Tacituksen sithonit suomalaisia

Totta. Tacituksen kuvaus kävisi siihenkin, että fennit (saamelaiset) olisivat Lapissa, jolloin Lapin tunturit ja idän metsät olisivat niitä alueita, jotka erottavat heidät peukineista eli bastarneista. Venethit (slaavit) jäisivät idemmäksi.

Tällöin myös peukinien olisi pakko olla itämerensuomalaisia.

K.K.K. kirjoitti:

Totta. Tacituksen kuvaus kävisi siihenkin, että fennit (saamelaiset) olisivat Lapissa, jolloin Lapin tunturit ja idän metsät olisivat niitä alueita, jotka erottavat heidät peukineista eli bastarneista. Venethit (slaavit) jäisivät idemmäksi.

Tällöin myös peukinien olisi pakko olla itämerensuomalaisia.

Lue lisää

keksityt ja vanhat käsitykset "saamelaisista". Vasta 1900-luvun lopulla "saamelaisista" alettiin kehittämään "alkuperäiskansaa". "Saamen"kieli oli sekakieli; samojedia, balttia ja kainulais-isäntien puhumaa permiläis- suomalaista kieltä, kunnes yliopistoväki alkoi kehittämään tätä "alkuperäiskieltä". Samoin oli aiemmin esim. Ranskassa ym. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, jonne primitiiviset (vrt. Sarkozy ja mukulakivikasvatuksen saanut katupoika Berlusconi) Välimeren asukkaat asettuivat asumaan. Maaseudun kylissä puhuttiin samanlaista sekakieltä kuin lappalaisetkin 6-70 vuotta sitten, vain kainulaisperäiset (kts. Orkneyn saga) hallitsevat luokat puhuivat keskenään ymmärrettävää kieltä. (Ulkomaiset kielentutkijat ovat selvillä "suomal. ugril. kielen" vaikutuksesta indo-eurooppal. kielen syntyyn. Suomal. tutkijat näkevät vain i-e lainasanoja suomenkielessä - höh ?)

kagxonen kirjoitti:

keksityt ja vanhat käsitykset "saamelaisista". Vasta 1900-luvun lopulla "saamelaisista" alettiin kehittämään "alkuperäiskansaa". "Saamen"kieli oli sekakieli; samojedia, balttia ja kainulais-isäntien puhumaa permiläis- suomalaista kieltä, kunnes yliopistoväki alkoi kehittämään tätä "alkuperäiskieltä". Samoin oli aiemmin esim. Ranskassa ym. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, jonne primitiiviset (vrt. Sarkozy ja mukulakivikasvatuksen saanut katupoika Berlusconi) Välimeren asukkaat asettuivat asumaan. Maaseudun kylissä puhuttiin samanlaista sekakieltä kuin lappalaisetkin 6-70 vuotta sitten, vain kainulaisperäiset (kts. Orkneyn saga) hallitsevat luokat puhuivat keskenään ymmärrettävää kieltä. (Ulkomaiset kielentutkijat ovat selvillä "suomal. ugril. kielen" vaikutuksesta indo-eurooppal. kielen syntyyn. Suomal. tutkijat näkevät vain i-e lainasanoja suomenkielessä - höh ?)

Lue lisää

nimitykset ovat kait ongelma alan tutkijoillekin. Yleensä ne liittynevät vanhoilla "tietäjillä" kuten Tacituksellakin, johonkin kansan ( erikois ) piirteeseen, jonka mukaan heidät on nimetty. Bastardi-nimitys voi viitata esim. kudontaa harrastavaan kansaan. (ehkä jopa asbestikeramiikkaan ?) Sithonit lienee nykyisin yhdistetty siita-kansaan, eli "lappalaisiin". Yksi mahdollisuus on myös "sittiäinen", eli pienikokoinen ( baltti / fenni ) kansa.

joskanen kirjoitti:

nimitykset ovat kait ongelma alan tutkijoillekin. Yleensä ne liittynevät vanhoilla "tietäjillä" kuten Tacituksellakin, johonkin kansan ( erikois ) piirteeseen, jonka mukaan heidät on nimetty. Bastardi-nimitys voi viitata esim. kudontaa harrastavaan kansaan. (ehkä jopa asbestikeramiikkaan ?) Sithonit lienee nykyisin yhdistetty siita-kansaan, eli "lappalaisiin". Yksi mahdollisuus on myös "sittiäinen", eli pienikokoinen ( baltti / fenni ) kansa.

Lue lisää

olleet pienikokoisia, ja nykyajalla joka sukupolvi on kasvanut hyvinvoinnin mukana pituudessa alkaen olla samankokoinen muiden pohjoismaiden kanssa.


Sitoa.
Sitkeä.

Suomalaiset on kirjoitti:

olleet pienikokoisia, ja nykyajalla joka sukupolvi on kasvanut hyvinvoinnin mukana pituudessa alkaen olla samankokoinen muiden pohjoismaiden kanssa.


Sitoa.
Sitkeä.

Lue lisää

Pohjoismaisissa taruissa suomalaisia on kuvattu päinvastoin suurikokoisiksi ja maa tunnettiin jättiläisten maana.

Mahdotonta tietää, mutta ei voi poissulkea sitäkään vaihtoehtoa, että sekä sitonit ja suionit olisivat molemmat olleet Skandinavian alkuperäisiä suomalaisia heimoja.

Tacituksen Germaniasta ei ole säilynyt alkuperäistä versiota, joten sen tietoihin ja kuvauksiin ei voi sokeasti luottaa.

Näin on. Hurriganesta tulkiten; Shit on! Shit on, baby, shit on!

Kartta on yleisesti kouluissa käytössä ollut *historiallinen Atlas, joten ei ole mitään syytä olettaa, että se olisi vähemmän luotettava kuin myöhemmin kouluissa käytössä olleet vastaavat kartat.

*From The Public Schools Historical Atlas edited by C. Colbeck, 1905.

Tacituksen lähteenä taisi olla muutama germaaninen orja tai näiden orjien jälkeläinen. Juttuihin kannattaa siis suhtautua epäilyksellä. Roomalaisilla ei ollut mitään asiaa Rheinin toiselle puolelle, mistä pitivät huolen sekä germaaniheimot että olemattomat tiet ja synkkä, läpipääsemätön aarnimetsä. Germaanit eivät olleet innokkaita viljelijöitä, joten metsää riitti, toisin kuin roomalaiset, jotka hävittivät ja polttivat metsänsä aikoja sitten Italian niemimaalta.

Se, mitä tuon aarnimetsän takana piili, jäi roomalaisilta pimentoon ja tiedon korvasivat huhut ja mielikuvitus. Edelleen, mitä ne kiinni jääneet germaanit itsekään tiesivät 1000 kilometrin päässä olevista maista? Ei tuohon aikaan matkusteltu, eikä varsinkaan Rheiniltä pohjoiseen sijaitsevissa maissa, joissa ei ollut mitään roomalaisten teitä. Germaanit olivat itsekin varsin yksinkertaista elämää viettävää joukkoa, joille esim. roomalaisten lattialämmitys tai betonirakentaminen oli "high techiä".

Kannattaa myös muistaa, että ennen modernismia ja luonnontieteiden nuosua käsitys sivistyksestä oli hyvin kulttuurisidonnaista. Itse sivistyskin oli enemmän jotain kuningashuoneiden ulkoa opettelua, pohdintaa siitä, montako enkeliä mahtui tanssimaan nuppineulan päähän ja latinankielisen termistön siteeraamista. Usein käsitys oli vielä sellainen, että raamatun tai jonkin muun tarun mukaan hallitsijoilla oli jumalallinen tausta ja kansalla hohdokas historia. Meille modernismin kyllästämille ihmisille tuollainen ajattelu on hyvin vierasta, mutta siihen voi törmätä joissain 1800-luvun kirjoissa.

Rationaalinen ajattelu, luonnontieteellinen ja kokeellinen metodi sekä lähdekritiikki kehittyivät vasta 1600-1700-luvuilla. Ne pohjustivat modernismin aikakautta. Tacitus puolestaan eleli yli 1000 vuotta aikaisemmin...

En tiedä, mitä kommentillasi tarkoitat, mutta Suomea alettiin asuttaa jo kivikaudella.

Wiki: "Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen noin 8850-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäisten asukkaiden saapuessa Pohjois-Suomi oli vielä ympärivuotisesti jään peitossa, metsät koostuivat lehtipuista ja vedenpinta oli niin korkealla, että Keski-Suomi ja Savo-Karjala olivat Pohjanlahden rannikkoa.Kaikkiaan asutuksen varhaisvaiheena voidaan pitää ajanjaksoa 8850-8000 eaa."

Erittäin hyvä esitys Suomen asuttamisesta ja suomalaisuudesta löytyy Petri Halisen pitämästä Helsingin yliopiston Studia Generalia yleisöluennosta "Ensimmäiset suomalaiset".

https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20572

agnoskepo kirjoitti:

En tiedä, mitä kommentillasi tarkoitat, mutta Suomea alettiin asuttaa jo kivikaudella.

Wiki: "Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen noin 8850-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäisten asukkaiden saapuessa Pohjois-Suomi oli vielä ympärivuotisesti jään peitossa, metsät koostuivat lehtipuista ja vedenpinta oli niin korkealla, että Keski-Suomi ja Savo-Karjala olivat Pohjanlahden rannikkoa.Kaikkiaan asutuksen varhaisvaiheena voidaan pitää ajanjaksoa 8850-8000 eaa."

Erittäin hyvä esitys Suomen asuttamisesta ja suomalaisuudesta löytyy Petri Halisen pitämästä Helsingin yliopiston Studia Generalia yleisöluennosta "Ensimmäiset suomalaiset".

https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20572

Lue lisää

Tarkoitan sitä että 2000 vuotta sitten sellaista heimoa tai kansaa kuin suomalaisia ei ollut vielä olemassa. He olivat vasta syntymässä.
Ei suomen maaperä tyhjä ollut, täällä asui todennäköisesti myöhäiskantasuomalaisia ja ehkä muita/muunkielisia ihmisiä. Tänne muutaneet eestit sulautuivat vanhoihin asukkaisiin ja näistä sitten muodostiuvat suomalaisia. Kielet kun sulautuivat niin siitä tuli suomi. Kantasuomi/myöhäiskantasuomi tuli suomen maaperälle pronssikaudella tai viimeistään rautakauden alussa (seppien mukana.)
Suomessa on asunut ihmisiä yli 10000 vuotta. Siinä ajassa kieli on vaihtunut monta kertaa. Vaikka samaa kieltä olisi puhyttu koko ajan niin kieli itsessään olisi muuttunut monta monta kertaa tunnistamattomaksi.

Historiaa_50v_tutkinut kirjoitti:

Tarkoitan sitä että 2000 vuotta sitten sellaista heimoa tai kansaa kuin suomalaisia ei ollut vielä olemassa. He olivat vasta syntymässä.
Ei suomen maaperä tyhjä ollut, täällä asui todennäköisesti myöhäiskantasuomalaisia ja ehkä muita/muunkielisia ihmisiä. Tänne muutaneet eestit sulautuivat vanhoihin asukkaisiin ja näistä sitten muodostiuvat suomalaisia. Kielet kun sulautuivat niin siitä tuli suomi. Kantasuomi/myöhäiskantasuomi tuli suomen maaperälle pronssikaudella tai viimeistään rautakauden alussa (seppien mukana.)
Suomessa on asunut ihmisiä yli 10000 vuotta. Siinä ajassa kieli on vaihtunut monta kertaa. Vaikka samaa kieltä olisi puhyttu koko ajan niin kieli itsessään olisi muuttunut monta monta kertaa tunnistamattomaksi.

Lue lisää

Tässä teoriassa on monta muttaa matkassa.

Rautakausi käynnistyi Suomessa jo 400 ekr. eikä ajanlaskun alussa 2000 vuotta sitten. Toisekseen, järviraudan valmistukseen viittaavaa masuunitekniikkaa on löydetty Keski-Suomesta ja itärajalta, mutta ei niinkään rannikolta. Se viittaisi siihen, että teknologia saapui suoraan idästä eikä koukannut Baltian kautta Suomeen. Tacituksen haastattelemilla germaaneilla on siis ollut aikaa tehdä havaintoja juurikin suomalaisista.

Toisekseen, suomen ja viron kieli eriytyivät toisistaan eikä niin, että suomen kieli olisi kehittynyt viron kielestä. Milloin tämä eriytyminen tapahtui, jäänee arvoitukseksi. Se tarkoittanee kuitenkin sitä, että kummatkin kielet lienevät saapuneet Itämeren rannoille kahtena kiellekkeenä, jo eriytyneinä. Esimerkiksi Suomen lahden pohjukassa ja Laatokan alueella esiintynyt vepsän kieli on jossain siellä puolivälissä, ehkä jopa kumpaakin kieltä vanhempi.

Suomi ei myöskään ollut tyhjä eikä täällä puhuttu mitään "kantasuomea", vaan jotain tuntematonta paleokieltä, mahdollisesti jopa useita kieliä, jotka eivät olleet suomensukuisia. Baltialla on epäilemättä ollut kauppaa ja avioliittoja Varsinais-Suomeen, mutta Kanta-Suomen alkukoti se ei ole. Sehän tarkoittaisi silloin sitä, että Suomi olisi asutettu nimenomaan Varsinais-Suomen kautta eikä idästä lähtien. Samalla heimojako karjalalaisiin, hämäläisiin yms. sotii tuota käsitystä vastaan.

Eri.mieltä kirjoitti:

Tässä teoriassa on monta muttaa matkassa.

Rautakausi käynnistyi Suomessa jo 400 ekr. eikä ajanlaskun alussa 2000 vuotta sitten. Toisekseen, järviraudan valmistukseen viittaavaa masuunitekniikkaa on löydetty Keski-Suomesta ja itärajalta, mutta ei niinkään rannikolta. Se viittaisi siihen, että teknologia saapui suoraan idästä eikä koukannut Baltian kautta Suomeen. Tacituksen haastattelemilla germaaneilla on siis ollut aikaa tehdä havaintoja juurikin suomalaisista.

Toisekseen, suomen ja viron kieli eriytyivät toisistaan eikä niin, että suomen kieli olisi kehittynyt viron kielestä. Milloin tämä eriytyminen tapahtui, jäänee arvoitukseksi. Se tarkoittanee kuitenkin sitä, että kummatkin kielet lienevät saapuneet Itämeren rannoille kahtena kiellekkeenä, jo eriytyneinä. Esimerkiksi Suomen lahden pohjukassa ja Laatokan alueella esiintynyt vepsän kieli on jossain siellä puolivälissä, ehkä jopa kumpaakin kieltä vanhempi.

Suomi ei myöskään ollut tyhjä eikä täällä puhuttu mitään "kantasuomea", vaan jotain tuntematonta paleokieltä, mahdollisesti jopa useita kieliä, jotka eivät olleet suomensukuisia. Baltialla on epäilemättä ollut kauppaa ja avioliittoja Varsinais-Suomeen, mutta Kanta-Suomen alkukoti se ei ole. Sehän tarkoittaisi silloin sitä, että Suomi olisi asutettu nimenomaan Varsinais-Suomen kautta eikä idästä lähtien. Samalla heimojako karjalalaisiin, hämäläisiin yms. sotii tuota käsitystä vastaan.

Lue lisää

Rautakausi tuli suomeen 400ekr. myöhäiskantasuomalaisten mukana. Myöhäiskantasuomalaiset tulivat idästä. Myöhäiskantasuomalaiset eivät olleet suomalaisia, enemmänkin lappalaisia (ei saamelaisia). Noin ajanlaskun alussa eestiläisiä alkoi muutta suomeen. He sulautuivat näihin lappalaisiin, näistä tuli suomalaisia.
Ei tämä ole mitää absoluuttista totuutta vaan muuttu varmaankin sitä mukaa kun uusia tutkimuksia tulee luettua.

Sitä minä vaan että Tacitus ei voinut kirjoittaa suomalaisista kun heitä ei vielä ollut. Varsinkin kun siihen aikaa vimmeinen tieto ei olut ihan sitä eilistäkään vaan saattoi olla vanhaa perua.

Historiaa_50v_tutkinut_ kirjoitti:

Rautakausi tuli suomeen 400ekr. myöhäiskantasuomalaisten mukana. Myöhäiskantasuomalaiset tulivat idästä. Myöhäiskantasuomalaiset eivät olleet suomalaisia, enemmänkin lappalaisia (ei saamelaisia). Noin ajanlaskun alussa eestiläisiä alkoi muutta suomeen. He sulautuivat näihin lappalaisiin, näistä tuli suomalaisia.
Ei tämä ole mitää absoluuttista totuutta vaan muuttu varmaankin sitä mukaa kun uusia tutkimuksia tulee luettua.

Sitä minä vaan että Tacitus ei voinut kirjoittaa suomalaisista kun heitä ei vielä ollut. Varsinkin kun siihen aikaa vimmeinen tieto ei olut ihan sitä eilistäkään vaan saattoi olla vanhaa perua.

Lue lisää

Saame ja suomen kieli ovat vielä kaukaisempia sukulaisia kuin mainitut suomen ja viron kieli. Esittämäsi tarkoittaisi, että saame olisi jättänyt jälkiä kieleen, vaan niitä ei ole lukuunottamatta joitain hassuja paikannimiä ja muutamaa eränkäyntiin liittyvää sanaa lukuunottamatta.

Suomalaisen on mahdollista ymmärtää vepsää ja jopa viroa jollain tasolla. Saame onkin sitten eri juttu.

Sitten ovat geneettiset testit. Tiede-lehdessä ollut artikkeli toteaa, että saamelaisten ja baskien välillä on vahvempi linkki. Jos nykyajan saamelaiset olisivat asuneet Etelä-Suomessa, siitä pitäisi olla olemassa geneettinen jälki, vaan kun sitä ei ole.

Samainen artikkeli myös paikallistaa sen "suomen kielen", joka tänne saapui, jonnekin eteläiseen Suomeen (ehkä Häme, Pirkanmaa?). Tämä ei kuulostaisi mitenkään mahdottomalta, kun tiedetään, että juuri tuolla alueella on runsaita esihistoriallisia löytöjä, joiden perusteella asutus näyttää muodostaneen katkeamattoman ketjun.