Uunin lämmitys kitutulellako ja entäs hiilet??

Tuosta peltien sulkemisesta vielä hieman.

Eniten vaikuttaa se, onko uuni (tai muu tulisija) ja ennen kaikkea sen pellit uudet vai vanhat. Uudemmissa pelleissä on häkäkaasujen varalta pieni aukko (joko reikä keskellä, tai pala pois kulmasta), eli nämä estävät hyvin tehokkaasti häkäkaasun kertymisen huonetilaan. LIEKKEJÄ EI SAA KUITENKAAN NÄKYÄ KOUHIMISEN JÄLKEEN ja tämä kouhiminen on erittäin tärkeä asia, joka liian usein unohtuu puunpoltto-ohjeista. MUISTAKAA AINA KOUHIA HIILLOSTA JA MIKÄLI KOUHIMISEN JÄLKEEN NÄKYY LIEKKEJÄ (usein sinistä liekkiä), ON ODOTETAAVA VÄHINTÄÄN 10 (mielellään 20) minuuttia, ENNEN KUIN PELLIN SAA SULKEA!.

Vanhoissa (yli 30v) pelleissä ei välttämättä ole tuota aukkoa, jolloin pellin on syytä sulkea vasta, kun hiillos on lähes kokonaan hiipunut (= pesä on lähes musta). Lisäksi vahemmissa uuneissa on usein ollut käytössä kaksoispelti, joka on sulkenut erityisen tehokkaasti koko hormin, muodostamalla piene "tuulikaapin" hormitilaan. Tällaisissa uuneissä oli usein myös "tähtiventtiili", jonka avulla sai vielä huonetilan tuuletettua hormin kautta.

Tuo leivinuunin lämpiäminen on lähes aina eniten kiinni uunin rakenteesta. Parhaiten sen lämpiämisnopeutta voi seurata mittarin avulla ja näin löytää optimaallisimman tavan lämmittää oma uuninsa.

Samoilla linjoilla, ei se kitutuli saa olla liian kituvaa, mutta todellakin ei kuumin liekki ehdi lämmittää.

Hiillosvaiheen peltien kiinnilaitto. Todellakin uunissa usein jäää punainen kerros hiilia, ja ne hehkuu tummanpunertavina kun laitan pellit kiinni. Liekkejä ei tietenkään näy. Ei ole tullut häkää. Mutta koska hiilet muuttuu tuhkaksi palotapahtuman täytyy jatkua. Myös maaseutu taloissa vedetään usein punaiset hiilet tuhkatilaan ja luukku kiinni ja aletaan paistamaan leipää.
Häkä asiaa juuri ihmettelen, kun olen usein nähnyt myös helakan punaisten hiilien suljettavan peltien taakse.

airfoil kirjoitti:

Samoilla linjoilla, ei se kitutuli saa olla liian kituvaa, mutta todellakin ei kuumin liekki ehdi lämmittää.

Hiillosvaiheen peltien kiinnilaitto. Todellakin uunissa usein jäää punainen kerros hiilia, ja ne hehkuu tummanpunertavina kun laitan pellit kiinni. Liekkejä ei tietenkään näy. Ei ole tullut häkää. Mutta koska hiilet muuttuu tuhkaksi palotapahtuman täytyy jatkua. Myös maaseutu taloissa vedetään usein punaiset hiilet tuhkatilaan ja luukku kiinni ja aletaan paistamaan leipää.
Häkä asiaa juuri ihmettelen, kun olen usein nähnyt myös helakan punaisten hiilien suljettavan peltien taakse.

Lue lisää

Noin äkkiä ajatellen oikea ilmamäärä on sellainen, että palaminen on mahdollisimman täydellistä, mutta ilmaylimäärä ei jäähdytä tulipesää ja savukanavia.

Häkä on ilmaa raskaampaa, joten räppänä katossa ei auta. Jos esim. hiilloksesta tulee vielä muita savukaasuja, ne hälyttävät ehkä hajullaan, mutta hiilloksen loppuvaiheessa "puhdas" häkä on hajutonta.
Pieni - tai suurikin - ylivarovaisuus on terveellistä!

CO-mies kirjoitti:

Häkä on ilmaa raskaampaa, joten räppänä katossa ei auta. Jos esim. hiilloksesta tulee vielä muita savukaasuja, ne hälyttävät ehkä hajullaan, mutta hiilloksen loppuvaiheessa "puhdas" häkä on hajutonta.
Pieni - tai suurikin - ylivarovaisuus on terveellistä!

Lue lisää

Häkäkaasun tiheys wikipedian mukaan on 1,25 (0 ast C), kun taas ilman tiheys samassa lämpötilassa on 1,293.

yxvuan kirjoitti:

Häkäkaasun tiheys wikipedian mukaan on 1,25 (0 ast C), kun taas ilman tiheys samassa lämpötilassa on 1,293.

... ellet asu 0-asteisessa huoneistossa. Pitää ottaa huomioon kaasujen käyttäytyminen huonelämpötilassa!!! Silloin häkä on raskaampaa ilma-häkä-seoksessa. Hitto, katonrajaanhan se häkä muuten nousisi, ja kevyempnä pyrkisi ulos joka saumasta ja raosta, eikä häkämyrkytyksiä olisi ollenkaan.

yxtoenen kirjoitti:

... ellet asu 0-asteisessa huoneistossa. Pitää ottaa huomioon kaasujen käyttäytyminen huonelämpötilassa!!! Silloin häkä on raskaampaa ilma-häkä-seoksessa. Hitto, katonrajaanhan se häkä muuten nousisi, ja kevyempnä pyrkisi ulos joka saumasta ja raosta, eikä häkämyrkytyksiä olisi ollenkaan.

Lue lisää

on ilmaa kevyempää myös huoneenlämmössä. Kuinka voisi toisin ollakaan, jos se 0 asteessa on sitä. Tämänhän sanoo jo fysiikan lait kaasujen tilavuudesta lämpötilan ja paineen suhteen. Vielä kerran tarkistetut tiheyslukemat 1 atm eli 1013 hPa paineessa ja nyt myös 25 asteessa:

Häkä)
1,250 g/l (0 °C)
1,145 g/l (25 °C)

Ilma)
1,2924 g/l (0 °C)
1,184 g/l (25 °C)

Lisäksi käytännön kokemukset ovat osoittaneet että matalana ryömimällä ihmiset ovat selviytyneet parhaiten ulos talosta jossa ovat olleet jo pökertymäisillään häkään. Myös häkävaroittimet neuvotaan ohjeissa asentamaan korkealle. Häkä-kaasun käyttäytymistä ei pidä sekoittaa nestekaasun käyttäytymiseen, joka tietenkin ilmaa raskaampana painuu alaspäin.

yxvuan kirjoitti:

on ilmaa kevyempää myös huoneenlämmössä. Kuinka voisi toisin ollakaan, jos se 0 asteessa on sitä. Tämänhän sanoo jo fysiikan lait kaasujen tilavuudesta lämpötilan ja paineen suhteen. Vielä kerran tarkistetut tiheyslukemat 1 atm eli 1013 hPa paineessa ja nyt myös 25 asteessa:

Häkä)
1,250 g/l (0 °C)
1,145 g/l (25 °C)

Ilma)
1,2924 g/l (0 °C)
1,184 g/l (25 °C)

Lisäksi käytännön kokemukset ovat osoittaneet että matalana ryömimällä ihmiset ovat selviytyneet parhaiten ulos talosta jossa ovat olleet jo pökertymäisillään häkään. Myös häkävaroittimet neuvotaan ohjeissa asentamaan korkealle. Häkä-kaasun käyttäytymistä ei pidä sekoittaa nestekaasun käyttäytymiseen, joka tietenkin ilmaa raskaampana painuu alaspäin.

Lue lisää

Niin lähellä, ettei takaa yhtään mitään, esim. ilmanvaihdosta johtuvan turbulenssin takia. Varoitukset ovat asiallisia!!! Tai teepä henk.koht. koe, niin arvioidaan jälkikäteen, mikä meni pieleen, kun henki meni tai aivovaurio tuli. Järki käteen, turha leikkiä hengellään!

PaterNoster kirjoitti:

Niin lähellä, ettei takaa yhtään mitään, esim. ilmanvaihdosta johtuvan turbulenssin takia. Varoitukset ovat asiallisia!!! Tai teepä henk.koht. koe, niin arvioidaan jälkikäteen, mikä meni pieleen, kun henki meni tai aivovaurio tuli. Järki käteen, turha leikkiä hengellään!

Lue lisää

PaterNoster: Jätät kuitenkin mainitsematta vielä sellaisen näkökohdan että kaasujen osapaineet pyrkivät tasaantumaan niin, että ne sekoittuvat jo senkin vuoksi aikaa myöten varsin hyvin keskenään. Onhan ilmakin sinänsä jo kaasuseos, jonka kahden pääkomponentin typen ja hapen tiheyksien ero on jopa paljon suurempi kuin ilman ja häkäkaasun. Silti hapen ja typen suhteelliset pitoisuudet ovat samat ilmakehän eri korkeuksilla.

yxvuan kirjoitti:

on ilmaa kevyempää myös huoneenlämmössä. Kuinka voisi toisin ollakaan, jos se 0 asteessa on sitä. Tämänhän sanoo jo fysiikan lait kaasujen tilavuudesta lämpötilan ja paineen suhteen. Vielä kerran tarkistetut tiheyslukemat 1 atm eli 1013 hPa paineessa ja nyt myös 25 asteessa:

Häkä)
1,250 g/l (0 °C)
1,145 g/l (25 °C)

Ilma)
1,2924 g/l (0 °C)
1,184 g/l (25 °C)

Lisäksi käytännön kokemukset ovat osoittaneet että matalana ryömimällä ihmiset ovat selviytyneet parhaiten ulos talosta jossa ovat olleet jo pökertymäisillään häkään. Myös häkävaroittimet neuvotaan ohjeissa asentamaan korkealle. Häkä-kaasun käyttäytymistä ei pidä sekoittaa nestekaasun käyttäytymiseen, joka tietenkin ilmaa raskaampana painuu alaspäin.

Lue lisää

Kyllä vain on. Mutta ero on pieni. Pitää myös ottaa huomioon lämpötila, eli uunin luukun raosta tullessaan se on kuumaa ja uunin pinnan lämpötila saa myös aikaan nousevan ilmavirtauksen. Konvektio siis nostaa heti tulipesästä tulleen häkäkaasun ylös. Tottahan pitoisuus ajan mittaan tasaantuu, mutta tunnetaan tapauksia, joissa kerrossängyn yläpetillä nukkunut on kuollut ja alapetillä ollut selvinnyt hengissä.

Häkää muodostuu niin kauan, kuin palamista tapahtuu. Siis myös hiilipalossa. Jos se ei pääse pellin raosta, kulmasta tai reiästä ulos, se tulee huoneeseen. Pelteihin voi tehdä pienehkön reiän, tai viistää kulman pois. Peltiä voi myös pienentää hiilivaiheessa, mutta sitten on tiedettävä rakenne, usein pelti menee vielä vähän matkaa eteen, kun hormi on jo tukossa.

Häkämittarilla se selviää, tuleeko vai ei.

CO kirjoitti:

Kyllä vain on. Mutta ero on pieni. Pitää myös ottaa huomioon lämpötila, eli uunin luukun raosta tullessaan se on kuumaa ja uunin pinnan lämpötila saa myös aikaan nousevan ilmavirtauksen. Konvektio siis nostaa heti tulipesästä tulleen häkäkaasun ylös. Tottahan pitoisuus ajan mittaan tasaantuu, mutta tunnetaan tapauksia, joissa kerrossängyn yläpetillä nukkunut on kuollut ja alapetillä ollut selvinnyt hengissä.

Häkää muodostuu niin kauan, kuin palamista tapahtuu. Siis myös hiilipalossa. Jos se ei pääse pellin raosta, kulmasta tai reiästä ulos, se tulee huoneeseen. Pelteihin voi tehdä pienehkön reiän, tai viistää kulman pois. Peltiä voi myös pienentää hiilivaiheessa, mutta sitten on tiedettävä rakenne, usein pelti menee vielä vähän matkaa eteen, kun hormi on jo tukossa.

Häkämittarilla se selviää, tuleeko vai ei.

Lue lisää

Koko häkävaarasta päästäisiin parhaiten eroon määräämällä häkähälyttimet pakolliseksi kaikkiin sellaisiin asuntoihin, joissa on tulisija. Tietysti huolettomimmat eivät muistaisi vaihtaa hälyttimiin paristoja tai ottaisivat pariston pois, kun hälytin ryhtyy piippailemaan alhaisen jännitetason vuoksi.

CO kirjoitti:

Kyllä vain on. Mutta ero on pieni. Pitää myös ottaa huomioon lämpötila, eli uunin luukun raosta tullessaan se on kuumaa ja uunin pinnan lämpötila saa myös aikaan nousevan ilmavirtauksen. Konvektio siis nostaa heti tulipesästä tulleen häkäkaasun ylös. Tottahan pitoisuus ajan mittaan tasaantuu, mutta tunnetaan tapauksia, joissa kerrossängyn yläpetillä nukkunut on kuollut ja alapetillä ollut selvinnyt hengissä.

Häkää muodostuu niin kauan, kuin palamista tapahtuu. Siis myös hiilipalossa. Jos se ei pääse pellin raosta, kulmasta tai reiästä ulos, se tulee huoneeseen. Pelteihin voi tehdä pienehkön reiän, tai viistää kulman pois. Peltiä voi myös pienentää hiilivaiheessa, mutta sitten on tiedettävä rakenne, usein pelti menee vielä vähän matkaa eteen, kun hormi on jo tukossa.

Häkämittarilla se selviää, tuleeko vai ei.

Lue lisää

Emission määrästä riippuu häkäpitoisuus. Sekoittumisesta, huonetilavuudesta, tilan muodosta ja lämpöjen tasaantumisesta johtuen en olisi varma alapedillä selviämisestä. Vain siinä tapauksessa alapedillä selviää, että raitista viileää ilmaa tulee tiloihin vaikka vuotoilmavirtana. Tupakoiviin häkä tehoaa pienempinä pitoisuuksina eli potkaisee lautaa nopeammin.

Sekoittuvat kirjoitti:

Emission määrästä riippuu häkäpitoisuus. Sekoittumisesta, huonetilavuudesta, tilan muodosta ja lämpöjen tasaantumisesta johtuen en olisi varma alapedillä selviämisestä. Vain siinä tapauksessa alapedillä selviää, että raitista viileää ilmaa tulee tiloihin vaikka vuotoilmavirtana. Tupakoiviin häkä tehoaa pienempinä pitoisuuksina eli potkaisee lautaa nopeammin.

Lue lisää

Tuotahan helppoa sekoittumistahan yritimme yxvuan:in kanssa yllä selostaa. Ei kannata hengellään leikkiä, vaikka taulukon ominaispainot kertoisivat mitä tahansa. Eikä varsinkaan niin pitkälle, että tupakoivalle annetaan alapeti ;-).

PaterNoster kirjoitti:

Tuotahan helppoa sekoittumistahan yritimme yxvuan:in kanssa yllä selostaa. Ei kannata hengellään leikkiä, vaikka taulukon ominaispainot kertoisivat mitä tahansa. Eikä varsinkaan niin pitkälle, että tupakoivalle annetaan alapeti ;-).

Lue lisää

Kirjoitin vain kumotakseni sen vanhan piintyneen käsityksen, että häkä ilmaa raskaampana laskeutuisi lattian rajaan. Vanhoissa puulämmitteisissä taloissa varmaankin tuo veto lattian rajasta lämpimän ilman noustessa ylös selittää hyvinkin sen, miksi joku joskus on alapetillä selviytynyt.

Diffuusio sekoittaa tiheydeltään noinkin lähellä olevat kaasut nopeasti, totta. Eli samaa mieltähän tässä ollaan.

Joka tapauksessa häkä on vaarallinen kaasu ja ne vanhan kansan opit saattaa päteä vanhan kansan taloissa ja ne vanhat opit tulisi oikeasti osata, ennen niihin luottamista. Eivät ne päde nykyilmastoinnilla, eikä myöskään nykytaidoilla. Ja pitää muistaa, että siitä vanhasta kansasta melko suuri osa sittenkin kuoli häkämyrkytykseen nykyiseen verrattuna.

Se mittari, se mittari.