ampiaiset

Terassillani on ikkunoiden vieressä sellaista ritiläseinää, ja niiden takana jossakin on ampiaisen pesiä ollut jo monena kesänä, samoin ulkovarastossani. Olen yrittänyt elää niiden kanssa sovussa tähän asti. Olen kuitenkin hyvin allerginen niiden pistolle(viime kesänä oli jo hengenlähtö aika lähellä)ja haluaisin häätää ne muuanne. Onko olemassa esimerkiksi jokin haju, jota ne inhoavat niin että sitä suihkuttamalla saisin ne vaihtamaan maisemaa ?

ongelma kirjoitti:

Terassillani on ikkunoiden vieressä sellaista ritiläseinää, ja niiden takana jossakin on ampiaisen pesiä ollut jo monena kesänä, samoin ulkovarastossani. Olen yrittänyt elää niiden kanssa sovussa tähän asti. Olen kuitenkin hyvin allerginen niiden pistolle(viime kesänä oli jo hengenlähtö aika lähellä)ja haluaisin häätää ne muuanne. Onko olemassa esimerkiksi jokin haju, jota ne inhoavat niin että sitä suihkuttamalla saisin ne vaihtamaan maisemaa ?

Lue lisää

Kokeile Raidia. Tehoaa ampiaisiin ainakin meillä päin. Jos pesä tulee väärään paikkaan, suihkutan siihen suoraan Raidia paljon. Suihku saa mielellään osua suoraan suuaukkoon. Jos tunnet mehiläishoitajan, pyydä häntä hävittämään pesän. Tekniikka on aivan sama, mutta mehiläishoitajalla on suojapuku, joten ampiaiset eivät pääse vahingossakaan pistämään. Jos ampiaisen pisto on sinulle hengenvaarallinen, älä hävitä pesää itse, vaan pyydä vaikka kaveria tekemään se.

Minusta ne on pienempiä ainakin kuin tavalliset "maija" mehiläiset. Ja tietääkseni mehiläiset eivät koskaan pesi maahan.. vai onko väärää tietoa.. Mitä nää erakkomehiläiset siten on?? Miten ne eroaa tavallisesta mehiläisestä ???
Pesiikö ampiainen maahan??? Entä kimalainen?

pois kirjoitti:

Minusta ne on pienempiä ainakin kuin tavalliset "maija" mehiläiset. Ja tietääkseni mehiläiset eivät koskaan pesi maahan.. vai onko väärää tietoa.. Mitä nää erakkomehiläiset siten on?? Miten ne eroaa tavallisesta mehiläisestä ???
Pesiikö ampiainen maahan??? Entä kimalainen?

Lue lisää

Ihmisillä menevät usein nämä pistiäiset sekaisin. Kerrataanpa siis asia.

Ampiaiset ovat karvattomia hyönteisiä, joilla on erittäin kapea vyötärö. Niitä on Suomessa useaa lajia. Suurin on herhiläinen, joka muistaakseni kasvaa jopa 5 cm pitkäksi. Ampiaiset itse syövät makeita nesteitä, mutta toukilleen ne syöttävät muita hyönteisiä. Niistä on siis hyötyäkin, koska ne hävittävät tuhohyönteisiä. Ampiaisista talvehtivat vain kuningattaret. Syksyllä, kun ampiaispesä lopettaa toimintansa, kodittomat ampiaiset harhailevat milloin missäkin. Koska niillä ei ole enää pesää puolustettavana, ne ovat kohtuullisen passiivisia. Kesällä ampiaiset puolustavat pesäänsä herkästi. Ampiaispesä on usein klassinen paperipallo. Osa lajeista tekee pesänsä maahan - puhutaan maa-ampiaisista.

Kimalaiset ja mehiläiset ovat yhdyskunnassa eläviä mesipistiäisiä. Näistä kimalainen on iso karvainen pallo. Niitäkin on useita lajeja, joiden koko vaihtelee. Vain kuningatar talvehtii, kuten ampiaisillakin. Tähän aikaan keväästä kuningattaret etsivät pesäpaikkoja ja niitä näkee surraamassa lämpimissä paikoissa. Kimalainen on rauhallinen, eikä pistä jos sitä ei ärsytä. Yleensä kimalaisen pesä on maassa. Kuva kimalaisesta on osoitteessa http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=1242721&NRO=1&AINOA=1 .

Mehiläinen on Suomeen tuotu mesipistiäinen. Mahdolliset villipesät ovat mehiläishoitajilta karanneita parvia, jotka ovat löytäneet sopivan pesäpaikan. Mehiläinen talvehtii yhdyskuntana, jossa näin keväällä on n. 10 000 yksilöä. Jos talvi on ollut rankka, mehiläismäärä voi olla paljon pienempikin. Kesän alussa väkimäärä kasvaa voimakkaasti. Heinäkuussa vahvassa pesässä on vajaa 100 000 yksilöä. Mehiläiset eivät yleensä pistä muuta kuin silloin, jos ne esimerkiksi tarttuvat hiuksiin tai niiden päälle astutaan. Koska käytännössä kaikki mehiläiset ovat hoitopesistä, on niit pyritty jalostamaan lauhkeiksi. Useimmiten pesän suuaukon viereen voi rauhassa mennä katsomaan ilman piston vaaraa. Kun mehiläinen pistää, sen piikki, ja usein osa suolistoa, jää pistoskohtaan. Piikissä kiinni oleva myrkkypussi pumppaa myrkkyä pitkään piston jälkeen. Jos on mahdollista, kannattaa piikki ottaa irti terävällä veitsellä tai kynnellä.

Karannut mehiläisparvi tekee pesän suojaiseen paikkaan. Usein tällainen paikka on savupiippu. Mehiläisten parveiluaika on kesäkuun puolenvälin jälkeen, joten näin keväällä mehiläispesiä ei ilmesty uusiin paikkoihin. Kuvia ja tietoa mehiläisestä on sivulla http://www.hunaja.net/smlkoti/hunajanet/Mehilainen/Mehilaisenrakenne.htm .

Erakkomehiläisestä tiedän hyvin vähän. Ne ovat nimensä mukaisesti yksin eläviä hyönteisiä - ilmeisesti mesipistiäisiä nekin. Olen nähnyt kunnollisen erakkomehiläisparven luonnossa kerran. Hienoa hiekkaa oleva kenttä oli täynnä pieniä (halk. n. 5 mm) reikiä, joissa jokaisessa oli yhden erakkomehiläisen pesä. En tiedä, kuinka monta erakkomehiläislajia Suomessa on. Kuva erakkomehiläisestä on osoitteessa http://www.natureinfinland.com/kuvat/0007.JPG .

Kun löydettyä hyönteispesää aletaan hävittämään, on hyvä tietää, mitä hävitetään. Usein ihmiset luulevat mehiläisiä ampiaisiksi ja myrkyttävät esimerkiksi seinän sisällä olevan mehiläispesän. Tämä on virhe. Heinäkuun loppupuolella mehiläispesässä on kymmeniä kiloja hunajaa. Jos pesän myrkyttää, mehiläiset kuolevat, mutta hunaja jää. Se kostuttaa rakenteita ja toimii erittäin hyvänä mikrobien kasvualustana. Näin rakenne lähtee lahoamaan ja mätänee nopeasti. Puhtaassa, lingotussa hunajassa mikrobit eivät kasva. Kesällä pesässä oleva tavara ei kuitenkaan ole vielä hunajaa, vaan se on mettä, josta mehiläiset tekevät hunajaa. Mesi sisältää niin paljon vettä, että mikrobit elävät siinä.

Jos rakenteissa on mehiläispesä, kannattaa apua sen hävittämiseen pyytää mehiläishoitajalta. Hän osaa ottaa pesän pois niin, että hunaja tulee kerättyä mukaan. Vahasta koottu kennosto jää paikalleen, mutta siitä ei ole haittaa. Aikaa tämä operaatio vie pari viikkoa.

Mikkis kirjoitti:

Ihmisillä menevät usein nämä pistiäiset sekaisin. Kerrataanpa siis asia.

Ampiaiset ovat karvattomia hyönteisiä, joilla on erittäin kapea vyötärö. Niitä on Suomessa useaa lajia. Suurin on herhiläinen, joka muistaakseni kasvaa jopa 5 cm pitkäksi. Ampiaiset itse syövät makeita nesteitä, mutta toukilleen ne syöttävät muita hyönteisiä. Niistä on siis hyötyäkin, koska ne hävittävät tuhohyönteisiä. Ampiaisista talvehtivat vain kuningattaret. Syksyllä, kun ampiaispesä lopettaa toimintansa, kodittomat ampiaiset harhailevat milloin missäkin. Koska niillä ei ole enää pesää puolustettavana, ne ovat kohtuullisen passiivisia. Kesällä ampiaiset puolustavat pesäänsä herkästi. Ampiaispesä on usein klassinen paperipallo. Osa lajeista tekee pesänsä maahan - puhutaan maa-ampiaisista.

Kimalaiset ja mehiläiset ovat yhdyskunnassa eläviä mesipistiäisiä. Näistä kimalainen on iso karvainen pallo. Niitäkin on useita lajeja, joiden koko vaihtelee. Vain kuningatar talvehtii, kuten ampiaisillakin. Tähän aikaan keväästä kuningattaret etsivät pesäpaikkoja ja niitä näkee surraamassa lämpimissä paikoissa. Kimalainen on rauhallinen, eikä pistä jos sitä ei ärsytä. Yleensä kimalaisen pesä on maassa. Kuva kimalaisesta on osoitteessa http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=1242721&NRO=1&AINOA=1 .

Mehiläinen on Suomeen tuotu mesipistiäinen. Mahdolliset villipesät ovat mehiläishoitajilta karanneita parvia, jotka ovat löytäneet sopivan pesäpaikan. Mehiläinen talvehtii yhdyskuntana, jossa näin keväällä on n. 10 000 yksilöä. Jos talvi on ollut rankka, mehiläismäärä voi olla paljon pienempikin. Kesän alussa väkimäärä kasvaa voimakkaasti. Heinäkuussa vahvassa pesässä on vajaa 100 000 yksilöä. Mehiläiset eivät yleensä pistä muuta kuin silloin, jos ne esimerkiksi tarttuvat hiuksiin tai niiden päälle astutaan. Koska käytännössä kaikki mehiläiset ovat hoitopesistä, on niit pyritty jalostamaan lauhkeiksi. Useimmiten pesän suuaukon viereen voi rauhassa mennä katsomaan ilman piston vaaraa. Kun mehiläinen pistää, sen piikki, ja usein osa suolistoa, jää pistoskohtaan. Piikissä kiinni oleva myrkkypussi pumppaa myrkkyä pitkään piston jälkeen. Jos on mahdollista, kannattaa piikki ottaa irti terävällä veitsellä tai kynnellä.

Karannut mehiläisparvi tekee pesän suojaiseen paikkaan. Usein tällainen paikka on savupiippu. Mehiläisten parveiluaika on kesäkuun puolenvälin jälkeen, joten näin keväällä mehiläispesiä ei ilmesty uusiin paikkoihin. Kuvia ja tietoa mehiläisestä on sivulla http://www.hunaja.net/smlkoti/hunajanet/Mehilainen/Mehilaisenrakenne.htm .

Erakkomehiläisestä tiedän hyvin vähän. Ne ovat nimensä mukaisesti yksin eläviä hyönteisiä - ilmeisesti mesipistiäisiä nekin. Olen nähnyt kunnollisen erakkomehiläisparven luonnossa kerran. Hienoa hiekkaa oleva kenttä oli täynnä pieniä (halk. n. 5 mm) reikiä, joissa jokaisessa oli yhden erakkomehiläisen pesä. En tiedä, kuinka monta erakkomehiläislajia Suomessa on. Kuva erakkomehiläisestä on osoitteessa http://www.natureinfinland.com/kuvat/0007.JPG .

Kun löydettyä hyönteispesää aletaan hävittämään, on hyvä tietää, mitä hävitetään. Usein ihmiset luulevat mehiläisiä ampiaisiksi ja myrkyttävät esimerkiksi seinän sisällä olevan mehiläispesän. Tämä on virhe. Heinäkuun loppupuolella mehiläispesässä on kymmeniä kiloja hunajaa. Jos pesän myrkyttää, mehiläiset kuolevat, mutta hunaja jää. Se kostuttaa rakenteita ja toimii erittäin hyvänä mikrobien kasvualustana. Näin rakenne lähtee lahoamaan ja mätänee nopeasti. Puhtaassa, lingotussa hunajassa mikrobit eivät kasva. Kesällä pesässä oleva tavara ei kuitenkaan ole vielä hunajaa, vaan se on mettä, josta mehiläiset tekevät hunajaa. Mesi sisältää niin paljon vettä, että mikrobit elävät siinä.

Jos rakenteissa on mehiläispesä, kannattaa apua sen hävittämiseen pyytää mehiläishoitajalta. Hän osaa ottaa pesän pois niin, että hunaja tulee kerättyä mukaan. Vahasta koottu kennosto jää paikalleen, mutta siitä ei ole haittaa. Aikaa tämä operaatio vie pari viikkoa.

Lue lisää

Olipa hieno teksti! Täytyi oikein printata tuo ja ottaa mökille mukaan. Täytyypä alkaa lapsillekin opettamaan näitä asioita, kun on vaan puhunut yleisesti amppareista, muttei koskaan selvittänyt tarkemmin mikä mikin on. KIITOS

Mikkis kirjoitti:

Ihmisillä menevät usein nämä pistiäiset sekaisin. Kerrataanpa siis asia.

Ampiaiset ovat karvattomia hyönteisiä, joilla on erittäin kapea vyötärö. Niitä on Suomessa useaa lajia. Suurin on herhiläinen, joka muistaakseni kasvaa jopa 5 cm pitkäksi. Ampiaiset itse syövät makeita nesteitä, mutta toukilleen ne syöttävät muita hyönteisiä. Niistä on siis hyötyäkin, koska ne hävittävät tuhohyönteisiä. Ampiaisista talvehtivat vain kuningattaret. Syksyllä, kun ampiaispesä lopettaa toimintansa, kodittomat ampiaiset harhailevat milloin missäkin. Koska niillä ei ole enää pesää puolustettavana, ne ovat kohtuullisen passiivisia. Kesällä ampiaiset puolustavat pesäänsä herkästi. Ampiaispesä on usein klassinen paperipallo. Osa lajeista tekee pesänsä maahan - puhutaan maa-ampiaisista.

Kimalaiset ja mehiläiset ovat yhdyskunnassa eläviä mesipistiäisiä. Näistä kimalainen on iso karvainen pallo. Niitäkin on useita lajeja, joiden koko vaihtelee. Vain kuningatar talvehtii, kuten ampiaisillakin. Tähän aikaan keväästä kuningattaret etsivät pesäpaikkoja ja niitä näkee surraamassa lämpimissä paikoissa. Kimalainen on rauhallinen, eikä pistä jos sitä ei ärsytä. Yleensä kimalaisen pesä on maassa. Kuva kimalaisesta on osoitteessa http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=1242721&NRO=1&AINOA=1 .

Mehiläinen on Suomeen tuotu mesipistiäinen. Mahdolliset villipesät ovat mehiläishoitajilta karanneita parvia, jotka ovat löytäneet sopivan pesäpaikan. Mehiläinen talvehtii yhdyskuntana, jossa näin keväällä on n. 10 000 yksilöä. Jos talvi on ollut rankka, mehiläismäärä voi olla paljon pienempikin. Kesän alussa väkimäärä kasvaa voimakkaasti. Heinäkuussa vahvassa pesässä on vajaa 100 000 yksilöä. Mehiläiset eivät yleensä pistä muuta kuin silloin, jos ne esimerkiksi tarttuvat hiuksiin tai niiden päälle astutaan. Koska käytännössä kaikki mehiläiset ovat hoitopesistä, on niit pyritty jalostamaan lauhkeiksi. Useimmiten pesän suuaukon viereen voi rauhassa mennä katsomaan ilman piston vaaraa. Kun mehiläinen pistää, sen piikki, ja usein osa suolistoa, jää pistoskohtaan. Piikissä kiinni oleva myrkkypussi pumppaa myrkkyä pitkään piston jälkeen. Jos on mahdollista, kannattaa piikki ottaa irti terävällä veitsellä tai kynnellä.

Karannut mehiläisparvi tekee pesän suojaiseen paikkaan. Usein tällainen paikka on savupiippu. Mehiläisten parveiluaika on kesäkuun puolenvälin jälkeen, joten näin keväällä mehiläispesiä ei ilmesty uusiin paikkoihin. Kuvia ja tietoa mehiläisestä on sivulla http://www.hunaja.net/smlkoti/hunajanet/Mehilainen/Mehilaisenrakenne.htm .

Erakkomehiläisestä tiedän hyvin vähän. Ne ovat nimensä mukaisesti yksin eläviä hyönteisiä - ilmeisesti mesipistiäisiä nekin. Olen nähnyt kunnollisen erakkomehiläisparven luonnossa kerran. Hienoa hiekkaa oleva kenttä oli täynnä pieniä (halk. n. 5 mm) reikiä, joissa jokaisessa oli yhden erakkomehiläisen pesä. En tiedä, kuinka monta erakkomehiläislajia Suomessa on. Kuva erakkomehiläisestä on osoitteessa http://www.natureinfinland.com/kuvat/0007.JPG .

Kun löydettyä hyönteispesää aletaan hävittämään, on hyvä tietää, mitä hävitetään. Usein ihmiset luulevat mehiläisiä ampiaisiksi ja myrkyttävät esimerkiksi seinän sisällä olevan mehiläispesän. Tämä on virhe. Heinäkuun loppupuolella mehiläispesässä on kymmeniä kiloja hunajaa. Jos pesän myrkyttää, mehiläiset kuolevat, mutta hunaja jää. Se kostuttaa rakenteita ja toimii erittäin hyvänä mikrobien kasvualustana. Näin rakenne lähtee lahoamaan ja mätänee nopeasti. Puhtaassa, lingotussa hunajassa mikrobit eivät kasva. Kesällä pesässä oleva tavara ei kuitenkaan ole vielä hunajaa, vaan se on mettä, josta mehiläiset tekevät hunajaa. Mesi sisältää niin paljon vettä, että mikrobit elävät siinä.

Jos rakenteissa on mehiläispesä, kannattaa apua sen hävittämiseen pyytää mehiläishoitajalta. Hän osaa ottaa pesän pois niin, että hunaja tulee kerättyä mukaan. Vahasta koottu kennosto jää paikalleen, mutta siitä ei ole haittaa. Aikaa tämä operaatio vie pari viikkoa.

Lue lisää

"Hienoa hiekkaa oleva kenttä oli täynnä pieniä (halk. n. 5 mm) reikiä, joissa jokaisessa oli yhden erakkomehiläisen pesä."
Sellaisia ne on... Taidanpa antaa niiden olla rauhassa

pois kirjoitti:

"Hienoa hiekkaa oleva kenttä oli täynnä pieniä (halk. n. 5 mm) reikiä, joissa jokaisessa oli yhden erakkomehiläisen pesä."
Sellaisia ne on... Taidanpa antaa niiden olla rauhassa

Lue lisää

Se minun näkemäni erakkomehiläispesäkeskittymä oli paikassa, jossa kuljettiin paljon. Kukaan ei ollut koskaan saanut piikkiä. Tosin avojaloin siitä ei kuljettu. En edes tiedä, onko erakkomehiläisellä piikki. Ehkä se kannattaa tarkistaa jostain luontokirjasta.

(Meinasin alkuun kirjoittaa, että erakkomehiläisyhdyskunta. En kuitenkaan tiedä, onko yhdyskunta tässä tapauksessa oikea sana, koska jokainen yksilö piti kuitenkin omaa pesäänsä.)

Mikkis kirjoitti:

Ihmisillä menevät usein nämä pistiäiset sekaisin. Kerrataanpa siis asia.

Ampiaiset ovat karvattomia hyönteisiä, joilla on erittäin kapea vyötärö. Niitä on Suomessa useaa lajia. Suurin on herhiläinen, joka muistaakseni kasvaa jopa 5 cm pitkäksi. Ampiaiset itse syövät makeita nesteitä, mutta toukilleen ne syöttävät muita hyönteisiä. Niistä on siis hyötyäkin, koska ne hävittävät tuhohyönteisiä. Ampiaisista talvehtivat vain kuningattaret. Syksyllä, kun ampiaispesä lopettaa toimintansa, kodittomat ampiaiset harhailevat milloin missäkin. Koska niillä ei ole enää pesää puolustettavana, ne ovat kohtuullisen passiivisia. Kesällä ampiaiset puolustavat pesäänsä herkästi. Ampiaispesä on usein klassinen paperipallo. Osa lajeista tekee pesänsä maahan - puhutaan maa-ampiaisista.

Kimalaiset ja mehiläiset ovat yhdyskunnassa eläviä mesipistiäisiä. Näistä kimalainen on iso karvainen pallo. Niitäkin on useita lajeja, joiden koko vaihtelee. Vain kuningatar talvehtii, kuten ampiaisillakin. Tähän aikaan keväästä kuningattaret etsivät pesäpaikkoja ja niitä näkee surraamassa lämpimissä paikoissa. Kimalainen on rauhallinen, eikä pistä jos sitä ei ärsytä. Yleensä kimalaisen pesä on maassa. Kuva kimalaisesta on osoitteessa http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=1242721&NRO=1&AINOA=1 .

Mehiläinen on Suomeen tuotu mesipistiäinen. Mahdolliset villipesät ovat mehiläishoitajilta karanneita parvia, jotka ovat löytäneet sopivan pesäpaikan. Mehiläinen talvehtii yhdyskuntana, jossa näin keväällä on n. 10 000 yksilöä. Jos talvi on ollut rankka, mehiläismäärä voi olla paljon pienempikin. Kesän alussa väkimäärä kasvaa voimakkaasti. Heinäkuussa vahvassa pesässä on vajaa 100 000 yksilöä. Mehiläiset eivät yleensä pistä muuta kuin silloin, jos ne esimerkiksi tarttuvat hiuksiin tai niiden päälle astutaan. Koska käytännössä kaikki mehiläiset ovat hoitopesistä, on niit pyritty jalostamaan lauhkeiksi. Useimmiten pesän suuaukon viereen voi rauhassa mennä katsomaan ilman piston vaaraa. Kun mehiläinen pistää, sen piikki, ja usein osa suolistoa, jää pistoskohtaan. Piikissä kiinni oleva myrkkypussi pumppaa myrkkyä pitkään piston jälkeen. Jos on mahdollista, kannattaa piikki ottaa irti terävällä veitsellä tai kynnellä.

Karannut mehiläisparvi tekee pesän suojaiseen paikkaan. Usein tällainen paikka on savupiippu. Mehiläisten parveiluaika on kesäkuun puolenvälin jälkeen, joten näin keväällä mehiläispesiä ei ilmesty uusiin paikkoihin. Kuvia ja tietoa mehiläisestä on sivulla http://www.hunaja.net/smlkoti/hunajanet/Mehilainen/Mehilaisenrakenne.htm .

Erakkomehiläisestä tiedän hyvin vähän. Ne ovat nimensä mukaisesti yksin eläviä hyönteisiä - ilmeisesti mesipistiäisiä nekin. Olen nähnyt kunnollisen erakkomehiläisparven luonnossa kerran. Hienoa hiekkaa oleva kenttä oli täynnä pieniä (halk. n. 5 mm) reikiä, joissa jokaisessa oli yhden erakkomehiläisen pesä. En tiedä, kuinka monta erakkomehiläislajia Suomessa on. Kuva erakkomehiläisestä on osoitteessa http://www.natureinfinland.com/kuvat/0007.JPG .

Kun löydettyä hyönteispesää aletaan hävittämään, on hyvä tietää, mitä hävitetään. Usein ihmiset luulevat mehiläisiä ampiaisiksi ja myrkyttävät esimerkiksi seinän sisällä olevan mehiläispesän. Tämä on virhe. Heinäkuun loppupuolella mehiläispesässä on kymmeniä kiloja hunajaa. Jos pesän myrkyttää, mehiläiset kuolevat, mutta hunaja jää. Se kostuttaa rakenteita ja toimii erittäin hyvänä mikrobien kasvualustana. Näin rakenne lähtee lahoamaan ja mätänee nopeasti. Puhtaassa, lingotussa hunajassa mikrobit eivät kasva. Kesällä pesässä oleva tavara ei kuitenkaan ole vielä hunajaa, vaan se on mettä, josta mehiläiset tekevät hunajaa. Mesi sisältää niin paljon vettä, että mikrobit elävät siinä.

Jos rakenteissa on mehiläispesä, kannattaa apua sen hävittämiseen pyytää mehiläishoitajalta. Hän osaa ottaa pesän pois niin, että hunaja tulee kerättyä mukaan. Vahasta koottu kennosto jää paikalleen, mutta siitä ei ole haittaa. Aikaa tämä operaatio vie pari viikkoa.

Lue lisää

Olen allerginen ampiaisten pistoille, joten minulle olisi tärkeää tieto siitä, miten ampiaiset voi tuhota. Saan pistoista anafylaktisen reaktion. Pesien tuhoamisesta tiedän paljonkin, mutta millä tuhota lentävät ampparit. Nyt keväällähän taitavat olla lennossa pääosin emot, tulevat työläiset ovat pesissä toukkina. Kyseeseen taitaa tulla lähinnä syötit. Pesät ovat hankalissa paikoissa, joten ne on mahdoton tuhota.

Helmi kirjoitti:

Olen allerginen ampiaisten pistoille, joten minulle olisi tärkeää tieto siitä, miten ampiaiset voi tuhota. Saan pistoista anafylaktisen reaktion. Pesien tuhoamisesta tiedän paljonkin, mutta millä tuhota lentävät ampparit. Nyt keväällähän taitavat olla lennossa pääosin emot, tulevat työläiset ovat pesissä toukkina. Kyseeseen taitaa tulla lähinnä syötit. Pesät ovat hankalissa paikoissa, joten ne on mahdoton tuhota.

Lue lisää

Ainoa tapa hävittää lentävät ampiaiset ympäristöstä on hävittää kaikki pesät lähiseudulta. Ei taida käytännössä onnistua. Sen sijaan kannattaa vähentää ampiaisia kiinnostavia asioita, eli kukkia ja makeita mehuja. Nehän houkuttelevat ampiaisia samoin kuin mesipistiäisiä.

Mikkis kirjoitti:

Ainoa tapa hävittää lentävät ampiaiset ympäristöstä on hävittää kaikki pesät lähiseudulta. Ei taida käytännössä onnistua. Sen sijaan kannattaa vähentää ampiaisia kiinnostavia asioita, eli kukkia ja makeita mehuja. Nehän houkuttelevat ampiaisia samoin kuin mesipistiäisiä.

Lue lisää

Ampiaisten hävitys onnistuu, kun näet keväällä
lentävän tavallista isomman ampiaisen. Osta Bai-
tion kärpästeotoranttia. Anna pienisuihke kohti,
niin ampiainen lähtee kuin pommikone,eikä lennä
pitkään kun putoo alas.Siinä hävität koko tulevan
kesä yhdyskunnan. Ampiais emo on tämä iso hyönteinen. Joka alkaa rakentaa uutta pesää.
Ampiainen ei mene vanhaan pesää.

pois kirjoitti:

Minusta ne on pienempiä ainakin kuin tavalliset "maija" mehiläiset. Ja tietääkseni mehiläiset eivät koskaan pesi maahan.. vai onko väärää tietoa.. Mitä nää erakkomehiläiset siten on?? Miten ne eroaa tavallisesta mehiläisestä ???
Pesiikö ampiainen maahan??? Entä kimalainen?

Lue lisää

Erakko mehiläisiä tuskin on Suomessa.
Sillä mehiläinen on tavallaan kotieläin, eikä
elä lunnonvaraisena Suomessa. Kimalainen ja Ampiainen rakentavat pesänsä joskus maahan.

Hunaja on hyvää! kirjoitti:

Erakko mehiläisiä tuskin on Suomessa.
Sillä mehiläinen on tavallaan kotieläin, eikä
elä lunnonvaraisena Suomessa. Kimalainen ja Ampiainen rakentavat pesänsä joskus maahan.

Lue lisää

Tänään oltiin kavereiden kanssa pilvijärvellä ja järven toiselta laidalta alkoi kuulumaan ihme surinaa... Luulin ekaksi että lähistöllä on tosissaan mikroautorata,
mutta hetken tuiottelun jälkeen huomasimme järven yli lentävän mehiläisparven.

Mutta siis onko tuo parvi ollut juuri mehiläisiä vai pystyykö myös ampiaiset olemaan niin suurissa parvissa? Surina oli tämän videon luokkaa, vaikka ne lensivätkin noin 150 metrin päässä meistä... Ja niitä oli todella paljon enemmän!

http://www.youtube.com/watch?v=v3xcrPDQkgs

pois kirjoitti:

Minusta ne on pienempiä ainakin kuin tavalliset "maija" mehiläiset. Ja tietääkseni mehiläiset eivät koskaan pesi maahan.. vai onko väärää tietoa.. Mitä nää erakkomehiläiset siten on?? Miten ne eroaa tavallisesta mehiläisestä ???
Pesiikö ampiainen maahan??? Entä kimalainen?

Lue lisää

myös osa kimalaisista pesii maan alle. Ne on niitä peukalonpään kokoisia ja karvaisia... eivätkä ole kovin kiukkuisiakaan eivätkä pistä herkästi.