Olen tiedustellut lattilämmityssuunnitelmaa muutamista paikoista. Erot suunnitelmissa on on että toinen tarjoaa putkikooksi 20mm ja toinen 16mm - kyseessä omakotitalo 130m2 ja tuo tulee valettavaksi betoniin. Piirejä tuolle lattialämmitykselle on suunniteltu 6 molemmissa tapauksissa.
Perusteet 16mm putkille on seuraavat:
Lattialämmitystä en lähde tarjoaamaan 20mm putkella sillä sen asentaminen ja toimivuus ei tule onnistumaan lähellekkään niin hyvin kuin 16mm putkella toteutettuna. 16mm putki on niin taipuisaa että se saadaan asennettua tarpeeksi tiheästi tehontarpeen mukaisesti. Lisäksi 16mm putkella saadaan vesivirtaus helpommin turbulenttiseksi ja sitä kautta lämmönluovutus paremmaksi. Tämä taas mahdollistaa huomattavasti alhaisemman menoveden lämpötilan,paremman säädettävyyden, kaikkienlattiamateriaalien käytön sekä lämpöpumpun parhaan mahdollisen hyötysuhteen. 20mm putkea käytettäessä tulee lopputuloksesta ehdottomasti huomattavasti huonompi. Meilla putkikokoja löytyy aina 32mm asti, joten kysymys ei ole siitä vaan kysymys on siitä ,että joka kohde pyritään tekemään parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi me teemme putkituksen spiraali putkituksena kuntaas 20mm putket asennetaan pääsäntöisesti riviputkituksena.
Koneessa olevat pumput jaksavat kierrättää vettä noin 1800 L /h ja tästä ei määrä pysty kasvamaan. Kohteessasi 16mm putkella tehtäessä vesivirta putkessa on turbulenttista siloin kun virtausmäärä on noin 1300-1500L/h. Silloin koneessa olevat pumput riittävät mainiosti ja menovesi turbulenttisuuden ja putkituksen ansiosta tippuu alhaiseksi. Jos kohteesi toteutettaisiin 20mm putkella niin silloin virtausvastus putkessa on pienempi, mutta tästä syystä veden turbulenttiseksi saaminen vaatii noin 2500-3000L/h tuntivirtaaman. Ja tuommoisten virtaamien saavuttamiseksi joudut vaihtamaan kiertovesipumput isompiin. Se tuskin tulee kysymykseen ja ongelma ratkaistaan pääsääntöisesti
nostamalla menoveden lämpötilaa 5-10 astetta. Siitä seuraa oleennaisesti lämpöpumpun hyötysuhteen laskeminen. Säädettävyydestä voin sen sanoa, että silloin kun 20mm putkella tehdään piirit kohteeseesi jossa toinen on 30m ja toinen 80m niin säätö on erittäin vaikea saada toimimaan kun virtaamat on aivan tolkuttomat.Tästä syy että toimivuustakuita ei nuihin järjestelmiin anneta.
Perusteet 20mm putkille on seuraavat:
Jotkut toimittajat käyttävät ohuita putkia koska silloin päästään halvempaan lopputulokseen hankittaessa järjestelmä ja on näin helpompi myydä. Kuitenkin ohuilla putkilla toteutettaessa virtausvastus kasvaa ja näin myös pumppauskustannukset, jotka ovat vuosien saatossa jatkuva kustannus. Uhuilla putkilla verkoston tasapainoitus on myös vaikeampaa, koska pitkän ja lyhyen linjan virtausvastusten ero on suurempi ohuilla kuin paksummilla putkilla siksi useimmat toimittajat suosivat isompaa putkikokoa. Betonilattiassa riittää esennusväliksi 300mm jos laatan vahvuus on 70-80mm ja putki asennetaan niin että betonia tulee vähintään 30mm putken päälle, jotta lämpö ehtii johtumaan niin laajasti ettei ihminen pysty aistimaan lämpötilaeroja lattiassa.
Aikanaan Pexep (uponor osti n. 10 vuotta sitten) käytti spiraaliasennusta niin että palaava vesi tuli aina menevän putken rinnalla takaisin, tarkoituksena saada mahdollisimman tasainen lämpö.Siiitä on kuitenkin luovuttu koska lämpötila meno ja paluuputken välillä 20mm putkessa on niin pieni että sillä ei ole merkitysta. Vaikka huone putkitetaan riviasennuksella lähtien huoneen ulkoseinästä sisäänpäin lämpötilaeroa ei voi aistia.
20 mm putken asentaminen 150mm asennusvälille ei ole vaikeaa. Olen asentanut usein pesutiloihin 150 sennusväleillä, mutta isompiin huoneisiin ei kannata tihentää asennusväliä koska putkipituus kasvaa ja joudutaan tekemään useampi piiri, 300 mm asennusvälinä riittää hyvin.
Vesivirtauksen turbulenttisuudesta en ymmärrä. Varmaankin putkessa on suurempaa turbulenttisuutta jos joudutaan käyttämään suurempaa pumppua painehäviön voittamiseksi, mutta en ymmärrä miten se voisi auttaa puodottamaan veden lämpötilaa. Jos pumpun hyötysuhde on parempi pienemmillä putkilla (jota en usko) se ei varmaankaan voita isompien putkien pienemmästä vastuksesta tulevan pienemmän energian tarpeen vaikutusta.
Niin että onnistuuko tämä molemmilla vai onko noissa niin isoja eroja kuin noissa annetaan ymmärtää?
-mie
Lattilämmityksen putkikoon valinta
16
1352
Vastaukset
- kavitoija
Iso turbulenssi tarkoittaa myös kavitointia. Ainakaan kuparisissa käyttövesiputkissa turbulenssia ei haluta. Se syö putket.
Isommalla putkella on isompi lämmönluovutuspinta metrillä. Lämpöä luovutetaan pinta-alaan. Vaikea uskoa että veden lämmönsiirto vaatisi isoja pyörteilyjä.
Eli ensin mainittu on epäuskottavampi.- Putkiaivoinen
Kavitaatio tarkoittaa nesteen höyrystymistä paineen laskun johdosta. Se on ongelma potkureissa, turbiineissa, pumpuissa ja venttiileissä. Lattialämmitysputkissa kavitaatiota ei synny, ei varsinkaan turbulenssin vuoksi.
Turbulenttisen virtauksen etu on periaatteessa se, että lämpömäärä sekoittuu putken keski- ja reunaosien välillä paremmin -> tehokkaampi lämmönluovutus. Myös putken virtausnopeusjakauma on tasaisempi, jolloin putken reunan läheinen nopeus on suurempi -> parempi lämmönluovutus pitkillä matkoilla. En kylläkään tiedä, onko näillä seikoilla mitään merkitystä käytännössä.
- Putkiaivoinen
Siis virtaus on sitä herkemmin turbulenttista, mitä suurempi putken halkaisija! Suurella putken halkaisijalla on seuraavat edut:
- pienempi virtausnopeus -> pienempi kitka -> pienemmät painehäviöt -> pienempi tarvittava pumpun teho (ja periaatteessa parempi putken kesto)
- piirit voidaan mitoittaa pitemmiksi tarvittaessa
- muita hyviä pointseja on käsitelty jälkimmäisessä vastauksessa.
Toisaalta esim. korjausrakentamisessa ei haluta paksua pintavalua, jolloin putken halkaisijaa pienennetään.
Fysiikan harrastajille putkivirtauksen laminaarisuuden/turbulenttiuden kriteerinä on Reynoldsin luku Re. Jos se on suurempi kuin 2300, niin virtaus on turbulenttista. Re = vd/n, jossa v=virtausnopeus, d=putken halkaisija ja n=veden kinemaattinen viskositeetti=0.001. - AUts, mitä tarinaa
Ensimmäisssä vaihtoehdossa toimittaja hakee kustannushyötyä itselleen suosittelemalla ohutta putkea.
Sellaista fakiiria on vaikea löytää, jonka jalkaan asti tulisi lämpöeroja, kun putket on betonin sisällä, ja sen jälkeen on laatta, laminaatti tai parketti. Eikä huoneen lämmityksen kannalta mitään eroa.
Jaa, että menoveden lämpötilaa nostettaisiin 5-10 astetta. Heh, heh. Jo yksin tämä argumentti nakkaa selittäjän siihen positioon, että en kyllä mitään ostaisi tuosta kaupasta.
Ja vielä turbulenssit ja kaikki. :) Kyllä heppu tekee lattialämmitysasian niin vaikeaksi asiakkaalle että oksat pois.
Valitse paksumpi putki, mutta eri toimittajalta kuin helppoheikkimyyjältä. Jos asennuksessa nimittäin tulis joku probleema, niin arvaapa tulisiko sellaiset meriselitykset, ettei mitään vastuuta olisi myyjällä vaan, jollain ihme syyllä viatkin olis sun vika.
20 mm putki on perusmeininkiä, eikä oikeasti sisällä mitään ihmeellisyyksiä. Perusvarmavalinta. - piste ohuemmalle
Minusta kannattaa laittaa pidemmästi ja tiheämmästi ohuempaa putkea, tuskin se ainakaan on halvempi ratkaisu.
- suunnittelija.
Suurempi ongelma näissä lattialämmityksissä on, että tehon tarpeita ei lasketa lämpöhäviömenetelmällä. Putkea tuhlataan vaikka eteisalueille yhtä paljon neliömetrille tai kuutiolle kuin nurkkahuoneisiin. Joku 15 m2 eteisalue tarvitsee lämmitystehoa esimerkiksi 200 W. Mitoitukset ovat "nyrkkisäännön" kuutiomitoituksella esimerkiksi 1500 W.
Kannattaa kysyä toimittajalta millaiseen laskentaan perustuu. Jos tulee nyrkkisääntöänkytystä, niin kannattaa kysyä seuraavalta. Sitä paitsi pelkkä lattialämmitys vesikierrolla ei riitä kaikissa tiloissa. Tarvitaan myös tukilämmitystä esimerkiksi sähköllä. Hyvin lasketut lämpöhäviöt osoittavat nämä erikoistapaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokailu-ulokkeet. Siis venytetyt erkkerit ja myös kuistit, kun akkunaa on kolmeen suuntaan. Ei saa mitenkään lattiasta tarpeeksi tehoa ja tarvitaan tukilämmitin.- 27
Meillä pantiin erkkerin kohdalle oma piirinsä, joten puuttumatta sinällänsä putkikokoon voin todeta, että oikein tehdyllä systeemillä mitään tukilämmittimiä ei tarvita!!!
- Eipäs ny hupsutella
On kuule erkkeriä ja muuta uloketta, niin ala- kuin yläkerrassa, eikä mitään "tukilämmityksiä" tarvita. Taas yksi termi, jolla yritetään soosata kohtuullisen selkeää asiaa. Samoin lämpöhäviötohotukset tarkkoine watteineen on käytännössä turhaa näpertelyä. Ja mitä ihmeen muuta sähköä, kuin kiertovesipumppu, pitäisi muka tarvita.
Joka ainoalla tämän päivän vesikiertoisella lattialämmityksellä saadaan talo vaikka 30 asteen pakkasella liiankin kuumaksi, jos halutaan.
Lattialämmitys on aivan ylivoimainen lämmönjako. Matalilla lämpötiloilla saadaan tasaisesti lattiasta lämpö koko asuntoon. Fysikaan lait jo alakoulusta tunteva ymmärtää asian yksinkertaisuuden.
Aivan turhaa jokellusta pohtia putkien etäisyyksiä, kun ne kaikissa ratkaisuissa laitetaan käsin ja erkkerissä on hyvin helppo ottaa pari kierrosta tiukemmin, jos on tarve. Ei niitä putkia mikään pököpää saa asentaa.
Vesikiertoinen lattialämmitys on ammattimiehelle yksinkertainen asentaa, selkeä ja helppo asukkaalle käyttää. - hyvä suunnittelija
Eipäs ny hupsutella kirjoitti:
On kuule erkkeriä ja muuta uloketta, niin ala- kuin yläkerrassa, eikä mitään "tukilämmityksiä" tarvita. Taas yksi termi, jolla yritetään soosata kohtuullisen selkeää asiaa. Samoin lämpöhäviötohotukset tarkkoine watteineen on käytännössä turhaa näpertelyä. Ja mitä ihmeen muuta sähköä, kuin kiertovesipumppu, pitäisi muka tarvita.
Joka ainoalla tämän päivän vesikiertoisella lattialämmityksellä saadaan talo vaikka 30 asteen pakkasella liiankin kuumaksi, jos halutaan.
Lattialämmitys on aivan ylivoimainen lämmönjako. Matalilla lämpötiloilla saadaan tasaisesti lattiasta lämpö koko asuntoon. Fysikaan lait jo alakoulusta tunteva ymmärtää asian yksinkertaisuuden.
Aivan turhaa jokellusta pohtia putkien etäisyyksiä, kun ne kaikissa ratkaisuissa laitetaan käsin ja erkkerissä on hyvin helppo ottaa pari kierrosta tiukemmin, jos on tarve. Ei niitä putkia mikään pököpää saa asentaa.
Vesikiertoinen lattialämmitys on ammattimiehelle yksinkertainen asentaa, selkeä ja helppo asukkaalle käyttää.Maksaja on asiakas. Ja maksaa putkimetreistä. Huono suunnittelija suunnittelee "rautaa rajalle"-periaatteella. Hyvä suunnittelija optimoi.
Keskinkertainen suunnittelija luulee tekevänsä hyvää työtä kun laskee kahdella desimaalilla mutta käyttää kuutiomitoitusta. Mutta eipä näillä taloilla olekaan tarkoitus mennä Kuuhun. Keskinkertaista on aina ollut ja aina tulee olemaan. - rrreijoo
Eipäs ny hupsutella kirjoitti:
On kuule erkkeriä ja muuta uloketta, niin ala- kuin yläkerrassa, eikä mitään "tukilämmityksiä" tarvita. Taas yksi termi, jolla yritetään soosata kohtuullisen selkeää asiaa. Samoin lämpöhäviötohotukset tarkkoine watteineen on käytännössä turhaa näpertelyä. Ja mitä ihmeen muuta sähköä, kuin kiertovesipumppu, pitäisi muka tarvita.
Joka ainoalla tämän päivän vesikiertoisella lattialämmityksellä saadaan talo vaikka 30 asteen pakkasella liiankin kuumaksi, jos halutaan.
Lattialämmitys on aivan ylivoimainen lämmönjako. Matalilla lämpötiloilla saadaan tasaisesti lattiasta lämpö koko asuntoon. Fysikaan lait jo alakoulusta tunteva ymmärtää asian yksinkertaisuuden.
Aivan turhaa jokellusta pohtia putkien etäisyyksiä, kun ne kaikissa ratkaisuissa laitetaan käsin ja erkkerissä on hyvin helppo ottaa pari kierrosta tiukemmin, jos on tarve. Ei niitä putkia mikään pököpää saa asentaa.
Vesikiertoinen lattialämmitys on ammattimiehelle yksinkertainen asentaa, selkeä ja helppo asukkaalle käyttää."Lattialämmitys on aivan ylivoimainen lämmönjako."
Ei nyt ihan noinkaan. Säädettävyys ja lämpötiloihin reagointi joissain tapauksissa aivan hanurista. - Ei sähköjäniksille
rrreijoo kirjoitti:
"Lattialämmitys on aivan ylivoimainen lämmönjako."
Ei nyt ihan noinkaan. Säädettävyys ja lämpötiloihin reagointi joissain tapauksissa aivan hanurista.Ihan totta, että muutama tuhat kiloa betonia ei tunnissa hehkusta jäädy kylmäksi. Laatan hitausmomentti tulee esiin, jos kova pakkasjakso loppuu äkillisesti ja ulkolämpötila lämpenee nopeasti parikymmentä astetta. Silloin laatta on turhan lämmin uuteen lämpötilaan.
Tällaisia tilanteita ei tule edes joka talvi, eikä seurauksena ole käytännössä yhtään mitään vaikka näin kävisi. "Pahin" seuraus on että sisällä on lämmin, ja se lämpö saadaan hyvin nopeasti pois jos avataan ikkunoita, ovea otetaan lämmöntalteenotto hetkeksi pois päältä.
Koskaan ei asunto jää kylmäksi. koska ei sisällä oleva lämpö samalla katoa mihinkään vaikka ulkona tippuisi lämpötila sen 20 astetta. Siitä pitävät huolen tämän päivän eristys lämmöntalteenotto.
Siis totta, että vesikiertoisen lattian lämmitys toimii rauhallisemmin kuin sähköhella, mutta normaalielämässä niin hyvin että minkäänlaisesta epämukavuudesta ei tarvitse kärsiä. Eli jälleen "ongelma", mikä ei tosielämässä ole ongelma lainkaan.
- - -
Ihan eri asia on sitten ne laatan lämmitykset, joissa laattaa tavalla tai toisella hehkutetaan järkyttävän kuumaksi yösähköllä puolivuorokautta, ja toiset puolivuorokautta annetaan sen jäähtyä. Ja seuraavana yönä taas sama juttu. Näissä monia käytännön ja tekniikan kannalta huonoja puolia. Nämä alkavat onneksi olla taakse jäänyttä elämää, eivätkä muutenkaan liitty ihan justa tähän asiaan. - Janatuikkunen
Ei sähköjäniksille kirjoitti:
Ihan totta, että muutama tuhat kiloa betonia ei tunnissa hehkusta jäädy kylmäksi. Laatan hitausmomentti tulee esiin, jos kova pakkasjakso loppuu äkillisesti ja ulkolämpötila lämpenee nopeasti parikymmentä astetta. Silloin laatta on turhan lämmin uuteen lämpötilaan.
Tällaisia tilanteita ei tule edes joka talvi, eikä seurauksena ole käytännössä yhtään mitään vaikka näin kävisi. "Pahin" seuraus on että sisällä on lämmin, ja se lämpö saadaan hyvin nopeasti pois jos avataan ikkunoita, ovea otetaan lämmöntalteenotto hetkeksi pois päältä.
Koskaan ei asunto jää kylmäksi. koska ei sisällä oleva lämpö samalla katoa mihinkään vaikka ulkona tippuisi lämpötila sen 20 astetta. Siitä pitävät huolen tämän päivän eristys lämmöntalteenotto.
Siis totta, että vesikiertoisen lattian lämmitys toimii rauhallisemmin kuin sähköhella, mutta normaalielämässä niin hyvin että minkäänlaisesta epämukavuudesta ei tarvitse kärsiä. Eli jälleen "ongelma", mikä ei tosielämässä ole ongelma lainkaan.
- - -
Ihan eri asia on sitten ne laatan lämmitykset, joissa laattaa tavalla tai toisella hehkutetaan järkyttävän kuumaksi yösähköllä puolivuorokautta, ja toiset puolivuorokautta annetaan sen jäähtyä. Ja seuraavana yönä taas sama juttu. Näissä monia käytännön ja tekniikan kannalta huonoja puolia. Nämä alkavat onneksi olla taakse jäänyttä elämää, eivätkä muutenkaan liitty ihan justa tähän asiaan."Siis totta, että vesikiertoisen lattian lämmitys toimii rauhallisemmin kuin sähköhella, mutta normaalielämässä niin hyvin että minkäänlaisesta epämukavuudesta ei tarvitse kärsiä."
Meillä on pintavalu eristetty kovalla villalla kantavasta betonilaatasta. Tämä on toiminut erittäin hyvin käytännössä. Tässä kai auttaa lattialämmityksen automatiikka, joka pyrkii ennakoimaan säätöä ulkolämpötilan muutosten mukaan. Parina päivänä viime loppusyksystä tuli turhan lämmintä, kun ulkolämpötila kohosi rajusti, mutta silloin oli kyllä myös lämmitysjärjestelmän säädöt pielessä. - laatta lämmin
Janatuikkunen kirjoitti:
"Siis totta, että vesikiertoisen lattian lämmitys toimii rauhallisemmin kuin sähköhella, mutta normaalielämässä niin hyvin että minkäänlaisesta epämukavuudesta ei tarvitse kärsiä."
Meillä on pintavalu eristetty kovalla villalla kantavasta betonilaatasta. Tämä on toiminut erittäin hyvin käytännössä. Tässä kai auttaa lattialämmityksen automatiikka, joka pyrkii ennakoimaan säätöä ulkolämpötilan muutosten mukaan. Parina päivänä viime loppusyksystä tuli turhan lämmintä, kun ulkolämpötila kohosi rajusti, mutta silloin oli kyllä myös lämmitysjärjestelmän säädöt pielessä.Jos lämmön tarve putoaa rajusti ilman lämpenemisen vuoksi tai siksi että sisälle tulee lämpöä jostain muusta lähteestä, niin silloin lattiassa on liikaa energiaa ja se tulee huoneeseen, kun ei muuallekkaan pääse ja lämpötila nousee.
Tässä suhteessa vesikiertoisessa on pieni etu sähköiseen nähden. Vesikiertoisnen voi jopa hieman jäähdyttää lattaa ja tasata lämpöjä eri lattioiden välillä. Käytönnössä etu taitaa olla kuitenkin ihan mitätön.
- selvästi
Päättele nyt vaikka siitä kumpi antaa pitkän toimintatakuun tai antaako ollenkaan. Parhaan tuloksen saat kun kyselet jo esim viimetalven asuneilta kummalla tavalla tuli parempi. Ei jää epäselvää vaihtoehtoa kumpi tapa on parempi.
- sattui hakuun
Ensimmäinen kiistatta parempi (ja kalliimpi)
- Putkistoneuvos
Putken halkaisija on perinteisesti haettu painehäviön avulla ettei tarvitse pumppuasemaa perustaa alimitoituksen johdosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3103513En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831659- 431500
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan561415En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o271280Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471240Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(491202Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61180- 261137
Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka1771129