seurassa tuo kuullostaa lähes aivokirurgilta. - helmikastehelmi
"Ai että tradenomi on sama kuin kauppatieteiden kandidaatti. :) Sekös tekee tradenomista lähes KTM:n kun voi käytännössä suoraan mennä lukemaan niitä opintoja.:))"
Asia on muuttunut sitten vuoden 2010. Tradenomin ja kanditaatin vastaavaisuus riippuu aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta,. Itse menin peruskoulun jälkeen lukion sijasta kauppaopistoon, suoritin sen jälkeen täydentävän jatkokoulutuksen ja sen jälkeen vielä erillisen ammattitutkinnon sekä minulla on koulutukseni alalta työkokemusta yli 3 vuotta. Aikaisemmilla opiskeluilla ja työkokemuksella pääsin sisään ammattikorkeakouluun ja valmistuin tradenomiksi, jolla on kauppatieteiden kandin vastaavaisuus, koska minulla on tradenomin tutkinnon lisäksi ammattitutkinto ja riittävästi työkokemusta. Porukka on vaan niin pihalla viime vuosina korkeakoulutuksen muuttuneista vaatimuksista. Nykyään korkeakoulutuksessakin voidaan huomioida opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen ja se tarkistetaan hyväksytyksi haastattelulla ja tentillä. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos samat asiat on tenttinyt aikaisemmin ja on tehnyt niitä vuosia töissä ja sitten pitää opiskella ne kokonaan uudestaan läpi, kun sen sijaan voisi mennä suoraan tenttimään kurssin. Suomessa kanditaatilta vaadittujen opintopisteiden alin määrä on 180 ja nykyisin opintopisteet ovat saman arvoisia, olkoon ne sitten saatu ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Pitää huomioida myös, että ali ja yli 25 vuotiailla opiskelijoilla nämä vastaavaisuudet ja niiden vaatimukset voivat olla erilaiset oppilaitoksista riippuen. - TatuO
Hei,
ystäväsi on yllättäen sekä *oikeassa että väärässä samaan aikaan*, tosin argumentointi paljastaa, ettei hänellä ole juuri hajuakaan miten akateeminen maailma tai koultusjärjestelmä toimii tässä maassa.
Tradenomi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto, jolle ei mielestäni suomen kielessä ole oikein osuvaa sanaa, kun taas kansainvälisesti tutkinto on "Bacheolor [of Science]" eli B.Sc.
Tutkinto vastaa kokolailla tasan Yhdysvaltalaisista Collegeista 3-4 vuodessa valmistuvia. Viittaan tällä siihen, että vaikka College on periaateessa yliopisto, usemmat niistä ovat käytönnössä kuitenkin yhtä kuin "polytechnic", joka tarkoittaa AMK:ta.
Ammattikorkeakoulussa opit sovellettua tiedettä, ja sieltä valmistuukin paljon insinöörejä (edelleen B.Sc). Yliopistossa tehdään "ihan oikeaa" tutkimusta, ja opiskelu on ihan eri tavalla akateemisesti vapaampaa.
Ai niin, VASTAUS KYSYMYKSEESI! -> AMK:sta valmistunut henkilö, kuten Tradenomi, voi oikein hyvin hakea Yliopistoon, etenkin omalle alalle. Ja sisäänkin pääsee paremmin kuin tuoreena ylppärinä. Tässä oli siis kaverisi oikeassa.
Ja sitten se missä meni väärin-osuus. Vaikka Kandidaatti on myöskin alempi korkeakoulututkinto kuten Tradenomi (AMK), niin Kandi on silti sitä tradenomia ylempi.
Ajattele asiaa näin: Tradenomi on valmis tutkinto, ei kun töihin. Ja juu, Kandi on samaa tasoa periaatteessa, mutta se on vain pieni VÄLIETAPPI kesken opintojen. Hyvin harva jää kandiksi, ja vielä harvempi omasta tahdostaan, vaikka kandi ON yleisesti arvostetumpi kuin amk-tutkinto.
Esimerkiksi lääkärit aloittavat harjoittelut kandina, ja vähän kokeneempana sitten toimivatkin usein itsenäisestikin esim. sijaisena terveyskeskusten vastaanotoilla opintojen ohessa, kunnes valmistuvat Lisensiaatiksi.
Maisteri on sitten ylempi korkeakoulututkinto. Jos on opiskellut teknisessä yliopistossa, maisteri ei ole maisteri vaan Diplomi-Insinööri. DI on saman tasoinen tutkinto kuin maisteri, mutta vaatii tuplasti enemmän vaivaa useimmiten. Tekninen korkeakoulu ei jätä paljoa aikaa elämälle. Maisteriopinnot sentään vähän.
Tutkijat usein jatkavat opintojaan naivisti sanottuna "loppuun asti" vielä Pro Gradun kirjoittamisen jälkeen (maisterin lopputyö; oma, alkuperäinen tutkimus, jossa esitetään uusia löydöksiä. Kyseessä siis vähän raskaampi tietokirja, ei ihan aloittelijoille. Parhaat julkaistaan ja painetaan useampana kappaleena, yleensä gradusta painatetaan kirjoittajalle vähintään oma kappale, koulun kirjastosta löytyy sähköinen versio ja painettujakin).
Jäinpäs vähän rönsyilemään.. ELI kun Maisteri (eng, Masteri), täysin rehellistä sanoa "mestari", joten sanonpa niin. Mestarin jatkaessa opintojaan, häntä kutsutaan jatko-opiskelijaksi. Hän tekee tutkimusta yliopistossa/korkeakouluissa, kotona, ties missä. Usein teoreettista tutkimusta. Ja lisää tutkimusta. Lukemista. Valtavasti. Kursseja. Huh. Paljon. Lopulta maisteri kirjoittaa väitöskirjan, joka on sitten vielä paria pykälää deepimpää kamaa kuin pro gradu. Väitöskirjassa esitetään laaja teesi, tutkimus, koko hoito. Ja sitten väitellään. Vastassa on usein arvostettu dosentti vastaväittäjänä, kenet sitten opiskelija haluaa vakuuttaa argumenteillaan ja hienolla tutkimuksellaan. Väitöstilaisuutta sanotaan joskus muodollisuudeksi, mutta sitä se ei todellakaan ole. Minunkin elämäni hienoimmat, intensiivisimmät ja opettavimmat kokemukset elämäni hienojen hetkien top-10:ssä ovat olleet väitöstilaisuuksia. tarkalleen kaksi.
Sitten ollaan tohtori.
lääkärit, erikoislääkärit, tai useampaan suuntaan erikoistuneet huippulääkärit ovat usein lisensiaatteja (tutkinnon laajuus sama kun maisteri, mutta lisensiaatti on silti kovempi jätkä muodollisesti), eivät tohtoreita.
Tutkimukseen (ei potilaiden, vaan lääketieteen eteenpäinviemiseen) tähtäävät lääketieteen opiskelijat (=lääkärit) jatkavat vielä tohtoriksi sitten useammin kuin normi, naapurin pekkaa hoitava gastroenterologi.
Tutkijoita voidaan kunnioittaa Dosentin tai jopa Professorin arvolla. Professuuri on myös työ: professorin täytyy myös opettaa.
Noni.
Arvoisa valkoinen roskaväki, idiootit, sivistymättömät vajakit ja arvoisata pelllet! KIITOS kun luit ! JA ENNEN KAIKKEA; KIITÄ ITSEÄSI! Kirjoitin tämän niin yksinkertaisesti ja niin huonolla kielellä kun vaan kykenin, joten uskon, ainakin toivon, että jopa te amiksen käyneet "viisaat" jotka kysytte ties mitä älyttömimpiä juttuja, ymmärtäisitte tästä edes osan. y0! bronx!
OIKEASTI, MUISTAKAA: TYHMIÄ KYSYMYKSIÄ _ON_ OLEMASSA! Ja tällä forumilla niitä on 99% koko kysymysmassasta. Jos siis kysyt täällä jotain useammin kuin kerran elämässäsi, tai luet muuten innoissasi muutoin kun huumorilla (sama pätee muuan vauva-forumia), niin hyvä ihminen, aloita liikuntaharrastus ja mene sinne KIRJASTOON! NOPEASTI! OPI! LUE! SIVISTY! Tyhmät ihmiset on vähän tyhmiä, katsos.- Kauppis2017
^Peukuttaisin, jos jaksaisin nähdä vaivaa rekisteröitymiseen. Ota silti teoreettinen peukalo .
- yobronx
"Valkoinen roskaväki, idiootit, sivistymättömät vajakit"
"tyhmät ihmiset on vähän tyhmiä"
Ei ole hauskaa eikä myöskään sivistynyttä tai fiksua/älykästä puhua muista noin, koulutustaustasta riippumatta, joten turhaan yrität päteä. - Amkkkk
Tradenomi ei vastaa kandia opintojen vaativuudelta. Amk:ssa on tenttikirjoina kauppiksen pääsykoekirjoja, joista saa jo opintopisteitä.
Amk:n tenttikirjat on 200 sivua suomeksi, kauppiksessa 800 englanniksi. Asioita käsitellään paljon suppeammin ja hyviä numeroitakin saa helpommin vähemmillä tiedoilla.
Amk:ssa 30op saa jo työharjoittelustakin, siinä ei teoriaopintoja tule.- eiooheleppooei
AMK tutkinto onkin 210op, eli jos siitä jättää harjoittelun 30op pois, on kasassa sama 180op, kuin kanditutkinnossa :)
Muuten olen samaa mieltä, AMK:ssa saa todella vasemmalla kädellä vitosia. Kokemusta on myös yliopiston opinnoista, joissa luetaan kirjatolkulla kahta tenttikysymystä varten ja asiat on todella ymmärrettävä laajoina kokonaisuuksina.
- gtre
Miksi tradenomeilla on tarvetta ja pyrkimystä esiintyä kauppatieteiden kandina? Kauppatieteiden kandi on välitutkinto matkalla maisteriksi ja sen arvo työmarkkinoilla on heikko. Tradenomi on tarkoitettu työelämään suoritustason tekijäksi.
- tradenomiekonomi
Eihän tradet ktk:na esiinnykään vaan ktm:na. Harvemmin kuulee sairaanhoitajien rinnastavan itseään lääkäreihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051756
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.811367Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras51292- 1441243
- 921240
- 221146
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum111137Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5941103Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih61014Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida11954