Moi! Voisitteko listata tähän saamenkielisiä sukunimiä, tarttisin niitä yhtä juttua varten. :) kiitos!
Saamenkielisiä sukunimiä?
2+11
92
20021
Vastaukset
- On niitä joitakin
Suurin osa saamelaisista asuu Norjassa ja Ruotsissa ja heistä monella on aivan tavallinen norjalainen tai ruotsalainen sukunimi. Oikeastaan suurella osalla Suomen saamelaisistakin on tavallinen suomalainen sukunimi.
Sukunimet lienevät alun perin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Venäjän kirkkojen tuomaa tavaraa. Saame ei ollut 1600-1700-luvulla(kaan) kirkon kieli. Monet saamelaiset saivat siksi skandinaavisen tai suomalaisperäisen sukunimen, monia sukunimiä myös suomalaistettiin/ruotsalaistettiin/norjalaistettiin. Jotkut vaihtoivat vapaaehtoisesti saamelaisen sukunimensä johonkin enemmistökieliseen nimeen. Kolttasaamelaisten sukunimet ovat historiallisis-uskonnollisista syistä johtuen venäläisperäisiä (esim. Fofonoff, Jefremoff, Semenoff). Pohjois-Ruotsissa joillakin saamelaissuvuilla on suomalaisperäinen sukunimi, mahdollisesti kristinuskoon (Lestadius?) liittyvistä syistä. Esimerkiksi Kuhmunen.
Monet puhtaasti saamelaisiksi miellettävät sukunimet ovat Suomessakin em. syistä johtuen skandinaavisperäisiä (esim. Guttorm, Magga), taikka sitten saamen kielestä suomen kieleen "väännettyjä", kuten mahdollisesti Aikio, Nuorgam, Morottaja.
Tässä on joitakin sellaisia sukunimiä, jotka eivät ainakaan ensi silmäyksellä vaikuttaisi olevan skandinaavisia tai suomalaisia nimiä, ja ne siten voivat mahdollisesti olla saamenkielisiäkin:
Turi, Omma, Allas, Mangi, Rist, Labba, Kitok, Pentha, Bongo, Kroik, Lasko, Stålka, Buona, Hatta, Vuolab, Nutti, Niia, Anti, Pirak, Sparrok, Gaino, Mienna, Pilto, Sevä, Utsi, Simma, Kuoljok, Svonni, Skum, Sara, Kåven, Oskal, Proksi, Sikku, Lapje, Lodda, Doj.
Magga (mahdollisesti skandinaavisesta naisen etunimestä?)
Em. nimet ovat kaikkialta saamelaisalueelta, osa niistä on nykyäänkin käytössä, osa jo kadonneita.- Jdn
Sarri
- rea_ink
Bongo ja Sunna
- Anonyymi
Magga sukunimi voi juontaa nimestä Mgdaleena, kun joskus on pakkokäännytetty kristinuskoon katolilaisella tavalla. Ruotsissa Magga on tytön nimi. Mama Raili
P: Näkkäläjärvi, Länsman, Laiti, Valkeapää
I: Morottaja, Sarre, Saijets, Mattus
K: Sanila ja lukuisia -off-päätteisiä
Tää tieto kattaa ainakin jonki verran, mä en uskalla kirjoittaa niitä tähä ;p- vs vs
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.
Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.
-off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.
1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.
Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.
Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun. vs vs kirjoitti:
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.
Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.
-off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.
1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.
Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.
Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.Valkeapää on myös suomalaisilla käytössä, sen tiedän.
P.S. Mä oon viiä niin nuori, etten tajuu oikee mitää vielä.- kysyn1
Mitä tarkoittaa nuo P: I: ja K: ?
- Mummu3
vs vs kirjoitti:
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.
Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.
-off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.
1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.
Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.
Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.Boine on ainakin saamilielinen, sillä saamelais-norjalaisella laulajalla on sama sukunimi -Marie BOINE-
- Anonyymi
vs vs kirjoitti:
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)? Näkkäläjärvi ja Morottaja ovat saamen kielestä suomeen väännettyjä, eivät nekään siis ole saamenkielisiä nimiä, vaikka saamelaisten sukunimiä ovatkin. Länsman on taas skandinaavinen nimi.
Sarre, Saijets, Mattus ja vielä Laitikin voivat ehkä olla saamenkielisiä nimiä. Sanilan perään laitan kysymysmerkin, vaikutaa suomenkieliseltä.
-off-päätteiset nimet ovat kaikki venäläisperäisiä, ei siis saamenkielisiä.
1. vastaajan esittämä lista: Sara lienee skandinaavinen nimi, samoin Magga.
Listaan voisi lisätä vielä nimet Boine, Sokki, Vars, mutta noista nyt on vaikea sanoa varmuudella ovatko ne jotakin saamen kieltä. Pitäisi olla joku kieliasiantuntija vastaamassa.
Saamelaisillahan ei alun perin ollut sukunimiä siinä muodossa kuin me nyky-yhteiskunnassa ymmärrämme. Toki kaikilla oli yksilöitävissä oleva nimi ja sukutietoisuus oli paljon suurempi kuin nykyaikana. Ei siis ole kysymys siitä, etteivätkö saamelaiset olisi ennen vanhaan tienneet, ketkä kuuluvat mihinkin sukuun.Kenelläkään ei ollut sukunimiä. Sukunimet tulivat pakolliseksi vasta 1900 luvulla.
- Ristiriemani
Junkka,Jatko,Pankka,Huono,Sauva,Pitkä,Rampa ja Musta.Jatko, Junkka,Pankka, Pitkä ja Sauva ovat Kuusamon metsäsaamelaisia sukunimiä, ainakin Jatko-suku eleleee Norjan lapissa. Muut nimet ovat ainakin Suomesta kadonneet.
- Kes
Kyllä Mustan inarinsaamelainen suku elää yhä Inarissa. Nimi Musta tosin on suomen kieltä ehkä saamea.
- Korpimarja
Kertoo aika paljon kirkon asenteista saamelaisia kohtaan kun se antoi heille sellaisia sukunimia kuin Huono, Sokea, Rampa, Hurri taikka Ruotsin Lapissa Marakatt tai Blind.
- Ristiriemani
Korpimarja kirjoitti:
Kertoo aika paljon kirkon asenteista saamelaisia kohtaan kun se antoi heille sellaisia sukunimia kuin Huono, Sokea, Rampa, Hurri taikka Ruotsin Lapissa Marakatt tai Blind.
Näin ompi, kyllä olis kirkolla korkea aika pyytää anteeksi saamelaisilta !!!! Kirkonmiesten asenteesta kertoo jo ikivanha sanonta Lapinpappi Gabriel Tuderuksesta " Tuderus tuo herran pappi jota pelkäsi lanta ja lappi "
- Musta mieki
Kes kirjoitti:
Kyllä Mustan inarinsaamelainen suku elää yhä Inarissa. Nimi Musta tosin on suomen kieltä ehkä saamea.
Mustan suku muutti Inariin Sompiosta.
- Kuusamonopas
Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.
- Anonyymi
Kuusamonopas kirjoitti:
Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.
Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.
Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.
Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla.Kantasaamea on puhuttu Äänisen alueella 200-500 jaa. Sieltä kolme leviämissuuntaa. Luoteeseen (nykysaamenkielet), pohjoiseen (turjansaame), länteen (Pirkanmaa, Satakunta, Upplanti, Taalainmaa). Pirkanmaan kieli (paikannimistön perusteella) on lähellä turjansaamea ja uumajansaamea mutta sukulaisuus nykyään puhuttuihin saamenkieliin on hyvän paljon kaukaisempaa.
- Anonyymi
Kuusamonopas kirjoitti:
Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.
Hei! Kerroppa, mihin perustat tietosi siitä, ettei Kuusamossa ole saamelaisia.? Minä teetin dna-testit, joiden mukaan minussa on vielä 32%venäläistä ja sukutaulussa ensimmäinen esi-isäni, josta on tietoa, Joun Oula
. - Anonyymi
Kuusamonopas kirjoitti:
Kuusamossa on kirjoihin merktty lappalaiselinkeinojen harjoittajia . On vääri n puhua saamelaista Kuusamon yhteydessä. Lappalaisista 1600-luvun alkupuolella Lappalaisista on joku ehkä ollut saamelainen. 1700-luvun alussa ehkä ei juuri kukaan.
Olikos silloin saamelaiselinkeinoa vielä edes keksitty?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lappalainen ja saameklainen - ikikiista.
Suomen alueella saamelaisia asui Hämeen Lempäälässä vielä 1400- luvulla.
Pohjois-Savossa vielä 1600 -luvulla.
Olettaisin, että Kuusamossa erämaissa puhuttiin saamea vielä hyvin 1700 -luvulla.Missä kirjoitettu saamelaisia asuneen Lempäälässä, Savossa jne? Mitä itse olen lukenut ne ovat olleet lappalaisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä kirjoitettu saamelaisia asuneen Lempäälässä, Savossa jne? Mitä itse olen lukenut ne ovat olleet lappalaisia.
Niilo22 lienee Lempäälän ainoa jälellä oleva saamelainen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei! Kerroppa, mihin perustat tietosi siitä, ettei Kuusamossa ole saamelaisia.? Minä teetin dna-testit, joiden mukaan minussa on vielä 32%venäläistä ja sukutaulussa ensimmäinen esi-isäni, josta on tietoa, Joun Oula
.Kuusamon lappalaisten jälkeläisiä ei "oikea" saamelaisuus tunne.
- rukajärvi
mistäpä nämä ovat tulleet? äärelä, hetta, poikela, kustula, jumppanen
- KotiRohvessori
Hetta ja Kustula norjasta mie luulen, ainaki esi-vanhemmat. Jumppanen on tietääkseni Jomppanen ja ovat Inarin menesjärveläisiä. Äärelä ja Poikela ovat saamelaistuneita suomalaissukuja ainaki osittain. Kaikki muut ovat saamelais-sukuja.
- Diehtu
Äärelä melko uusi nimi tulee laitimmaisen talon mukaan ja on sitten äärimmäinen ja sitä ennen oli Jeesiöjärvi ja ennen sitäkin oli toinen nimi.Heitä oli neljä veljestä ja yksi sisar joista kolme veljestä,sisar ja vanha Laitinmuori joka hedän äiti muuttivat Paatsjoelle.Yksi veljeksistä joka jäi Laitiin otti nimekseen Äärelä ja muut ehkä nyky venäjällä osa ehkä vaikuttaa Inarissa Ranta ja Äärelä nimissä. Hetta Hietaniemi nimestä josta myös Enontekiön Hetta paikan nimi saanut alkunsa ensimmäisen uudis asukkaan mukaan ja lyhennne sanasta.Muista ei tietoa minulla ainakaan
- Lemppanen
Diehtu kirjoitti:
Äärelä melko uusi nimi tulee laitimmaisen talon mukaan ja on sitten äärimmäinen ja sitä ennen oli Jeesiöjärvi ja ennen sitäkin oli toinen nimi.Heitä oli neljä veljestä ja yksi sisar joista kolme veljestä,sisar ja vanha Laitinmuori joka hedän äiti muuttivat Paatsjoelle.Yksi veljeksistä joka jäi Laitiin otti nimekseen Äärelä ja muut ehkä nyky venäjällä osa ehkä vaikuttaa Inarissa Ranta ja Äärelä nimissä. Hetta Hietaniemi nimestä josta myös Enontekiön Hetta paikan nimi saanut alkunsa ensimmäisen uudis asukkaan mukaan ja lyhennne sanasta.Muista ei tietoa minulla ainakaan
Äärelä on ainakin lapista ja tällä hetkellä yksi Lapin Äärelä asuu Turun lähellä pienessä Auran kunnassa ja on kirkkoherrana siellä!
- Sukuguru
Äärelä tulee alkuaa Pello Kolari suunnalta, Hetta tulee Matarengin suunnalta alkuaan 1600 luvun lopulla Hettaan. Poikela tulee Kemin Alapakkolasta ja Kustula on Sodankylän suku.
- Anonyymi
Hetta suku tuli Matarengistä, talonpojan poika.
- Anonyymi
Sukuguru kirjoitti:
Äärelä tulee alkuaa Pello Kolari suunnalta, Hetta tulee Matarengin suunnalta alkuaan 1600 luvun lopulla Hettaan. Poikela tulee Kemin Alapakkolasta ja Kustula on Sodankylän suku.
Juuri näin. Ja näistä tuli ikiaikaisia saamelaisia.
- Anonyymi
Hetta on Tornionjokivarren vanhimpia talonpoikaissukuja, jonka eräs jäsen muutti kalakentälleen nykyisen Enontekiön kirkonkylän, Hetan, paikkeille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Ja näistä tuli ikiaikaisia saamelaisia.
Elikkä sitä itteä, alkuperäistä lappilaista kansaa.
- asun utsjoella :D
mun sukunimi on guttorm
- teura
Jomppanen voisi olla sama nimi, kuin suomalaisten tarujen Joukahainen. Joukahaisten suku asuin niinkin etelässä kuin Hämeenkyrössä vielä keskiajalla. Olisiko ollut saamelainen suku?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jompainen
Muutenkin suomalaisesta ja karjalaisesta tarustosta löytyy useita lappalaisen tai Pohjolan väen nimityksiä, joista joku voi olla kulunut väännös historiallisesta, jopa esikristillisestä saamelaisesta nimestä. Joukahaisen/Jompaisen lisäksi mieleen tulee ainakin Louhi, sekä hänen kotipaikkansa Vuojola. - 222
Tarinan mukaan Pohjois-Savossa Siilinjärvellä eli noita ja mahtimies nimeltään Pura. Siilinjärvi on saanut nimensäkin siitä, että siellä on ollut lapinkylä. Olisiko Pura väännös saamelaisnimestä? Mikä sen saamelainen muoto voisi olla?
- Purra
Siilinjärvellä (Pohjois-Savossa) oli vielä keskiajalla saamelaisia. Pura voisi hyvinkin tulla saamelaisesta "hyvää" tarkoittavasta nimestä jonka lähin vastine nykysuomessa olisi "paras".
- tässävieläjotaki
Gaup, Tornensis, Juuso, Eira, Logje
Vielä on vaikka kuinka paljon.- Okoyr
Vikeväkorva
Ainakin - Anonyymi
Juuso-suku on pellolaista talonpoikaista, Tornensis Matarengin pappissukua jne
- off sukuinen
-off päätteiset sukunimet kuten fofonoff, feodoroff, fedotoff, ljetoff, koputoff, semenoff yms. Ovat kolttasaamelaisia / itäsaamelaisia sukuja ja vaikka ovat nykyisen venäjän puolelta niin tämä alue on ollut suomen aluetta ennen kuin petsamon alue jäi venäjälle. Eli ihan yhtä saamelaisa kun kaikki muutkin saamelaiset.
- Sukututkia
Von Rippzwchengen ja af Götterstömmen, kuuluja saamensukuja.
- avutonttu
Hop! Kun kerran tiedätte noin paljon niin lopetan metsästämiseni tähän ja pyydänkin teiltä neuvoa. :)
Tarvis saada sellanen sukunimi joka ois saamelainen, mutta myös suomalainen. Eli periaatteessa sukunimi joka kuullostaa ihan "tavalliselta" suomalaiselta sukunimeltä mutta oiskin myös saamelainen. Oisko tuo ylempänä mainittu Ranta sellanen? Oisko muita ideoita?- Anonyymi
Enontekiön Ranta-suku on muoniolaista talonpoikaissukua.
- Miten olisi vaikka
Valkeapää?
- siteeraten
Eihän Valkeapää ei ole saamenkielinen sukunimi. Eikö se ole ihan puhdasta suomea (valkea pää)?
- Anonyymi
Välkeapäät tulivat myöhäisessä vaiheessa Kannakselta
- Paltto?
Paltto?
- Anonyymi
Paltto - palttua Paltto-kettu oli semmonen joka oli kerran maistanu myrkkyä ja siittä selviny. Ei maistanu toista kertaa. Tuntuu erinomaisen suomalaiselta sanalta
- KotiRohwessoori
Lantto
- keminkylä
Saija, Miulus, Kuosku, Värriö, Kurisia, Keitsa, Hari
- keminsompiontampio
Stubb, Sipilä, Soini, Orpopiru.
- Typerääkin
No jopa joo. Saamelaiseksi ei- suomalaiselta vaikuttavan sukunimen perusteella? Uppoaa tietämättömiin tuomareihin, joilla ei ole saamelaisista muuta sivistystä kuin mitä luulevat tiedoksesi saamelaisista eli mitä ovat lobbaajilta kuulleet ja SK: sta lukeneet.
- kulukija
koria, tenno, pitkä, paltto, musta, saijets
- Kauvvilov
Kyrö, Kýrónsephúi, Vanhamaa, Rouvenjarga, Nelliö, Niilas, Karvus, Kumpióh, Vettus, Impiö, Kavvuus, Leukhu, Suđđim, Põrriađ, Kaltuš, Mainniaš, Veskùnjarga, Tornuđ, Kulpiđ, Geŋŋieđ, Porsanger, Šarkõjah, Biggãs, Muštah, Bêavvaš, Kaldui, Tjìenđa... Onhan näitä muinaisia nimiä vanhoissa kirjoissa kulttuurikeskus Sajoksen arkistossa. Osa on Norjasta, osa Inarista, järviseudulta. Kyrö on Pohjanmaalta Isostakyröstä, Vanhamaa on alkuperäinen Veskùnjargalainen, nykyisinkin käytössä oleva. Kulpiđ on suomalaistunut Kulppi, Biggãs on enemmän tunnettu Bigga-etunimestä, Porsanger on antanut nimeä Porvoolle (Porgå, Porgang, ovat norjaa ja kantana Bor-Por -alkuiset sanat.
- seku__vain
Voi hyvä tavaton senthän, moai letne "äimänkäki".
- Per-kel
Nythän herjan heitit ! Kyllä Borgå tulee sanoista borg ja å, siinä kun ruotsinkielellä on linna joenrannalla.- Joten Porvoon suomenkielinen nimi on oikeastaan Linnajoki :)
- Saamelainenmies
Magga.Ralli ajoi joskus saamelainen Ailu Magga.
- Alkuperä
Onko Säärelä suomalaista vai saamelaista sukua?
- Anonyymi
Tämä kiinnostaisi
- vallelainen
valle (Walle)
- Valkol
Kyllä Musta-nimisiä vielä on. Yksikin asui Vantaalla.
- Musta-on-suomea
Musta, selvää suomen kieltähän tuo on.
Vai tavataanko saamelaiskielissäkin samanlaista "musta"-sanaa kuin suomen kielessä? Kun sukulaiskielistä kuitenkin on kyse.
Aloituksessa kysellään saamenkielisiä sukunimiä. Ei suomenkielisiä sukunimiä, joita saattaa esiintyä saamelaisillakin. - Saamelainen
Voi hyvää päivää mitä potaskaa...
- Anonyymi
Saamelainen kirjoitti:
Voi hyvää päivää mitä potaskaa...
Totuus on armoton. Kannattais totuuskomissionkin kuunnella muitakin kuin s-laisia
- Lappi79
Mites Luukkonen onko se saamelaista sukua?
- Ei-ole-saamelainen
Vanha savolais-karjalainen sukunimi ja hyvin yleinen, myös muodossa Luukkanen, Luukkainen jne. Venäjän puolella asuvilla (Aunus ja Viena) ortodoksikarjalaisilla myös muodossa Lukin.
- ikäpäivä
Eikös ole joku samantapainen muinainen saamelaisnimi kuitenkin olemassa? Se nimi, mistä on myös väännetty Kalevalan "Louhi". Ihan kuin olisin kuullut sellaisesta, mutta ei tule vain mieleeni.
- Ikäpäivä
Avutontun kysymykseen vastatakseni: Akmeeli eli suomeksi Ikämieli on saamelaisnimi, jolla on vakiintunut ja samaa tarkoittava suomenkielinen rinnakkaismuoto.
- Sukua
Luukonen on jostain tuolta venäjän puolelta keskisuomen kohilta. Isän äiti oli nimittäin omaa sukuaan Luukkonen ja mummun vanhimmat veljet asuivat siellä vielä ja kun sota syttyi tulivat pojat kävellen lehmien kanssa pois sieltä. Joskus he sinne palasivat ,mutta sotaa pakoon taas lähtivät ja asettuivat lopulisesti piehinkiin.
- Anonyymi
Akmeeli oli tunnettu lappalainen
- SabmelaS
Länsman ei kuulu tähän listaan, se on norjan Lille sukua.
Hei. Kommenttini ei varsinaisesti liity, tai no liittyy.. Saamelaisiin sukunimien. Isäpuolen sukua , juuria ja vaiheita selvittelen ja tunne identiteetissäni, oloissani on aina ollut se että koen olevani koltta mummoni puolelta. Vähän vastauksia, kierteleviä olen saanut. Kielimuuri tulee vastaan saadakseni selville kirkonkirjoista mitään.
Kysyisinkin nyt apuja tämän foorumin kautta asian selvittämiseksi.
Isäni äiti Olga Anttonova Jefremoff , Nemtsikovien sukua s.1903 Petsamo, Kaakkurinkylä?
Valittunsa Aleksanteri Ivananpoika Ivanoff s. Tunkua/ Suikujärvi? 1907
Häät vihittiin 1039 Lapset synnyit siellä Petsamosta.- Länskä
Holmberg, Helander, West
- holck
Onko Holck saamelaista sukua?
- Eisuomensukua
Saamelaisilla on omat Saamenkieliset sukunimityksensä, jotka ovat täysin erilaiset kuin saamelaisten viralliset sukunimet. Näin ihmisellä voi olla useita sukunimiä eri esivanhempien mukaan.
- tuppervaara
lappa,kuttormi,saijetsi,aikijo,paatari,ketsepuhunus.karhakistos.
- lantalainen
Olisiko Jesk saamea?
- keminsaamelainen
Värriö (harju)- saamea ja suku saamelainen. Neitola - nimi tulee saamenkielestä ja tarkoittaa niittyä(neitto) , suku saamelainen. Ara- saamenkielestä tark. ilm. tulisijaa, saamelainen suku. Lokka -saamenkielestä tuleva nimi tark tietyn tyyppistä vaaranlaitaa tai vaaraa- saamelainen suku. Kurisija- saamelainen suku jolle annettu tuollainen suomenkielinen nimi. Keitsa- saamelainen nimi ja suku. Saija-saamelainen nimi ja suku. Miulus- saamelainen nimi ja suku. Suikki- saamenkielen hiihtäjä-sanasta tuleva sukunimi ja suku saamelainen.
- Kerrokerrovaan
Tulee hyvä mieli kun oma sukunimi sanotaan (laiti) :)
holck ei ole saamelainen sukunimi koska se tulee euroopasta nimeni on holck ja sukuni tulee tanska ja ruotsi.
- SukujenTuttu
Saamelaisilla EI ole saankielisessä puheessa sukunimiä. Ihminen identifioidaan sen perusteella, mihin sulkuihin hän kuuluu. Sukujen nimitykset eivät noudata virallisia. sukunimiä. Ei ole saamelaista ilman saamelaista sukuyhteisö.
- Anonyymi
Ennen sukunimilakia länsisuomalaisillakin oli oma tapansa tunnistaa ihmiset ilman varsinaisia sukunimiä. Länsi-Suomessa vain osalla rahvaasta oli sukunimet. Sukutaustat toki tunnettiin, mutta niihin ei viitattu sukunimillä.
Vaikka Lapin saamelaisilla ei ole perinteisesti sukunimiä, niin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa saattoi saamelaisillakin olla sukunimet. Osa savolaisten ja karjalaisten sukunimistä on itse asiassa saamelaista taustaa, koska suvutkin ovat saamelaista alkuperää. Sukunimien antaminen Itä-Suomessa saattoi jopa olla saamelaisilta peräisin.
Saamelaisia on muinoin asunut paljon laajemmalla kuin nykyisin, ja laajalle alueelle on mahtunut hyvinkin toisistaan poikkeavia saamelaiskulttuureita. Jäljelle jääneet pohjoisen saamelaiskulttuurit edustavat vain yhtä tai muutamaa saamelaisuuden kulttuurista haaraa. Mikään ei todista, että tämä säilynyt haara olisi ollut muinaiselle saamelaisuudelle tyypillinen. Saamelaisuuden varhaisin keskus oli ilmeisesti järvi-Suomessa, ja siellä saattoi olla "tyypillinen" saamelaisuus, mitä se sitten ikinä olikaan. Nämä ihmiset tekivät lapinraunioiksi kutsuttuja kivikasoja, joiden merkitystä ei tunneta. Tällä ryhmällä saattoi olla sukunimetkin. Suurin osa näistä metsästi ja kalasti, mutta on jotain merkkejä siitä, että osa olisi harrastanut kaskiviljelyäkin. Esimerkiksi järvien pohjakerrostumista on löydetty viljan siitepölyä alueilta, joiden lähimaillakaan ei tuolloin tiedetä olleen suomalaisia.
- Anonyymi
Kiinnostaisi kuulla, mitä avutonttu on saanut aikaan nimien avulla 😀
- Anonyymi
Tapiola? Seon ainakin lapissa vaihtunut helanderista, eli eikö se periaatteessa ole?
- Anonyymi
Aikio
- Anonyymi
Mitenhän Norman - sukunimi, onkohan saamelainen ? Alunperin tulee pohjois-Norjasta ilmeisesti.
- Anonyymi
Suur-Sääksmäen alueella on paikannimiä ja vanhoja sukunimiä joilla on saamelainen alkuperä. Esim.Kollanen (<Guolga) ja Wimmu. Sappee ja musta-alkuiset nimet (tarkoitti järvimalmia), Sarja, Arra, Unna, Kukka..
Pirkanmaalla on puhuttu saamea hyvin pitkään. - Anonyymi
Minun suvussa on ainakin Mokko, mutta en tiiä onko se saamelaista sukua. Luin kyllä jostakin että olis, ja että Mokko tulee sanasta Magga.
- Anonyymi
Helander, Högman ja Holmberg ovat saamelaisia sukuja, joiden kantaisä on tullut ihan muualta kuten nimen perusteella voi päätelläkin. Hettakin on lähtöisin Ruotsin Ylitornion Matarengista. Sen sijaa Jomppasen suku on hyvin vanha saamelainen suku, vaikka se kuulostaakin niin perisuomalaiselta. Jomppaset ovat Utzan jälkeläisiä.
- Anonyymi
Muistan armeija-ajalta vielä monia lappalaisia ja jonkusen saamelaisenki sukunimen kai. Sodankylässä olin 2003.
Kukkala Inarista tai Ivalosta. Tuli mieleen vähän Martti Suosalo
Mäki Sevettijärveltä..
Vuolab, en muista mistä. Alatalo Hettasta, lyhyehkö jykevä leveäkasvoinen jötikkä. Forström, Inari ehkä. nauravainen ja lyhyehkö. Hirsikangas Muoniosta. Hoppula Sodankylästä. Ahlakorpi, Utsjoki. Kille Kujala, Utsjoella syntynyt. Sitten oli Nivunkijärvi,Martin, Neitola, Mella, Petäjäjärvi, Piisilä, Mukku, Aska. Kiviniemi jostain aika pohjoisesta, pitkä ja tummahko. Juotasniemi, Juujärvi.- Anonyymi
Taitaa olla etupäässä suomalaisia nuo kaverit. Vuolab on saamelainen nimi.
- Anonyymi
Oona Nippusarja.
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri161449- 281295
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631192Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111082Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651036Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.271015Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?91013Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30989Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se6981Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha1980