Gt-kryssare

Ostaisinkohan..

Millainen vene on purjehdusominaisuuksiltaan?

12

2868

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sailman

      Kuuluu samaan sarjaan kuin kansanvene ja marieholm if/26. Elikkä vakaa menijä, kovan kelin purjevene (sitä parempi mitä kovempi keli). Ei siis mikään nopea kevyellä kelillä johtuen jo painosta joka lienee 2,3 t hujakoilla (vastaavanmittaiset eväköliset 1,2 - 1,5 t). Itselläni on Marieholm 26 ja olen tyytyväinen, itseasiassa olen kuullut vain positiivista kerrottavaa tuon sarjan veneistä. Mutta jos olet etsimässä kevyen kelin menijää, silloin tuo ei ole oikea valinta.

      • Ostaisinko...

        Kiitos Shipmanille vastauksesta. Kysyisin vielä sinulta ja muiltakin lukijoilta. Millaiset mahtavat olla ko. veneen luovimisominaisuudet? Vaikuttaako pitkä köli? Tässä yksilössä olisi rullakeula, jostain kuulin, että se heikentäsi nousuominaisuuksia. Onkohan näin?


      • Sailman
        Ostaisinko... kirjoitti:

        Kiitos Shipmanille vastauksesta. Kysyisin vielä sinulta ja muiltakin lukijoilta. Millaiset mahtavat olla ko. veneen luovimisominaisuudet? Vaikuttaako pitkä köli? Tässä yksilössä olisi rullakeula, jostain kuulin, että se heikentäsi nousuominaisuuksia. Onkohan näin?

        Rullasysteemit ovat luovimisessa aina huonompia, koska purjetta ei saa riittävän kireälle (taikka sitä ei raaski kiristää tarpeeksi venymisen vuoksi) ja purjeen muoto on osittain sisäänrullattuna huonompi. GT Kryssare toppirikisenä omaa enemmän purjealaa kuin oma veneeni, joten en osaa tarkoin sanoa kuinka tehokas se rulla oikein on. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ison purjeen venymiseen, koska toppirikisessä ei voi latistaa isoapurjettaa purjehdittaessa. Mutta uskoakseni ei GT Kryssare huono luovija ole kuitenkaan (senhän sanoo jo nimikin). Pitkäkölisissä veneissä luovimisominaisuudet yleensä paranevat kovemmalla tuulella (ainakin Marieholm 26), koska leveä köli vastustaa sortoa tehokkaasti (kulkee vielä kivasti 50 asteen kallistuksessa). Tosin hiljaisella tuulella pitkän kölin aiheuttama kitka haittaa menoa (ei pysty piinaamaan, koska vauhti loppuu). Eräs kaverini omistaa GT Kryssaren ja hän on ollut kaikin puolin tyytyväinen. Jos vastaavaan eväköliseen vertaa luovimisessa, niin veneeni häviää Avance 245:selle alle 6 m/s tuulella, mutta siitä ylöspäin voittaa helposti.

        Se mikä itseäni viehättää noissa pitkäkölisissä:
        - köli kestää kovatkin kolhut (käytännössä ei saa rikki karille ajamalla)
        - pienempi syväys
        - turvallinen ja vakaa, yli 12 m/s tuullilla voi huoletta lähteä liikenteeseen

        Tosin matkapurjehduksen kilpailut ovat tylsiä, koska kilpakumppanit katoavat vesiltä yli 10 m/s tuulissa.


      • HA
        Sailman kirjoitti:

        Rullasysteemit ovat luovimisessa aina huonompia, koska purjetta ei saa riittävän kireälle (taikka sitä ei raaski kiristää tarpeeksi venymisen vuoksi) ja purjeen muoto on osittain sisäänrullattuna huonompi. GT Kryssare toppirikisenä omaa enemmän purjealaa kuin oma veneeni, joten en osaa tarkoin sanoa kuinka tehokas se rulla oikein on. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ison purjeen venymiseen, koska toppirikisessä ei voi latistaa isoapurjettaa purjehdittaessa. Mutta uskoakseni ei GT Kryssare huono luovija ole kuitenkaan (senhän sanoo jo nimikin). Pitkäkölisissä veneissä luovimisominaisuudet yleensä paranevat kovemmalla tuulella (ainakin Marieholm 26), koska leveä köli vastustaa sortoa tehokkaasti (kulkee vielä kivasti 50 asteen kallistuksessa). Tosin hiljaisella tuulella pitkän kölin aiheuttama kitka haittaa menoa (ei pysty piinaamaan, koska vauhti loppuu). Eräs kaverini omistaa GT Kryssaren ja hän on ollut kaikin puolin tyytyväinen. Jos vastaavaan eväköliseen vertaa luovimisessa, niin veneeni häviää Avance 245:selle alle 6 m/s tuulella, mutta siitä ylöspäin voittaa helposti.

        Se mikä itseäni viehättää noissa pitkäkölisissä:
        - köli kestää kovatkin kolhut (käytännössä ei saa rikki karille ajamalla)
        - pienempi syväys
        - turvallinen ja vakaa, yli 12 m/s tuullilla voi huoletta lähteä liikenteeseen

        Tosin matkapurjehduksen kilpailut ovat tylsiä, koska kilpakumppanit katoavat vesiltä yli 10 m/s tuulissa.

        Oman kokemukseni mukaan GT-kryssaret katoavat näkyvistä kisoissa ja varsinkin kryssillä. Katoaminen on kyllä yleensä tapahtunut horisonttiin taaksepäin. Eli tukeva se takuulla on, mutta onnettoman hidas. Pitkä köli on kryssillä tehoton, vaikkakin tietysti mahdollisimman kolhuja kestävä.


      • resu
        Sailman kirjoitti:

        Rullasysteemit ovat luovimisessa aina huonompia, koska purjetta ei saa riittävän kireälle (taikka sitä ei raaski kiristää tarpeeksi venymisen vuoksi) ja purjeen muoto on osittain sisäänrullattuna huonompi. GT Kryssare toppirikisenä omaa enemmän purjealaa kuin oma veneeni, joten en osaa tarkoin sanoa kuinka tehokas se rulla oikein on. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ison purjeen venymiseen, koska toppirikisessä ei voi latistaa isoapurjettaa purjehdittaessa. Mutta uskoakseni ei GT Kryssare huono luovija ole kuitenkaan (senhän sanoo jo nimikin). Pitkäkölisissä veneissä luovimisominaisuudet yleensä paranevat kovemmalla tuulella (ainakin Marieholm 26), koska leveä köli vastustaa sortoa tehokkaasti (kulkee vielä kivasti 50 asteen kallistuksessa). Tosin hiljaisella tuulella pitkän kölin aiheuttama kitka haittaa menoa (ei pysty piinaamaan, koska vauhti loppuu). Eräs kaverini omistaa GT Kryssaren ja hän on ollut kaikin puolin tyytyväinen. Jos vastaavaan eväköliseen vertaa luovimisessa, niin veneeni häviää Avance 245:selle alle 6 m/s tuulella, mutta siitä ylöspäin voittaa helposti.

        Se mikä itseäni viehättää noissa pitkäkölisissä:
        - köli kestää kovatkin kolhut (käytännössä ei saa rikki karille ajamalla)
        - pienempi syväys
        - turvallinen ja vakaa, yli 12 m/s tuullilla voi huoletta lähteä liikenteeseen

        Tosin matkapurjehduksen kilpailut ovat tylsiä, koska kilpakumppanit katoavat vesiltä yli 10 m/s tuulissa.

        Taitaa GT-Kryssaren köli olla runkoon valettu painoköli. Eli se ei kestä kivelle ajamista, koska alimmaisena on lasikuitukuori, ei siis rautaköli, Saattaa olla siis jopa arempi kivissä kolistelulle kuin eväköli. Vanhassa veneessä tahtoo vesi päästä kölin sisään, josta sitä on vaikea saada pois. Joissain veneissä painoa ei ole valettu rungon sisään, vaan se on irrallaan kölin sisällä. Olen kuullut tapauksesta, jossa köliin tullut reikä olisi upottanut veneen. Liekö totta, en tiedä. Mutta on se hyvin mahdollista, koska veneitä on myös tehty itse runkovalmiiista, jolloin painoköliratkaisuja voi olla monia.

        Itselläni oli Siltalan tekemä GT-Kryssare viitisen vuotta. Hyvä vene eka veneeksi. Hyvin mahtui asumaan nelihenkinen perhe plus bernin paimenkoira. Vaihdettiin isompaan ja uudempaan, kun halusin dieselkoneen ja isomman istumalaatikon, mikä GT-Kryssaressa on tosi pieni.


      • hyvävene
        resu kirjoitti:

        Taitaa GT-Kryssaren köli olla runkoon valettu painoköli. Eli se ei kestä kivelle ajamista, koska alimmaisena on lasikuitukuori, ei siis rautaköli, Saattaa olla siis jopa arempi kivissä kolistelulle kuin eväköli. Vanhassa veneessä tahtoo vesi päästä kölin sisään, josta sitä on vaikea saada pois. Joissain veneissä painoa ei ole valettu rungon sisään, vaan se on irrallaan kölin sisällä. Olen kuullut tapauksesta, jossa köliin tullut reikä olisi upottanut veneen. Liekö totta, en tiedä. Mutta on se hyvin mahdollista, koska veneitä on myös tehty itse runkovalmiiista, jolloin painoköliratkaisuja voi olla monia.

        Itselläni oli Siltalan tekemä GT-Kryssare viitisen vuotta. Hyvä vene eka veneeksi. Hyvin mahtui asumaan nelihenkinen perhe plus bernin paimenkoira. Vaihdettiin isompaan ja uudempaan, kun halusin dieselkoneen ja isomman istumalaatikon, mikä GT-Kryssaressa on tosi pieni.

        Olen purjehtinut jo kauan lasikuituisella pitkäkölisellä jossa on sisäänleivottu rautaköli. Alkuvuosina tuli muutamat kolhut kölin etureunaan jotka itse korjasin varsin helposti. Kuivattelemisiakin oli talven yli. Noiden korjausten seurauksena kolhuille alttiissa kohdissa nyt lujaa epoksia suojana sen verran, että vaikka epoksiin tulisi naarmujakin niin kosteutta siitä ei pääse tulemaan, ja uudet naarmut on helppo korjata. Hiljattain pohjaprimeroinnin uusimisen yhteydessä todettiin kosteusmittauksilla vene kuivaksi.


      • resu
        resu kirjoitti:

        Taitaa GT-Kryssaren köli olla runkoon valettu painoköli. Eli se ei kestä kivelle ajamista, koska alimmaisena on lasikuitukuori, ei siis rautaköli, Saattaa olla siis jopa arempi kivissä kolistelulle kuin eväköli. Vanhassa veneessä tahtoo vesi päästä kölin sisään, josta sitä on vaikea saada pois. Joissain veneissä painoa ei ole valettu rungon sisään, vaan se on irrallaan kölin sisällä. Olen kuullut tapauksesta, jossa köliin tullut reikä olisi upottanut veneen. Liekö totta, en tiedä. Mutta on se hyvin mahdollista, koska veneitä on myös tehty itse runkovalmiiista, jolloin painoköliratkaisuja voi olla monia.

        Itselläni oli Siltalan tekemä GT-Kryssare viitisen vuotta. Hyvä vene eka veneeksi. Hyvin mahtui asumaan nelihenkinen perhe plus bernin paimenkoira. Vaihdettiin isompaan ja uudempaan, kun halusin dieselkoneen ja isomman istumalaatikon, mikä GT-Kryssaressa on tosi pieni.

        oho, itse itseäni kommentoin... Olipa sen verran vanha ketju, että alkuperäisen kysymyksen aikaan vielä omistin juurikin tuon GT-Kryssaren :-)


    • Pete666

      Paljonko tällaisesta kannattaisi maksaa?

    • gtvire

      Gt-kryssare on loistava purjehtia. Itselläni on kyseinen vene, joku on joskus kirjoittanut, että siinä saa pienellä rahalla paljon vastinetta. Köli höpötykset kannattaa unohtaa, kun vaan tarkistaa että kaikki on kunnossa. Jos on itse tehty, entistä tarkemmin kannattaa katsoa, jos taas Siltalan tekemä niin kuin omani, silloin laatu on hyvä. Olen itsekin raapinut kiville ja sen jälkeen on paikattu, eikä sen ihmeenpää. Eväkölisessä iskun voima kohdistuu runkoon aivan eritavalla, pitkäkölisessä vaurio on paikallinen. Lys- luvuista ei kannata välittää jos haluaa nauttia purjehtimisesta, mutta tuulesta Gt-kryssare tykkää ja on vakaa menijä. Jos veneessä on sisämoottori niin aina parempi. Itselläni on Vire joka on alkuperäisasennettuna vm 73 ja vene saman ikäinen.
      Hinta haarukka 4000-2000€

      • 1-pyttynendiesel

        2-tahtinen Vire tuli aikanaan hyvin tutuksi. Sen hyviä puolia olivat yksinkertaisuus, halvat varaosat ja keveys (n. 50kg). Joskus kannoin sen talveksi kotiin, purin osiin, huolsin ja maalasin. Kone oli taas kuin uusi - vaikka vaimo ei tykännyt, kun kone oli pitkään olohuoneemme lattialla.
        Nostalgiasta huolimatta suosittelisin Viren tilalle pikkudieseliä, jos tarkoitus on tehdä GT-kryssarilla pitempiä retkiä. Oman Vire-moottorini tapana oli oikutella juuri väärällä hetkellä, mm. Holtenaun kanavan sulkuporttien avauksessa. Tuli kiire vaihtaa tulppa, jotta sain käyntiin ja ehdin Kielin kanavan sulkuun.
        Hyvällä tuurilla saattaa löytää sellaisen yksilön, jossa moottorin vaihto on tehty. Tietysti Virelläkin pärjää...


    • folkkarinmodifikaatio

      Yachting Monthlyn mukaan kansanveneitä voi olla mailman eri puolilla noin 6000 tai jopa enemmän. Suosiolle on syynsä! Kansanveneestä on kehitetty monta muunnosta, joista yksi on kotimainen GT-kryssare. Englantilaisia muunnoksia ovat mm. Contessa 26 ja Folkdancer.
      Brittien kansanveneet korotettuine ruffeineen ja kaiteineen näyttävät saman tyyppisiltä kuin GT-kryssare eli matkaveneiltä. Ne voivat olla merenkäynnissä aika märkiä ja ovat nykyveneissiin verrattuna melko ahtaita, mutta tunnetaan merikelpoisina ja luotettavina. Kansanveneyhdistyksiä on monissa maissa. Tässä linkki englantilaisen yhdistyksen sivuille, joilla kerrotaan historiasta ja nykyisyydestä. http://www.sailingnetworks.com/organisation/view/64

    • RannikkoIaivuri

      Vakaa ja yllätyksetön, mutta positiivisessa hengessä. Turvallinen pitkäkölinen ikiliikkuja, ja jos on Siltalan tekemä niin käy kiinni. Loistava ensivenhoksi, jollain rujolla tavalla kauniskin :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2052
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1868
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1680
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1478
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1266
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1170
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe