Sähköjärjestelmän suunnittelu

2 rivisen kotelon ostat jossa 2x12 moduulia vähintään. stotzit kaappiin ylös - alas eikä mitään sen ihmeellisempiä jakojakaan tartte laittaa kun stotzeille laittaa 1-vaiheisen jakokiskon ja tuo sen virtasen vaan siihen ekaan trotsiin ja miinuspuolelle sama. 10-16mm2 johdinkin mahtuu ihan helposti ja halpoja kans! Ja se mmj on ihan jees kuhan ei vedä pitkiä matkoja (alle 20m) jännite tuppaa laskemaan aika nopeesti.

ja se invertteri lähelle keskusta tai vaikka sen viereen mahdollisimman lyhyellä kaapelilla ja viet sen invertterin 230V sitten minne haluat.

sähkösuunnittelija kirjoitti:

2 rivisen kotelon ostat jossa 2x12 moduulia vähintään. stotzit kaappiin ylös - alas eikä mitään sen ihmeellisempiä jakojakaan tartte laittaa kun stotzeille laittaa 1-vaiheisen jakokiskon ja tuo sen virtasen vaan siihen ekaan trotsiin ja miinuspuolelle sama. 10-16mm2 johdinkin mahtuu ihan helposti ja halpoja kans! Ja se mmj on ihan jees kuhan ei vedä pitkiä matkoja (alle 20m) jännite tuppaa laskemaan aika nopeesti.

ja se invertteri lähelle keskusta tai vaikka sen viereen mahdollisimman lyhyellä kaapelilla ja viet sen invertterin 230V sitten minne haluat.

Lue lisää

.

se on hyvä perusssääntö josta voi alotella

.

MIHINKÄÄN::::!!!%#+ kirjoitti:

.

se on hyvä perusssääntö josta voi alotella

.

Miksi?
Jos siellä narun päässä on 10-50w kulutus niin kyllä se sähkö sinne mönkii vähän ohuempaakin kaapelia.
harvoissa mökeissä matkat yli 20m ja sitäkin voi huomioida suunnittelussa,jos tietää jossakin pistorasiassa käytettävän tehokkaampia laitteita voi sinne kaapeloida tukevammin.
Isommat laitteet melkein kannattaa toteuttaa akuston vieressä sijaitsevan invertterin perään,invertteriä ei kannata sijoittaa mahdollisimman lähelle akkuja. Käynnistys piikit voivat halvaannuttaa pidemmällä kaapelilla koko laitteen,tai sit pitää olla pinta-alaa kaapelissa reilusti ( 50mm2).

hderh kirjoitti:

Miksi?
Jos siellä narun päässä on 10-50w kulutus niin kyllä se sähkö sinne mönkii vähän ohuempaakin kaapelia.
harvoissa mökeissä matkat yli 20m ja sitäkin voi huomioida suunnittelussa,jos tietää jossakin pistorasiassa käytettävän tehokkaampia laitteita voi sinne kaapeloida tukevammin.
Isommat laitteet melkein kannattaa toteuttaa akuston vieressä sijaitsevan invertterin perään,invertteriä ei kannata sijoittaa mahdollisimman lähelle akkuja. Käynnistys piikit voivat halvaannuttaa pidemmällä kaapelilla koko laitteen,tai sit pitää olla pinta-alaa kaapelissa reilusti ( 50mm2).

Lue lisää

Vähän ristiriitainen tuo sinun viestisi... tarkoitit varmaan vaan toista

"Isommat laitteet melkein kannattaa toteuttaa akuston vieressä sijaitsevan invertterin perään,invertteriä ei kannata sijoittaa mahdollisimman lähelle akkuja"

Tuo poikkipinta ei mene tuon kulutuksen mukaan 12V järjestelmässä vaan jännitteen aleneman mukaan. Tapaus kohtaisesti täytyy laskea mitä kaapelin poikkipintaa käytetään jotta jännitteen alenema pysyy kurissa.

sähkösuunnittelija kirjoitti:

Vähän ristiriitainen tuo sinun viestisi... tarkoitit varmaan vaan toista

"Isommat laitteet melkein kannattaa toteuttaa akuston vieressä sijaitsevan invertterin perään,invertteriä ei kannata sijoittaa mahdollisimman lähelle akkuja"

Tuo poikkipinta ei mene tuon kulutuksen mukaan 12V järjestelmässä vaan jännitteen aleneman mukaan. Tapaus kohtaisesti täytyy laskea mitä kaapelin poikkipintaa käytetään jotta jännitteen alenema pysyy kurissa.

Lue lisää

Jaa näppihäiriö näköjään... :)
Invertterihän pitää olla akuston lähellä,mikä selvinnee loppu tekstistä...
Kuinkas pitkälle 12v kulkee riittävän pienellä jännitehäviöllä 2.5mm2 kaapelilla 50w kulutuksella,entä 25w kuormalla? suunnitteliahan varmaan näppärästi laskee otetaan akkujännite vaikka 12.5v, vois olla aika normaali...
Oliskohan joku 11-11.5v alaraja missä laitteet alkaa oireilla?

hderh kirjoitti:

Jaa näppihäiriö näköjään... :)
Invertterihän pitää olla akuston lähellä,mikä selvinnee loppu tekstistä...
Kuinkas pitkälle 12v kulkee riittävän pienellä jännitehäviöllä 2.5mm2 kaapelilla 50w kulutuksella,entä 25w kuormalla? suunnitteliahan varmaan näppärästi laskee otetaan akkujännite vaikka 12.5v, vois olla aika normaali...
Oliskohan joku 11-11.5v alaraja missä laitteet alkaa oireilla?

Lue lisää

Seuraavassa laskelma lyhyesti jos kaapelointimatka 20m (laskennassa otettava huomioon myös palaava osuus eli yht. 40m)

* Kuparin "roo" eli ominaisvastus on 0,01786 ohm * m/mm2 ( 20 ast.lämpötilassa)
* Elikkä siirtotien resistiivinen vastus R = "roo" * (20 20) / 2,5 = 0,50008 eli n. 0,5 ohm.
* Jännitteen alenema johdossa Uh = Rj * I, jossa Rj = johtovastus ja I = johdossa kulkeva virta. jännitteen alenema 4 A (50W) virralla on 0,5 * 4 = 2 V.
* Tehohäviö Phj = I * Uhj, jossa Uhj = häviöjännite kaapelissa. Elikkä kaapelissa katoaa tehohäviönä 4 * 2 = 8 W.

jännitteen alenema 2 A (25W) virralla on 0,5 * 2 = 1 V.
* Tehohäviö Phj = I * Uhj, jossa Uhj = häviöjännite kaapelissa. Elikkä kaapelissa katoaa tehohäviönä 2 * 1 = 2 W.

sähkösuunnittelija kirjoitti:

Seuraavassa laskelma lyhyesti jos kaapelointimatka 20m (laskennassa otettava huomioon myös palaava osuus eli yht. 40m)

* Kuparin "roo" eli ominaisvastus on 0,01786 ohm * m/mm2 ( 20 ast.lämpötilassa)
* Elikkä siirtotien resistiivinen vastus R = "roo" * (20 20) / 2,5 = 0,50008 eli n. 0,5 ohm.
* Jännitteen alenema johdossa Uh = Rj * I, jossa Rj = johtovastus ja I = johdossa kulkeva virta. jännitteen alenema 4 A (50W) virralla on 0,5 * 4 = 2 V.
* Tehohäviö Phj = I * Uhj, jossa Uhj = häviöjännite kaapelissa. Elikkä kaapelissa katoaa tehohäviönä 4 * 2 = 8 W.

jännitteen alenema 2 A (25W) virralla on 0,5 * 2 = 1 V.
* Tehohäviö Phj = I * Uhj, jossa Uhj = häviöjännite kaapelissa. Elikkä kaapelissa katoaa tehohäviönä 2 * 1 = 2 W.

Lue lisää

Jep! Tuo jännitteenalenema on ihan oikein!

Eli kaikki kulutuskojeet invertterin taakse tai jos haluat pysyä 12 voltissa niin ei kannata käyttää alle 4 neliön johtimia kuin erittäin lyhyellä matkalla.

Invertterin käyttö on ihan jees ratkasu kun harvempi vehe on edes tehty 12 voltille.

savolaenen ingenjöör kirjoitti:

Jep! Tuo jännitteenalenema on ihan oikein!

Eli kaikki kulutuskojeet invertterin taakse tai jos haluat pysyä 12 voltissa niin ei kannata käyttää alle 4 neliön johtimia kuin erittäin lyhyellä matkalla.

Invertterin käyttö on ihan jees ratkasu kun harvempi vehe on edes tehty 12 voltille.

Lue lisää

No akku jännitteet taitaa olla 13v -14v välillä ja periaatteessa riittäis 50w kulutukseen asti alle 20m matkoilla 2.5mm2 kaapelin käyttö...
Luultavasti suurin osa kulutuksista jää kuitenkin alle 50w...
Tvn sijoittaa lähemmäs akustoa ja muita isompia kulutuksia tuskin 12v sähköön kytketään.

zgbatg kirjoitti:

No akku jännitteet taitaa olla 13v -14v välillä ja periaatteessa riittäis 50w kulutukseen asti alle 20m matkoilla 2.5mm2 kaapelin käyttö...
Luultavasti suurin osa kulutuksista jää kuitenkin alle 50w...
Tvn sijoittaa lähemmäs akustoa ja muita isompia kulutuksia tuskin 12v sähköön kytketään.

Lue lisää

12 volttia akun jännite jos sitä ei ladata ja tuon 14v kun ladataan eli ei kannata laskea muilla kuin 12 voltilla.

Akku12v kirjoitti:

12 volttia akun jännite jos sitä ei ladata ja tuon 14v kun ladataan eli ei kannata laskea muilla kuin 12 voltilla.

Minkähän takia nuo lataussäätimet pyrkivät pitämään akkujännitteen 13.7v tienoilla?
Olen ymmärtänyt et jos akkujännite on 12v ei akussa paljoa kuormitettavuutta.

22 kirjoitti:

Minkähän takia nuo lataussäätimet pyrkivät pitämään akkujännitteen 13.7v tienoilla?
Olen ymmärtänyt et jos akkujännite on 12v ei akussa paljoa kuormitettavuutta.

Lataus säädin ei pysty mitenkään pitämään sitä jännitettä niin korkealla jos aurinko ei paista eli se nostaa sen jännitteen vaan silloin kun akkuja ladataan auringon paistaessa. Yö kun tulee niin akku menee sinne 12 volttiin kun ei ole enää latausenergiaa nostattamassa jännitettä. Akkua ladataan juuri tuolla 13 ja risat jännitteellä koska akku ei ota varausta vastaan alemmalla jännitteellä.

akusta asiaa kirjoitti:

Lataus säädin ei pysty mitenkään pitämään sitä jännitettä niin korkealla jos aurinko ei paista eli se nostaa sen jännitteen vaan silloin kun akkuja ladataan auringon paistaessa. Yö kun tulee niin akku menee sinne 12 volttiin kun ei ole enää latausenergiaa nostattamassa jännitettä. Akkua ladataan juuri tuolla 13 ja risat jännitteellä koska akku ei ota varausta vastaan alemmalla jännitteellä.

Lue lisää

jos se akun napajännite on 12v niin taitaa kapasiteetistä olla tähteenä alle 40% ,täyden akun napajännite on n.13v.

14 kirjoitti:

jos se akun napajännite on 12v niin taitaa kapasiteetistä olla tähteenä alle 40% ,täyden akun napajännite on n.13v.

Vasemmassa sarakkeessa akkujännite voltteina ja oikeassa sitä vastaava kapasiteetti:

12,75 ----- 100%
12,60 ----- 90%
12,48 ----- 80%
12,42 ----- 70%
12,36 ----- 60%
12,24 ----- 50%
12,12 ----- 40%
11,88 ----- 30%

Sunroof kirjoitti:

Vasemmassa sarakkeessa akkujännite voltteina ja oikeassa sitä vastaava kapasiteetti:

12,75 ----- 100%
12,60 ----- 90%
12,48 ----- 80%
12,42 ----- 70%
12,36 ----- 60%
12,24 ----- 50%
12,12 ----- 40%
11,88 ----- 30%

Lue lisää

ELI EI 12 VOLTTIA 2,5MM2 JOHTIMEEN MISSÄÄN NIMESSÄ!

sähkösuunnittelija kirjoitti:

2 rivisen kotelon ostat jossa 2x12 moduulia vähintään. stotzit kaappiin ylös - alas eikä mitään sen ihmeellisempiä jakojakaan tartte laittaa kun stotzeille laittaa 1-vaiheisen jakokiskon ja tuo sen virtasen vaan siihen ekaan trotsiin ja miinuspuolelle sama. 10-16mm2 johdinkin mahtuu ihan helposti ja halpoja kans! Ja se mmj on ihan jees kuhan ei vedä pitkiä matkoja (alle 20m) jännite tuppaa laskemaan aika nopeesti.

ja se invertteri lähelle keskusta tai vaikka sen viereen mahdollisimman lyhyellä kaapelilla ja viet sen invertterin 230V sitten minne haluat.

Lue lisää

Vääntäkääpä vielä ihan rautalangasta: pitääkö sekä - että puolelle olla omat sulakkeensa ja jos pitää niin miksi ?

Yussu kirjoitti:

Vääntäkääpä vielä ihan rautalangasta: pitääkö sekä - että puolelle olla omat sulakkeensa ja jos pitää niin miksi ?

Mielestäni ei tarvita kuin toiseen. Itse olen asennuksissani laittanut miinuksen aina "runkoon" ja plus-johtimeen sulakkeen. Ei ole ollut ongelmia.
Ei toki ole haittaa vaikka laittaisi molempiin, mutta oikeaa syytä en keksi.

Sunroof kirjoitti:

Vasemmassa sarakkeessa akkujännite voltteina ja oikeassa sitä vastaava kapasiteetti:

12,75 ----- 100%
12,60 ----- 90%
12,48 ----- 80%
12,42 ----- 70%
12,36 ----- 60%
12,24 ----- 50%
12,12 ----- 40%
11,88 ----- 30%

Lue lisää

Tuo taulukkosi on aivan oikein, mutta vain silloin kun akkua ei kuormiteta lainkaan eikä sitä ole ladattu eikä kuormitettu pitkään aikaan.

Aurinkosähkö on kuitenkin tehty käyttöä varten eikä tyhjäkäyntiä varten. Ja kun akkua kuormitetaan niin sen jännite laskee alle tuon arvon. Paljonko laskee riippuu monesta asiasta. Siksi loistokunnossa olevan täydenkin akun jännite voi kuormitustilanteessa olla alle 12 V vaikka johdot olisivat mitä tahansa.

Siksi se jännitteenalenema johdoissa on olennainen. Johtojen lisäksi on otettava huomioon liitinten ylimenovastukset, etenkin jos liitokset on tehty 230 V verkon liittimillä. Lopputulos voi olla että kulutuskojeen saama jännite saattaa olla alle tarvittavan, eli esim. TV ei toimi ainakaan hyvin.

Jos käyttää laadukasta invertteriä tuota ongelmaa ei juurikaan ole.

sähkösuunnittelija kirjoitti:

Seuraavassa laskelma lyhyesti jos kaapelointimatka 20m (laskennassa otettava huomioon myös palaava osuus eli yht. 40m)

* Kuparin "roo" eli ominaisvastus on 0,01786 ohm * m/mm2 ( 20 ast.lämpötilassa)
* Elikkä siirtotien resistiivinen vastus R = "roo" * (20 20) / 2,5 = 0,50008 eli n. 0,5 ohm.
* Jännitteen alenema johdossa Uh = Rj * I, jossa Rj = johtovastus ja I = johdossa kulkeva virta. jännitteen alenema 4 A (50W) virralla on 0,5 * 4 = 2 V.
* Tehohäviö Phj = I * Uhj, jossa Uhj = häviöjännite kaapelissa. Elikkä kaapelissa katoaa tehohäviönä 4 * 2 = 8 W.

jännitteen alenema 2 A (25W) virralla on 0,5 * 2 = 1 V.
* Tehohäviö Phj = I * Uhj, jossa Uhj = häviöjännite kaapelissa. Elikkä kaapelissa katoaa tehohäviönä 2 * 1 = 2 W.

Lue lisää

Sähkösuunnitteluja laski 2,5 mm2 20 m kaapeloinnin vastuksen, ja savolaenen tarkisti sen. Vastus on 0,5 ohm ja jännitteenalenema on aika pienilläkin kuormilla niin suuri ettei monikaan koje toimi. Joku yksittäinen pienitehoinen lamppu saattaa kyllä toimia vaikkakin hiukan himmeänä.

Mutta jatkaisin siitä vielä. Jos tuon kaapeloinnin päässä oikosuljettaisiin johdot niin oikosulkuvirta olisi 12 V / 0,5 ohm = 24 A, mikä tekisi tehona 24 * 12 = 288 W, eli 14 W kaapelimetrille. Tuolla oikosulkuvirralla 20 m kaapeloinnissa olisi luultavasti jo kädellä tunnistettavaa lämpötilan nousua mutta käsittääkseni ei edes merkittävää paloriskiä. 2,5 mm2 kaapelointi suojataan 230 V asennuksessa 16 A sulakkeella. Siten sulakekin olisi tällaisessa 12 V asennuksessa lähes turha koska sulakkeen tehtävänä on suojata johtoa ylikuumenemiselta, ei kulutuskojetta.

Jos kaapelointi vie merkittävän osan tehosta niin kaapelointi on auttamatta aivan liian hento. Silti täällä palstalla on niitäkin hörhöjä jotka suosittelevat vieläkin ohuempaa kaapelointia 12 V jakelulle.

zgbatg kirjoitti:

No akku jännitteet taitaa olla 13v -14v välillä ja periaatteessa riittäis 50w kulutukseen asti alle 20m matkoilla 2.5mm2 kaapelin käyttö...
Luultavasti suurin osa kulutuksista jää kuitenkin alle 50w...
Tvn sijoittaa lähemmäs akustoa ja muita isompia kulutuksia tuskin 12v sähköön kytketään.

Lue lisää

Ajattelin tehdä tällaisen lattialämmitysviritelmän.

-pieni aurinkopaneeli talon paisteisella puolella lataisi auton akkua.
-piuhat akusta invertteriin joka muuntaisi akun sähkön matolle kelpaavaan muotoon
-piuhat invertteristä toisella puolella taloa olevaan pieneen (esim. 2x0,5m) lämmitysmattoon.

Sitten pitäisi saada väliin vielä ajastin joka käynnistäisi maton vaikka 18:00.

Onkos tässä mitään järkeä? Kun akku loppuu niin sammuuko invertteri jossain vaiheessa kokonaan eikä anna ulos mitään vai pieneneekö ulostulo jonkin käyrän mukaan?

Ihanteellinen matto olisi sellainen mikä toimisi myös himmentimen kanssa, eli lämmön tuotto jatkuisi mutta vähenisi sitä mukaa kun akku tyhjenisi pikkuhiljaa.

Silloin paras lämmitysmatto/folio olisi sellainen mikä toimisi suoraan 12V sähköllä niin ei tarvitsisi invertteriä välissä ollenkaan.

Nyt vähän pelkään että valmiit lämpömattotuotteet missä on oma muuntaja mikä ottaa 24V sähköä, lakkaa myöskin toimimasta kun sähköä ei enää valu akusta tarpeeksi.

Sitten jos on kehno jämäakku niin eikös siinä käy muuntajien ja invertterien kanssa niin että viritelmä toimisi vain hetken ja akkua pitäisi ladata taas?

Tavoite olisi saada toimimaan niin että se käyttäisi akun kapasiteein kokonaan vaikka se lämmöntuotto vähenisikin loppua kohti -onko se ylipäänsä mahdollista?

Pitääkö tehdä oma lämpömatto jostain vastuslangasta?

sdoiygsduiygdgrth kirjoitti:

Ajattelin tehdä tällaisen lattialämmitysviritelmän.

-pieni aurinkopaneeli talon paisteisella puolella lataisi auton akkua.
-piuhat akusta invertteriin joka muuntaisi akun sähkön matolle kelpaavaan muotoon
-piuhat invertteristä toisella puolella taloa olevaan pieneen (esim. 2x0,5m) lämmitysmattoon.

Sitten pitäisi saada väliin vielä ajastin joka käynnistäisi maton vaikka 18:00.

Onkos tässä mitään järkeä? Kun akku loppuu niin sammuuko invertteri jossain vaiheessa kokonaan eikä anna ulos mitään vai pieneneekö ulostulo jonkin käyrän mukaan?

Ihanteellinen matto olisi sellainen mikä toimisi myös himmentimen kanssa, eli lämmön tuotto jatkuisi mutta vähenisi sitä mukaa kun akku tyhjenisi pikkuhiljaa.

Silloin paras lämmitysmatto/folio olisi sellainen mikä toimisi suoraan 12V sähköllä niin ei tarvitsisi invertteriä välissä ollenkaan.

Nyt vähän pelkään että valmiit lämpömattotuotteet missä on oma muuntaja mikä ottaa 24V sähköä, lakkaa myöskin toimimasta kun sähköä ei enää valu akusta tarpeeksi.

Sitten jos on kehno jämäakku niin eikös siinä käy muuntajien ja invertterien kanssa niin että viritelmä toimisi vain hetken ja akkua pitäisi ladata taas?

Tavoite olisi saada toimimaan niin että se käyttäisi akun kapasiteein kokonaan vaikka se lämmöntuotto vähenisikin loppua kohti -onko se ylipäänsä mahdollista?

Pitääkö tehdä oma lämpömatto jostain vastuslangasta?

Lue lisää

Auton istuinlämmityshän toimii 12V sähköllä.
Se suoraan akkuun kiinni.
Akku latautuu pienellä kiinalaisella kennolla päivällä pikkuhiljaa.
Illalla voi sitten kattoa töllöä ja vääntää tuolin kyljessä olevasta kytkimestä lämmityksen päälle.

Ehkäpä tuonkin autonpenkin olohuoneeseen nojatuoliksi niin saa hyödynnettyä helpoimmalla. ;)
Saa kasattua romuosista. :) Teho sitten on kyllä mitä on, mutta lämmittää ainakin mieltä..

Tai jos sen lämmityksen repisi irti penkistä ja tekisi siitä jonkinlaisen jalkatelineen tms.

sdoiygsduiygdgrth kirjoitti:

Ajattelin tehdä tällaisen lattialämmitysviritelmän.

-pieni aurinkopaneeli talon paisteisella puolella lataisi auton akkua.
-piuhat akusta invertteriin joka muuntaisi akun sähkön matolle kelpaavaan muotoon
-piuhat invertteristä toisella puolella taloa olevaan pieneen (esim. 2x0,5m) lämmitysmattoon.

Sitten pitäisi saada väliin vielä ajastin joka käynnistäisi maton vaikka 18:00.

Onkos tässä mitään järkeä? Kun akku loppuu niin sammuuko invertteri jossain vaiheessa kokonaan eikä anna ulos mitään vai pieneneekö ulostulo jonkin käyrän mukaan?

Ihanteellinen matto olisi sellainen mikä toimisi myös himmentimen kanssa, eli lämmön tuotto jatkuisi mutta vähenisi sitä mukaa kun akku tyhjenisi pikkuhiljaa.

Silloin paras lämmitysmatto/folio olisi sellainen mikä toimisi suoraan 12V sähköllä niin ei tarvitsisi invertteriä välissä ollenkaan.

Nyt vähän pelkään että valmiit lämpömattotuotteet missä on oma muuntaja mikä ottaa 24V sähköä, lakkaa myöskin toimimasta kun sähköä ei enää valu akusta tarpeeksi.

Sitten jos on kehno jämäakku niin eikös siinä käy muuntajien ja invertterien kanssa niin että viritelmä toimisi vain hetken ja akkua pitäisi ladata taas?

Tavoite olisi saada toimimaan niin että se käyttäisi akun kapasiteein kokonaan vaikka se lämmöntuotto vähenisikin loppua kohti -onko se ylipäänsä mahdollista?

Pitääkö tehdä oma lämpömatto jostain vastuslangasta?

Lue lisää

http://cgi.ebay.com/Digital-Timer-8-Program-12V-DC-solar-automation-/330516508956?pt=AU_Solar&hash=item4cf451b11c

Joku suomalainen verkkokauppa möi kans lähemmäs 50€ hintaan. Tuntuu et pitäis tällainen kyllä saada samaan hintaan kuin 230V versiotkin.