Ruostumaton

Aloittelija

Pitääkö paikkansa, että ruostumatonta ja
sinkittyä ei voi käyttää yhdessä?

12

7676

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Älä ui kultasormus sormes

      Täällä on muutama "tietoviisas" raportoimassa
      galvaanisesta parista. Rosterisakkeli sinkityssä
      ankkurissa esim kestää satoja vuosia ilman riskiä.

      • Galvanoitu veneilijä

        Rosterisakkeli kestää paljon kauemmin, kuin
        sinkitty ankkuri. Se on selvä se.
        Kannattaa kuitenkin opiskella a) fysiikkaa ja B)
        yleistietoja


      • Vappuhuiska hatussa
        Galvanoitu veneilijä kirjoitti:

        Rosterisakkeli kestää paljon kauemmin, kuin
        sinkitty ankkuri. Se on selvä se.
        Kannattaa kuitenkin opiskella a) fysiikkaa ja B)
        yleistietoja

        Sinkit ehkäisevät galvaanista korroosiota. Ilmiö
        on kemiaa eikä fysiikkaa.

        Se siitä yleistiedosta.


      • Katsastusmies
        Vappuhuiska hatussa kirjoitti:

        Sinkit ehkäisevät galvaanista korroosiota. Ilmiö
        on kemiaa eikä fysiikkaa.

        Se siitä yleistiedosta.

        Keskustelu ei varmaan tällaisena auta
        alkuperäistä kyselijää. Kiista on lähinnä
        koulutuksesta ja oppiarvoista. Siis käytäntöön:
        Sinkitty ankkuri esimerkiksi kestää haponkestävän
        sakkelin läheisyyttä siksi että ankkurin sinkitys
        on julman paksu ja hyvin tehty. Siitä ei voi
        vetää johtopäätöksiä yleiseen käyttöön.
        Haponkestävä karbiinihaka on laiturissani syönyt
        muutamassa vuodessa sinkityksen laiturin
        kiinnitysrenkaasta joka on pahasti ruostunut ja
        täytyy vaihtaa välittömästi. Miksi näin on
        käynyt? Kiinnitysrengas on kevyesti ja halvalla
        sinkitty, ei ns. raskaaseen käyttöön tarkoitettu,
        ja siksi haponkestävä karbiinihaka on sen
        pilannut. Siis arvoisa kyselijä, perussääntö on
        että haponkestävä ja sinkitty eivät merivedessä
        sovi yhteen. Poikkeuksena se että erittäin hyvin
        ja paksuksi tehty sinkitys kuten yleensä
        kalliissa ankkureissa ja joissakin
        kettinkilaaduissa saattaa kestää paremmin
        galvaanista korroosiota. Syöpyy sekin, mutta kun
        on niin paljon mitä syövyttää, niin aikaakin on
        enemmän kunnes haaveri on tapahtunut.


      • m-arthur
        Katsastusmies kirjoitti:

        Keskustelu ei varmaan tällaisena auta
        alkuperäistä kyselijää. Kiista on lähinnä
        koulutuksesta ja oppiarvoista. Siis käytäntöön:
        Sinkitty ankkuri esimerkiksi kestää haponkestävän
        sakkelin läheisyyttä siksi että ankkurin sinkitys
        on julman paksu ja hyvin tehty. Siitä ei voi
        vetää johtopäätöksiä yleiseen käyttöön.
        Haponkestävä karbiinihaka on laiturissani syönyt
        muutamassa vuodessa sinkityksen laiturin
        kiinnitysrenkaasta joka on pahasti ruostunut ja
        täytyy vaihtaa välittömästi. Miksi näin on
        käynyt? Kiinnitysrengas on kevyesti ja halvalla
        sinkitty, ei ns. raskaaseen käyttöön tarkoitettu,
        ja siksi haponkestävä karbiinihaka on sen
        pilannut. Siis arvoisa kyselijä, perussääntö on
        että haponkestävä ja sinkitty eivät merivedessä
        sovi yhteen. Poikkeuksena se että erittäin hyvin
        ja paksuksi tehty sinkitys kuten yleensä
        kalliissa ankkureissa ja joissakin
        kettinkilaaduissa saattaa kestää paremmin
        galvaanista korroosiota. Syöpyy sekin, mutta kun
        on niin paljon mitä syövyttää, niin aikaakin on
        enemmän kunnes haaveri on tapahtunut.

        Kaikkihan ihan oikeasti syöpyy, lahoaa ja
        mätänee. Kyse on vaan siitä ajasta...
        Katsastusmies o oikeessa kun puhuu paksusti
        sinkitystä/suojatusta aineesta. Mut miks
        sotkemaan materiaaleja keskenää mitkä ei yhteen
        kuulu ?


      • tepu
        Vappuhuiska hatussa kirjoitti:

        Sinkit ehkäisevät galvaanista korroosiota. Ilmiö
        on kemiaa eikä fysiikkaa.

        Se siitä yleistiedosta.

        Sinkki ei estä, vaan OSALLISTUU galvaaniseen
        korroosioon uhrautuvana metallina. Ja koska
        sinkki uhrautuu, muut korkeammalla galvaanisessa
        jännitesarjassa olevat metallit eivät syövy. Tämä
        sillä edellytyksellä, että sinkkiä vielä on
        sähköisesti kytkettynä näissä muissa metalleissa.
        (sähköisesti kytkettynä = metalli vasten
        metallia, ei eristystä välissä).

        Ruostumattoman teräksen kanssa sinkki ja rauta
        syöpyvät nopeasti, mutta haponkestävä teräs on
        usein "passivoitu", jolloin sen kanssa
        korroosioreaktio on hitaampi.


      • Vappuhuiska hatussa
        tepu kirjoitti:

        Sinkki ei estä, vaan OSALLISTUU galvaaniseen
        korroosioon uhrautuvana metallina. Ja koska
        sinkki uhrautuu, muut korkeammalla galvaanisessa
        jännitesarjassa olevat metallit eivät syövy. Tämä
        sillä edellytyksellä, että sinkkiä vielä on
        sähköisesti kytkettynä näissä muissa metalleissa.
        (sähköisesti kytkettynä = metalli vasten
        metallia, ei eristystä välissä).

        Ruostumattoman teräksen kanssa sinkki ja rauta
        syöpyvät nopeasti, mutta haponkestävä teräs on
        usein "passivoitu", jolloin sen kanssa
        korroosioreaktio on hitaampi.

        Sinkki on epäjaloin metalli. On totta, että sinkki
        ei ehkäise galvaanista korroosiota ilmiönä, vaan
        osallistuu siihen itse estäen tai vähintään
        merkittävästi hidastaen sitä suojattavassa
        kohteessa. Keskeistä on kuitenkin, että suojattava
        kohde säästyy.

        Parin muodostumiseen tarvitaan siis erilaiset
        metallit ja suolalios, johon nämä on upotettu.
        Tästä seuraa siis se, että makeassa vedessä sinkit
        eivät kaksisesti kulu, koska makeassa vedessä
        näitä suoloja ei ihmeemmin ole. Silti makeassa
        vedessä erityisesti suuret
        elektronegatiivisuuserot omaavat metallit tulisi
        suojata.

        Veneilyssä tärkein suojattava metalli on alumiini
        veneiden rungossa ja vetolaitteissa. Merkittävää
        on huomioida, että sinkin on oltava sähköisessä
        yhteydessä tuohon suolaliuokseen ja suojattavaan
        metalliin toimiakseen oikein. Likaantunut sinkki
        ei välttämättä toimi ja siksi itse hion
        teräsharjalla sinkit puhtaaksi aina veneen ollessa
        ylhäällä. Lisäksi on hyvä muistaa, että suolalla
        tarkoitetaan käsitettä kemiallisessa mielessä eikä
        vain meressä olevaa ruokasuolaa eli
        natriumkloridia. Makeassa vedessä esim.
        epäpuhtaudet saavat saman reaktion aikaan.

        Ottamatta kantaa terästen seostamisiin ja niiden
        ominaisuuksiin laajemmin erikseen, todettakoon,
        että ruostumattoman teräksen toinen nimi on
        kromiteräs ja haponkestävän teräksen jaloteräs.
        Nämä sotketaan usein keskenään. Joka tapauksessa
        tuo jaloteräs viittaa kirjoituksen alussa
        mainintaan metallien jaloudesta sillä sen
        ominaisuudet ovat vastaavanlaisia. Siksi
        jaloterästä ei ole "usein" passivoitu vaan se on
        haponkestävän perusominaisuus. Itse asiassa
        lähestymme juuri tässäkin keskustelussa metallien
        jalouden perusmääritelmiä. Kaikki metallit ovat
        jaloja, mutta toiset vain ovat enemmän kuin
        toiset. Suhdetta voisi kuvata kuten ympyrän ja
        ellipsin eroa eli ellipsi on kuin ympyrä, mutta ei
        ihan niin selvästi:-).

        Alumiinin ominaisuuksista veneilyssä
        passivoituminen on eräs keskeisimmistä. Alumiini
        nimittäin hapettuessaan muodostaa pinnalleen
        alumiinioksidikalvon, joka suojaa merkittävällä
        tavalla rakennetta. Tuo alumiinioksidi on muuten
        kemiallisesti ottaen pilkulleen sama aine, jota
        käytetään hiomalaikoissa ja puhtaimmillaan se on
        korukivi smaragdi. Smaragdi taas on timantin
        jälkeen kovin tunnettu aine eli voidaan sanoa
        alumiinin pinnoittavan itsensä automaattisesti
        smaragdikerroksella.

        Niin tai näin, galvaaninen korroosio on kemiaa
        eikä fysiikkaa eikä sitä pidä sekoittaa normaaliin
        hapettumiseen eli esim. raudasta puhuttaessa
        ruostumiseen tai em. alumiinin hapettumiseen.
        Luonnontieteen kannalta kyseessä on kaksi täysin
        erilaista ilmiötä.


      • KIO
        Vappuhuiska hatussa kirjoitti:

        Sinkki on epäjaloin metalli. On totta, että sinkki
        ei ehkäise galvaanista korroosiota ilmiönä, vaan
        osallistuu siihen itse estäen tai vähintään
        merkittävästi hidastaen sitä suojattavassa
        kohteessa. Keskeistä on kuitenkin, että suojattava
        kohde säästyy.

        Parin muodostumiseen tarvitaan siis erilaiset
        metallit ja suolalios, johon nämä on upotettu.
        Tästä seuraa siis se, että makeassa vedessä sinkit
        eivät kaksisesti kulu, koska makeassa vedessä
        näitä suoloja ei ihmeemmin ole. Silti makeassa
        vedessä erityisesti suuret
        elektronegatiivisuuserot omaavat metallit tulisi
        suojata.

        Veneilyssä tärkein suojattava metalli on alumiini
        veneiden rungossa ja vetolaitteissa. Merkittävää
        on huomioida, että sinkin on oltava sähköisessä
        yhteydessä tuohon suolaliuokseen ja suojattavaan
        metalliin toimiakseen oikein. Likaantunut sinkki
        ei välttämättä toimi ja siksi itse hion
        teräsharjalla sinkit puhtaaksi aina veneen ollessa
        ylhäällä. Lisäksi on hyvä muistaa, että suolalla
        tarkoitetaan käsitettä kemiallisessa mielessä eikä
        vain meressä olevaa ruokasuolaa eli
        natriumkloridia. Makeassa vedessä esim.
        epäpuhtaudet saavat saman reaktion aikaan.

        Ottamatta kantaa terästen seostamisiin ja niiden
        ominaisuuksiin laajemmin erikseen, todettakoon,
        että ruostumattoman teräksen toinen nimi on
        kromiteräs ja haponkestävän teräksen jaloteräs.
        Nämä sotketaan usein keskenään. Joka tapauksessa
        tuo jaloteräs viittaa kirjoituksen alussa
        mainintaan metallien jaloudesta sillä sen
        ominaisuudet ovat vastaavanlaisia. Siksi
        jaloterästä ei ole "usein" passivoitu vaan se on
        haponkestävän perusominaisuus. Itse asiassa
        lähestymme juuri tässäkin keskustelussa metallien
        jalouden perusmääritelmiä. Kaikki metallit ovat
        jaloja, mutta toiset vain ovat enemmän kuin
        toiset. Suhdetta voisi kuvata kuten ympyrän ja
        ellipsin eroa eli ellipsi on kuin ympyrä, mutta ei
        ihan niin selvästi:-).

        Alumiinin ominaisuuksista veneilyssä
        passivoituminen on eräs keskeisimmistä. Alumiini
        nimittäin hapettuessaan muodostaa pinnalleen
        alumiinioksidikalvon, joka suojaa merkittävällä
        tavalla rakennetta. Tuo alumiinioksidi on muuten
        kemiallisesti ottaen pilkulleen sama aine, jota
        käytetään hiomalaikoissa ja puhtaimmillaan se on
        korukivi smaragdi. Smaragdi taas on timantin
        jälkeen kovin tunnettu aine eli voidaan sanoa
        alumiinin pinnoittavan itsensä automaattisesti
        smaragdikerroksella.

        Niin tai näin, galvaaninen korroosio on kemiaa
        eikä fysiikkaa eikä sitä pidä sekoittaa normaaliin
        hapettumiseen eli esim. raudasta puhuttaessa
        ruostumiseen tai em. alumiinin hapettumiseen.
        Luonnontieteen kannalta kyseessä on kaksi täysin
        erilaista ilmiötä.

        ole smaragdi. Smaragdi on
        Beryliumoksidisilikaatti. Alumiinistä tulee
        alumiinioksidia joka on korundi, eli joko safiiri
        tai jos seosaineena on kromi, jolloin se on
        väriltään punainen niin rubini. Nämä ovat
        alumiinioksideja eivätkä sisällä tuota silikaatti
        ryhmää. ;=)


    • Kysyvä

      Voiko Bilteman sinkittyyn kettinkiin pistää
      rautaisen poijupainon? Ilmeisesti rst-pikalukkoja
      ei kannata käyttää, vai kuinka?

      Olen nähnyt poijun, jonka alalenkki oli lähes
      poikkiruostunut, olikohan käytetty rst-
      kiinnityksiä?

      • Paperiliittolainen

        niinpä.. miksi sekoittaa eri
        metalleja/pinnotteita... hankkii koko läjän
        hapokkaasta nysvättynä..


      • Lisää liksaa
        Paperiliittolainen kirjoitti:

        niinpä.. miksi sekoittaa eri
        metalleja/pinnotteita... hankkii koko läjän
        hapokkaasta nysvättynä..

        Sen vuoksi paperiteollisuudella menee niin
        saakelin huonosti kun veneilevät duunarit nussii
        kaikki prosessissa tarvittavat haponkestävät
        matskut, vai onko käyrät, putket sun muut
        firabelitekeleet palkanlisiä? =))))


    • Puuvene.net

      ...löytyy osoitteesta
      http://www.puuvene.net/phuhta/artikkelit/ruostumat
      on.htm

      Kestäähän se oman aikansa, mutta ei välttämättä
      niin kauna kuin mitä kestäisi, jos koko paketti
      olisi sinkittyä. Rosteri kun syö sitä sinkkiä
      kiivaaseen tahtiin, yhteensopivat materiaalit
      kestäisivät hyvinkin yhdessä paremmin.

      pekka

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      243
      3869
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      28
      2318
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2121
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      91
      2027
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      93
      1704
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1391
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1301
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1297
    9. Kenen etua Stubb ajaa Euroopassa ilmoittaessaan olevansa enemmän Ruotsalainen

      Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi ensimmäisellä valtiovierailullaan Ruotsissa, että hän ei ole koskaan tunte
      Maailman menoa
      303
      1236
    10. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1227
    Aihe