Matkustamisesta "pakkomielle"?

Vaimolla hieman sama "vika", vähintään yhdessä uudessa maassa käytävä joka vuosi ja vuosittain hän tekee (joko minun kanssani tai yksin, riippuen siitä miten lomat menee yksiin) 2-3 ulkomaanmatkaa. Viime vuonna kohteina oli Korea ja Indonesia, tänä vuonna Saksa, Ukraina, Hawaiji ja ehkä vielä Kiina loppuvuodesta. Tähän mennessä hänelle on kertynyt hieman päälle 50 maata. Aina on joku reissu suunnitteilla tai toiveissa vähintäänkin... ja kerran kuussa on tehtävä jokin viikonlopun kotimaanmatka (asumme Japanissa). Kirjahylly täyttyy erilaisista matkaoppaista. Matkat tehdään käytännössä aina omatoimimatkoina.

Maailmaa,elämää. Se on hyvä merkki,kun siitä ei saa tarpeeksi. Hittoako me täällä muuten nyhjätään.
Tautikuva on samankaltainen. Ei tuo varsin painosta,mutta jokunen viikko reissusta,niin taas alkaa
uuden katselu,etsintä,vertailu.
Pyrin kohtuuhintaisiin hypähdyksiin,että kolmekin reissua saa vuodessa kasaan. Yleensä 2 tai 3 viikkoa
kerralla koska lentäminen on rahaa purevaa ja aika mautonta matkaamista. Laiva sekä junat toimivat
lähikohteissa myös riittävän nopeasti.

Mutta ole huoletta,lauluissakin lauletaan kaukokaipuusta, kuuluu luonteen perusasetuksiin.

>Ymmärrän toki että kaikki ei ole mahdollista, mutta miten hemmetissä pääsen eroon tästä pakkomielteisestä haluan-nähdä-kaikki-paikat-edes-kerran?!

Pääset siitä eroon kun hyväksyt sen tosiasian ettet ikinä ehdi nähdä läheskään kaikkea vaikka olisit reissussa yhtäsoittoa kokoajan. Mitä se loppujen lopuksi hyödyttää käydä vaikka missä? No muistoja joita voi sitten vanha muistella jos muisti pelaa eikä dementia syö muistoja pois.

Asian voi ajatella myös niin että käyttää säästyneet matkarahat johonkin "järkevämpään" kohteeseen kuten isomman/laadukkaamman asunnon hankkimiseen tai kodinkoneiden hankintaan tms.

Itselleni riittää kun noin joka viides vuosi käy jossain ulkomailla. Harrastuksia on niin paljon ettei aika tule pitkäksi suomessa ollessa.

Se vaan taitaa olla niin että toisia kiinnostaa matkailu ja toisia ei.

Halvinta on katsoa google earth:lla nähtävyydet :-) Ei maksa mitään.

Mieti onko elämässäsi jotain, jota pakenet matkustamisellä?

Aivan sama tilanne. Teemme 3-5 ulkomaan matkaa joka vuosi, lähinnä kaukokohteisiin kun vielä jaksaa istua koneessa. Risteilyt ovat myös must juttu. Tulomme ovat suht hyvät ja laitamme suurimman osan tuloista matkustamiseen. Lapsia ei ole eikä tule. Elämme Suomessa pihisti, emmekä myöskään arvosta mm. auton vaihtoa (on aivan sairaan kallista ja siitä hyötyy vain valtio) naapurikateutta ylläpitäen (tämä on joillekin pakkomielle, näyttää elämänsä ulospäin paremmalta kuin on varaa...) Tuollaiseen uuden perusauton ylläpitoon ja vaihtoon menee helposti 10 000e muutamassa vuodessa, jolla saa jo huippumatkoja.

ps. Kuumeeseen saa vielä lisäpotkua kun hankkiin kirjan 1000 place to see before you die, jonka saa myös suomen kielellä...

Tee ne matkasuunnitelmat 2-3 vuoden päähän, jos ne tosiaan ei enää ole mitään pikkureissuja, niin pystyt säästämään niihin reissuihin eikä tarvi velkarahalla reissata ja samoin matkat vähenevät kun et tee niitä HETINYT etkä niin usein, mutta silti saat haaveilla ja suunnitella matkustamista eli siitä ei ole pakko luopua. Kohtuus kaikessa.

Sama "vika" täälläkin. Matkalle on päästävä vähintään 3 kertaa vuodessa, joista yksi matka kestää yleensä kuukauden ja loput pitkiä viikonloppuja/viikon reissuja. Rakastan suunnitella matkoja etukäteen; etsiä edullisia lentoja, kivoja hotelleja ja must see-paikkoja. Onneksi poikaystäväni on ymmärtäväinen ja lähinnä naureskelee, että pääsee helpolla kun minä olen suunnitellut vähintään vuoden matkat valmiiksi ja hän vain pakkaa kamansa ja lähtee mukaan. Tosin osan matkoista teen ystävien kanssa, koska hän ei ole ihan yhtä innokas matkaaja kuin minä.

Itse en koe tätä ollenkaan pahana vaan se on osa minua, yksi intohimoistani. Käytän paljon mieluummin rahani matkoihin (ns. henkiseen pääomaan) kuin esim. uuteen televisioon, vaatteisiin tai baari-iltoihin.

Minulle matkat ovat ilon aiheita muuten normaalissa työntäyteisessä arjessa, joten en ole kokenut sitä ongelmallisena. Tietysti jos matkailusta tulee pakkomielle ja se häiritsee omaa elämää ja taloutta, voi tulla ongelmia eteen. Ehkä voisit edelleen haaveilla/suunnitella matkoja ja ajatella, että "joskus vielä menen tuonne", mutta luovut ajatuksesta, että kaikki olisi saatava toteutettua heti ja nyt?

Itsellä ihan sama tilanne. Kaksi viikkoa sitten tulin viikon lomalta Saksasta, ens viikolla kuukaudeksi Espanjaan ja syyskuussa on matka Romaniaan. Sen jälkeen kun matkakärpänen pisti pahasti vuonna 2008 paluuta ei ole ollut. Suunnitelmia on vaikka minne päin maailmaa, mutta rahatilanne rajoittaa Eurooppaan tällä hetkellä ja riittäähän sitä Euroopassakin näkemistä vaikka vielä kuinka paljon, en ole kuitenkaan vielä kauheasti ehtinyt matkustaa! Perheen rahatilanne ei ollut parhain kun olin pieni niin ulkomaanmatkat jäivät vähemmälle, mutta nyt kun itse tienaa ja yksin ja kavereiden kanssa saa matkustaa niin rajoja ei ole!

Ja ärsyttävin kommentti, mitä ihmisiltä kuulee on "sä oot kokoajan jossain" tai sitten tuo "etkö sä ole jo matkustellut tarpeeksi" ja molempiin on oma vastaus EN OLE! ja tiedän hullumpiakin reissaajia joita näillä matkoilla tapaa ja jotka vaan pahentavat omaa matkustushalukuutta! :)

Sama tauti löytyy täältä. Asuntolainallisena opiskelijana taudin oireiden lievitys käy kunnon päälle :) Ja aina vain pahenee, nimittäin nyt alkaisi olla aika hankkia perheenlisäystä... sen tiedän, että sitä haluan enemmän kuin mitään muuta, mutta ihan pikkuisen on sellainen olo että "jos vielä jossain ehtisi käydä ennen sitä". Kyllähän lastenkin kanssa voi matkustaa, mutta ei reppureissulle Intiaan, ja matkalaskun loppusummakin kasvaa kummasti.

Olen ajatellut, että ehdin jatkaa sitten 20 vuoden päästä. Sitten on ehkä sitä rahaakin vähän enemmän ;)

Tuttuja oireita :-). Oletko harkinnut ottavasi vuoden elämästäsi ja kiertäväsi? Olet nuori, eli ei tarvitse olla koko ajan kaunis ja asua kaikkineen mukavuksineen.. Work your way around the world - se olisi sopiva projekti. Olen itse tehnyt sen osittain ja tapasin kymmeniä nuoria eri maista, eri maissa. Youth hostelit ovat mainio paikka löytää myös päiväreissuseuraa eri kohteisiin, jos matkustelet yksin. Myös sellainen opas kuten Work Your Way Around The World on julkaistu. Siinä oli tietoa työpaikkojen bongailusta eri maissa, sesonkityöpaikoista yms. Silloin vuonna 5 (itseasiassa 1990-luvun alussa) sain kirjan lahjaksi omaa matkaansa päättävältä aussielta, ja moni yritti vaihtaa kirjaa minulta :-) myöhemmin.

Eli, aloita vaikka miettimällä mitä osaat, ja hae Camp Counselors eli Camp America tms ohjelmaan leirinohjaajajksi. Vietät makeen kesän siellä jossain lasten leirillä, muita counselereitä eri maista porukassa etc, lentoliput maksettu meno-paluu free room and board, ja pieni taskuraha kesän päätteeksi. Leirin jälkeen voit sitten matkustella, duunailet jossain esim poimimalla kauden satoa (hedelmät, rypäleet tms), ja jatkat matkaa.
Näin se maailma tulee tutuksi edullisesti, ja elämän arvot loksahtavat kohdalle oikeassa iässä :-).

Kärsin samasta, kunnes muutin ulkomaille. Tajusin joidenkin vuosien jälkeen että olin niin hemmetin epätyytyväinen elämääni Suomessa, että oli pakko päästä pakenemaan muualle. Ei ollut oikeaa elämää ympärillä. Nyt asustelen Keski-Euroopassa, elämä ihanaa ihanien ihmisten kanssa, ei pakkomiellettä mihinkään kun on hyvä olla. Suomessa on ihan mukava joskus vierailla näin kesäisin max. viikko

Minä jo yli 40v olin nuorempana samanlainen. Pakko oli päästä, ja aina vain reissut mielessä. Heti uutta suunnittelemaan jo edellisen reissun paluumatkalla koneessa. Masennuin heti, kun lentsikka kosketti Suomen maankamaraa, melkein itku tuli. Noin viidessäkymmenessä maassa tullut käytyä. Ja nyt alkaa jo pikkuhiljaa riittämään. Kyllästyin siis täysin muutama vuosi sitten matkailuun, ei vaan huvita eikä kiinnosta kuten ennen.

Nykyään käyn harvakseltaan, ehkä kerran vuodessa jossain kauempana. Ja joku vuosi on mennyt ilman reissuakin. Ja kotimaan matkailua harrastan enemmän nykyään. Viihdyn Suomessa ja tykkään olla kotona. Aika aikansa kutankin.

Moi! Mulla olis sulle hyvä lääke millä pääset nämä kaikki kokemaan tosi edullisesti. Hanki Holiday Clubin viikko-osake. Sillä reissaat ihan minne päin maailmaa 133 eurolla ja tämä hinta ei ole aikaan riippuvainen. Voit olla useamman viikon tähän hintaan. Tiedän että tämä kommentti saa ihmiset sanomaan toisilleen että ei missään nimessä. Mutta ajat ovat muuttuneet ajoista jolloin viikko-osake oli sidottu johonkin tiettyyn ajankohtaan ja aikaan. Nykyään holiday clubin viikko-osake on monipuolinen ja joustava. Lyhyesti sanottuna omistat jostain jotakin ja sillä reissaat niin paljon kuin lomaa riittää ja missä tahansa ja milloin tahansa. Yleensä kuulee kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka eivät tiedä tuotteesta tarpeeksi tai kuulevat toisen käden tietoa että viikko-osakkeen hankinta ei kannata, mutta tiedän mistä kirjoitan ja suosittelen kaikille jotka vähänkin lomailevat joko kotimaassa tai ulkomailla, saatikka ne jotka lomailevat paljon. Kannattaa käydä Holiday Clubin viikko-osake esittelyssä ette menetä mitään.

Mä kärsin tismalleem samasta kroonisesta matkakuumeesta kunnes löysin itselleni sopivan ammatin..
Nyt työskentelen lentoemäntänä ja saan nähdä maailmaa työkseni ja siitäpä vielä maksetaan!
Reissut on aina yöpyviä 1-8 päivää ja sit ku oon suomessa on taas vastaavasti enempi vapaata. Ammatin löytyminen toi mun elämääni tietyn "rauhan" ja osaan olla kotona nautiskellen kun kohta taas pääsee reissuun. Kohteet vaihtelee rantalomista kaupunkikohteisiin, yleensä Euroopan ulkopuolella. Tietty tässäkin on omat haasteensa (esim. aikaerot), mutta aattelin reissata sen aikaa kun huvittaa ja siirtyä "maatöihin" vasta sitten kun en enää ole näin levoton :)

Tuopa on kaikkein paras vaihtoehto jos voi työssään purkaa ja toteuttaa matkakuumetta. Ihanaa!