Taisteliko Marttinen itse Tienhaarassa? Kun puhutaan että Marttinen johti JR 61 ryhmän voittoon Tienhaarassa niin se oli siellä siis itse johtamassa ja iivanoita listimässä?
Alpo Marttinen
miten se meni
67
4320
Vastaukset
Taisteliko Stalin itse toisessa maailmansodassa? Kun puhutaan että Stalin johti Puna-armeijan voittoon toisessa maailmansodassa niin se oli siis itse johtamassa ja natseja nitistämässä?
- se ero niillä on
Marttinenpa oli komentaja. Stalin oli taas ylipäällikkö kuten Mannerheim. Nitisti? Eihän ne saaneet onnettomat ressukat edes Marttista tai Törniä kiinni. Tästä Stalin oli hyvin vihainen Ždanoville.
:D
- Käy katsomassa
"On tunnettua, että eversti Marttinen johti menestyksellisiä Kivisalmensillan taisteluja suuren kiven viereltä Tienhaaran maastossa.
Kyseinen kivi sijaitsee muutama sata metriä Suomeen päin ennen Tienhaaran risteyksessä sijaitsevaa Kasakka-kiveä. Kivi sijaitsee Suomesta Viipuriin menevän tien oikealla puolella. Matkaa tieltä kivellä on satakunta metriä.
Mainittakoon, että Kasakka-kivi on saanut nimensä sen vuoksi, että tsaarinvallan aikana joku kasakka karautti hevosellaan kiven päälle ja antoi käskyjä talonpojille. Nyt Kasakka-kivessä on JR 61 ja KTR 8 toimintaa 22.06 - 04.08.1994 kunnioittava muistolaatta.
Neuvostoliiton aikana Marttisen komentopaikan suojana ollut kivi on halkaistu räjäyttämällä, mutta osiakaan siitä ei liene kuljetettu pois.
Eversti Marttisen menestyksellisesti johtama Kivisalmensillan taistelu pysäytti neuvostojoukkojen etenemisen Viipurin valtauksen jälkeen. Sotahistorioitsijat ovat yksimielisiä siitä, että Kivisalmensillan onnistuneet torjuntataistelut loivat pohjan Tali-Ihantalan taisteluille, joilla varmistettiin Suomen itsenäisyys."
http://www.eskoerkkila.fi/www.finlandiahiihto.fi/uutiset.html?a100=87
Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan. Ei kai sellaisessa olisi järjen häivääkään, puhuipa A. Ehrnrooth sitten mitä tahansa "edestä johtamisesta"! Komentajalla on oltava sellaiset toimintaolosuhteet, että hän pystyy tekemään sen mitä häneltä edellytetään.
Taistelija on taistelija ja komentaja on komentaja, armeijassa kuin armeijassa.- näin se on
"Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan."
selitä sohimaan meno.
on todisteita että rykmentin ja jopa divisionan komentajat kävi vuonna 1944 todella usein etulinjassa.
mutta tuo sohiminen on varmaan joku takaportti sulle.
- Sextiettan
Aiheesta enemmän:
Kirja-arvostelu
Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012.
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3243- Tuunataanpas
Tässä suora linkki.
https://agricolaverkko.fi/review/alpo-k-marttinen-kahden-isanmaan-mies/
- Bettre Yle
Vaasan ruotsinkielinen toimitus on tehnyt ohjelman,jossa täälläkin esiintynyt ampumistapaus on läpikäyty. Silloin Marttinen ampui kuusikossa hyökkäykseen lähtemättömän 19 vuotiaan Henry Lindin muilta piilossa noin 50 m polulta sivussa. Hän ja alokas lähtivät yhdessä, kuului kaksi laukausta ja Marttinen palasi naureskellen. Ohjelmassa sanotaan hänen tokaisseen "Annoin pelko-opetusta pojalle!"
Ohjelma tulee Yle femmassa kevään aikaan, jos ei joudu sensuurin hyllylle, kuten ohjelma Ruotsiin pakenevista 61 aliupseereista.- Perätön juttu
taas kerran tarjolla.
Kyseessä on tarina, joka oikaistaan Tuunaisen tarkassa elämäkerrassa.
"Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan."
Marttinen johti taistelua komentopaikaltaan, mutta tarkasti etulinjan aina taistelujen välillä ihan rantapoteroita myöten. - Bettre Yle
Perätön juttu kirjoitti:
taas kerran tarjolla.
Kyseessä on tarina, joka oikaistaan Tuunaisen tarkassa elämäkerrassa.
"Harvoinpa rykmentinkomentajataso sentään aivan etummaiseen linjaan meni itse sohimaan."
Marttinen johti taistelua komentopaikaltaan, mutta tarkasti etulinjan aina taistelujen välillä ihan rantapoteroita myöten.Tuunasesta en tiedä, mutta ohjelman tekijät 2009 haastattelivat mm. 89 vuotiasta Eugen Thölixiä, joka oli ollut lähettialiupseeri ja kuullut tapauksen heti toimistossa. Samoin löydettiin uhrin kaukaisia sukulaisia Ruotsista, jotka kertoivat sukulaistensa saaneen ruumiin suunnilleen maininnalla:
"rookie gjorde inte en soldat före sin död" (alokas ei ehtinyt sotilaaksi ennen kuolemaansa)
toisin sanoen häntä kohdeltiin murhan jälkeen siviilinä. Hautapaikkaa ei muuten löydetty neljän seurakunnan papereista! - Kyseessä on tuon
Bettre Yle kirjoitti:
Tuunasesta en tiedä, mutta ohjelman tekijät 2009 haastattelivat mm. 89 vuotiasta Eugen Thölixiä, joka oli ollut lähettialiupseeri ja kuullut tapauksen heti toimistossa. Samoin löydettiin uhrin kaukaisia sukulaisia Ruotsista, jotka kertoivat sukulaistensa saaneen ruumiin suunnilleen maininnalla:
"rookie gjorde inte en soldat före sin död" (alokas ei ehtinyt sotilaaksi ennen kuolemaansa)
toisin sanoen häntä kohdeltiin murhan jälkeen siviilinä. Hautapaikkaa ei muuten löydetty neljän seurakunnan papereista!mukaan itsemurha. Sellaiset eivät valitettavasti olleet mitenkään harvinaisia sodan aikana.
Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.
Juttu on sepite, jolla halutaan mustata erästä viime sotien menestyneintä rykmentinkomentajaa.
Alokkaan ampumisessa ei olisi ollut mitään mieltä.
Marttinen ei lainkaan kuulunut mielellään pistoolia heilutteleviin ja kenttäoikeudella uhkaileviin komentajiin. Niitäkin oli, mutta vähemmän kunnostautuneissa.
JR 61:ssä ei karkuruus ja kieltäytymiset olleet erityinen ongelma. Karkureiksi jäi palautusten jälkeen noin 60 miestä. - oikuyt
Kyseessä on tuon kirjoitti:
mukaan itsemurha. Sellaiset eivät valitettavasti olleet mitenkään harvinaisia sodan aikana.
Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.
Juttu on sepite, jolla halutaan mustata erästä viime sotien menestyneintä rykmentinkomentajaa.
Alokkaan ampumisessa ei olisi ollut mitään mieltä.
Marttinen ei lainkaan kuulunut mielellään pistoolia heilutteleviin ja kenttäoikeudella uhkaileviin komentajiin. Niitäkin oli, mutta vähemmän kunnostautuneissa.
JR 61:ssä ei karkuruus ja kieltäytymiset olleet erityinen ongelma. Karkureiksi jäi palautusten jälkeen noin 60 miestä.Valehtelet!-Klenkkahan se taas.
- Logiikka kehiin
Kyseessä on tuon kirjoitti:
mukaan itsemurha. Sellaiset eivät valitettavasti olleet mitenkään harvinaisia sodan aikana.
Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.
Juttu on sepite, jolla halutaan mustata erästä viime sotien menestyneintä rykmentinkomentajaa.
Alokkaan ampumisessa ei olisi ollut mitään mieltä.
Marttinen ei lainkaan kuulunut mielellään pistoolia heilutteleviin ja kenttäoikeudella uhkaileviin komentajiin. Niitäkin oli, mutta vähemmän kunnostautuneissa.
JR 61:ssä ei karkuruus ja kieltäytymiset olleet erityinen ongelma. Karkureiksi jäi palautusten jälkeen noin 60 miestä.>>Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.
- Kyseessä on jälleen
Logiikka kehiin kirjoitti:
>>Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista.
tarina, jota ei ole kyetty todistamaan.
"Muistelijoita" on vain yksi.
Näiden tarinoiden toisto ei muuta niitä tosiksi. Uskoa voi tietysti, kuka haluaa.
Mitä mielettömämpi juttu, sen varmemmin näiltä palstoilta löytyy uskovia.
- 17.D
Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta:
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!
Sivulla 343:
"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan." - Berttre Yle
"Lindiä ei löydy JR 61:n miehistöluetteloista."
Sinähän pystyt tarkastamaan viidessä minuutissa asian, jossa ohjelmantekijöiltä meni 5 kuukautta! Tarkastahan nyt sitten Eugen Thölix, Matts Hagalund ja Uno Renlund. Kaikkia haastatellaan ohjelmassa aikalaisena ja silloin joukoissa olleina. He eivät ole mitään huutelijoita saitilla. Näetkö minne Lind on haudattu?
Pidän sinua valehtelijana alusta alkaen! Tämän 61 paperit ovat hyvin epämääräisesti arkistossa. Puuttuu paljon ajanjaksoja ja merkinnät ovat selvästi täydennetty myöhemmin. Miehistöluetteloista voi puuttua 160 tai 300 nimeä!
Lapin sodasta kotiutettiin 61:n miehiä, vaikka virallisesti sinne ei niitä laitettu ainuttakaan! Kolarista ja Muoniosta laitettiin suomenkielisen kotiutuskuljetuksen mukaan kuusiykkösiä, jotka olivat luikkineet Torniojoen yli Suomen puolelle. Olivat kesällä jo sinne onnelaan hiipineet. Nyt tulivat "sankareina Merenkurkkuun Muonion taistelusta". Osalle on myönnetty jopa vapaudenmitaleja Kilpisjärven taistelusta. Se "taisteluhan" vain on kranaattien ampumista tunturin kupeeseen, ettei tarvinnut niitä "takaisin Moskovaan kantaa", kuten miehet nauroivat ja ampuivat kivääripatruunansa keventääkseen taskujaan. Samalla NL:n upseerille annettiin "sotaharjoitusääniä" kun tulivat katsomaan, että aseveli häilyy varmasti.- Älä vaahtoa!!
Kaikki viittaa Lindin osalta itsemurhaan. Kukaan kertojista ei ole nähnyt ampumista eikä Lindin ruumista.
Jos hänen hautaansa ei tiedetä, niin se ei todista ollenkaan, että Marttinen olisi hänet ampunut.
Ampumisessa ei ole mitään järkeä. Eikä Marttinen muutenkaan tekemisiään salaillut.
Paperien puutteet eivät todista yhtään mitään.
Samoin ei muu sepustelusi. Vaihdat sujuvasti aihetta, kun ei ole todisteita väitteille. Lapin sota ei kuulu tähän mitenkään - Valehtelet Klenkka
Älä vaahtoa!! kirjoitti:
Kaikki viittaa Lindin osalta itsemurhaan. Kukaan kertojista ei ole nähnyt ampumista eikä Lindin ruumista.
Jos hänen hautaansa ei tiedetä, niin se ei todista ollenkaan, että Marttinen olisi hänet ampunut.
Ampumisessa ei ole mitään järkeä. Eikä Marttinen muutenkaan tekemisiään salaillut.
Paperien puutteet eivät todista yhtään mitään.
Samoin ei muu sepustelusi. Vaihdat sujuvasti aihetta, kun ei ole todisteita väitteille. Lapin sota ei kuulu tähän mitenkäänMinäkin tunnen sinut Valehtelua -huutavaksi mitättömyydeksi. Todellisia tietoja tai todisteita muiden valehtelijaksi leimaamiseen sulla ei ole koskaan ollut.
- Taas päästit valeen!
Valehtelet Klenkka kirjoitti:
Minäkin tunnen sinut Valehtelua -huutavaksi mitättömyydeksi. Todellisia tietoja tai todisteita muiden valehtelijaksi leimaamiseen sulla ei ole koskaan ollut.
Ei mitään uutta siinäkään.
- Eikö Valehtelekaaan?
Ei Klenkka nyt enää 5 minuutissa pystykään katsomaan kolmea nimeä. Yhden vain heti tiesi puuttuvan. On siinä meillä valesonnassaan rypevä arkistobasilli.
- Missä välissä
Marttinen ehti ne kolme muutakin ampumaan?
Kuka on väittänyt, ettei ne ole palvelleet JR 61:ssä tai missä nyt ovatkin.
Koettakaa pysyä edes vähän tolkussa.
Ei tarina muutu todeksi kertomalla se usein. Se on edelleen tarina. Uskoo kuka haluaa.
Tälle Lindin ampumiselle ei ole mitään uskottavaa syytä, eikä minkäänlaisia todisteita.
Jos olisi, ei sitä tällä palstalla käsiteltäisi. - lli..lili.
Missä välissä kirjoitti:
Marttinen ehti ne kolme muutakin ampumaan?
Kuka on väittänyt, ettei ne ole palvelleet JR 61:ssä tai missä nyt ovatkin.
Koettakaa pysyä edes vähän tolkussa.
Ei tarina muutu todeksi kertomalla se usein. Se on edelleen tarina. Uskoo kuka haluaa.
Tälle Lindin ampumiselle ei ole mitään uskottavaa syytä, eikä minkäänlaisia todisteita.
Jos olisi, ei sitä tällä palstalla käsiteltäisi.Oletko pissipää? Kuka on puhunut ampumisesta? He esiintyvät tulevassa ohjelmassa. Olet valetunkio!
- Sextiettan
Tuunasen kirjassa, Marttinen: Kahden armeijan soturi, on useita kohtia Alpo "verisestä".
Sivujen 156-163 luvussa Marttisen suhtautuminen kurinpitoon ja rangaistuksiin, tuodan ilmi Marttisen kannatus kuolemantuomioihin.
Jo vuonna 1941 elokuussa Talvela lähetti Marttisen hoitamaan 11 suomea puhuvan, kiinni saadun NL:n desantin, teloitukset 17. Divisioonaan. Talvela arveli muistelmissaan heidän olleen karjalaisia, inkeriläisiä, amerikansuomalaisia tai suomalaisia punaisia.
Kesällä 1944 Marttinen vaati kuolemantuomioita kaikkiaan neljälle 17. D:n karkurille, 2 JR 61:sta ja 2 JR 13:sta. Yksi kieltäytyjä ammuttiin vartiomiehen / saattajan toimesta matkalla taakse.
Sivulla 162 kerrotaan erään ruotsinkielisen lehden nimittäneen Marttista nimellä "Verialpo" ja että "Verialpo" oli yksi raaimmista ja brutaaleimmista rykmentinkomentajista."
Myöhemmin Amerikasta käsin on kuuluu kirjoittaneen veljelleen näinkin: "Työ on tuttua, ei siinä mitään ihmeellistä ole; rosvo hirteen ja hyvälle miehelle kunniamerkki rintaan."
Vielä vanhoilla päivillään hän kirjoitti Washington Post -lehden pääkirjoitukseen, jossa vastustettiin kuolemantuomioita, vastineen jossa sanoi mm. "Kuolemantuomio on välttämätön, jos haluamme olla sivistynyt kansakunta."
Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012.- Nämä osittain
vääristellyt tiedot, jotak "Sextiettan" on kirjoittanut, eivät millään tavalla todista Marttisen itse ampuneen jonkun sotilaan.
Hän ei myöskään ole vaatinut kuolemantuomiota naapurirykmentin miehille. Sellainen on kenttäoikeuden syyttäjän asiaa.
#Sivulla 162 kerrotaan erään ruotsinkielisen lehden nimittäneen Marttista nimellä "Verialpo" ja että "Verialpo" oli yksi raaimmista ja brutaaleimmista rykmentinkomentajista."#
Kyse on kommunistilehden solvauksesta. Marttisen toiminnassa ei mikään viittaa tällaiseen.
#Myöhemmin Amerikasta käsin on kuuluu kirjoittaneen veljelleen näinkin: "Työ on tuttua, ei siinä mitään ihmeellistä ole; rosvo hirteen ja hyvälle miehelle kunniamerkki rintaan."#
Kyseessä on kuvaannollinen kärjistys rykmentin komentajan kurinpidosta. Rikkeestä rangaistaan ja hyvästä suorituksesta palkitaan. Marttinen noudatti tätä kaikissa vaiheisaan.
- juikyuijiu
Nykytietojen mukaan huhtikuussa 24. päivä Yle femmassa kello 21.15 ohjelmalle varattu esitysaika. Ohjelma ruotsinkielinen, mutta siihen saa suomitekstin.
- YLE femma
Eipä tullut TV:sta mitään Marttisesta.
Pötyä koko juttu
- Stallari Stallari
Nämä osittain
23.1.2013 10:33
0
Sulje
vääristellyt tiedot, jotak "Sextiettan" on kirjoittanut, eivät millään tavalla todista Marttisen itse ampuneen jonkun sotilaan."
Millä sinä tämän houreesi todistat? On vain sinun sönkkäyksesi monien muiden tekemään ja kuulemaan väittämään.
Sitten huudat perään Valehtelet! Valehtelet! Valehtelet! Valehtelet! ja Stallari Stallari Stallari Stallari Stallari - Sextiettan...
"Taisteliko Marttinen itse"
Tuunasen kirjan mukaan (s. 129) hän otti itsekin osaa vastaiskuihin ainakin kerran, kun tilanne meni oikein kriittiseksi vihollisen hyökätessä rajusti. Tämä tapahtui ns. Kakon taistelussa Syvärillä 11.11.1942. Hän oli juuri (25.10.1942) tullut JR 61:n komentajaksi rykmenttiin ja hänellä oli aluksi vaikeea ymmästä rantahurrrien psyykeä (s.127). Niinpä hänen piti näyttää "bettre folkille" miten suomalais-tsuudilainen Turaani osaa tapella. Hän määräsi paikalla olleet upseerit eteen ja johti itse pistooli kädessä vastaiskua.
Oliko pistooli käyttökelpoinen ase vastaiskussa, siis muuhun kuin hiippareiden ammuskeluun, jääköön jokaisen itsensä pääteltäväksi...
Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012- Taas yritys
vihjailla ilman todisteita
"Oliko pistooli käyttökelpoinen ase vastaiskussa, siis muuhun kuin hiippareiden ammuskeluun, jääköön jokaisen itsensä pääteltäväksi..."
Rykmentin komentajan ase on pistooli. Se on vallan käyttökelpoinen lähitaistelussa tukikohdan sisällä.
Tämäkään kieroilu ei todista mitään Marttisen ampumisista.
- opi8ukyj
pasi tuunanen lienee rakastunut marttiseen ja siitä kaikki tämä valuma?
- Otetaan vielä yksi
vääristely lisää.
"Jo vuonna 1941 elokuussa Talvela lähetti Marttisen hoitamaan 11 suomea puhuvan, kiinni saadun NL:n desantin, teloitukset 17. Divisioonaan. Talvela arveli muistelmissaan heidän olleen karjalaisia, inkeriläisiä, amerikansuomalaisia tai suomalaisia punaisia."
Asia mainitaan Talvelan muistelmiss 1.osa s. 448.
Kyseessä oli suomalaiissa sotilaspuvuissa kiinni saatu vihollispartio.
Marttinen ei kuitenkaan asiaa "hoitanut", vaan heidät kuulusteli Päämajan valvontaosasto ja tuomiot määräsi 17.D:n pikaoikeus.
Marttinen lähetettiin viran (operaatiotoimiston päällikkö) puolesta perehtymään tapaukseen, sillä kiinni saatu ryhmä oli poikkeuksellisen suuri.
Tämäkään ei siis millään tavalla todista Marttisen ampuneen oman miehen.kesällä 1944.
Tuo höpöpojan teksti kertoo taas kerran totuuden siitä tasosta, jolla nämä tyypit liikkuvat.- ei klenkkaa
Heikinkadulla ajoi 1944 auto Erottajanmäkeen ja jäi siihen kiinni. Valkoinen koira juoksi kadun yli ja kuseskeli Diana- puiston reunaan.
Eittämättä voidaan nähdä, että Talvela ei ymmärtänyt mitään ja Marttinen teki mitä vaan.
Tämä näin vain höpöhomo klenkkaisille vääpeleille. - Eiköhän tuo
ei klenkkaa kirjoitti:
Heikinkadulla ajoi 1944 auto Erottajanmäkeen ja jäi siihen kiinni. Valkoinen koira juoksi kadun yli ja kuseskeli Diana- puiston reunaan.
Eittämättä voidaan nähdä, että Talvela ei ymmärtänyt mitään ja Marttinen teki mitä vaan.
Tämä näin vain höpöhomo klenkkaisille vääpeleille.todista aina vain paremmin näiden höpöpoikien juttujen tason.
- 17.D ja PK nro 33
Munsalan soutukerho meinasi päästä valloilleen ihan totaalisesti myöskin JR 61:ssa ja nappituomioilla sitä tulpattiin tehokkaasti. Marttinen oikein suositteli 17.D:n komentajalle, Sundmanille, lähettämässään kirjeessä (s. 160-161) kuinka tämä kaksikko, Sundvik - Storvist, piti käsitellä: "Liitteinä lähetän kahden törkeän karkaustapauksen kuulustelupöytäkirjat ja esitän karkureiden asettamista kenttäoikeuteen ja että he tuomitaan lain sallimaan ankarimpaan rangaistukseen ja että tuomio pannaan täytäntöön välittömästi."
”Vuonna 1944 heinäkuun 22 päivänä kello 14.00 kokoontui 7600:n kenttäoikeus Nuijamaan pitäjän Huotarin kylässä, Kenttäoikeuden puheenjohtajana toimi allekirjoittanut sotatuomari Lars Erik Godenhjelm ja kenttäoikeuden jäseninä olivat allekirjoittanut sotatuomari Lars Eric Godenhjelm sekä jäseninä olivat divisioonan komentajan määräyksestä kapteeni Alex Richard Rounemaa ja vääpeli Eino Tarusalo.”
Missä on veljesi?
Erik Andren on kirjoittanut vuonna 1983 kirjan Missä on veljesi?, Var är din broder? Kirja myytiin loppuun muutamassa viikossa. Kirjan on kustantanut Sahlgrenin kustannusliike Oy ja kirjan ISBN on 951-99584-9-5. Kirjan on suomentanut Heikki Koskimies.
Täältä löytyy kyseinen asiakirja eli Päiväkäsky n:ro 33 neljän 17.D:n sotilaan teloituksesta.
Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944 IBSN 951-20-4983-x kirjaa, julkaistu vuonna 1996.
Sivu 214:
vasen reuna menee näin, osa on epäselvää ja siinä kohtaa on ????
17.Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.
".Kpk
7600
Oikea reuna:
23.7.1944
Leiman sisällä oleva teksti:
???
P.J
24.7.44
N:ro 1233,I,246
Päiväkäsky n:ro 33.
Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle.
Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44
Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-"- Stenlund Allan JR13
_"_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_"_ Storvist, Herman Alexander JR61
Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14
Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.
17.D:n komentaja
Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.
Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila
Jakelu: A
JR13
JR61
Er.P27
27.Krh.K
59.Tyk.K
Er.Pst.Os.4
Jär.Psto 4
V AKE tiedoksi - Kim
17.D ja PK nro 33 kirjoitti:
Munsalan soutukerho meinasi päästä valloilleen ihan totaalisesti myöskin JR 61:ssa ja nappituomioilla sitä tulpattiin tehokkaasti. Marttinen oikein suositteli 17.D:n komentajalle, Sundmanille, lähettämässään kirjeessä (s. 160-161) kuinka tämä kaksikko, Sundvik - Storvist, piti käsitellä: "Liitteinä lähetän kahden törkeän karkaustapauksen kuulustelupöytäkirjat ja esitän karkureiden asettamista kenttäoikeuteen ja että he tuomitaan lain sallimaan ankarimpaan rangaistukseen ja että tuomio pannaan täytäntöön välittömästi."
”Vuonna 1944 heinäkuun 22 päivänä kello 14.00 kokoontui 7600:n kenttäoikeus Nuijamaan pitäjän Huotarin kylässä, Kenttäoikeuden puheenjohtajana toimi allekirjoittanut sotatuomari Lars Erik Godenhjelm ja kenttäoikeuden jäseninä olivat allekirjoittanut sotatuomari Lars Eric Godenhjelm sekä jäseninä olivat divisioonan komentajan määräyksestä kapteeni Alex Richard Rounemaa ja vääpeli Eino Tarusalo.”
Missä on veljesi?
Erik Andren on kirjoittanut vuonna 1983 kirjan Missä on veljesi?, Var är din broder? Kirja myytiin loppuun muutamassa viikossa. Kirjan on kustantanut Sahlgrenin kustannusliike Oy ja kirjan ISBN on 951-99584-9-5. Kirjan on suomentanut Heikki Koskimies.
Täältä löytyy kyseinen asiakirja eli Päiväkäsky n:ro 33 neljän 17.D:n sotilaan teloituksesta.
Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944 IBSN 951-20-4983-x kirjaa, julkaistu vuonna 1996.
Sivu 214:
vasen reuna menee näin, osa on epäselvää ja siinä kohtaa on ????
17.Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.
".Kpk
7600
Oikea reuna:
23.7.1944
Leiman sisällä oleva teksti:
???
P.J
24.7.44
N:ro 1233,I,246
Päiväkäsky n:ro 33.
Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle.
Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44
Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
-"- Stenlund Allan JR13
_"_ Sundvik, Tor Bernhard JR61
_"_ Storvist, Herman Alexander JR61
Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14
Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.
17.D:n komentaja
Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.
Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila
Jakelu: A
JR13
JR61
Er.P27
27.Krh.K
59.Tyk.K
Er.Pst.Os.4
Jär.Psto 4
V AKE tiedoksiTor Sundvik oli mun vaarin veli. Ja tämä teksti pitää paikkansa.
- oiu8y7
Pääasia on, että ihmiskunta on päässyt siitä Marttisesta eroon!
- JR 61
"Marttisen mies" Allan Stenlud löytyy täältä:
http://www.fsd.sdp.fi/easydata/customers/fsd/files/Abl_47_06/Abl-647-7.indd.pdf- JR 13
Korjataanpas tuo lipsahdus samoin tein, eli tämä antisankari oli kylläkin JR 13 soutureita... divisioona oli sama eli 17.D
Tässä hieman taustoja Allan Stenludin teloitukselle:
>>Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. - Bettre Yle
JR 13 kirjoitti:
Korjataanpas tuo lipsahdus samoin tein, eli tämä antisankari oli kylläkin JR 13 soutureita... divisioona oli sama eli 17.D
Tässä hieman taustoja Allan Stenludin teloitukselle:
>>Sotamies Allan Stenlund tuomittiin kuolemaan 22.7.1944 Nuijamaan Huotarissa, missä 17. Divisioonan kenttäoikeus sijaitsi. Oikeuden päätöksen allekirjoitti sotatuomari Lars Eric Godenhjelm. Allan S. oli joutunut paniikkiin Viipurinlahdella tykistökeskityksen aikana 26.6., karannut rintamalta ja jäänyt kiinni 1.7. Lappeenrannan lähellä. 17. Divisioonan sotapoliisit olivat seuraavana päivänä palauttamassa miestä yksikköönsä, mutta karkuri pääsi pakoon vihollisen ilmaiskun aiheuttaman sekasorron yhteydessä. Mies saatiin pian kiinni ja palautettiin taas Lappeenrantaan ja sieltä edelleen rykmenttinsä huoltoon. Ilmeisen järkyttynyt mies joutui uuteen tykistökeskitykseen 13.7. ja pakeni, nyt Pulsan aseman lähelle, jossa hänet pidätettiin 16.7. Kenttäoikeuden 22.7.1944 antama päätös pantiin täytäntöön ampumalla Huotarissa heti seuraavana aamuna kello 5.14. Teloitetun hautauksesta ei ole mainintaa. Edellisenä päivänä samassa kylässä oli teloitettu jo kolme karkuria. Hekin olivat kaikki joukko-osastoihinsa palautettuja miehiä ja toista kertaa karkumatkalla. HTK 1 ei siis vastannut teloituksista vaan miesten siirroista. Määräykset olivat selvät, ja niiden mukaan toimittiin. Asiakirjatietojen mukaan Nuijamaan viimeinen teloitus tapahtui 12.8.1944. Sekin tapahtui Huotarissa ja tuomion määräsi 17. Divisioonan kenttäoikeus. Allekirjoittaja oli jälleen sotatuomari Lars Eric Godenhjelm.Alokas Henry Lind oli tuotu juuri murhaansa edeltävänä päivänä rintamaoloihin, jossa oli saanut pelkotilan ja pakokauhun ruumiista ja kranaattitulesta.
Sikäli ei ole mitään vertailukohtaa Stenlundiin, jolla oli karkuruutta. Lind ei ollut vain esimiestensä käskystä jatkanut matkaa eturintamaan.
Näin itse ymmärsin lähetin ja muiden puheet ohjelman raakanauhalta. - Pötyä tuo on
Bettre Yle kirjoitti:
Alokas Henry Lind oli tuotu juuri murhaansa edeltävänä päivänä rintamaoloihin, jossa oli saanut pelkotilan ja pakokauhun ruumiista ja kranaattitulesta.
Sikäli ei ole mitään vertailukohtaa Stenlundiin, jolla oli karkuruutta. Lind ei ollut vain esimiestensä käskystä jatkanut matkaa eturintamaan.
Näin itse ymmärsin lähetin ja muiden puheet ohjelman raakanauhalta.Ketään alokasta ei lähetetä etulinjaan 20 päivän koulutuksella.
Vielä vähemmän ketään ammutaan sen takia, että pelkää.
Kaikkein vähiten on menestyneellä rykmentinkomentajalla tarvetta ampua pelokas alokas.
Juttu ei pidä miltään osilta.
Jos Lind ylipäänsä on rintamalla kuollut,mitään todisteitahan ei ole, niin kyseessä on todennäköisesti itsemurha. - Kuolemalla kuoleva
Pötyä tuo on kirjoitti:
Ketään alokasta ei lähetetä etulinjaan 20 päivän koulutuksella.
Vielä vähemmän ketään ammutaan sen takia, että pelkää.
Kaikkein vähiten on menestyneellä rykmentinkomentajalla tarvetta ampua pelokas alokas.
Juttu ei pidä miltään osilta.
Jos Lind ylipäänsä on rintamalla kuollut,mitään todisteitahan ei ole, niin kyseessä on todennäköisesti itsemurha."Pötyä tuo on" -miehen logiikka menee siis näin: Mies joka pelkää kuollakseen kuolemaa, ampuukin itse itsensä.
Tajuatko itsekään kuinka erikoinen logiikkasi onkaan...? Vain todelliset ortodoksit laulaa kuinka heidän "jessensä kuolemalla kuoleman voitti"
"Jos Lind ylipäänsä on rintamalla kuollut,mitään todisteitahan ei ole, niin kyseessä on todennäköisesti itsemurha." - Kun ei ole mitään
Kuolemalla kuoleva kirjoitti:
"Pötyä tuo on" -miehen logiikka menee siis näin: Mies joka pelkää kuollakseen kuolemaa, ampuukin itse itsensä.
Tajuatko itsekään kuinka erikoinen logiikkasi onkaan...? Vain todelliset ortodoksit laulaa kuinka heidän "jessensä kuolemalla kuoleman voitti"
"Jos Lind ylipäänsä on rintamalla kuollut,mitään todisteitahan ei ole, niin kyseessä on todennäköisesti itsemurha."todisteita siitä, että kukaan muu olisi LIndin ampunut, jää itsemurha jäljelle.
Kyllä niitä rintamalla pelkäävät miehet tekivät. On myös tapauksia, joissa mieluummin tehtiin itsemurha, kuin palattiin lomalta rintamalle.
- hhnthnhnthtnhtnht
Antakaa olla! Tämä klenkka tietää aina kaikesta kaiken. Armeijassa ei ole milloinkaan ollut vikaa tai siellä mitään väärinkäytöstä. Hän sen uskoo ja huutaa muut valehtelijoiksi. Se on hänen elämänsä.
- m.Snoopy
Äidin veli palveli JR 61-sessä ja kaatui 11.11.1942. Eli olen tutkinut JR61-sen sotapäiväkirja kyseisellta päivälltä. Teksti on ruotsia ja oli hankala tulkita mutta lukee näin: Läget var rätt kritiskt, men övr.ltn. Marttinen lyckades personligen ordna de vikande leden och leda dem till en motstöt, varvid en del av del av de förlorade återtogs och läget var nu detsamma som före vårt motanfall.
Eli tässä taistelussa hän oli selvästi mukana johtamassa hyökkäystä henkilökohtaisesti,
mutta miten "edestä" ei nytt tekstistä käy ilmi.- TodellisuusJaHarhat
"Eli tässä taistelussa hän oli selvästi mukana johtamassa hyökkäystä henkilökohtaisesti,
mutta miten "edestä" ei nytt tekstistä käy ilmi. "
Koko kysymys "edessä olosta" on taas Venäjän Tiltujen typerä povo!
Jos sodan ajan rykmentinkometaja heilui itse hyökkäyksen kärkimiehenä niin hän oli pahasti väärin ymmärtänyt tehtävänsä!
Hyökkäyksiä vetivät yleensä nuoret vänrikit, joita suhteessa kaikista sotilasarvoista kaatui kaikkein eniten!
- Takavasen
Mainittu jr13. Eikös sen 2. Pataljoona lähtenyt hippalivoon Tali-Ihantalassa, kun suomalaiset yrittivät motittaa vanjoja kesäkuun lopulla-44. Jättivät raskaat aseet ja lähtivät kotio päin.
- EtuOikea
Kesän 1944 suurtaisteluissa moni yksikkö hajosi, mutta koottiin selustassa uudelleen ja vietiin taas taisteluun. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut!
Riittävän monipysyi kuitenkin vitjassa ja muna-armijan tie stopattiin!
- J.L.Runeberg
Marttiselle myönnetty Mannerheimristi on eräs kyseenalaisempia. Se kertoo pikemminkin siitä että heikosti mennyt 12 päivää ja Viipurin menetys pani Mannerheimin myöntämään jo vähäisen torjuntavoiton jälkeen näitä kunniamerkkejä. Tykistö sen hyökkäysen pysäytti eikä Marttisen aika pelokas rykmentti.
- TiltuJauhaaSkeidaa
Typerää ja asiantuntematonta vähättelyä! Tienhaaran taistelu ratkaisi sen, ettei muna-armeija päässyt salmesta yli ja uorinta tietä sisä-Suomeen. Toki tykistö auttoi, mutta ilman Marttisen rykmenttiä ei torjunta olisi onnistunut! Muna-armeija lyötiin suurin tappioin takaisin! kyllä rykmentti j Marttinen ristinsä ansaitsi!
- Suomussalmi
Alpo Marttinen oli Suomussalmen ja Raatteen tien voiton arkkitehti, vaikka kunnian vei Hjalmar Verinen eli Siilasvuo alias Strömberg, pohjimmiltaan hurri. Marttinen oli esikuntapäällikkönä Siilasvuon ollessa everstinä johtamassa
Siis tätä sittemmin divisioonaksi paisunutta sekalaista sakkiaan, jossa Kainuun miehistä koottu IV Kenttätäydennysprikaati hoiti pääosan taisteluista.
Marionetti/mitalinjakokenraali Tuompo johti nimellisesti Kajaanissa Pohjois-Suomen taisteluita.
Leo Karttimon kirja Rannikolta Raatteen tielle on paras teos Suomussalmen taisteluista. Toki Veikko Karhusen kirjat on myöskin erinomaisia.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veikko_Karhunen
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Siilasvuo- Hauska..Heppu
Tekstisi muistuttaa nimittelyineen P-Korean uutislähetystä:-D
- voi.voi.sentään
Hauska..Heppu kirjoitti:
Tekstisi muistuttaa nimittelyineen P-Korean uutislähetystä:-D
Sitä on sisältökin. Noin paljon virheitä tekee tuskin muuten kuin tarkoituksella.
Kenttätäydennysprikaati oli hajoitettu ympäri maata, yksi pataljoona kuhunkin kaupunkiin. Kajaanin sijoitettu neljäs pataljoona siirrettiin Suomussalmelle. Pataljoona ei koskaan kuulunut 9.D:aan vaikka olikin Ryhmä Siilasvuon alainen, kuten Suomussalmen omista pojista koottu suojajoukkopataljoon ErP 15:stakin. Mainittu kenttätäydennysprikaatin pataljoona oli ensimmäinen vahvennus, joka suunnalle siirrettiin, joten nuo kaksi pataljoonaa taistelivat alueella pisimpään, jääden myös suunnalle kun 9.D siirrettiin Suomussalmen ja Raatteen taistelujen jälkeen Kuhmon suunnalle. Siilasvuon mukana tullut osa 9.D:aa, siinä vaiheessa Prikaati Siilasvuon nimellä, oli Oulun suunnan reserviläisistä koottu jalkaväkirykmentti ja divisioonan myöhemmin saapuneet kaksi muuta reserviläisrykmenttiä oli koottu eri paikoista, sisältäen paljon pohjalaisia ja tamperelaisia miehiä. Rykmentit oli tietääkseni kuitenkin perustettu Oulussa, jonne miehet lie siis muulta kokoamispaikoista lähetetty.
Viestissä oli siis kohdallaan tuo maininta sekalaisesta sakista, sitä hätäisesti uudelleen perustettu 9.D tosiaan oli, mutta kainuulaisia siihen ei tiettkseni koskaan kuulunut, ellei sitten jossain vaiheessa koko Ryhmä Siilasvuo ollut 9.D:n nimellä. Lähinnä heitä oli mainittu Mäkiniemen rykmentti, joka kuului jo alkuperäiseen 9.D:aan, samoin kuin samoihin aikoihin Siilasvuon Suomussalmelle menon kanssa Kuhmon suunnalle siirretty kyseisen divisioonan toinen rykmentti, komentajansa mukaan nimellä tunnettu prikaati Vuokko.Enpä nyt muista liitettiinkö tämä rykmentti divisoonan sen tullessa Kuhmon suunnalle, mutta tuonpa kai voi kuka tahansa äkkiä tarkistaa Wikistä.
Myöhemmin kootut reserviläisrykmentit olivat erittäin huonosti varustettuja. Niiltä puuttui telttoja ja suksia, jopa aseita, joita jälkimmäisiä sitten saatiin Suomussalmelta ja Raatteesta saaliina. Telttoja ja suksiakin tuli aikanaan kun ehdittiin kerätä ja toimittaa.
Jos nyt oikein muistan niin alkuperäisen 9.D:n kolmas rykmentti siirrettiin täydentämään 6.D:aa, josta yksi rykmentti tampereen miehiä oli Pajarin johdolla lähetetty samalla tavoin sodan alun hätätilanteessa Tolvajärven suunnalle, jonne se myös jäi sodan loppuun saakka. 6.D:n mukana pohjois-pohjanmaan miehet sitten päätyivät Kannaksen taisteluihin. Näistä muutoksista johtuen lie tampereen miehiä sitten lähetetty Ouluun korvaukseksi. - voi.voi.sentään
voi.voi.sentään kirjoitti:
Sitä on sisältökin. Noin paljon virheitä tekee tuskin muuten kuin tarkoituksella.
Kenttätäydennysprikaati oli hajoitettu ympäri maata, yksi pataljoona kuhunkin kaupunkiin. Kajaanin sijoitettu neljäs pataljoona siirrettiin Suomussalmelle. Pataljoona ei koskaan kuulunut 9.D:aan vaikka olikin Ryhmä Siilasvuon alainen, kuten Suomussalmen omista pojista koottu suojajoukkopataljoon ErP 15:stakin. Mainittu kenttätäydennysprikaatin pataljoona oli ensimmäinen vahvennus, joka suunnalle siirrettiin, joten nuo kaksi pataljoonaa taistelivat alueella pisimpään, jääden myös suunnalle kun 9.D siirrettiin Suomussalmen ja Raatteen taistelujen jälkeen Kuhmon suunnalle. Siilasvuon mukana tullut osa 9.D:aa, siinä vaiheessa Prikaati Siilasvuon nimellä, oli Oulun suunnan reserviläisistä koottu jalkaväkirykmentti ja divisioonan myöhemmin saapuneet kaksi muuta reserviläisrykmenttiä oli koottu eri paikoista, sisältäen paljon pohjalaisia ja tamperelaisia miehiä. Rykmentit oli tietääkseni kuitenkin perustettu Oulussa, jonne miehet lie siis muulta kokoamispaikoista lähetetty.
Viestissä oli siis kohdallaan tuo maininta sekalaisesta sakista, sitä hätäisesti uudelleen perustettu 9.D tosiaan oli, mutta kainuulaisia siihen ei tiettkseni koskaan kuulunut, ellei sitten jossain vaiheessa koko Ryhmä Siilasvuo ollut 9.D:n nimellä. Lähinnä heitä oli mainittu Mäkiniemen rykmentti, joka kuului jo alkuperäiseen 9.D:aan, samoin kuin samoihin aikoihin Siilasvuon Suomussalmelle menon kanssa Kuhmon suunnalle siirretty kyseisen divisioonan toinen rykmentti, komentajansa mukaan nimellä tunnettu prikaati Vuokko.Enpä nyt muista liitettiinkö tämä rykmentti divisoonan sen tullessa Kuhmon suunnalle, mutta tuonpa kai voi kuka tahansa äkkiä tarkistaa Wikistä.
Myöhemmin kootut reserviläisrykmentit olivat erittäin huonosti varustettuja. Niiltä puuttui telttoja ja suksia, jopa aseita, joita jälkimmäisiä sitten saatiin Suomussalmelta ja Raatteesta saaliina. Telttoja ja suksiakin tuli aikanaan kun ehdittiin kerätä ja toimittaa.
Jos nyt oikein muistan niin alkuperäisen 9.D:n kolmas rykmentti siirrettiin täydentämään 6.D:aa, josta yksi rykmentti tampereen miehiä oli Pajarin johdolla lähetetty samalla tavoin sodan alun hätätilanteessa Tolvajärven suunnalle, jonne se myös jäi sodan loppuun saakka. 6.D:n mukana pohjois-pohjanmaan miehet sitten päätyivät Kannaksen taisteluihin. Näistä muutoksista johtuen lie tampereen miehiä sitten lähetetty Ouluun korvaukseksi.Mainittu Veikko Karhunen toimi Kenttätäydennysprikaatin 4. pataljoonan komentajana (ei alusta saakka) ja on tosiaan kirjoittanut Suomussalmen suunnan tiasteluista usieta erittäin hyviä kirjoja. Sotakirjoiksi tosin kuivaa kuettavaa, kun ovat vain ammattisotilaan asiallista faktaa. Löytyy mm. luettelot kainuulaispataljoonien miehistä tappioineen.
- LindiinLoppu
Erik Andrén: Missä on veljesi?. Sahlgrenin kustannusliike Oy, 1983
Alkuperäinen teos: Var är din broder?, 1983, suomentanut Heikki Kaskimies.
s.49.
”Thor Bernhardin veljen Birger Sundvikin mukaan kappalainen Erik Forsberg nimitti sekä Thor Bernhardia että Felix Henriksnäsiä >>maanpettureiksi>> ja kieltäytyi siunaamasta heitä haudan lepoon. Sotapoliisi oli ampunut Felix
s. 52 Henriksnäsin Munsalassa.
Täältä löytyy tämä Mustasaaren tapaus:
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?snimi=*HENRIKSNÄS&raportti=1&haekaikki=1&sort=kaikki&printable=1
Tämä on epäselvä tapaus kaikin puolin. Juttuja "Marttisen pikaoikeudesta" on joskus liikkunut netissäkin.
s. 138
”Kirjoittaessani kirjaa Var är din broder? marraskuussa 1982, muuan silminnäkijä kertoi seuraavan tapauksen jatkosodasta: >> Se tapahtui sodan loppuvaiheissa ja ankarissa taisteluissa Tienhaaran luona. Eversti Marttinen saapuu illalla. Silloin hän saa kuulla eräästä pikakoulutuksen saaneesta 18-vuotiaasta nuorukaisesta, joka oli saapunut edellisenä päivänä ja oli niin peloissaan, että ei pystynyt seuraamaan hyökkäyksessä, vaan oli piiloutunut suuren kiven taakse. Marttinen menee nuorukaisen luo, läimäyttää häntä isällisesti hartioille, katselee miehiä ja sanoo: - No, ei kannata huolestua. Minä hoidan pojan. He menivät muutaman askeleen päähän. Ja niin kajahti laukaus.”- Satuahan-tuo-on
Joukkoihin ei lähetetty mitään "pikakoulutusta saaneita nuorukaisia". Mannerheim kielsi 1926-syntyneiden lähettämisen rintamalle. Täydennys oli pääasiassa 1923-25 syntyneitä sekä vanhempia miehiä, joista monet olivat jo aiemmin kotiutettuja.
Marttinen sai ylennyksensä vasta taistelun päätyttyä.
Tämän nuorukaisen nimeä ei löydy armeijan kirjoista lainkaan.
Kyse on selvästä valeesta, jolla Marttisen mainetta yritettiin sodsan jälkeen mustata.
- GoWest
Heikki Klemetin kirjoittama ja säveltämää Vilppulan urhojen muistolle vähän muunnettuna:
Närpiön Soutureiden muistolle:
Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä KAUHEIN luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan.
Uumajan lohkon soutureista TOP 4 paikkakuntaa oli tässä järjestyksessä:
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157) - EtuilijanEdessä
LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Kirjallisuutta:
Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.
Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.
Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994. - Kaukopartioainesta
Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341
1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20
Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.
"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua." - GoWest
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50"
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. Esimerkkinä mainittakoon, että n. 90 % kaikista niistä, jotka saivat lomaa Kolarin ja Enontekiön kuntiin, karkasivat Ruotsiin. Myöskin muihin Tornionjokilaakson kuntiin lomaa saaneista teki huomattava osa samoin ja palvelukseenastumismääräyksen saaneista tämän seudun miehistä suuri joukko seurasi esimerkkiä. M.m. Enonteköstä karkasi 30.7.1944 Ruotsiin kolme veljestä, jotka olivat saaneet lomaa neljännen veljensä sankarihautajaisiin. Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – Vastatoimenpiteeksi ehdottaa Er.SPol.Os., että kaikki lomat Lapin läänin läntiselle matkustuskieltoalueelle kiellettäisiin sekä että vastaisuudessa Tornionjokilaaksosta palvelukseen kutsutuille reserviläisille ei lähetettäisi palvelukseenastumismääräystä poliisiviranomaisten toimesta, vaan ne annettaisiin osaston Torniossa sijaitsevalle asemakomennuskunnalle, joka noutaisi miehet palvelukseen." -
"Ahvenanmaalle suuntautunut matkustusliikenne väheni kuukauden aikana huomattavasti. Heinäkuussa myönnettyjen lupien lukumäärä oli vain 511 vastaavan luvun ollessa kesäkuussa 846."
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
"Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. Valvonnan tehostamisella sekä yhteistoiminnalla muiden viranomaisten kanssa saatiin joukko karkureita sekä neljä ammattimaisesti näitä Ruotsiin kuljettanutta henkilöä pidätetyksi.
Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. Ainoastaan yhden nuorukaisen todettiin lähteneen luvatta maasta. Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."
Ei ihme jos Marttista ketutti paimentaa näitä rantaruotsalaisia. - Kivisillansalmella
Että tämmöistä porukkaa siellä Marttisen miehet kohtasi oikeasti.
R 61 oli tällöin marssilla Tienhaaraan. Rykmentti eteni ajoittain vaivalloisesti, mikä johtui siitä, että teillä oli runsaasti luvatta vetäytyvää 10 D:n upseereita ja sotilaita. Osa näistä oli pakokauhun vallassa. Aseita ja muita tarvikkeita lojui tien varsilla ja metsissä. 'Sextiettan' marssi vastaantulijoiden karkeiden ja loukkaavien puheitten saattelemana, mikä ei kohentanut miesten muutenkin vakavia mielialoja. Tilanteen rauhoittamiseksi ja tien avaamiseksi Marttinen järjesti osalle pakenevista mah-
dollisuuden ruokailuun. Tylyjen käskyjen antaminen olisi ollut hyödytöntä. Marttinen ja hänen lähim-
mät alaisensa tiedustelivat Tienhaaran niemen maastoa noin puolelta päivin. Venäläisten ensimmäinen tunnusteleva hyökkäys oli juuri torjuttu. Rykmentin komentajan olinpaikasta ei ollut tietoa. ErP 20:n komentaja majuri Eino Penttilä ilmoitti ottaneensa rykmentin komentoonsa. Häneltä saatiin myös nopea tilannearvio..... - EtuilijanEdessä
Tuota samaa Suomen ruotsalaisen propagandaupseerin väsäystä toistelet...
Torjunta Tienhaarassa
Ensimmäiset torjuntatoimenpiteet Kivisalmella käynnisti 20. Pr:n tykistökomentaja evl Arra. Hän sai pysäy-tettyä parisataa pääasiassa 20. Pr:n Viipurista pakenevaa miestä ja ryhmitti heidät puolustukseen Kivisalmen vesistölinjalle. Sitten
hän riensi RsPsto 40:n tuliasemaan hakemaan lisää miehiä. Panssaridivisioonan RsPsto 14 oli alistettu 20.6. klo 15 Arralle, joka määräsi sen ajamaan tuliasemaan Herttualaan.
Yhdentykin Arra määräsi suora-ammunta-asemaan Kivisalmen sillan länsipuolelle. Johtajaksi tuli patterin päällikkö kapteeni Lauri Jäntti, joka saapui tykkeineen paikalle klo 17.30. Lisäksi paikalle saatiin yksi rynnäkkötykki ja kolme pst-tykkiä. Jos venäläiset olisivat kyenneet jatkamaan hyökkäystä välittömästi Kivisalmen yli, hyökkäysurat olisivat olleet lähes avoinna Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin. Nyt puolustus oli kuitenkin välttävästi järjestetty.
Kun IV armeijakunnan johto sai tiedon tilanteesta, se hälytti heti 10. Divisioonan (komentajaksi vaihdettu eversti Kai
Savonjousi) Viipurinlänsipuolella olevien siltojenpuolustukseen.
Divisioona oli taistellut aikaisemmin Valkeasaaressa, jossa venäläiset mursivat 10.6. suomalaisten joukkojen puolustuksen. Uusi komentaja oli jo ryhtynyt oma-aloitteisesti toimiin. Jo klo 18 olivat ensimmäiset 10.D:n joukot varmistamassa Kivisalmella. Savonjousi sai tehtäväkseen ottaa lohkolla rintamavastuu
ja puolustaa Tienhaaran niemeä, koota 20.Pr:n miehet ja ottaa prikaati johtoonsa.
Eversti Kemppi vapautettiin myös tehtävästään ja komentajaksi määrättiin eversti Yrjö Sora.
Aamusta 21.6. alkaen venäläiset kuljettivat Viipuriin runsaasti tykistöäjaylimenokalustoa. Hyökkäyssalmenyli oli lähestymässä.
Venäläiset pyrkivät suomalaisten selustayhteyksille Uuraan saariston suunnassa avatakseen hyökkäysurat Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin.
Joukkoja Karjalan kannaksella lisättiin koko ajan. Kenr Sundmanin komentama 17. Divisioona oli siirretty Aunuksen kannakselta Karjalan kannakselle, jonne se saapui 20-21.6. Sen
ruotsinkielinen JR 61 sai 21.6.1944 käskyn marssia Juustilaan ja ryhmittyä siellä puolustukseen. Rykmentti sai jatkotehtävän
marssia kiireesti 22.6. rintamavastuuseen Tienhaaran niemelle Kivisillansalmen länsirannalle.
Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti Alpo Kullervo Marttinen.I Pataljoona vastasi Suomenvedenpohjan rautatiesillan välisestä lohkosta ja III Pataljoona puolusti rautatiesillan Ykspäänjoen aluetta. II ptaljoona ryhmitettiin reserviksi Tienhaaran kylään.
JR 61 vapautti samalla alueella olleet 10.D:
n joukot. Taistelua tuki yhteensä neljä patteristoa, mm PsD:n RsPsto 14. Lisäksi naapuriyhtymät, 3.Pr ja Ratsuväkiprikaati
kykenivät vahventamaan tulta vielä yhteensä viidellä patteristolla... - NijetBoniKivisilta
Kyllä ne olisi päässeet salmen yli jos olisivat halunneet. Venäläiset vaan eivät halunneetkaan päästä Kivisillansalmesta yli. Näin se kuulkaas oikiasti on. Jo lapsikin tuon tietää ja varsinkin koska hurrit olivat venäläisiä vastassa. Niin se kuulkaas on.
- VoiTeittiiPolosii
Hurrithan juoksi karkkuun sieltä! Ei silloin ole mitään mieltä väittää etteikö venäläiset olisi halutessaan ylittäneet salmen. Näin se on nähtävä. Ei kuulkaa kannata ihan löysiä alkaa juttelee. Kyllä venäläiset olivat aivan ylivoimaisia hurreihin nähden....Et sillen se meni siellä.
- NäinSeOnNähtävä
Turhaa jankutusta? JOS eivät kerran halunneet niin MOKSI yrittivät uuria tppioita kärsien kokonaisen vuorokauden edetä! Salmeen kaatui satoja puna-armeijalaisia!
- niinMoksiYrittivät
"niin MOKSI yrittivät uuria tppioita kärsien"
Sitähän minäkin yritän sanoa, mutta en niin selvästi kuin sinä. No sinne rannalle oli jäänyt vain yksi hurri puolustamaan ja se sai paniikin ja konepistooli jäi sarjatulelle osoittamaan salmeen päin. Sitten se kehtas tulla sanomaan esimiehilleen "sile ei ole enää vieras ihmine" kaik kuol ku minu konepistooli jäi sarjatulelle vahingossa. Hyvä et hängis tänne selvisi". - Lassehanseol
Ei se ollu hurri. Heitä ei saa halveerata. Se yksinäinen oli tietenkin Törni. Marttinen muisti sitten Ameerikassa asian ja vauhditti Törnin uraa.
- TässäLoput
Venäläiset aloittivat jo 22.6. klo 23.15 ylimenohyökkäyksen.Samassa paikassa olivat olleet maantie- ja rautatiesillat, jotka oli kuitenkin ehditty räjäyttää. Tulivalmistelun jälkeen komppania pyrki salmen yli veneillä ja kahlaten siltojen raunioiden kautta. Hyökkäys torjuttiin helposti.
Venäläiset yrittivät uudelleen salmen yli 23.6. klo 0.15 nyt pataljoonalla ja samasta paikasta. Hyökkäys torjuttiin voimakkaalla tulella. Puolustajalla oli nyt a-tarvikkeita. Aamuyö sujui kuitenkin rauhallisesti. Aamulla 23.6. venäläinen tykistö aloitti kiivaan tulituksen, joka kiihtyi jatkuvaksi rumputuleksi. Pommitus-laivueet kaatoivatlastinsa JR 61:n niskaan.
Kaikki puhelinlinjat katkesivat ja osa radioista tuhoutui. Oma tykistö keskitti tulensa Sorvaliin ja Linnansaareen, joihin parhaimmillaan ampui 11 patteristoa.Jo tässä vaiheessa vihollinen kärsi raskaita tappioita. Noin klo 08 vihollisen jalkaväki hyökkäsi kolmannen kerran salmenkoko leveydeltä. Salmi oli täynnä veneitä ja lauttoja. Nyt tuli oli saatava siirretyksi salmeen. Kaikki puhelin-linjat olivat mykkiä, samoin pääosa radioista. Tukevaan tykistöön ei saatu heti yhteyttä.
Joitakin sulkuja oli ammuttu sokkona – siis ilman tulenjohtoa. II P:n komentaja kapt Rudolf Renvall sai kuitenkin komentopaikallaan olleella voimakkaalla B-radiolla yhteyden 17.D:n esikuntaan ja antoi käskyn ”Torjunta LINNA ja SORVALI, minun vastuullani, TULTA-TULTA-TULTA!
Tilanne tuli divisioonan esikunnassa täysin selväksi ja tykistökomentaja ev Rauramo keskitti nopeasti kaiken tulen salmeen ja hyökkäyksen lähtörannalle. Veneitä ja lauttoja satoine venäläisineen tuhoutui salmeen ja vesi alkoi värjäytyä punaiseksi. Vain vajaa komppania pääsi yli ja sekin tuhottiin.
Tykistö moukaroi edelleen Sorvalin kaupunginosassa ryhmittyneinä odottavia venäläisjoukkoja. Neljäs hyökkäys alkoi 23.6. iltapäivällä rajun tulivalmistelunjälkeen, johon osallistui noin 80 pommikonetta. Ylimeno tapahtui taas samasta paikasta, mutta se torjuttiin heti alkuunsa.
Tämä oli myös viimeinen yritys. Oman tykistön ohella saksalainen Lento-osasto Kuhlmey ja suomalainen Lentorykmentti 3 aiheuttivat vihol-liselle huomattavia tappioita. Venäläisiä kaatui tai haavoittui n 2000 miestä. Kenttätykistö ja kranaatinheitti-mistö ampuivat 22–
29.6. yhteensä n 13 000 kranaattia.
Ratkaisutaisteluiden jälkeen alueen puolustusta johtanut JR 61:n komentaja everstiluutnantti Alpo Marttinen soitti Päämajaan ja ilmoitti Mannerheimille, että venäläisten hyökkäykset oli torjuttu. Mannerheim ylensi Marttisen samalla
Suomen nuorimmaksi everstiksi. Vasta aivan kesäkuun lopulla taistelut Tienhaaran niemellä laantuivat. - GoWest
Sivut 10-22 sotahistoriaa eli kesän 1944 tapahtumat Kannaksella ja melko hyvin kerrottuna.
https://sites.google.com/site/lcorivil/klubihistoria/lc_orimattilaviljamaa_40-v_historiik.pdf
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575500
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233517Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281642Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2051604- 761076
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261058Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49907Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259836Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71809Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35798