Koetko jotain oppiaineita turhiksi?

Pakkoruotsi on turhaa.
Uskonto on turhaa niille, jotka eivät sitä halua. Heille on elämänkatsomustieto tilalla.
Liikunnassa ei pidä pakottaa kaikenlaisiin temppuihin, vaan pitää saada valita pois osa lajeista ja omia tilalle.
Kaikki muut aineet ovat tarpeellisia. Matematiikka, suomi ja englanti, historia, biologia kotitalous ym.ovat tarpeen.

Yleissivistystä, palaa vaa sinne koulunpenkille opiskelemaa. Liikunnasta, se innostaa osaa liikkumaan ja osa löytää uuden lajin itselle. Uskonnossa opetetaan suvaitsevaisuutta muita uskontoja kohtaan esim. Älkääkä itkekö kiitos.

en muutaku äikän, ei varmaa kukaan muu ku äidinkielen opettajat tiedä niitä kaikkia illatiivejä ablatiivejä ja allatiive yms yms eikä niillä kukaan tee mitään.

Eli aineet jotka on mulle turhia: Matikka, fyssa, kemia, (Mun matemaattinen pää ei tosiaan oo mikään paras, ja näin ollen en valihte ammattia jossa tarvitaan matemaattista kykyä. Eli siis en tee matemaattisilla aineilla mitään.) biologia, ( Ei kiinnosta myöskään ala jossa sitä tarvitaan) uskonto oli, (Eli siis erosin kirkosta kun täytin 15, ja alotan nyt ysillä elämänkatsomustiedon. Mut sillon ku viel ussantunneilla kävin, se oli aika turhaa. Mitä ateisti uskonnolla tekee?) liikka, (Vihaan joukkuelajeja, kaikenmaailman voimistelua, yleisurheilua, koulu-uintia, suunnistusta.. suunnilleen kaikkee mikä liikkaan kuuluu. Vapaa-ajalla käyn lenkillä ja pyöräilen. Siinä liikuntaa josta oikeesti tykkään. Kaikenlisäks liikunnanopettajat kautta aikaini on vihannu mua, joten tietty seki laimentaa intoo.) musiikki ja kuvis oli ( Eli ne loppu seiskan jälkeen. Joutavaa paskaa, laulan ku vares, soitan & piirrän ku kätensä katkassu simpanssi.)
Siinäpä ne, mitä luokittelisin mulle turhiks aineiks.

tähän mennessä ainoa täysin turha (ja hyyyvin vittumainen) aine on pakkoruåtsi. kaikilla muilla tekee jotain. liikunta pitää pitää pakollisena, mutta sitä pitäisi myös voida valita enemmän.

Pakkoruotsi pitäisi vaihtaa vapaaehtoiseen maailmankieleen, kuten ranska tai espanja.

Ruotsi on kieli jota ei tarvitse kuin asuessaan RUOTSISSA!

Opiskelen kieliä joita OIKEASTI tarvitset. Änkä sitä mitä valtio pakosyöttää minulle. Elämme 2010-luvulla. On aika päättää ITSE mihin kieliin haluaa erikoistua tai mitä ylipäätään haluaa opiskella. Ruotsi on marginaali kieli, jota ei tarvitse Suomessa.

Erityisen turhalta tuntuu pakkoruotsi, joka vie mahdollisuuden oppia jokin tärkeä kieli, kuten ranska tai saksa.

Minun mielestäni koulussa ei ole kuin yksi oppiaine, jonka opetus on perusteltua. Tosin siitäkin on oppinut ne jokapäiväisessä elämässä tarvittavat taidot ala-asteen jälkeen. Tämä antanee vihjeen siitä, että kyseessä on matematiikka. Yhteen-, vähennys-, kerto-, jako- ja prosenttilaskut on käyty ala-asteella, niitä tarvitaan aina, joten kaikki niiden päälle tuleva on ylimääräistä.

Kielet, mukaan lukien äidinkieli, ovat tarpeellisia, mutta eivät täysin välttämättömiä opiskella koulussa. Englantia voi oppia netissä, tv:tä katselemalla tai matkustellessa. Oman äidinkielensä kielioppi on hyvä hallita.

Nykymaailmassa tosin liikuntakin on tarpeellinen. Lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden kokeilla erilaisia lajeja. Tosin liikunnasta pitäisi poistaa esimerkiksi pakko osallistua uintiin, jos sitä ei halua. Tämän sijaan voisi vaikka mennä tanssimaan hiphopia tai laskettelemaan, jos haluaa.

Mielestäni koulun turhin aine on uskonto (raamatun läpikäynti yms. tulee kuitenkin riparilla). Kaikista oppiaineista kuitenkin löytyy turhaa sisältöä, esimerkiksi biologian "tunnista puu lehden muodon perusteella" tai historian "tälläinen oli 1700-luvulla porvarin talo". Oppiaineissa on myös turhia päällekkäisyyksiä, niille pitäisi määritellä tarkemmat rajat ja asiasisällöt.

no hissa!saaks mä töitä sillä että tiedän Napoleonin elämänkerran?Ja uskonto.jos joku haluu lukee raamattua se voi mennä varmaan johonkin seurakunnan järjestettyyn juttuun itsekkin.

Liikunta on maailman turhin aine. Vihaan sitä yli kaiken. Mä en oo ite järin liikunnallinen, vaikka lenkkeilyä ja ratsastusta harrastan. Teen tunneil kyl lähes aina kaiken minkä käsketää. Uida en osaa ja pelkään telinevoimistelussa sitä telinettä, rekkiä, jossa tehdään kaikkia neulansilmiä ym. En uskalla tehdä siinä itse mitään, ilman että joku ottaa vastaan/pitää kiinni. Tämä siksi, että olen aiemmin juuri koulun kanssa sitä harrastaessa tippunut tällaiselta telineeltä. Tuli hirveä kammo. Telinevoimistelu siis hyihyi.
Muita aineita vastaan ei oo mitää, teknisestä työstä nyt en perusta.

Terveystieto. Niin turha ja täyttä paskaa koko kirja. Älä syö rasvaista ruokaa ja muuta paskaa. Itsestään selviä asioita ja kirja toistaa itseään tosi paljon. Kaiken pilaa vielä kusipää vittumainen opettaja, joka antaa ihan helvetisti hommia.

Opinnon ohjaus. Tämä on vielä turhempaa... Siis mitä näillä tunneilla tehdään. Opettaja yrittää keksiä jotain turhaa paskaa ajan kuluksi esim. töiden vaarat johon käyttää koko oppitunnin. Opinnonohjauksen voisi poistaa kokonaan. Ainoa hyöty siitä on kun kerrotaan jatko-opinnoista, mutta se vie vaan muutaman tunnin. Tarviiko tätä ainetta olla koko lukuvuosi!?!?!?

Musiikki. Aivan täyttä paskaa suoraan sanoen. Opettaja soittaa pianolla erilaisia sooloja sun muita puolituntia putkeen kun oppilaat heiluttaa marakassia saman ajan. Opettaja on ihan innoissaan että on kivaa soittaa. Niin... ehkä hänen mielestä.

Ruotsikin kyllä on turha, koska en ole tarvinnut sitä vielä toistaiseksi. Aine on turha, mutta ei niin tylsä kun nuo muut jotka ovat niin syvältä.

Kaikkien aineiden lukemisen tarkoituskaan ei ole, että ne asiat käisivät päähän loppuelämäksi. Sen sijaan niiden kautta opitaan erilaisia opiskelutekniikkoja ja tapoja jäsentää asioita kokonaisuuksiksi. Näitä taitoja tarvitset sitten, kun olet lukiossa/yliopistolla.

Et ehkä enää lue...
Silti: Kemia ei ole turhaa. Tarvitset tietoa, mm. vesijohtovesi johtaa sähköä. Miksi?
Viemärinavaaja syövyttää, koska siinä on rikkihappoa tai kalium- tai natriumhydroksidia. Monia kodin kemikaalejakaan ei tiedä eikä tunne ilman kemiaa. Se on osa yleissivistystä! Lukekaa "divetymonoksidihuijaus"! Se kokeilu todisti, miten kemia voi olla erittäin hyödyllistä! En poistaisi mitään ainetta koulusta.
Lisäksi, ammatista voidaan erottaa, mitä sitten?

(HUOM. Oma mielipiteeni)

Uskonto, historia, yhteiskuntaoppi (no ei täysin), kuvis, musiikki, psykologia, filosofia, terveystieto..... Oikeestaan kaikki paitsi matikka, äikkä, kielet, fysiikka, kemia, biologia.

Luultavasti turhimpia on uskonto ja ruotsi. Niinkuin aiemmin sanottiin, ne jotka haluavat opiskella uskontoa voivat jaada koulun jalkeen sita opiskelemaan. Elamankatsomus tietoa ei tarvitse ateisteille ja muille uskontokunnille laittaa. Ruotsi nyt on aika obvious, siita on hyotya toidenhaussa Suomessa ja kommunikaatiossa Ruotsissa. Mielestani ruotsi pitaisi korvata ylimaaraisella englannilla, eika millaan muulla kielella, silla tama luultavasti hyoduntaa enemman kuin ranska tai espanja. Liikunta on tarpeellista, mutta siihen pitaa tehda muutoksia. Pitaisi olla eri taitoryhmia, eli jos on hirvea voimistelia ja haluaa jotakin haastavaa ja jos ei ole kovin hyva voimistelussa, mutta intoa riittaa. Tama pitaisi ottaa kayttoon muissakin ainessa, kuten matematiikassa ja historiassa. Ne ihmiset, jotka ovat taitavia naissa ainessa ja haluavat opiskella rauhassa, karsivat kun ihmiset, jotka eivat ole niin alykkaita turhautumuksissaan riehuvat. Talla hetkella asun Qatarissa, ja yksitis koulua kayn, ja on kansainvalinen opinto-ohjelma kaytossa. Tassa koulussa on juuri eri taitoryhmat liikunnassa ja matematiikassa. Ensi vuonna myos tulee eri taitoryhmat historiaan.

Käsityö, uskonto, matematiikka joiltakin osin, äikkä joiltakin osin.

Peruskoulussa turhia ovat lähinnä käsityöt (napin voi opettaa ompelemaan ja paidan silittämään, sillä pääsee jo pitkälle). Myös musiikki Maamme-laulun sanoja lukuunottamatta on varsin turhaa. Eihän siellä edes opeteta mitään, lauletaan vaan! Ei kaikkien tarvitse osata soittaa kitaraa. Kuviksestakaan en kauheasti tykännyt, mutta siinä oli sentään enemmän yleissivistäviä asioita.

Liikunta on nykyisellään turhaa, muistan lukeneeni jostain, että 45 minuutin liikuntatunnista liikkumista on vain 12 minuuttia, muu aika menee odotteluun. Lisäksi liikuntatunnit aiheuttavat liian monille ahdistusta. Enemmän vaihtoehtoja ja tavoitteeksi se, että kaikki liikkuisivat mielellään, ja nauttisivat siitä, ei hyviä pituushyppytuloksia.

Pakkoruotsi on turhaa, siinä kohtaa on ihan ok pakottaa valitsemaan uusi kieli, mutta minkä ihmeen takia sen pitäisi olla ruotsi ja miksi sitä olisi pakko jatkaa lukiossa?

Filosofia on myös turha aine, niillä tunneilla ei opittu mitään muuta kuin turhautumista.

Mielestäni siis taito- ja taideaineiden opetus nykyisessä mittakaavassa pakollisena on turhaa, itse olisin opiskellut mieluummin vaikka matikkaa. Yhdistetään kaikki yhdeksi pakolliseksi aineeksi, jossa opetetaan perusasiat kaikesta ja sitten voi valita haluamiaan aineita sen jälkeen.

Matikka onhan laskin kin olemassa yt joo joo pupulla on häntä uskonto jeesus tuli ja meni tollasta se elämä on

-Matikka : Meillä on laskimet
-Liikunta : Kaikista ei välttämättä tule Usain Bolteja
-Yhteiskuntaoppi : Kokemuksen kautta oppii parhaiten miten tää yhteiskunta toimii
-Pakkoruotsi : https://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI
-Musiikki : On olemassa vapaaehtoisia kouluja joissa opetetaan aivan helvetisti paremmin musiikista
-Uskonto : Miksi meidän pitää tietää Jeesuksen elämänkerta

Moni täällä näyttää perustelevan sillä, että koska MINÄ EN TYKKÄÄ. Minäkään en pitänyt tippakaan esimerkiksi kotitaloudesta, se oli mielestäni täyttä hevospaskaa, mutta ymmärrän, miksi sitä opetetaan.

Taito- ja taideaineet ovat pääasiassa innostamassa ihmisiä, esimerkiksi itse pidin kovasti kuvataiteen tunnilla tehdä semmosilla jännillä liiduilla kuvia, ja koulussa on paljon välineitä, joita ei välttämättä itse kotiin hankkisi joko hinnan takia tai ihan vain siksi, ettei tiedä, mihin tai miten niitä käytetään. Kuitenkin mielestäni nämä aineet pitäisi arvostella eri asteikolla kun 4-10, enemmänkin että miten paljon on yrittänyt, onko tullut tunneille, häirinnyt muita ym. kun nykyisin 10 saa vain, jos on harrastuneisuutta. Kun kaikilla ei ole aikaa tai varaa harrastaa. Lisäksi esimerkiksi liikunnassa kokeillaan monia eri lajeja ja ainakin entisessä koulussani meillä oli kaksi kertaa vuodessa demokratia-kerta, viimeiset tunnit aina lukukauden lopussa, jolloin saatiin äänestää, mitä tehtiin. Nykyisessä koulussa opettaja taas kysyy, mitä tehtäisiin mieluiten ja jos enimmistö haluaa vaikka pelata pesäpalloa, mutta ei suunnistaa, niin suunnistusta on vain yksi kerta ja sen jälkeen hakataan palloa. Tällä opettajalla on myös ollut monia hauskoja ideoita, kuten geokätköilyä koeviikolla, mikäli hän tätä koskaan lukee, niin hienosti olet hommasi hoitanut c:

Uskonnoista voisi kertoa riittävästi ja puollueettomasti myös historiassa, yhteiskuntaopissa, elämänkatsomustiedossa, filosofiassa jne. - ilman erillistä uu-ainetta.

Muuten, kirkkoon kuulumaton peruskoulun oppilas voi siirtyä uskonnosta elämänkatsomustietoon (ET) milloin vain, huoltajien ilmoituksella, mutta paras aika on lukuvuoden vaihto. Juuri NYT ennen kesälomia kannattaa tehdä ilmoitus koululle. Näin se ehtii vaikuttaa parhaiten opetusjärjestelyihin, kun rehtori tietää ET-ryhmän koon elokuussa alkavalle lukuvuodelle.

Lukiossa on kaksi pakollista uskonnon/eT:n kurssia, ja opiskelija voi itse päättää, kumman aineen pakolliset suorittaa - siis jos EI kuulu kirkkoon. Kirkkoon liitetyille ja kuuluville lukiolaisnuorille on "pakkouskonto".

15 vuotta täyttänyt voi erota kirkosta, tosin vain molempien huoltajien allekirjoituksella.

Osa biologiasta, nimittäin makroevoluution (mm. lajien muuntuminen hitaasti toisiksi) opettaminen varmana ja ainoana totuutena. Opetetaan yhä että ihminen kehittyi apinasta, dinosauriit kuoli sukupuuttoon jo miljoonia tai -jardeja vuosia sitten (vaikka vasta löydettiin varsin hyvin kolmiulotteisena säilynyt dinosaurus ja aiemmin läydetty dinosauriiden jäännöksistä pehmeinä säilyneitä osia). Että emuinoin eläneet eläimet ois hiljalleen hautautunu sedimentteihin ja siten fossiloituneet.
On se sääli, että opetus kouluissa on noin kuivaa ja umpimielistä ja tylsää kuin tihkusateen liottama sammalen peittämä petoniseinä, kun aattelee että todellinen tapahtumien meno voisi olla paljon mielenkiintoisempi....

Oppiaineen lisäksi uskontoa tyrkytetään myös oppituntien ulkopuolella:

Koulupäivään liitetty jumalanpalvelus kirkossa, päiväkodin pikkukirkko tai aamuhartaus ovat eri asioita kuin suvivirsi perinteisessä kevätjuhlassa. Ne ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on uskonnollinen, toisin kuin kevätjuhlassa.

Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan.

Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.

Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.

Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.

Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.

Jos jumalanpalveluksia on koulujen vuosiohjelmassa, monille vanhemmille on kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö pois. Monet kokevat, että rehtori tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta ohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu.

Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.

Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.

Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2666535/Jumalanpalvelus on eri asia kuin suvivirsi

Oikeastaan yksikään aine ei ole sanan koko merkityksessä turha. Sanotaan vaikka, että vähemmän tarpeellinen. Toistaalta se, minkä joku kokee tarpeettomaksi, voi jollekkin olla hyvinkin tarpeellinen. Toisen ihmisen jatko-opiskelun suuntaa, kun ei voi tietää. Jos aikoo yliopistoon, on fysiikka, matematiikka, kemia ja yleensä luonnotieteelliset aineet oltava hallussa, Kotitalouden tarpeelliseksi kokee sellainen henkilö, jolla on kiinnostusta ruuan laittoon, tai aikoo lähteä opiskelemaan ravintola-alaa. Jatko-opinnoissa opetetaan tietty ensin perusasiat, mutta ei ole mitenkään huono asia, jos osan perusteista tietää etukäteen. Näitä vaihtoehtoja voisi pyöritellä loppumattomiin.

No minun mielestä liikunta ja musiikki on aika turhia. Toki niistä kummastakin saa hyvää mieltä yms, mutta kyllä sinä aikuisena varmaan itse osaat mennä johonkin harrastukseen, mikä nyt voi olla vaikka kitaran soitto tai koripallo?