liikekeskustaa ennen

Tässä vähän nykyisen Kauppatien taloja viis-kuuskytluvulta. (Vanha viestini keskustelusta Bensis)

vasemmalla
Laukkarinen
Osuuskauppa MOK
Osuusliike Kataja
Kettusen? talo
Pamppula putka
Viemerön Jallu Urheiluliike polkupyöräkorjaamo
Talo Koskimäen kukkakauppa, arkkuliike
Pärssinen talo verotoimisto puhelinkeskus sähköliike
Volasen talo
Ahvenaisen talo
Salmenlinjan autotallit


oikelalla
Taksi koppi
Rautatiekirjakauppa
Linjautoasema Pukimo Hotinen, uudessa talossa Osuuskassa Kantakrouvi ym
Säästöpankki myöhemmin autoliike, Alko, hotelli nyt purettu
Korvenmäen talo Ruoka-aitta
Savion/Laineen talo Paakkarin kirjakauppa, uudessa talossa Peurannon urheiluliike, ym
Pöntisen talo
Yhdyspankki, liekkö ollut aiemmin lennättin/puhelin
Palhon? talo hattukauppa maitokauppa ym
Talo Koskimäen kukkakauppa, arkkuliike

Posti ja Kansallisosakepankki olivat radan toisella puolella

Kiepinsalmessa uinut kirjoitti:

Tässä vähän nykyisen Kauppatien taloja viis-kuuskytluvulta. (Vanha viestini keskustelusta Bensis)

vasemmalla
Laukkarinen
Osuuskauppa MOK
Osuusliike Kataja
Kettusen? talo
Pamppula putka
Viemerön Jallu Urheiluliike polkupyöräkorjaamo
Talo Koskimäen kukkakauppa, arkkuliike
Pärssinen talo verotoimisto puhelinkeskus sähköliike
Volasen talo
Ahvenaisen talo
Salmenlinjan autotallit


oikelalla
Taksi koppi
Rautatiekirjakauppa
Linjautoasema Pukimo Hotinen, uudessa talossa Osuuskassa Kantakrouvi ym
Säästöpankki myöhemmin autoliike, Alko, hotelli nyt purettu
Korvenmäen talo Ruoka-aitta
Savion/Laineen talo Paakkarin kirjakauppa, uudessa talossa Peurannon urheiluliike, ym
Pöntisen talo
Yhdyspankki, liekkö ollut aiemmin lennättin/puhelin
Palhon? talo hattukauppa maitokauppa ym
Talo Koskimäen kukkakauppa, arkkuliike

Posti ja Kansallisosakepankki olivat radan toisella puolella

Lue lisää

Siinäpä on paikallishistorian tuntemusta 60 vuoden takaa!

Muutama täydennys:
Osuuskaupan (MOK) vieressä oli ruokala OMA.
Poliisiaseman (Pamppula) vieressä samalla puolella vähän kauempana tiestä oli vuotia ostava Koiviston liike.
Savion talon vieressä (siellä oli kai matkustajakoti?) samalla puolella oli keskustan toinen polkupyöräkorjaamo (Hämäläinen?)
Mahdollisesti viimeksi mainittujen jälkeen oli Osuuskaupan leipomo.
Säästöpankin takana oli Osuuskassa. Rakennus on jäljellä tien toisella puolella.

Kiepinsalmessa uinut kirjoitti:

Tässä vähän nykyisen Kauppatien taloja viis-kuuskytluvulta. (Vanha viestini keskustelusta Bensis)

vasemmalla
Laukkarinen
Osuuskauppa MOK
Osuusliike Kataja
Kettusen? talo
Pamppula putka
Viemerön Jallu Urheiluliike polkupyöräkorjaamo
Talo Koskimäen kukkakauppa, arkkuliike
Pärssinen talo verotoimisto puhelinkeskus sähköliike
Volasen talo
Ahvenaisen talo
Salmenlinjan autotallit


oikelalla
Taksi koppi
Rautatiekirjakauppa
Linjautoasema Pukimo Hotinen, uudessa talossa Osuuskassa Kantakrouvi ym
Säästöpankki myöhemmin autoliike, Alko, hotelli nyt purettu
Korvenmäen talo Ruoka-aitta
Savion/Laineen talo Paakkarin kirjakauppa, uudessa talossa Peurannon urheiluliike, ym
Pöntisen talo
Yhdyspankki, liekkö ollut aiemmin lennättin/puhelin
Palhon? talo hattukauppa maitokauppa ym
Talo Koskimäen kukkakauppa, arkkuliike

Posti ja Kansallisosakepankki olivat radan toisella puolella

Lue lisää

Osuuskaupan takana oli pitkät varastot, autotallit, sauna pyykkäri. Henkilökunnan asuintalo Tanhuala.
Bensatynnyrit ja tiililavat vieressään.
Takana Lehtosen talo. Aikanaan verotoimisto. Myöhemmin Räsäsen vaatetusliike. Tien toisella puolen Naakan talo nyk. Taavinkulma.
Osuuskaupan leipomo aivan Naakan siankarsinan vastapäätä. Kerran sattui leipuriksi Oskari; possun nimi aina oli sama.

veli_pantelei kirjoitti:

Siinäpä on paikallishistorian tuntemusta 60 vuoden takaa!

Muutama täydennys:
Osuuskaupan (MOK) vieressä oli ruokala OMA.
Poliisiaseman (Pamppula) vieressä samalla puolella vähän kauempana tiestä oli vuotia ostava Koiviston liike.
Savion talon vieressä (siellä oli kai matkustajakoti?) samalla puolella oli keskustan toinen polkupyöräkorjaamo (Hämäläinen?)
Mahdollisesti viimeksi mainittujen jälkeen oli Osuuskaupan leipomo.
Säästöpankin takana oli Osuuskassa. Rakennus on jäljellä tien toisella puolella.

Lue lisää

Savion talo Hylkeen mutkassa vastap. Haringin taloa. Joukainen Hugo taksimies/Suomalainen leski. Salmenlinjaa vastap. Paasonen 'öljyrekka'

Niin Hylkeen mutka, nimi lienee tullut lähistöllä asuneiden sukunimestä, jäi uuden tien alle kuuskyt luvun alussa ja sitten paikalla ollut pieni kallio juoksuhautoineen hävisi uusien rakennusten mukana. Nuo talothan on vielä paikallaa, joku vain vähän huonommassa kunnossa.
"Kalkkunatie" mainitsee pari autoilijaa, siinä lähitienoillahan oli viis-kuuskyt luvuilla kymmenkunta kuorma tai taksiautoilijaa.

Virkystyksellä oli lava Kolkkalan alueella nykyisen Kiiskintien varrella, uusi lava Harjulinan vieressä nykyisen
Nordean takana. Lava purettiin kuuskytluvun puolivälissä, osa materiaalista meni Tommolansalmen lavan rakenteisiin. Jäntevällä oli lava Työväentalon vieressä.
Alenin kelloseppä oli Rinnetiellä, Alenin Karilla oli liike Kauppatiellä Laineen talossa seitkytvuvulla. Piiraalla oli liike Penttisen talossa Vaihdetiellä.
Esson huoltoaseama tasoristeyksen eteläpuolella, nykyisen sillan paikkeilla, siinä oli myös Kasurisen korjaamo.
Gulfi (Kokkonen) ST1:n paikalla.

Kiepinsalmessa uinut kirjoitti:

Virkystyksellä oli lava Kolkkalan alueella nykyisen Kiiskintien varrella, uusi lava Harjulinan vieressä nykyisen
Nordean takana. Lava purettiin kuuskytluvun puolivälissä, osa materiaalista meni Tommolansalmen lavan rakenteisiin. Jäntevällä oli lava Työväentalon vieressä.
Alenin kelloseppä oli Rinnetiellä, Alenin Karilla oli liike Kauppatiellä Laineen talossa seitkytvuvulla. Piiraalla oli liike Penttisen talossa Vaihdetiellä.
Esson huoltoaseama tasoristeyksen eteläpuolella, nykyisen sillan paikkeilla, siinä oli myös Kasurisen korjaamo.
Gulfi (Kokkonen) ST1:n paikalla.

Lue lisää

Taksiaseman ja radan välissä oli tyhjä tontti. Muistaako joku, mihin sitä käytettiin?

aseman s. kirjoitti:

Taksiaseman ja radan välissä oli tyhjä tontti. Muistaako joku, mihin sitä käytettiin?

Liekkö välissä ollut muuta kuin pöheikköä, siinä oli oja Penttilänlammesta Asemanlampeen, mutta siinä takana Mäntyharjun Sähkön ja linja-autoaseman välissä kävi kesäisin tivoli. Helluntalaiset taisi pitää myös kokoustelttaa, joka myöhemmin oli tyhjällä tontilla Pamppulan vastapäätä nykyisen Työväentien kohdalla.

Kiepinsalmessa uinut kirjoitti:

Liekkö välissä ollut muuta kuin pöheikköä, siinä oli oja Penttilänlammesta Asemanlampeen, mutta siinä takana Mäntyharjun Sähkön ja linja-autoaseman välissä kävi kesäisin tivoli. Helluntalaiset taisi pitää myös kokoustelttaa, joka myöhemmin oli tyhjällä tontilla Pamppulan vastapäätä nykyisen Työväentien kohdalla.

Lue lisää

Kyseisessä tilassa oli väliin helppoheikki telttoineen, väliin taas erilaisia tilaisuuksia teltoissa, tivolikin vieraili.Lähempänä rataa kasvoi pöheikköä.
Se oli aikaa, jolloin Laukkarisen kaupan edestä kulki maantie ja radan toiselle puollle aikova joutui menemään tasoristeyksen kautta. Tasoristeyksessä taas oli molemmin puolin puomit. Pahempia onnettomuuksia ei paikalöal liene taphtunut, vaikka junia kulki moninkertaisesti nykyinen määrä.

aseman s. kirjoitti:

Kyseisessä tilassa oli väliin helppoheikki telttoineen, väliin taas erilaisia tilaisuuksia teltoissa, tivolikin vieraili.Lähempänä rataa kasvoi pöheikköä.
Se oli aikaa, jolloin Laukkarisen kaupan edestä kulki maantie ja radan toiselle puollle aikova joutui menemään tasoristeyksen kautta. Tasoristeyksessä taas oli molemmin puolin puomit. Pahempia onnettomuuksia ei paikalöal liene taphtunut, vaikka junia kulki moninkertaisesti nykyinen määrä.

Lue lisää

Tuossa tasoristeyksessä ei tainnut onnettomuuksia tapahtua. Sitä vastoin oli toinen tasoristeys vähän asemarakennuksesta pohjoiseen päin ja siinä tapahtui kerran ikävä liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto jäi junan alle ja kaksi siinä ollutta henkilöä menehtyi. Pian sen jälkeen tasoristeys poistettiin käytöstä. Noin kerrottiin. Lieneekö jollakulla muistikuvia tapahtumasta?

hyyry kirjoitti:

Tuossa tasoristeyksessä ei tainnut onnettomuuksia tapahtua. Sitä vastoin oli toinen tasoristeys vähän asemarakennuksesta pohjoiseen päin ja siinä tapahtui kerran ikävä liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto jäi junan alle ja kaksi siinä ollutta henkilöä menehtyi. Pian sen jälkeen tasoristeys poistettiin käytöstä. Noin kerrottiin. Lieneekö jollakulla muistikuvia tapahtumasta?

Lue lisää

Muistelee että junan alle jäi vaalea kuussatanen fiude(olin paikalla), sienimetsältä palaamassa ollut pariskunta käsittääkseni menehtyi tuossa ajoneuvossa. Tämä tapahtui lähellä höyryjunan vedenottopaikkaa(tiiliperustainen vesisäiliö) siinä tasoristeyksessä.

Starba... kirjoitti:

Muistelee että junan alle jäi vaalea kuussatanen fiude(olin paikalla), sienimetsältä palaamassa ollut pariskunta käsittääkseni menehtyi tuossa ajoneuvossa. Tämä tapahtui lähellä höyryjunan vedenottopaikkaa(tiiliperustainen vesisäiliö) siinä tasoristeyksessä.

Lue lisää

Tapaus, josta meikäläisellä on jonkinlaista mielikuvaa, on toisenlainen kuin Starban kuvaama. Kyseessä oli kaksi henkilöä, mutta ei pariskunta, ja ajankohta talvella.

Paikka oli joka tapauksessa tuo kuvattu tasoristeys, joka sittemmin pian poistettiin käytöstä.

Muistatko Starba, minä vuonna kuvaamasi onnettomuus tapahtui?

pantelei- kirjoitti:

Tapaus, josta meikäläisellä on jonkinlaista mielikuvaa, on toisenlainen kuin Starban kuvaama. Kyseessä oli kaksi henkilöä, mutta ei pariskunta, ja ajankohta talvella.

Paikka oli joka tapauksessa tuo kuvattu tasoristeys, joka sittemmin pian poistettiin käytöstä.

Muistatko Starba, minä vuonna kuvaamasi onnettomuus tapahtui?

Lue lisää

Ne oli kaksi mummelia tulossa sienestä ja toinen niistä oli Vainion Sepon äiti joka asui kiepinkentän eteläpäässä olevassa isossa talossa.
Auto oli minun muistaakseni "sämpylä" rellu.
Tapahtui 70 luvun alussa.

pantelei- kirjoitti:

Tapaus, josta meikäläisellä on jonkinlaista mielikuvaa, on toisenlainen kuin Starban kuvaama. Kyseessä oli kaksi henkilöä, mutta ei pariskunta, ja ajankohta talvella.

Paikka oli joka tapauksessa tuo kuvattu tasoristeys, joka sittemmin pian poistettiin käytöstä.

Muistatko Starba, minä vuonna kuvaamasi onnettomuus tapahtui?

Lue lisää

Oliko tasoristeys jossain nykyisen tunnelin paikkeilla?

hyyry kirjoitti:

Tuossa tasoristeyksessä ei tainnut onnettomuuksia tapahtua. Sitä vastoin oli toinen tasoristeys vähän asemarakennuksesta pohjoiseen päin ja siinä tapahtui kerran ikävä liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto jäi junan alle ja kaksi siinä ollutta henkilöä menehtyi. Pian sen jälkeen tasoristeys poistettiin käytöstä. Noin kerrottiin. Lieneekö jollakulla muistikuvia tapahtumasta?

Lue lisää

Mikä vuosi oli suunnilleen kyseessä?

Siinähän niitä tais olla Laukkarisen ja Osuuskaupan välissä, Myllyn edessä, Katajan ja Osuuskaupan takana sekä Säästöpankin ja Osuuskassan välillä
Penttilänlammentien vasemmalla puolella..

Muistikuvani ovat viiskytluvun loppupuolelta, joten tuo hevospuomi oli ehkä siirretty pankin taakse autojen tieltä. Kyllä niitä hevosia liikkui vielä silloinkin,
joskus päästiin reen kyydissä Aseman koululle, vaikka se oli Teräväisen koulussa kielletty. Kaikkia vastaantulijoita piti tervehtiä koulun ja Salmenlinjan tallien kohdalla olleen 50 km merkin välillä!

Kiepinsalmessa uinut kirjoitti:

Muistikuvani ovat viiskytluvun loppupuolelta, joten tuo hevospuomi oli ehkä siirretty pankin taakse autojen tieltä. Kyllä niitä hevosia liikkui vielä silloinkin,
joskus päästiin reen kyydissä Aseman koululle, vaikka se oli Teräväisen koulussa kielletty. Kaikkia vastaantulijoita piti tervehtiä koulun ja Salmenlinjan tallien kohdalla olleen 50 km merkin välillä!

Lue lisää

Se oli sitä aikaa, kun lapsille opetettin käyttäytymistapoja koulussa ja kotona!
Nuoriso-ongelmat aika vähäisiä, vaikka olihan niitä, ei käy kieltäminen.

Oli jopa jokin jengikin, johon kuului muutama kyliltä keskustaan työhön muuttanut nuorukainen.

Eräällä heistä oli päällään nahkapusero, jossa selkään oli maalattu pääkallo ja kaksi luuta ristissä sekä teksti: IF YOU CAN READ THIS. Lieneekö itse tiennyt, mitä teksti tarkoitti? - Kyseiset jengiläiset, jos ovat elossa, ovat nyt päälle 70-vuotiaita.

Joskus olivat kuulemma aika lähellä yhteenottoa paikallisten samanikäisten kanssa.

Niin nuo vuosiluvut tuppaa menemään itse kullakin välin sekasin, tuo vanha Osuuskassan talo oli rakennettu kuuskytluvun alussa ennen "uutta tietä".

Palataan noihin aikasempiin viesteihin. (muistikuvia)
Radan länsipuolella oli asemalle päin oikealla posti, lennätin/puhelin ja puutavaraliike. Vasemmalla Kaasalaisen kioski myöhemmin Paakkarin/Autokoulun talo, Pöystin talo, mm Hartikaisen Radioliike, jossa moni mäntyharjulainen näki televesion viiskytluvun lopussa. Tämä talo paloi, siihen rakennettiin Penttisen talo mm Ala-baari, Kymiyhtiön talo ja Asemanlammen rannassa transportti. Varpaseen päin oli Kasurisen autokorjaamo Esso-huoltoasema jäivän tien alle, Kansallis-Pankin talo Valjasliike, tässä talossa oli myöhemmin huonekaluliike, purettu. Uuden tien varteen rakennettiin Sillankorvan talo KOP, TEX, Ylä-baari ym. Harjulinnaa ei pidä unohtaa.

Olihan niitä ns lättähattuja täälläkin (PU Ennalan kirjoitus), väki lisääntyi Kenkätehtaalle tuli töypaikkoja ja rakennettin paljon. Yksi näkyvimmistä oli varmaan suupaltti kaveri, joka myöhemmin saavutti kansainvälistäkin kuuluisuutta rumpalina. Hän harrasti myös pesäpalloa ja oli vierasjoukkueiden kauhu huutosakissa.

Erittäin mielenkiintoisia kertomuksia. Olen 70-luvun loppupuolella Mäntyharjuun muuttanut ja täällä edelleen. Olen aina ollut kiinnostunut paikallisista vanhoista asioista, rakennuksista ja elämänmenosta. Jatkakaa vain....

kiinnostaa tietää mitä on sijainnut siinä ennen missä tanhuharju on nykyään?

ukulele2 kirjoitti:

kiinnostaa tietää mitä on sijainnut siinä ennen missä tanhuharju on nykyään?

Tanhuharju ... missä sellainen on? En muista kuulleeni.

Eihän ihan radan vieressä ainakaan asemalta kilometrin etäisyydellä ole mitään kerrostaloja, ei myöskään mitään harjua.

hyyry kirjoitti:

Eihän ihan radan vieressä ainakaan asemalta kilometrin etäisyydellä ole mitään kerrostaloja, ei myöskään mitään harjua.

Tuosta vanhasta KOP talosta muistuu viiskytluvun lopulta vain jonkinlainen nahka- ja valjasliike kivijalassa, voi siinä ollut paperikauppa ja radioliikekin. Myöhemmin uuden tien aikaan talossa oli huonekaluliike Paljakka, jossa myytiin myös televisioita.
Kirjakauppoja oli tuohon aikaan Paakkarin kirjakauppa Laineen talon kohdalta puretussa talossa, siirtyi Arava-taloon (Keskiväli) ja Osuuskaupan kirjakauppa nykyisin vielä olevan vanhan osan päädyssä.

Vanhan Työväentalontien (Tanhualantie) ja radan väli.
Tunnelista tulessa oikealla oli Osuuskaupan mylly ja vasemmalla VR:n radanhoitoon kuuluvia makasiineja, jossain siinä myllyä vastapäätä lienee ollut limonaditehdas. Niiden talojen kohdalla oli kuuskutluvun alussa isoja propsipinoja odottamassa lastausta vaunuihin samoin kuin siitä
Lepistön puutarhalle päin (Kiepintie / Ratatie) oli iso puutavaralaani. Muuten tuo alue Osuuskaupan makasiinien takana oli melko pusikkoista. Tanhualantien varressa oli taloja mm Lehtosen talo, jossain talossa taisi olla vähän aikaa vaatetusliike.

On siinä kaksi luhtitaloa...

Kyllähän monista koulun oppilaista tuli "herrojakin", ts. henkisen työntekijöitä, vaikka ei ole tainnut tulla ketään valtakunnan terävään kärkeen kuuluvaa.

Ei kuitenkaan myöhemmin tarvinnut lapion varressa tai sahaa nylkyttäen toimeentuloaan hankkia. Työelämässäkin saattoi olla eläkeikään saakka.

50 vuotta tuli täyteen

Paljonpaljononnea kirjoitti:

50 vuotta tuli täyteen

Eikun 60 vuotta.(matikan ope olisi nyt ylpeä) 😊

Tulee mieleen että yhteiskoulusta erotettiin aikanani määräajaksi kolme oppilasta, vaikka harvinaistahan tällainen oli. Tapahtunutta tekoahan se ei saanut tapahtumattomaksi, mutta olihan varoitukseksi muille oppilaille.
Yhteiskoulukin oli tuolloin niin herraskainen, että rötöstelyt eivät siellä saaneet jalansijaa, sikäli kuin tulivat julki.

Sitä vastoin se, joka anasti toisen pulpetista tämän virsikirjan, jäi rankaisematta.

Yhteiskoulustahan - ja myöhemmästä lukiosta - on muistelmia koulun 50-vuotisen kauden kunniaksi vuonna 1996 julkaistussa kirjassa. On vahinko että koulun 70-vuotista kautta ei viime vuonna ainakaan julkisesti juhlittu.

Mäntyharjulla 50 ja 60 luvulla asuneena muistan hiihtäneeni paikallisesti valmistetuilla suksilla "Korpelaisilla". Valmistaja oli muistaakseni L.Korpelainen ja etuna näillä oli se että suksen katketessa (syystä tai toisesta näin tapahtui, silloin tällöin) sai valmistajalta ostaa uuden suksen katkenneen tilalle.

Poismuuttanut kirjoitti:

Mäntyharjulla 50 ja 60 luvulla asuneena muistan hiihtäneeni paikallisesti valmistetuilla suksilla "Korpelaisilla". Valmistaja oli muistaakseni L.Korpelainen ja etuna näillä oli se että suksen katketessa (syystä tai toisesta näin tapahtui, silloin tällöin) sai valmistajalta ostaa uuden suksen katkenneen tilalle.

Lue lisää

Vai oliko se Manne Korpelainen? Hän asui lähellä Kiiskintietä Kiiskinvuoren takana. Ja minulla oli hänen tekemänsä sukset 70-luvun alkupuolella, kun olin ala-asteella.

Uusi_nikki kirjoitti:

Vai oliko se Manne Korpelainen? Hän asui lähellä Kiiskintietä Kiiskinvuoren takana. Ja minulla oli hänen tekemänsä sukset 70-luvun alkupuolella, kun olin ala-asteella.

Kyllä, olet aivan oikeassa " Uusi_nikki " , myönnän virheeni. Manne Korpelainen oli tämä ammattimies. Hänestä näyttäisi olevan maininta myös MäVi:n historiikissa. Muistan vain että
kouluiässä matka hänen "verstaalleen" aseman seudulta tuntui pitkältä jalan kulkien. Voin vielä mainita että syitä suksien katkeilemisille oli toki monia mutta yksi oli se, että emme kavereiden kanssa panostaneet itse rakennettujen hyppyrimäkien alastulorinteisiin joten, epätasaiset maastot, puiden juuret ja jopa ojat tekivät tehtävänsä. Ja taas oli asiaa Korpelaiselle...

Kirjoittaja limskatehdas taitaa olla pian kahdeksankymppinen ja asemankyläläinen. (Oliko oikein?) On kaiken lisäksi hyvämuistinen.

Kun nyt liike-elämästäkin on ollut puhetta, niin kysäisenpä, oliko asemankylän ja kirkonkylän välillä mitään elintarvikkeita myyvää liikettä? Muistaako joku?

Urheilun alalta täällä oli eräitä mäkihyppääjiä. Olihan vanha mäki hyvässä kunnossa.

Onkohan Mäntyharjulla nykyään yhtään urheilijaa, jonka tulos ylittäisi 50-luvun mäntyharjulaisen urheilijan parhaan tuloksen?

Muistaako joku osuuskaupan kuppilan? Sehän kai oli yleisin kohtauspaikka. Olihan kuppila Harjulinnassakin ja oli asemallakin; viimeksi mainittu avattiin jo viimeistään kello 5 aamulla.

Osuuskaupan kuppila Oma taisi sulkeutua viimeistään iltakahdeksalta ja sen jälkeen ei kylällä paljoa liikuttu ainakaan talvisaikaan. Eipä ollut olutjuottoloita. Väkevätkin oli haettava Mikkelistä.
Televisio ei ollut kovinkaan yleinen vielä 50-luvun lopullakaan. Radiota kyllä kuunneltiin.

hyyry kirjoitti:

Kirjoittaja limskatehdas taitaa olla pian kahdeksankymppinen ja asemankyläläinen. (Oliko oikein?) On kaiken lisäksi hyvämuistinen.

Kun nyt liike-elämästäkin on ollut puhetta, niin kysäisenpä, oliko asemankylän ja kirkonkylän välillä mitään elintarvikkeita myyvää liikettä? Muistaako joku?

Urheilun alalta täällä oli eräitä mäkihyppääjiä. Olihan vanha mäki hyvässä kunnossa.

Onkohan Mäntyharjulla nykyään yhtään urheilijaa, jonka tulos ylittäisi 50-luvun mäntyharjulaisen urheilijan parhaan tuloksen?

Muistaako joku osuuskaupan kuppilan? Sehän kai oli yleisin kohtauspaikka. Olihan kuppila Harjulinnassakin ja oli asemallakin; viimeksi mainittu avattiin jo viimeistään kello 5 aamulla.

Lue lisää

"hyyry" tiedusteli, muistaako kukaan osuuskaupan kuppilan? Kyllä muistan, ehkä vähän toisessa mielessä, nimittäin olimme sellaisia asemankylän "pojan kloppeja" ja olimme silloin tällöin ns. polkupyörä hippasilla. Sen enenpää lajia avaamatta, olin tulossa "pamppulan" mäkeä Osuukaupalle päin niin lujaa kuin nyt jaloista sain irti ja tarkoitus oli kääntyä Tanhualantielle ( Työväentalontie ) joten jarrutin voimakkaasti Katajan kulmalla. No kävi niin että pyörä kaatui ja liuin/rysäytin sen kanssa mainitun kuppilan seinään. Siinä hetken maattuani, nousin ylös ja näin noin puolenkymmentä silmäparia ikkunoissa tarkkailemassa, kuinka "äijän" kävi ja aivan kuin toteavan, "hengittää se vielä " !

Pamppulan mäki, kuten sitä kansanomaisesti silloin nimitettiin, tuo mieleeni tapauksen, jolloin olimme sellaisia ala-aste ikäisiä aseman koululaisia. Olimme kuulleet että junan vankivaunusta oli kahden rotevan poliisimiehen toimesta noudettu putkaan "erittäin vaarallinen vanki". Jännitystä hakien sovimme menevämme illan hämärtyessä ko.mäelle katsomaan, jospa näkisimme vilauksen tästä "hurjan näköisestä, parrakkaasta rosvosta".
Emme ehtineet kuin talon seinustalle kun kuulimme ulko-oven käyvän ja käskevään sävyyn sanan "POJAT............"!
Pyrähdimme eri suuntiin kuin lintuparvi ja sillä nopeudella että lauseen loppuosa jäi kuulematta.
Mieleeni on jäänyt kuinka silloin kunnioitettiin mm. sellaisia auktoriteettejä kuten; poliisi, opettaja ja kouluhammaslääkäri.

Kunnan historiasta on tosiaankin ilmestynyt kaksiosainen teos 1970-luvulla. Teoksen näkee kirjastossa ainakin.
Myynnissä sitä ei ole. Kirjaa on tiettävästi varastoituna kunnantalolla. Menekki on kertoman mukaan ollut niin vähäistä, että tällä menolla kirjaa on saatavilla vielä 2200-lluvulla.

Kirjoitin 10.1.2011
"Virkystyksellä oli lava Kolkkalan alueella nykyisen Kiiskintien varrella, uusi lava Harjulinan vieressä nykyisen Nordean takana. Lava purettiin kuuskytluvun puolivälissä, osa materiaalista meni Tommolansalmen lavan rakenteisiin. Jäntevällä oli lava Työväentalon vieressä."

Kolkkalan lavan tarkaa siaintia en tiedä, voi olla että sekin puretiin viiskytluvulla uuden Harjulinnan ulkolavan tarpeiksi, vuosikymmenet tai rakentaminen ovat hävittäneet jäljet.
Jäntevän ja Harjulinnan lavoistakaa ei liene maastossa mitään merkkejä. Tommolan lava näytti
viime kesänä oleen paikalaan, joskin ulkoapäin aivan erilaiselta kun vuonna 1967, avajaisissa esiintyi Tapani Kansa.

Vielä 50-60-luvuilla yksityisauto oli varsin harvinainen kulkuväline. Tansseihin tultiin jopa talvella useimmiten polkupyörällä. Meikäläinenkin muistaa miten eräänä juhannusyönä tuli pyörällä kotiin Jäntevän lavalta ja sormia paleli.

Lavoja ylläpitivät urheiluseurat. Kun seurojen toiminta alkoi hiipua eikä vapaaehtoisia tilaisuuksien järjestelyihin riittänyt, lavojenkin käyttö alkoi sammua. Jäntevän lava lienee ollut kauemmin pystyssä. Tommolansalmen lava jäi olemaan, mutta sitäkään ei liene hoidettu vuosikymmeniin mäntyharjulaisin voimin.

Talvikautena pidettiin tansseja Harjulinnassa. Oliko niitä myös Työväentalolla, se ei tule nyt mieleen.

Yleensä Mäntyharjun tilaisuuksissa ei paljoakaan tullut käydyksi, jos ne olivat maksullisia. Samalla tavalla on asia tosin nykyäänkin.

Tämän asian mä voin selvittää seuraavalla kerralla, kun käyn Mäntyharjussa. Kolkkalan alue ei ole mulle kovinkaan vieras.... Tosin itse en ole koskaan kuullut, että tuolla olisi ollut tanssilavaa, mutta jos noin muut muistavat, on siihen pakko uskoa.
Katsoin Mäntyharjun karttapalvelusta, että ainakaan enää 1960 kartassa ei Kolkkakan alueen tanssilavasta oli mitään merkintää.

Mäntyharjun Virkistyksen historiikki
http://docplayer.fi/1711430-Mantyharjun-virkistys-ry-n-historia-1920-2010.html

sivu 8 (1949)
Seuraavana vuonna rakennettiin Virkistyksen
vanha tanssilava Hyyryläisen maalle. Näin
hankittiin laajentuneelle toiminnalle varoja ja
siihen seura pystyikin jopa maksamalla
urheilijoille liiton suosittelemat päivä- ja
matkarahat.

sivu 11 (1955)
Virkistyksen rahataloudellinen tilanne oli heikko
ja vanha lava ei enää vetänyt, siirrettiin se
Harjulinnan tontille. Näin alkoi tanssit keväällä
1955.

sivu 13 (1968)
Nyt perustettiin Tommolan lavayhtymä
(9.4.1968), jonka osakkaiksi tulivat: MU-50, sen
kyläseurat ja Virkistys. Suurimmaksi osakkaaksi
tuli Virkistys noin 40 % osakekannasta.
Tommolan lavan avajaiset pidettiin
helluntaiaattona 1968.

Vuosiluku väärin edellisessä kirjoituksessani.
Kannattaa lukea anakin viisitoista sivua, osittain Mr Virkistyksen Sepon kirjoittamaa.

Erinomainen katsaus paikkakunnan urheilunharrastukseen.

Esityksessä ei kuitenkaan osunut näköpiiriin mainintaa hyppyrimäistä ja niiden käytöstä. Nehän eivät tainneet kuitenkaan olla seuran omistuksessa,. Kummankin ja erityisesti uudemman käyttö taisi loppujen lopuksi jäädä aika vähäiseksi. Tulee mieleen että paikallisissa mäkihypyn kilpailuissa esiintyi vain pari mäntyharjulaista. Mäkihyppy ei ilmeisesti kuulunut seuran ohjelmaan.

En muista tarkelleen. Voisiko olla 70-luvun lopulla? Vanha K-hallihan oli nykyisen K-marketin paikkalla.

Alussa lienee nimenä ollut pelkästään K-kauppa. Ei ollut vielä olemassa K-marketteja, -supermarketteja eikä citymarketteja.
Adolf Laukkarisen kauppa oli aikoinaan sekin luultavasti K-kauppa. MIten lie ollut B.Korvenmäen omistaman Ruoka-aitan laita?
Muistaako kukaan muuten, onko keskustassa ollut koskaan suutaria? Ei tule mieleen.

hyyry kirjoitti:

Alussa lienee nimenä ollut pelkästään K-kauppa. Ei ollut vielä olemassa K-marketteja, -supermarketteja eikä citymarketteja.
Adolf Laukkarisen kauppa oli aikoinaan sekin luultavasti K-kauppa. MIten lie ollut B.Korvenmäen omistaman Ruoka-aitan laita?
Muistaako kukaan muuten, onko keskustassa ollut koskaan suutaria? Ei tule mieleen.

Lue lisää

Raikkeruksen Eki oli/on suutari.

hyyry kirjoitti:

Alussa lienee nimenä ollut pelkästään K-kauppa. Ei ollut vielä olemassa K-marketteja, -supermarketteja eikä citymarketteja.
Adolf Laukkarisen kauppa oli aikoinaan sekin luultavasti K-kauppa. MIten lie ollut B.Korvenmäen omistaman Ruoka-aitan laita?
Muistaako kukaan muuten, onko keskustassa ollut koskaan suutaria? Ei tule mieleen.

Lue lisää

Kyllä muistaakseni k-kauppaa kutsuttiin k-halliksi silloin aikanaan, 70-luvulla. Muistaakseni Rantalainen piti sitä. Sen jälkeen siinä rakennuksessa oli k-rauta. Mulle tuli mieleen suutarissa joku Jallu, joka olisi pitänyt "liikettään" vanhan sokoksen puolella lähellä sitä risteystä, missä nykyään on M-kauppa(?)? Joku niistä vanhoista puutaloista siinä risteyksen toisella puolella (en muista tien nimeä, mutta kulkee uutelan tien suuntaisesti).

Hjalmari Viemeröllä (Jallu) oli urheiluliike Kauppatien ja Rinnetien kulmassa vielä seitsenkymmenluvun alussa, talo on edelleen paikalla, hän myös möi ja korjasi polkypyöriä.
Jallu oli monessa mukana Virkistyksen toiminnassa.
Suutari oli Kiepinsalmen sillan kupeessa kuuskytluvun alkupuolelle, niemeä en muista. Siitari piti suutarinverstasta Koivukylässä, oli Kenkätehtaalla töissä, kuten ylempänä mainittu Ekikin.

Totta, muistan nyt tuon , kun kerroit Jallusta. Hän ei ollut suutari, vaan pyöräkorjaaja & myyjä.

Harmi, että tämä asiallinen ketju meni tällaiseksi...olisi ollut mukava kuulla enemmänkin Mäntyharjun historiasta. Pitänee kysellä vanhemmilta siitä lisää.

hyyry kirjoitti:

Alussa lienee nimenä ollut pelkästään K-kauppa. Ei ollut vielä olemassa K-marketteja, -supermarketteja eikä citymarketteja.
Adolf Laukkarisen kauppa oli aikoinaan sekin luultavasti K-kauppa. MIten lie ollut B.Korvenmäen omistaman Ruoka-aitan laita?
Muistaako kukaan muuten, onko keskustassa ollut koskaan suutaria? Ei tule mieleen.

Lue lisää

Ainakin 60 luvulla oli Suutarin Onni. Varpasentien laidassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin 60 luvulla oli Suutarin Onni. Varpasentien laidassa.

Korjaan:Siitarin Onni

Nykyään menestykseen voi tähdätä muutoinkin kun maisterin tutkinnolla. Elämässä voi pärjätä esimerkiksi kansainvälisen uran hankinnalla tai vaikkapa menestyneenä kiinteistösijoittajana, taiteilijana jne.

Meidän pitäjässä näitä menestyjiä on, siksi kannattaa tulla tai jopa muuttaa tänne!

Eivät ole suosittuja edes Suomessa puhumattakaan, että edes tunnettaisiin ulkomailla.

Minun muistissani ei ole tällaista kuvattua virkamiestä "isoine moottoripyörineen"
Taitaa olla ns kaupunkilekendaa vaikka Mäntyharju mainitaankin.

satujajasatuja kirjoitti:

Minun muistissani ei ole tällaista kuvattua virkamiestä "isoine moottoripyörineen"
Taitaa olla ns kaupunkilekendaa vaikka Mäntyharju mainitaankin.

Muistaa asian meikäläinenkin. Kyllä täällä todella ulosottomies oli moottoripyörineen. Nimikin tulee mieleen, mutta jääköön mainitsematta.

Ei Mäntyharjussa ole ikinä ollut porvaristoa. Kaikki ovat olleet metsäläisiä ja asuneet savupirtissä aina näihin päiviin saakka!

Vain-yksi-menestyvä-on kirjoitti:

Ei Mäntyharjussa ole ikinä ollut porvaristoa. Kaikki ovat olleet metsäläisiä ja asuneet savupirtissä aina näihin päiviin saakka!

Kyllä täällä savupirteissä on asuttu ammoisista ajoista.

Savupirtitkin ovat kehittyneet. nykyään niissä on parkettilattia. Savupirtin nurkassa on piano. Seinillä on Albert Edelfeldin maalauksia sekä muutama Pablo Picasson tekemä teos. On myös ranskalaista impressionismia.

Savupirtin kirjasto on myös laaja. Se käsittä tosin vain noin 2000 teosta. On meikäläistä 1930-luvun kirjallisuutta , ensipainoksia muuten. Savupirtin asukkaat ovat myös hyvin kielitaitoisia. Kirjaston hyllyillä on alkukielillä Victor Hugon, Leo Tolstoin sekä Johann Wolfgang von Goethen teoksia.

Myös digitalisaatio on pirtissä pitkällä. Lämmityksen järjestely on pitkälti automatisoitu. Halot saadaan omasta metsästä.

Savupirtin pihalla on isännän käytössä oleva BMW vuosimalli 2017. Emäntä taas ajelee tänä vuonna valmistuneena Nissan-merkkisellä hybridiautolla. Lisäksi pihassa on vielä ökymaasturi.

Tarpeetontahan on korostaa, mutta sanottakoon kuitenkin: kyllä täällä menee lujaa, vaikka asutaankin savupirteissä

että.savupirtissä.eletää kirjoitti:

Kyllä täällä savupirteissä on asuttu ammoisista ajoista.

Savupirtitkin ovat kehittyneet. nykyään niissä on parkettilattia. Savupirtin nurkassa on piano. Seinillä on Albert Edelfeldin maalauksia sekä muutama Pablo Picasson tekemä teos. On myös ranskalaista impressionismia.

Savupirtin kirjasto on myös laaja. Se käsittä tosin vain noin 2000 teosta. On meikäläistä 1930-luvun kirjallisuutta , ensipainoksia muuten. Savupirtin asukkaat ovat myös hyvin kielitaitoisia. Kirjaston hyllyillä on alkukielillä Victor Hugon, Leo Tolstoin sekä Johann Wolfgang von Goethen teoksia.

Myös digitalisaatio on pirtissä pitkällä. Lämmityksen järjestely on pitkälti automatisoitu. Halot saadaan omasta metsästä.

Savupirtin pihalla on isännän käytössä oleva BMW vuosimalli 2017. Emäntä taas ajelee tänä vuonna valmistuneena Nissan-merkkisellä hybridiautolla. Lisäksi pihassa on vielä ökymaasturi.

Tarpeetontahan on korostaa, mutta sanottakoon kuitenkin: kyllä täällä menee lujaa, vaikka asutaankin savupirteissä

Lue lisää

Vai että Pablo Picassoa......

Missä on pitäjän vanhan ajan diskoteekit nykyään? Motellin alakerrassa taisi olla disko ennen vanhaan 1970-luvulla? Missä nuoriso käy joraamassa nykysin? Onko viihteellisin paikka jokin tälläkin palstalla usein mainittu kartano (paljuineen)?

Tuo on totta. Viihteellisin paikka löytyy sieltä.

Picasso on liian korkealentoista useimmille mäntyharjulaisille. Täällä tykätään enemmän elämää lähellä olevasta taiteesta, jota muuten menestyksekkäästi paikkakunnalla tuotetaan. On sitäpaitsi enempi naisten mieleen paikallinen tarjonta.

Se rakuunan ja laivatytön jälkeläinen. Ei kuninkaallisia mäntiksiä lainkaan.

Pitkä oli matka pullon perään. Eikö muka kukaan keittänyt korven kyyneleitä takamehtässä ja myynyt keitoksiaan?

Tuli mieleen kysymys teiden nimistä ns. Itä-Berliinissä.

Teiden nimissä on kaksi henkilönnimeä. On Taavetintie ja lyhyt Tommintie pallokentän eteläpuolella. Nämä selvästikin viittaavat joihinkin vastaavan nimisiin henkilöihin. Keihin?

Aikaisemmin alueella tunnettiin myös "kaksakkasen (siis: kaks-akkasen) tie, joskaan nimi ei ollut virallinen. Onko tietoa nimen taustasta?

että.keistä.kyse kirjoitti:

Tuli mieleen kysymys teiden nimistä ns. Itä-Berliinissä.

Teiden nimissä on kaksi henkilönnimeä. On Taavetintie ja lyhyt Tommintie pallokentän eteläpuolella. Nämä selvästikin viittaavat joihinkin vastaavan nimisiin henkilöihin. Keihin?

Aikaisemmin alueella tunnettiin myös "kaksakkasen (siis: kaks-akkasen) tie, joskaan nimi ei ollut virallinen. Onko tietoa nimen taustasta?

Lue lisää

Nimi Taavetintie viittaa mahdollisesti erääseen paikalliseen liikemieheen, joka asui kyseisen tien yläpäässä sotien jälkeen.
Kaks'akkasen tie tunnettiin ainakin 50-luvulla, mutta karttoihin se ei ole päässyt.

Elä mainitte

Paljon on muuttunut noista ajoista, Hieman tuon ajan jälkeen motelli oli voimissaan ja 80-luvulla surisi vielä vireokamera, mutta nykyään äänen ja kuvan tallennus- ja toistolaitteet ovat varsin hiljaisia. Oli hienoja esiintyjiä motellin parketilla ja diskokin! Pitäjämme on saavuttanut mainetta taide- ja kartanopitäjänä ja niimpä Mänt´harju tunnetaan ympäri maailmaa aina Venetzshuelaa myöten! Autot muuttuneet piikkinokka-mosseista verrareiksi. Ah näitä äveriäitä aikoja!

SuurenluokanStara kirjoitti:

Paljon on muuttunut noista ajoista, Hieman tuon ajan jälkeen motelli oli voimissaan ja 80-luvulla surisi vielä vireokamera, mutta nykyään äänen ja kuvan tallennus- ja toistolaitteet ovat varsin hiljaisia. Oli hienoja esiintyjiä motellin parketilla ja diskokin! Pitäjämme on saavuttanut mainetta taide- ja kartanopitäjänä ja niimpä Mänt´harju tunnetaan ympäri maailmaa aina Venetzshuelaa myöten! Autot muuttuneet piikkinokka-mosseista verrareiksi. Ah näitä äveriäitä aikoja!

Lue lisää

Mäntyharju tosiaan tunnetaan maailmalla.

Ollessani kerran ulkomaanmatkalla Borneon saaren eteläosassa alkuperäisväestön parissa, joku siellä asuvista - heimän päällikkö muuten - kysäisi minulta tulkin välityksellä, mistä olin kotoisin. Päätin vähän pilailla ja sanoin : No Mäntyharjulta tietenkin, minkä tulkki käänsi.

Kun ympärillä olevat paikalliset ihmiset kuulivat, kuului ensin ihmetyksen huokaus, minkä jälkeen ihmiset ilmaisivat ilonsa ja rupesivat tanssimaan ja heiluttelemaan erehdyttävästi pesäpallomailan näköisiä puisia esineitäl

Kysyin tulkin välityksellä, mistä oikein oli kyse. Tämä keskusteli heimopäällikön kanssa ja erotin , miten heimopäällikkö moneen kertan toisteli: Määäännnttyyyhhaaarjju Männttyyyharju, Mäntyajrrrrjjju.-

Selvisihän syy sitten: Olivat kuulleet mäntyharjulaisten laaja-alaisesta taiteen, urheilun ja tanssin harrastuksesta. Olivat jopa yrittäneet pelata pesäpalloa tehtyään palloja puusta. mutta ne katosivat yhtenään viidakkoon. Ojivat sitten tosin kyllästyneet kyseiseen peliin ja ruvenneet pelaamaan sählyn tapaista peliä..

Jotkut luulivat että se on jossakin Amerikassa, toiset epäilivät Afrikkaa sen sijaintipaikaksi. Kun mainitsin sen olevan Suomessa, totesivat ihmetellen, etteivät olleet koskaan kuullutkaan sellaisesta maanosasta..

Oli ilo todeta' tuollaisessakin tilanteessa, miten tunnettu ja maineikas tämä rakas kotiseutu maailmalla onkaan..

jallu_g kirjoitti:

Mäntyharju tosiaan tunnetaan maailmalla.

Ollessani kerran ulkomaanmatkalla Borneon saaren eteläosassa alkuperäisväestön parissa, joku siellä asuvista - heimän päällikkö muuten - kysäisi minulta tulkin välityksellä, mistä olin kotoisin. Päätin vähän pilailla ja sanoin : No Mäntyharjulta tietenkin, minkä tulkki käänsi.

Kun ympärillä olevat paikalliset ihmiset kuulivat, kuului ensin ihmetyksen huokaus, minkä jälkeen ihmiset ilmaisivat ilonsa ja rupesivat tanssimaan ja heiluttelemaan erehdyttävästi pesäpallomailan näköisiä puisia esineitäl

Kysyin tulkin välityksellä, mistä oikein oli kyse. Tämä keskusteli heimopäällikön kanssa ja erotin , miten heimopäällikkö moneen kertan toisteli: Määäännnttyyyhhaaarjju Männttyyyharju, Mäntyajrrrrjjju.-

Selvisihän syy sitten: Olivat kuulleet mäntyharjulaisten laaja-alaisesta taiteen, urheilun ja tanssin harrastuksesta. Olivat jopa yrittäneet pelata pesäpalloa tehtyään palloja puusta. mutta ne katosivat yhtenään viidakkoon. Ojivat sitten tosin kyllästyneet kyseiseen peliin ja ruvenneet pelaamaan sählyn tapaista peliä..

Jotkut luulivat että se on jossakin Amerikassa, toiset epäilivät Afrikkaa sen sijaintipaikaksi. Kun mainitsin sen olevan Suomessa, totesivat ihmetellen, etteivät olleet koskaan kuullutkaan sellaisesta maanosasta..

Oli ilo todeta' tuollaisessakin tilanteessa, miten tunnettu ja maineikas tämä rakas kotiseutu maailmalla onkaan..

Lue lisää

Kyllä totta tosiaan liikekeskus ja koko pitäjä on mennyt harppauksin eteenpäin vuosikymmenien saatossa! Paljon on tapahtunut ja hyvin moni on tänne tullut ja uralleen nostetta saanut kantaväestön avuliaalla opastuksella! Niillä opeilla mitä on täällä saanut, vaikka lyhyellä käynnillään, on ne opit kantaneet useimmiten kansainväliselle uralle!!