Juoksupalstalla vaan hölkkäillään!

Munkin mielestä vois juoksemista ajatella laaja-alaisemmin kuin nykyään jossain juoksufoorumilla. Kuntoilijat haukkaa liian ison kakun kun matatoonia ja puolikasta juoksevat. Puhumattakaan maratonia pitemmistä matkoista. Nuo ultrakävelyt on todella vastenmielinen ilmiö. Keski-ikäiset wannabeet kävelee jonkun 100km ja on sen jälkeen niin ultraa että.
Enemmän vaan vapaata juoksua kehään. Sykemittarit sun muut Garminit nurkaan. Kalevan kisoissa ei oo enää kympin ja vitosen juoksijoita. Koko kansakunta on ihan romahtanut.

Ei täällä ole kenenkään pakko olla lukemassa saati kommentoimassa.

joopa joon kommentti on syvältä - niin syvältä. ellet kestä kommentointia täällä niin lähde uimaan.

Tiesitkö sen että kestävyysurheilu (mm. juoksu) on muodikasta nykyisin? Sen takia se puhututtaa! Mutta sinähän voit aina availla keskustelua lyhyemmistä matkoista!

Ei nuo lyhyempien matkojen juoksijat ole mitään. Kokeilkaas tosiaan jotain 100km juoksua niin näette, mitä on olla oikea juoksija. Tervetuloa vain masulle tai wihalle niin katsotaan, mistä se kana kusee. Ultraaja on aina ultraaja verrattuna johonkin maileriin tai kympin juoksijaan. Se vaatii henkistä pääomaa ja kapasiteettia ihan eri tavalla kuin lyhyt kipaisu. Onneksi meitä ultraajia on alettu ihan eri tavalla kunnioittamaan nykyään ja ihailemaan. Että sieltä vain kokeilemaan jos kantti kestää kävellä se 100km. Taitaa jäädä pelkäksi uhoksi ja tuhoksi maratoonareilta ja puolikkaan juoksijoilta.

Kannattaakos tässä nyt mokoman aloitusprovon takia alkaa arvostelemaan/arvottamaan eri matkojen juoksijoita? Onhan selvää, että lajien vaatimukset ovat erilaiset. Voi olla, että mailerilta jää 100km taivaltamatta, mutta niin jää ultraajaltakin ne mailerien nopeat ratavedot tekemättä.
Juokseminen on mukava ja vaativa harrastus matkasta riippumatta. Itse ainakin kunnioitan kaikentasoisia juoksijoita ja kuntoilijoita lajista riippumatta, myös satunnaisharrastajia ja aloittelijoita.

Lenkkeily on helppoa ja mukavaa. Miten treenaisit 200m juoksua? Se olis varmaan luonteeltaan enemmän treeniä ja vähemmän ulkoilua.

Kyllä on kukkua! 100 km masokistit on (mitä nyt ite oon nähnyt) eivät ole yhtään juoksijan näköisiä. Siitä liikkuu sellanen lentävä huulikin. Joku katsoja oli ihmetellyt, että miksi kaikki juoksijan näköiset on radan varrella katsomassa ja lihavat lyllertäjät on radalla.
Nykyään on niin, että ne, jotka ei pärjää maralla tai lyhyemmillä matkoilla, siirtyvät "yllättäen" ultraajiksi. Ja tämä on taivahan tosi.

ps. Rooman Paavi heitti hyvän kommentin noista roogainareista. Tosiaan kilmetrin välein vedetään jotain ihme malto/geeli/hiilari -mättöä ja ollaan niin helkutin seikkailu-urheilijoita.

Hävetkää!

Juoksufoorumillakin kirjoittelee aika moni ultraamaan ryhtynyt hölkkääjä, aika kevyellä maratontaustalla.
Mistä sitten lienee kysymys. Onko niin, että noilla on massasta erottumisen tarve mutta ei kykyä siihen: Siis ultraamaan, ultaamaan, me tänään sännätään!

Olisi mukava kuulla voorumilaisten kommentteja tästä. Joukko voorumilaisia nimittäin käy ahkerasti lukemassa Suomi24/Juoksu palstaa.

Sinun pitää laittaa tähän puhelinnumero, jos haluat kuulla niitä kommentteja.

Pervo! Ultrapervo. Tuollaisesta pitäisi laittaa ilmoitus poliisille. Limainen äijä.

Ultraamalla saadaan äkkiä kuuluisuutta ja näkyvyyttä, mitä ei saada juoksemalla maratonia. Joillain on tarve saada päivä julkkiksena ja sitä ei voi tehdä maratoonarina jos juoksee massa-aikoja. Siihen pitäisi jo todella tehdä töitä, että erottuisi porukasta hyvänä juoksijana. Kun käyt vuorokauden kiertämässä rataa niin pääset äkkiä kaikkien juoksijoiden himoitsemaksi sankariksi. Erotut joukosta, mitä et keskiverto maratonajalla tekisi. Terveellisempi tapahan se näin on julkisuutta saada kuin esiintyä paidatta ja housuitta seiskan sivuilla.

okei

Masokistin Unelma. Salli mun nauraa. Paremminkin sopisi Mahakkaitten Unelma. Pianhan ne taas lyllertävät sen satasensa. Käykää itse katsomassa paikalla kun siellä tahkotaan sitä 12-14 tuntista.

Ainahan voi mennä tuonne "yleisurheilu"-palstalle...

Se on sillä lailla, että matkaa pidentämällä ja tavoitetta koventamalla tavispullukka pääsee nostamaan itseään muiden yläpuolelle. Narsisistisen itsensäkorostelun voima liikuttajana on uskomaton. Ollaan niin supermiestä, niin supermiestä. Sen uskon omasta erinomaisuudestaan kun menettää, parin kilsan koirankusetuslenkkikin on paljon vaadittu, ja pohjakuntoa joutuu valamaan huolella ihan alusta aloittaen.

Narsismi mainittu.