Epätietoinen

Enpä oikein tiedä mistä tätä asiaa voisin kysyä joten kysyn sitten täältä. Elikkä mieheni kuoli puoli vuotta sitten. Meillä oli molempien nimissä oleva asunto-osake. Perunkirjoituksessa kaikki tuli minulle koska meillä ei ole lapsia ja olimme tehneet keskinäisen testamentin. Kysymys kuuluu että nyt kevään yhtiökokouksen jälkeen tulivat vastikemaksu laput joissa edelleen oli molempien nimet jonka lisäksi miehen nimen perässä että kuolinpesä. Miksi tuollainen nimitys vaikka olen ilmoittanut isännöitsijälle että osake on nyt minun ja kävin paikan päällä perunkirjan ja asunto-osakekirjan kanssa johon hän laittoi tuon osakkeen nimiini ja pyysin häntä laittamaan minut osakasluetteloon. Kummitteleeko tuo kuolinpesä nimitys niin kauan kuin tässä asunnossa asun vai onko asian hyväksi jotakin tehtävissä? Tuntuu vaan niin kalsealta tuo nimitys. Kiitos jos joku jaksaa vastata tähän kysymykseeni.
Ilmianna
Jaa

15 Vastausta



...kysyt suoraan siltä isännöitsijältä.
Ilmianna
Jaa
Tarkistappa onko verottajalle mennyt tieto että kuolinpesä on lakannut olemasta.
Kuolinpesä lakkaa olemasta kun pesä jaetaan, en ole nyt varma pitääkö myös teidän tapauksessa (yksi perijä) tehdä perinnönjakosopimus.
Todennäköisesti pelkkä perukirja riittää mutta verottaja on sen verran hidas että saattaa mennä lähemmäs vuosikin ennenkuin se ehtii tehdä päätöksen.
En tiedä onko apua siitä että jos kävisi maistraatissa kertoisi ongelman, jospa sieltä kirjoitettaisiin todistus että pesä on jaettu ja omistus siirtynyt yksin teille.

Osakekirjoihin tulee merkintä millä saannolla olet osakkeet saanut omiin nimiisi ja jos isännöitsijällä ei ole mitään virallista dokumenttia niin ei hän yksinkertaisesti voi kirjata osaketta nimiisi.
Ja varsinkin kun edesmennyt miehenne on edelleen viranomaisten kirjoissa kuolinpesänä.
Ilmianna
Jaa
Soitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle, se hoiti asian kuntoon. Isännöitsijälle ei kannata tälläisissä asioissa soitella, ei se kuitenkaan tiedä taloyhtiön asioista mitään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
12 VASTAUSTA:
Älä viitsi jekuttaa, kun alkuperäinen selvästi on vilpittömästi kysymässä neuvoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
blaaaaah kirjoitti:
Älä viitsi jekuttaa, kun alkuperäinen selvästi on vilpittömästi kysymässä neuvoa.
Tuohon haluaisin vastata että minulla oli siellä isännöitsijän toimistossa mukana maistraatissa vahvistettu perunkirja ja testamentti josta isännöitsijä otti itselleen kopiot. Sieltä verottajalta ei ole vielä mitään kuulunut vaikka se perukirja on sinne toimitettu joulukuussa. Minulle sanottiin kyllä siellä maistraatissa että kaikki paperit ovat kunnossa. Täytyy sitten odotella että sieltä verottajalta tulisi tietoa. Jospa soitan huomenna sille isännöitsijälle ja kysyn syytä tuohon asiaan. Kiitos kun vastasitte minulle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
leski vm 09 kirjoitti:
Tuohon haluaisin vastata että minulla oli siellä isännöitsijän toimistossa mukana maistraatissa vahvistettu perunkirja ja testamentti josta isännöitsijä otti itselleen kopiot. Sieltä verottajalta ei ole vielä mitään kuulunut vaikka se perukirja on sinne toimitettu joulukuussa. Minulle sanottiin kyllä siellä maistraatissa että kaikki paperit ovat kunnossa. Täytyy sitten odotella että sieltä verottajalta tulisi tietoa. Jospa soitan huomenna sille isännöitsijälle ja kysyn syytä tuohon asiaan. Kiitos kun vastasitte minulle.
>>Perunkirjoituksessa kaikki tuli minulle koska meillä ei ole lapsia ja olimme tehneet keskinäisen testamentin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nix_nax kirjoitti:
>>Perunkirjoituksessa kaikki tuli minulle koska meillä ei ole lapsia ja olimme tehneet keskinäisen testamentin.
"Testamenttin sinun kannattaa vedota, koska sen antama omistusoikeus ei ole rajoitettua siten kuin lapsettoman puolison perintönä saama omistusoikeus"

Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat testamenttiin vetoamisella? Testamentin tiedoksiantoa miehen perillisillekö? Missä menettelyssä tuo vetoaminen tutkitaan? Kuulostaa epäilyttävästi aikoja sitten kumotun testamentin valvontajärjestelmän mukaiselta ajatukselta.

Ymmärtääkseni leskenkin kuoltua PK 3-luvun mukaista jakoa suorittamaan määrätty pesänjakaja ottaa aikaisemmin kuolleen puolison testamentin automaattisesti huomioon, löytyipä se mistä piirongin laatikosta tahansa ja vaikka kukaan ei esittäisi mitään testamenttiin liittyvää väitettä. Pitäisikö tällöin jotkut lesken elinaikanaan testamentin suhteen tekemät toimet tai se satunnainen seikka, ovatko todisteet testamentin tiedoksiannosta enää tallella, ottaa jollakin lailla huomioon? Entäpä jos kuolemantapausten välillä on yli 10 vuotta?

Selvennyksenä muille lukijoille: isännöitsijän käsityksellä saantoperusteesta tai muistakaan seikoista ei tietenkään ole merkitystä muuta kuin sen suhteen tuleeko lopputuloksena haluttu merkintä osakasluetteloon vaiko ei. Muuten ei ole väliä, esitelläänkö saanto hänelle perintönä vaiko testamenttina jos molemmat vaihtoehdot ovat käytettävissä. Ääritapauksessa merkintää ei saa vaikka paperit olisivat oikeinkin. Silloin ei liene muuta keinoa kuin kanteen nostaminen as oy:tä kohtaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
maallikkojuristi kirjoitti:
"Testamenttin sinun kannattaa vedota, koska sen antama omistusoikeus ei ole rajoitettua siten kuin lapsettoman puolison perintönä saama omistusoikeus"

Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat testamenttiin vetoamisella? Testamentin tiedoksiantoa miehen perillisillekö? Missä menettelyssä tuo vetoaminen tutkitaan? Kuulostaa epäilyttävästi aikoja sitten kumotun testamentin valvontajärjestelmän mukaiselta ajatukselta.

Ymmärtääkseni leskenkin kuoltua PK 3-luvun mukaista jakoa suorittamaan määrätty pesänjakaja ottaa aikaisemmin kuolleen puolison testamentin automaattisesti huomioon, löytyipä se mistä piirongin laatikosta tahansa ja vaikka kukaan ei esittäisi mitään testamenttiin liittyvää väitettä. Pitäisikö tällöin jotkut lesken elinaikanaan testamentin suhteen tekemät toimet tai se satunnainen seikka, ovatko todisteet testamentin tiedoksiannosta enää tallella, ottaa jollakin lailla huomioon? Entäpä jos kuolemantapausten välillä on yli 10 vuotta?

Selvennyksenä muille lukijoille: isännöitsijän käsityksellä saantoperusteesta tai muistakaan seikoista ei tietenkään ole merkitystä muuta kuin sen suhteen tuleeko lopputuloksena haluttu merkintä osakasluetteloon vaiko ei. Muuten ei ole väliä, esitelläänkö saanto hänelle perintönä vaiko testamenttina jos molemmat vaihtoehdot ovat käytettävissä. Ääritapauksessa merkintää ei saa vaikka paperit olisivat oikeinkin. Silloin ei liene muuta keinoa kuin kanteen nostaminen as oy:tä kohtaan.
>>Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat testamenttiin vetoamisella?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nix_nax kirjoitti:
>>Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat testamenttiin vetoamisella?
...tuolloin ovat (tiedoksiannon aikaisten) toissijaisten perillisten allekirjoittamat todistukset siitä että he ovat saaneet testamentin tiedoksi. Jos omaisuutta on enemmänkin ja leski haluaa täyden kompetenssin määrätä siitä mortis causa, niin nehän pitää laittaa samaan kassakaappiin lesken oman testamentin kanssa! Toivottavasti vain leski ei ennätä kuolla ennen kuin haastemies tavoittaa kaikki 27 kuolleen puolison perillistä.

Minusta tämä ei voi mennä näin, tuntuu hyvin ylimuodolliselta tehdä tälläistä eroa testamentin ja perinnön välillä enää pesänjaossa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
maallikkojuristi kirjoitti:
...tuolloin ovat (tiedoksiannon aikaisten) toissijaisten perillisten allekirjoittamat todistukset siitä että he ovat saaneet testamentin tiedoksi. Jos omaisuutta on enemmänkin ja leski haluaa täyden kompetenssin määrätä siitä mortis causa, niin nehän pitää laittaa samaan kassakaappiin lesken oman testamentin kanssa! Toivottavasti vain leski ei ennätä kuolla ennen kuin haastemies tavoittaa kaikki 27 kuolleen puolison perillistä.

Minusta tämä ei voi mennä näin, tuntuu hyvin ylimuodolliselta tehdä tälläistä eroa testamentin ja perinnön välillä enää pesänjaossa.
>>Minusta tämä ei voi mennä näin, tuntuu hyvin ylimuodolliselta tehdä tälläistä eroa testamentin ja perinnön välillä enää pesänjaossa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nix_nax kirjoitti:
>>Minusta tämä ei voi mennä näin, tuntuu hyvin ylimuodolliselta tehdä tälläistä eroa testamentin ja perinnön välillä enää pesänjaossa.
Tarkoitin lähinnä tälläistä tilannetta:

Lapseton mutta L:n kanssa naimisissa oleva P kuolee. Hän on tehnyt täyden omistusoikeustestamentin L:n hyväksi kaikesta omaisuudestaan. L kuolee 10 vuoden ja yön kuluttua P:n kuolemasta. L testamenttasi koko omaisuutensa, myös P:ltä saamansa, Y:lle. P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.
Ei tiedetä, valehteleeko X tiedoksiannosta. X ei välttämättä edes tiedä tiedoksiannon tapahtuneen koska se on voitu pätevästi antaa X:n edeltäjälle XX:lle joka on tiedoksiannon hetkellä ollut toissijaisen perillisen asemassa. XX:lle annettu tiedonanto tietysti sitoo X:ää ja muita yleisseuraajia.

Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?

En ole ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit testamenttiin vetoamisella. Ehkä sinulla on antaa parempi esimerkki niistä vaikeuksista jotka L kokee (joko eläessään tai kuolemanvaraisille toimilleen) jos hän jättää testamentin piirongin laatikkoon?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
maallikkojuristi kirjoitti:
Tarkoitin lähinnä tälläistä tilannetta:

Lapseton mutta L:n kanssa naimisissa oleva P kuolee. Hän on tehnyt täyden omistusoikeustestamentin L:n hyväksi kaikesta omaisuudestaan. L kuolee 10 vuoden ja yön kuluttua P:n kuolemasta. L testamenttasi koko omaisuutensa, myös P:ltä saamansa, Y:lle. P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.
Ei tiedetä, valehteleeko X tiedoksiannosta. X ei välttämättä edes tiedä tiedoksiannon tapahtuneen koska se on voitu pätevästi antaa X:n edeltäjälle XX:lle joka on tiedoksiannon hetkellä ollut toissijaisen perillisen asemassa. XX:lle annettu tiedonanto tietysti sitoo X:ää ja muita yleisseuraajia.

Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?

En ole ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit testamenttiin vetoamisella. Ehkä sinulla on antaa parempi esimerkki niistä vaikeuksista jotka L kokee (joko eläessään tai kuolemanvaraisille toimilleen) jos hän jättää testamentin piirongin laatikkoon?
>>Ehkä sinulla on antaa parempi esimerkki niistä vaikeuksista jotka L kokee (joko eläessään tai kuolemanvaraisille toimilleen) jos hän jättää testamentin piirongin laatikkoon?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
maallikkojuristi kirjoitti:
Tarkoitin lähinnä tälläistä tilannetta:

Lapseton mutta L:n kanssa naimisissa oleva P kuolee. Hän on tehnyt täyden omistusoikeustestamentin L:n hyväksi kaikesta omaisuudestaan. L kuolee 10 vuoden ja yön kuluttua P:n kuolemasta. L testamenttasi koko omaisuutensa, myös P:ltä saamansa, Y:lle. P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.
Ei tiedetä, valehteleeko X tiedoksiannosta. X ei välttämättä edes tiedä tiedoksiannon tapahtuneen koska se on voitu pätevästi antaa X:n edeltäjälle XX:lle joka on tiedoksiannon hetkellä ollut toissijaisen perillisen asemassa. XX:lle annettu tiedonanto tietysti sitoo X:ää ja muita yleisseuraajia.

Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?

En ole ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit testamenttiin vetoamisella. Ehkä sinulla on antaa parempi esimerkki niistä vaikeuksista jotka L kokee (joko eläessään tai kuolemanvaraisille toimilleen) jos hän jättää testamentin piirongin laatikkoon?
(jatkoa)
>>P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.>...
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.>Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nix_nax kirjoitti:
(jatkoa)
>>P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.>...
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.>Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?
"Jakokokouksessa Y vetoaa testamenttiin ja antaa sen tiedoksi X:lle. // Ellei Y testamenttia hyväksy, pesänjakaja lykkää jakoa, kunnes testamentin lainvoimaisuus on selvitetty."

Jälkimmäisen virkkeen tulee kuulua: "Ellei X testamenttia hyväksy ..."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
nix_nax kirjoitti:
(jatkoa)
>>P:n toissijainen perillinen X tekee oikeudelle hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi tekemään PK 3-luvun mukainen pesänjako P:n sukuhaaran ja Y:n välille, mitä X perustelee väitteillä:
1. L ei ole vedonnut testamenttiin koska sitä ei ole annettu tiedoksi X:lle. Siispä L ei ole vastaanottanut testamenttisaantoa vaan perintösaannon jolloin on edettävä PK 3-luvun mukaan.>...
2. L ei ole vastaanottanut testamenttia 10 vuodessa jolloin se on vanhentunut mutta L on perinyt P:n lain mukaan.>Kysymys: määrätäänkö pesänjakaja tälläisen hakemuksen perusteella ja tutkitaanko nämä väitteet hakemusasian yhteydessä vai tutkiiko pesänjakaja ne toimituksessa?
Kiitos pitkästä ja erinomaisen hyvin kirjoitetusta vastauksesta. Se selvensi asiaa paljon. En löydä päättelystäsi suoranaista virhettä, mutta itse kuitenkin sinusta poiketen katsoisin että PK 16:2.2 mukaiset toimet konstituoivat myös testamenttisaannon vastaanoton jos L vain oli tietoinen testamentin olemassaolosta ja sisällöstä. Tämä tietoisuus voidaan jälkikäteen havaita esimerkiksi siitä että L on osallistunut perunkirjoitukseen ja perukirjan liitteeksi on laitettu kyseinen testamentti. Perustelisin tätä lähinnä reaalisilla argumenteilla:
1. Eräs syy testamentin valvontasäännöstön kumoamiseen oli juuri tarve poistaa ylimääräiset rasitukset varsinkin iäkkäiltä leskiltä. Minun leskelle suopea tulkintani vastaa mielestäni hyvin lainsäätäjän muuttunutta ratiota.
2. P:n viimeinen tahto (joka on kannanotto L:n testamenttauskompetenssiin) voi jäädä toteutumatta L:n huolimattomuuden takia. Tämä olisi hyvä estää ja epäselvässä tilanteessa kallistua P:n tahdon kunnioittamisen kannalle jos laista ei muuta ratkaisua löydy. (Mielenkiintoiseksi tilanne menee jos P:n testamentissa omaisuutta annettiin muullekin kuin L:lle ja L silti salasi testamentin piirongin laatikkoon ja pesänjakaja joutuu sitten miettimään PK 3:2.2 säännöksen soveltuvuutta.)
3. Ei ole näytetty että L olisi kirjallisesti kieltäytynyt testamentista (PK 17:2a) vaikka hän on ollut testamentista tietoinen. Vastakohtaispäätelmä: hän on ottanut testamenttisaannon vastaan (vaikka testamentti ei vielä olekaan lainvoimainen).

Mutta koska tätä ei ole oikeuskäytännössä tai kirjallisuudessa tietääkseni käsitelty, en väittäisi tätäkään teoriaani ainoaksi oikeaksi (tai edes oikeaksi). Pitäisi varmaan kysyä Aarniolta tai muulta gurulta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Epätietoinen

Enpä oikein tiedä mistä tätä asiaa voisin kysyä joten kysyn sitten täältä. Elikkä mieheni kuoli puoli vuotta sitten. Meillä oli molempien nimissä oleva asunto-osake. Perunkirjoituksessa kaikki tuli minulle koska meillä ei ole lapsia ja olimme tehneet keskinäisen testamentin. Kysymys kuuluu että nyt kevään yhtiökokouksen jälkeen tulivat vastikemaksu laput joissa edelleen oli molempien nimet jonka lisäksi miehen nimen perässä että kuolinpesä. Miksi tuollainen nimitys vaikka olen ilmoittanut isännöitsijälle että osake on nyt minun ja kävin paikan päällä perunkirjan ja asunto-osakekirjan kanssa johon hän laittoi tuon osakkeen nimiini ja pyysin häntä laittamaan minut osakasluetteloon. Kummitteleeko tuo kuolinpesä nimitys niin kauan kuin tässä asunnossa asun vai onko asian hyväksi jotakin tehtävissä? Tuntuu vaan niin kalsealta tuo nimitys. Kiitos jos joku jaksaa vastata tähän kysymykseeni.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta