tuoksuvattu

Vapaa kuvaus


Täysin purjein kohti siintäviä saaria, luodoilla leväten,
elämän nautinnot jokaisella solullasi kokien.
Kiire on kaikonnut
eilisten kokemukset kasassa, uutta kohti kokka,
uutta kohti elämä.
Herää tänään rakastamaan,
herää jakamaan rakkautesi.
Vaikka et humaltuisi viinistä,
anna elämän viinin virrata suonissasi.

Siviilisääty: Leski
Email: [email protected]

Motto:
Omalla naamalla naamioitta!

Aloituksia

61

Kommenttia

657

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Kauniisti muistot kulkevat valkoisten silkkisukkien tarinassa.
    Muistoihin piirtyneet kuvat, ahkerien sormien pienetkin pistot, kuviot kankaalla, ja koukun kiertyessä langan ympäri ajatusten kulku tulevissa päivissä, haaveissa kutoen elämän pituista verkkoa.
    Elämän ovi auki kohti tulevaisuutta, oman kodin perustaminen, perhe ja kaikki unelmat. Tarinaa lukiessa ei voi olla kulkematta omien ajatusten kautta samalle ajatusten kaarelle kanssasi.

    Kirkkomaan hiljaisuudessa on aikaa ja tilaa muistaa. Kuvia selatessa jokainen hetki palaa mieleen tuoreena ja jo unohdetuksi luulemia asioita nousee mieleen. Mikään ei ole muuttunut, aika vain kulkenut eteenpäin, harmaannutanut hiukset, koukistanut sormet luotaessa sitä elämän kuvakirjaa jonka parhaat kuvat eivät olekaan muistikirjassa kuvina tai sanoina, vaan muistoissamme ajatuksina jotka tuovat muistoihin kuvat aina kun palaamme niihin.

    Sinun valkoiset silkkisukkasi odottavat uutta käyttöä. Onnellinen sinä joka voit jatkaa muistojen ketjua, valkoisilla silkkisukillasi.
    Niiden tarina ei katoa.... juhlapäivän juhlistajana, muistojen kuvien kartuttajana tuleviinkin päiviin.

    Onnittelen sitä punaposkista morsianta, hänellä on jotain kaunista, vanhaa, ja valkoisten silkkisukkien lisäksi vielä Sinun tarinasi.
  2. nyppii kaikki rikkaruohot, luullen että sato paranee.
    Heinän keskellä kuitenkin kasvaa parhaat nauriit. Kaskinauriit... tuhkassa.
  3. Tuollaisia kiireettömiä päiviä me jokainen joskus tarvitsemme.
    Silloin on aikaa katsella ympärillensä, palata muistoihinsa ja tutustua itseensä, olla hiljaa omien ajatustensa kanssa.
    Olet onnellinen kun osaat tutkailla sitä mitä sinulla on, olla siihen tyytyväinen ja nähdä ettei elämä muuta kaipaa juuri tähän hetkeen, vaan kaikki on hyvin.

    Kiva kun kirjoitit. Kertomasi antaa monille aiheen katsoa omaan lähinäkymäänsä ja huomata, kaikki on tänään hyvin, huomista ei kannata surra.
    Omassa kiireettömässä aamussani on paljon samaa, hiljaisuutta ja ajatuksia..


    Kaikkea hyvää tuleviin aamuihin ja päiviin Sinulle, missä lienetkin mietteinesi.
  4. Tule mukaan!

    Mikäli haluat yhden hengen hytin, maksaa se 10 € enemmän.

    ... ja hytit tilattava erikseen, mutta ota yhteyttä....

    postiin [email protected]
  5. Rauhallista Joulua kaikille Keskustelupalstojen lukijoille ja kirjoittajille!

    Oheisen linkin myötä; Tuoksuvattu



    http://www.riversongs.com/ecards/seasons.html
  6. kuinka vastapuoli minut kokee kussakin tilanteessa keskustelijana. Osaanko kuunnella, osaanko poimia vastaukseeni juuri häntä kiinnostavat asiakohdat, osaanko vastata niin että keskustelumme jatkuu, sillä on ikävää jos vastaan toiselle ja hän muutaman minuutin kuluttua sanoo...jooo, tai että itse vastaisin kuin tyhjentäen koko vuoropuhelun yhteen sanaan.

    Hyvä keskustelu on vuorovaikutusta ja jatkuu kitkattomasti jos osaamme sitä johdatella, vastata kuin kysyen, ja kysyä kuin vastaten, jolloin toiselle jää mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin. Utelua se ei kuitenkaan saa olla, hienovaraisuus on tärkeää kirjoittaen ja puhuen käydyssä keskustelussa.

    Harvoin jään sanattomaksi, en tiedä olenko koskaan asiallinen vastapuolen näkökulmasta katsottuna.
  7. Nuorena rakkaus sokaisee silmät ja tukkii korvat, ei näe toisen toilailuja tapana, ei kuule mitä puhutaan, ja rakastuu jopa siihen hulttioon...

    Eipä ollut meikäläisellä tarvetta rakastua vuosikymmeniin kuin siihen omaan, jokaisen erimielisyyden jälkeen tehty sopu, kuin uusi rakastuminen, menneet pyyhkii pois se ihana tunne, me kykenemme kuitenkin näkemään toisemme rakastunein silmin, riidoistamme huolimatta.
    Eikä siinä tullut mieleenkään mitkä kriteerit aikanaan valinnassa vaikuttivat.

    Nyt, kun poskille on ilmestynyt huolten tuomia uurteita ja suupieliin elämän keräämät rypyt kertomaan itkusta ja naurusta, yksi liitto elettynä, alkaa tämä tyttö arvostamaan miestä ihan eri tavalla. Miehen ryhti, reippaat liikkeet ja terve itsetunto siellä taustalla, ne sytyttävät jos elämän arvotkin ovat samansuuntaiset kuin itselläni. Mikäs sen mukavampaa, eletty elämä takana, omat muistot rikkautena ja kokemusten kartuttama taito ottaa toinen juuri omana itsenään, vaatimatta tai velvoittamatta miestäkään muuttumaan tai muuttamaan käsityksiänsä elämästä.

    Naisena haluaisin olla rakastettu, haluttu ja tasavertainen kumppani jonka rinnalla mies tuntisi aina itsensä mieheksi joka on arvostettu ja rakas juuri minulle..

    Mies, jos katselet kanssani auringon nousua aamulla, ja jaksat katsoa yhdessä sen laskunkin illassa, jos jaksat laskea linnunradan tähtien lukumäärää valittamatta, että niska puutuu, tai että varpaita paleltaa, olet jo lähellä ihannettani. Siihen kun lisätään taito jutella ja kiinnostua muustakin kuin ilman lämpötilasta tai sadepilvien tummuudesta, olen valmis katsomaan seuraavaa täysikuuta kanssasi... haaveillen...

    Tämä nyt vain vastauksena kysymykseesi.
  8. Syntymäpäivääsi vietämme
    kotisi tänään täytämme.
    Tahdomme onnitella
    harteilles taputella
    kehumme kuntoasi
    ihaillen ihoasi,
    vaikka rypyt poskillasi
    ovat syventyneet, ihan tosi,
    ne kertovat elämästä
    ilosta, ikävästä,
    naurusta syntyneet
    auringossa kylpeneet.

    Suukko poskellesi rakkain
    vanhenit kuin varkain
    lapsesi olenhan,
    äiti tunnethan
    silitän poskeasi
    me olemme lapsiasi.

    Syntymäpäivääsi juhlimme
    silmies sineen katsomme
    vuoteelles istahtain
    ajattelen vain
    juhlaasi saavuimme
    jälleen halaamme...

    Äiti, tänään jaksatko
    kanssamme nauratko
    silitän poskeasi
    turhaan häpeät ryppyjäsi
    ilosta syntyneitä
    auringossa kylpeneitä.

    Juhlimme syntymäpäivääsi..
    äiti, muistamme elämääsi.
  9. Väri se on harmaakin, veliseni,
    vaikka se värjäsi monet eiliseni
    sen vaaleat ja tummat sävyt tuovat
    mieleeni soinnut, jotka aina luovat
    muistoihini menneisyyden mielikuvan,
    lapsuus kodin,harmaan hirsituvan
    jonka seinän pihtaa pinttynyttä siellä
    katsomassa kävin, lapsuuteni tiellä.
    Patinoituu harmaa mökin pinta
    Sekö lienee elämäni hinta.
    Huoneeseen kun ikkunasta katsoin
    värienkin muistoin kyynelillä maksoin.
    Lapsuuteni ajan osin harmaat muistikuvat
    ja maisemassa harmaat ladot, harmaat tuvat
    harmaannuinhan itsekin ja veliseni, sinä siellä,
    päivä harmaakin on lahja elon tiellä.
  10. Pakkaamme reppujamme
    aamukahvi pannussa
    kaksi tummunutta kuksaa pöydällä
    loppuun palaneen kynttilän
    sulanutta talia lasikipon pohjalla.

    toimme puita
    seuraava yöpyjä voi sytyttää kaminan
    kynttilänkin jätän
    pöydällä olevaan muistikirjaan jätän viestin
    kirjoitamme molemmat siihen nimemme
    satunnaisesti kohdanneet
    toisiamme lämmittäneet
    myrskyävässä syys yössä
    kylmän kaminan varjossa
    kuin linnut kiepissä
    toisiamme vasten...

    "Kiitos suojastasi harmaja maja,
    kiitos lämmöstäsi vaeltaja,
    emme eri teille jatka
    yhteinen on tänään matka"

    kahvin joimme
    puhumatta sanaakaan
    vain katsein keskustellen
    repun narut kiinni sitaistiin
    ja tuuli jatkui ujeltaen ulkosalla
    me käsi kädessä
    oven sulkien
    huomasimme....
    kuinka lämmin tuulessakin
    on matkaa jatkaa toiseen nojaten.

    Huutomme kiiri läpi tuulen tuiverruksen.
    Kiitos sulle myrskytuuli
    palavan kun et suonut kaminamme.
  11. Lämmittävistä sanoistanne kiitos.

    Kun lukija ymmärtää kirjoitetun ja löytää siitä sisällön, silloin sanoja ei ole kirjoitettu turhaan. Rakkaus on tunnetta ja läheisyyttä.

    Kivoja hetkiä runoillen ja lukien.
  12. sillä usein ei tule edes laitettua omiin tiedostoihin muistiin näitä ajatuksia.
    Ehkäpä palaan useamminkin tänne palstalle kun syksyn sateet ropisevat kattoon ja kynttilät antavat hämyisen tunnelman.
    Hyvää syksyä.
  13. Käynnistä valikosta löydät
    Ohjelmat/ Microsoft Word ja siellä toimit kuten yllä....
  14. Avaa se Word ohjelma, kirjoita teksi siihen ja lisää se haluamasi merkki tekstiin.
    Kun teksti on valmis, voit siirtää sen kopioimalla toiseen paikkaan.

    Klikkaa Muokkaa / Valitse kaikki /Kopioi ja sen jälkeen siirryt kirjoittamaan vaikkapa tänne sivuille viestiä ja siihen teksti ruutuun jälleen hiiren oikealla painikkeella klikaten Liitä, ja kas siinä on teksi taas merkkeineen. Sen vboit muokata siinäkin haluamaksesi, mutta merkit ovat mukana.
    Liekepöydältäkin ner voi siirtää, mutta senkin opit aikanaan
  15. Sinunkin koneessasi on ohjelma jossa kirjoitat tekstit, kirjoitat kirjeet yms, ei se ole pelkkä paino nappi, vaan teksinkäsittelyohjelma.
  16. Tässäpä taas ohje.

    Word ; ohjelmassa kirjoittaen klikkaa yläriviltä Lisää / Merkki jolloin aukeaa taas harmaa ruutu ja sieltä vain valitsemaan erilaisia kirjaimia ja merkkejä kirjoitukseesi. Sieltä vain Lisää näppäimellä ja tuleehan ne kuin itsestään..
    ÿ
    £®
    Samasta harmaasta taulukosta voit valita erikoismerkeille oman pikanäppäimen.

    Yritähän taas ja kokeile.
  17. Voisitko missään olosuhteissa ajatella että omakohtaista kokemusta on kirjoittajalla tästäkin asiasta.

    Niin mustia kuin ne vuodet olivatkin, ne on eletty ja voin todistaa että sieltä syvästäkin yksinäisyyden ja toivottomuuden tunteesta voi nousta kun löytää ne omat voimavarat silloin kun kaikki muu apu puuttuu.... kukaan ei jaksa kuunnella mitä vastaat kun sinulta kysytään " Kuinka voit...."

    Tunnen olevani vahvempi kuin ennen, tunnen itseni ja rakastan elämäni jokaista uutta aamua jolloin herään huomaamaan, minä elän ja nautin elämästäni,

    Tämä on lahja joka minulle on annettu ja kiitän kun selvisin niiden tummien vuosien ylitse, silloin ei ollut huomista, oli vain ne onnelliset eiliset.
  18. Kaikkea ei voi ohittaa olankohautuksella ja kun huomasin kuinka palstalta poistui monia aloituksia en voinut taas olla hiljaa, vaikka paljon en täällä ole suutani avannut viime aikoina.
    Olet kai huomannut että sen suuremmalla sitten kun sanaisen arkkuni avaan.

    Nyt aihe sattui olemaan eläkkeistä ja se ihmetyttää miksi koko ketju poistettiin. Parempi taitaisi olla kun ei ottaisi mitään kantaa tähän sivustoon, tulee vain paha mieli kun monille muillekaan yksinäisyydessä iltoja viettäville ei ole mitään luettavaakaan edes täällä. Tai onhan noita, huuhaata en vain itse ainakaan jaksa puhua enkä seurata.

    Tsemppiä meille ja muille, OliviaKoo.

    Yritetään luovia korkeassakin aallokossa, sillä siihenhän totuimme aikana jolloin palstalla oli "rempseää meininkiä" ja iloisiakin hetkiä yhdessä jaettavina.
  19. Muistan sen kuuman juhannuspäivän 1980 kun minusta tuli isoäiti. Ensimmäinen lapsenlapseni jonka elämä on ensi hetkistä alkaen nivoutunut omien elämänlankojeni lomaan hyvin kiinteästi.

    Muuttiko se mummin asema minua ihmisenä, toivon mukaan muutti, teki minusta entistäkin pehmeämmän, avasi sylini useammallekin lapsenlapselleni, ottamaan heidät vastaan kunkin vuorollaan oman elämänsä taipaleella kohtaaman mummin jolla riittää rakkautta ja aikaakin. Olen pyrkinyt olemaan tasapuolinen, mutta en voi mitään sille tunteelle, että tuo ensimmäinen on myös rakkain, koska olen hänet kodissani kasvattanut aikuisuuden kynnyksen yli astumaan.
    Hän on osoittanut minulle hellyyden kaipuunsa ja hellyytensä, - hän on minulle osoittanut ensimmäiset kiukkunsa ikäkaudessa jolloin lapselle muodostuu oma tahto, - hän on murrosiän kuohuissa hakenut minusta turvaa, ja saanut purkaa pahaa oloansakin, sillä mummilla oli aina aikaa kuunnella, kaksin kun jo elimme hänen aikuistumiseen vievinä vuosinansa.

    Kun oli aika hänenkin siirtyä kokeilemaan omien siipien kantavuutta en voinut vaatia pysymään ja asumaan valvovien silmieni alla, vaan annoin linnun lentää maailmalle eväinään ne hedelmät joita olin hänelle, kuten omille lapsillenikin kyennyt esimerkilläni ja elämänohjeillani reppuunsa keräämään. Ei mummin osa ole ikävää ja ahdistavaa, ei se ole velvollisuus vaan onni josta voi saada omaan elämäänsä sisältöä ja rakkautta joka palaa takaisin monin verroin runsaampana kuin sylin avatessaan on edes kuvitellut.

    Kaikki lastenlapseni ovat minulle tärkeitä ja rakkaita, vaikka kaikkien kanssa en voi päivittäin olla yhteydessä, iltarukouksessani muistan ihan jokaista ja jo pois nukkuneen pikkuisen tähti on taivaallani hänen kirkkaiden silmiensä loisteen muistoina, katseensa oli aina enkelin katse ja siellä hän nyt katselee, --muistoissani.

    Isoisoäitiyteni alkoi 17 päivä joulukuuta 2002 ja poikavauva joka silloin avasi silmänsä katsomaan maailmaa omana persoonallisena itsenään, hän on vienyt sydämeni.
    Kun äitinsä saapui luokseni pieni käärö käsivarsillaan, viettämään joulua mummin luokse oman vauvansa kanssa, en saanut sanaa suustani.
    Tyttö joka vielä muutama vuosi sitten oli "lapseni" oli nyt äiti. Hellyin ihan kyyneliin asti katsellessani heitä sillä samalla vuoteella jolla äiti oli vuosia nukkunut, lapsesta aikuisuuteen, ja nyt hän saapui pienen poikansa kanssa samaan huoneeseen mummin luokse, lapsenlapsen lapseni ensimmäinen joulu, joulusaunassa isoisoäidin kanssa, parin viikon ikäisenä..
    Kaikki joulunsa tuo pikkumies on kanssani viettänyt, ja yhtään en liioittele sanoessani että meidän kiintymyksemme on niin lujaa että siihen väliin ei mahdu ketään muuta.

    Onko mummous muuttanut minua? On paljonkin, mutta se on vain elämäni rikkautta jonka katson saaneeni lahjana. Nyt murrosiässä olevilta lapsenlapsiltani saan kysymyksiä joita omille vanhemmille ei haluta esittää, he osoittavat rakkauttansa minulle luottamalla minuun, ja se on paras kiitos kaikesta siitä mitä olemme keskenämme tehneet ja kokeneet.

    Mummous on ihanaa, isomummous vielä ihanampaa, sillä neljäs polvi on kasvamassa ja toivon vielä kokevani sen viidennenkin polven ihanuuden ja olevani silloin henkisesti vireä kokeakseni ja huomatakseni että mummot ovat kaikille sukupolville yhtä tärkeä linkki menneisyyteen kuin meille mummoille uusi sukupolvi on linkkinä tulevaisuuteen.
  20. Kaikesta kertomastasi vastustuksesta huolimatta jaksoit olla äiti miehesi lapsille. Se on asia josta olet toivottavasti saanut kiitoksen heiltä nyt myöhemmin kun he ovat asian tajunneet.

    Kasvatuksesi hedelmistä saat nyt nauttia seuraavankin sukupolven muodossa.
    Hyviä hetkiä Sinulle tulevaisuudessakin.
    21. 32 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt