ei ole palstalaiset ajan tasalla :)
"Homoliittoja siunattu jo keskiajalla"
67
165
Vastaukset
Ne tais olla kylläkin ystävyysliittoja...
Mavea on joskus vaikea ymmärtää. Mikä tällä kertaa oli tarkoitusperäsi?
Miehet ovat rakastaneet toisiaan varmaan ikiaikaisesti, joten minä ainakin käsitän sormukset rakkauden osoituksesi. Mitä järkeä on jossain ystävyysliitossa? Tekevätkö heterotkaan niin? En kyllä usko.Aateliset solmi niitä liittoja. Vertauskuvallisia avioliittoja, joissa kylläkin otettiin avieroja..yritettiin tehdä jonkinlaista liittolaisuutta.
- PSARI
helsinkijokkeri, mave on oikeassa. Tässä homoavioliitoista historiaa;
Rooman valtakunnan keisari Nero oli vihitty avioliittoon yhden miesorjansa kanssa samoin kuin keisari Hadrianus oli vihitty miehensä Antinousin kanssa. Keisari Marcus Aurelius Antoninus tunnetaan paremmin nimillä Elagabalus tai Heliogabalus. Elagabalus oli naimisissa kaarialaisen miesorjan Hieroclesin kanssa. Tarinan mukaan ennen naimisiin menoaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsien isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista.
Keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Keisarien Konstantiuksen ja Constansin säädös (Theodosian koodeksi 9.7.3.) kansalle: Kun mies antaa itsensä vaimoksi naismaiselle miehelle, ja se mitä hän tahtoo on se, että toinen miehistä toimii naisen roolissa - missä sukupuoliseksi on menettänyt paikkansa, ja missä rikos on sellainen, että parempi olla tietämättä siitä, ja missä Venus muuntuu eri ulkomuotoon, ja missä rakkautta etsitään, muttei löydetä - käskemme lakien nousevan ja oikeuden olevan aseistettu kostavalla miekalla, jotta häpeälliset henkilöt, jotka ovat tai tulevat olemaan syyllisiä voivat tulla alistetuiksi voimakkaille rangaistuksille.
Varhaiskristillisenä aikana v. 50 - 325 jaa. avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Antiokian piispa Ignatiuksen teksteissä vuodelta 110 jaa. lukee, että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan, eikä heidän himonsa mukaan.
Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.
Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä. Myöhemmistä keskiaikaisista homoavioliitoista olkoon esimerkkinä vuonna 1 061 Galegossa, silloisessa Leonissa, naimisiin menneet 2 miestä Pedro Diaz ja Muno Vandilaz, jotka pappi vihki pienessä kappelissa Rairiz de Veigassa Espanjassa 16.4.1 061. Historiallisia dokumentteja on myös luostari San Salvador de Celanovassa miesten välisistä avioliitoista.
Alkuseurakunnissa oli vapaamielisiä pappeja, jotka kokivat homoliitot täysin luonnollisina asioina.
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno. Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja. Varmasti on rakastanut. Aleksanteri suuren sanotaan olleen kiinnostunut pojista ja kuuluisat spartalaiset oli sitä mieltä, että naiset on vain tiellä, kun miehet alkaa tosissaan naimaan. Spartassa naiset oli vain lasten tekoon tarkoitettu..ja huolehti talosta. Useissa kulttuureissa oli sallittu homostelu. Kyse ei olekkaan mistään rakkaudesta pelkästään, että mennään naimisiin, kun me niin kauhiasti rakastetaan toisiamme....Kyse oli perintöoikeudesta. Silloin mentiin naimisiin rikkaudesta, ei rakkaudesta. Rakkaus oli köyhien ilo....jos sitä nyt voi iloksi sanoa, kun lapsikuolleisuus oli mitä oli ja elinikä oli mikä oli....Kurjuutta 30-40 vuotta ja sitten Tuonelaan odottamaan ikuista kidutusta Helvettiin. Jeesus rakastaa sinua :)
Ei minua kiinnosta minkään asian väittäminen mustaksi, jos ei ole jotain näyttöä sen olevan musta. Minä kyllä vaihdan kantaani miesten välisestä liitosta, jos teillä on jotain näyttöä, mutta jos tarkastellaan noiden tuolloisten vatipäiden asennetta Raamattuun ja jos silloin tapettiin vähemmästäkin ihmisiä ja tuo asia oli Raamattussa ERITTÄIN SELKEÄSTI sanottu, niin.....
Tietenkin Raamattuun on lisäilty tekstejä, että Messiasta koskevat ennustukset olisivat Jeesuksen tapauksessa mahdollisimman paljon pitäneet paikkansa, mutta onko Paavalin kirjeiden homostelu lisätty jälkeenpäin?
Tuolloin on saattanut olla vielä joitain kristillisiä lahkoja elossa, jotka ei ole ihan niin tiukalla pitänyt ryppynaruaansa ja yrittäneet elää pikkasen vapaammin kuin fundamentalistit. Tuo voi pitää paikkansa, mutta kyllä pitäisi siltikin olla jotain näyttöä, eikä vain innostua asiasta, koska se olisi sinun kantaasi tukeva....
Ja oikeastaan, jos idän kirkossa jotkut lahkot vihki miespareja, niin tekee niin nytkin jotkut lahkot, mutta he onkin lahkolaisia, joista Paavali varoitti...Ja tuon pätkän annoin vain siksi, että tuota alkaa hihhulit käyttämään, jos tuo väite miesten välisistä avioliitoista pitäisikin paikkansa...Saatpahan miettiä jo vastaväitteitä sille.- pertsa2010
PSARI kirjoitti:
helsinkijokkeri, mave on oikeassa. Tässä homoavioliitoista historiaa;
Rooman valtakunnan keisari Nero oli vihitty avioliittoon yhden miesorjansa kanssa samoin kuin keisari Hadrianus oli vihitty miehensä Antinousin kanssa. Keisari Marcus Aurelius Antoninus tunnetaan paremmin nimillä Elagabalus tai Heliogabalus. Elagabalus oli naimisissa kaarialaisen miesorjan Hieroclesin kanssa. Tarinan mukaan ennen naimisiin menoaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsien isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista.
Keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Keisarien Konstantiuksen ja Constansin säädös (Theodosian koodeksi 9.7.3.) kansalle: Kun mies antaa itsensä vaimoksi naismaiselle miehelle, ja se mitä hän tahtoo on se, että toinen miehistä toimii naisen roolissa - missä sukupuoliseksi on menettänyt paikkansa, ja missä rikos on sellainen, että parempi olla tietämättä siitä, ja missä Venus muuntuu eri ulkomuotoon, ja missä rakkautta etsitään, muttei löydetä - käskemme lakien nousevan ja oikeuden olevan aseistettu kostavalla miekalla, jotta häpeälliset henkilöt, jotka ovat tai tulevat olemaan syyllisiä voivat tulla alistetuiksi voimakkaille rangaistuksille.
Varhaiskristillisenä aikana v. 50 - 325 jaa. avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Antiokian piispa Ignatiuksen teksteissä vuodelta 110 jaa. lukee, että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan, eikä heidän himonsa mukaan.
Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.
Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä. Myöhemmistä keskiaikaisista homoavioliitoista olkoon esimerkkinä vuonna 1 061 Galegossa, silloisessa Leonissa, naimisiin menneet 2 miestä Pedro Diaz ja Muno Vandilaz, jotka pappi vihki pienessä kappelissa Rairiz de Veigassa Espanjassa 16.4.1 061. Historiallisia dokumentteja on myös luostari San Salvador de Celanovassa miesten välisistä avioliitoista.
Alkuseurakunnissa oli vapaamielisiä pappeja, jotka kokivat homoliitot täysin luonnollisina asioina.
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno. Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja.PSARI sanoi :
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno.
_____
Ei ole kielletty , koska mooseksen lain mukaan heidät käskettiin tappaa.
Myös Jeesuksen ajan ihmisille nuo asiat olivat itsestään selviä.
1.Mooseksen kirja:
2:24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi
1.Korinttolaiskirje:
6:16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Tulevatko homot yhdeksi lihaksi?
Homoliitothan ovat aina avioliiton ulkopuolisia suhteita ja täten haureutta. PSARI kirjoitti:
helsinkijokkeri, mave on oikeassa. Tässä homoavioliitoista historiaa;
Rooman valtakunnan keisari Nero oli vihitty avioliittoon yhden miesorjansa kanssa samoin kuin keisari Hadrianus oli vihitty miehensä Antinousin kanssa. Keisari Marcus Aurelius Antoninus tunnetaan paremmin nimillä Elagabalus tai Heliogabalus. Elagabalus oli naimisissa kaarialaisen miesorjan Hieroclesin kanssa. Tarinan mukaan ennen naimisiin menoaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsien isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista.
Keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Keisarien Konstantiuksen ja Constansin säädös (Theodosian koodeksi 9.7.3.) kansalle: Kun mies antaa itsensä vaimoksi naismaiselle miehelle, ja se mitä hän tahtoo on se, että toinen miehistä toimii naisen roolissa - missä sukupuoliseksi on menettänyt paikkansa, ja missä rikos on sellainen, että parempi olla tietämättä siitä, ja missä Venus muuntuu eri ulkomuotoon, ja missä rakkautta etsitään, muttei löydetä - käskemme lakien nousevan ja oikeuden olevan aseistettu kostavalla miekalla, jotta häpeälliset henkilöt, jotka ovat tai tulevat olemaan syyllisiä voivat tulla alistetuiksi voimakkaille rangaistuksille.
Varhaiskristillisenä aikana v. 50 - 325 jaa. avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Antiokian piispa Ignatiuksen teksteissä vuodelta 110 jaa. lukee, että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan, eikä heidän himonsa mukaan.
Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.
Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä. Myöhemmistä keskiaikaisista homoavioliitoista olkoon esimerkkinä vuonna 1 061 Galegossa, silloisessa Leonissa, naimisiin menneet 2 miestä Pedro Diaz ja Muno Vandilaz, jotka pappi vihki pienessä kappelissa Rairiz de Veigassa Espanjassa 16.4.1 061. Historiallisia dokumentteja on myös luostari San Salvador de Celanovassa miesten välisistä avioliitoista.
Alkuseurakunnissa oli vapaamielisiä pappeja, jotka kokivat homoliitot täysin luonnollisina asioina.
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno. Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja.Niin, seksuaalisuudesta tuli oikeastaan vasta keskiajalla häpeällistä ja synnillistä toimintaa siinä määrin kuin nyt ajattelemme. Muutenkin ammoin suhtauduttiin fyysisyyteen ja ruumiin toimintoihin aika paljon luontevammin kuin nykyään. Jostain 1500 eteenpäin alkoi tuo musta aikakausi myös seksuaalisuuden suhteen.
Muistelen että seksiä naisen kanssa pidettiin jopa likaisempana kuin miesten välistä ja miesten välistä ystävyyttä (sekä rakkautta) jalompana kuin miehen ja naisen välistä. Tosin miehillä taisi olla nuorukaisia rakastettuinaan. Miehet hakivat ehkä romanttisempaa ja älyllisempää seuraa toistensa keskuudesta, vasta keski-ajalla syntyi romanttinen rakkaus miehen ja naisen välille – joskin se oli nimenomaan haureutta, eli avioliiton ulkopuolista rakkautta. Rakkautta avioliitossa ei pidetty tärkeänä vaan jopa haitallisena. Se nimenomaan oli huono ja kestämätön perusta avioliitolle.
”Seksi avioliiton ulkopuolella oli tietysti synti, mutta "luonnoton" seksi oli tätäkin pahempi, vaikka sitä harrastaisi vaimonsa kanssa. "Luonnottomuudella" tässä tarkoitettiin kaikkea sellaista seksiä, josta ei voi seurata raskaus ja lapsen syntymä. Syy toiminnan synnillisyyteen oli keskiajalla syntyneeseen kardinaalisyntien listaan kuuluva himo. Myös vaimonsa himoaminen liikaa oli "aviorikos" tämän käsityksen mukaan.”
Tuolloin oli vielä olemassa maallisia liittoja joista tehtiin uskonnollisia keskiajalla;
”Kirkko pyrki ottamaan avioliittoinstituution enemmän hallintaansa vähentääkseen "salaisia avioliittoja", mm. koska niistä aiheutuvat "huoltajuuskiistat" olivat hankalia ja koska niihin liittyi liian suuria synnillisiä riskejä.”
”Avioliiton paras muoto oli ns. "siveä" (engl. chaste) avioliitto, jossa pari elää yhdessä, mutta selibaatissa Jumalaa tavoitellen. …, … Ajateltiin nimittäin, että homoseksuaalisuus ja avioliiton ulkopuolinen seksi johtuvat aviopuolisosta, joka ei täytä aviovelvollisuuttaan. "Siveä" avioliitto oli pakko unohtaa myöhemmin tähän liittyvästä syystä: se lähinnä vain aiheutti epäilyjä "luonnottomasta" seksuaalisuudesta.”
”Kirkon käsityksen mukaan avioliiton oli lyhyesti sanoen tarkoitus mahdollistaa ihmisten vähiten synnillinen lisääntyminen ja seksi.”
http://personal.inet.fi/koti/jouni_vilkka/AvioliittoKeskiajalla.htm
Eli tuolloin koetettiin epätoivoisesti yhdistää kaksi asiaa toisiinsa; seksistä tuli tuolloin syntiä itsessään mutta kuitenkin sitä harrastettiin. Koetettiin löytää sitten kai se pienimmän riesan tie?
”Tuomas Akvinolainen, keskiajan suurin opettaja, kirjoitti, että aviomiehellä on oikeus saada enemmän rakkautta, koska hän on rationaalisempi ja hyveellisempi. Vaimo on luonnostaan alempi, joten hän saa vähemmän ystävyyttä.”
http://www.keskiaika.fi/?sivu=Tietoiskut&id=178
Muutoinkin miestä pidettiin hauraampana astiana mitä tuli seksiin. Katsottiin että naisella oli paholaisen voimat käytössään kun he viettelivät miehiä seksiin. Miesparat…mummomuori kirjoitti:
Niin, seksuaalisuudesta tuli oikeastaan vasta keskiajalla häpeällistä ja synnillistä toimintaa siinä määrin kuin nyt ajattelemme. Muutenkin ammoin suhtauduttiin fyysisyyteen ja ruumiin toimintoihin aika paljon luontevammin kuin nykyään. Jostain 1500 eteenpäin alkoi tuo musta aikakausi myös seksuaalisuuden suhteen.
Muistelen että seksiä naisen kanssa pidettiin jopa likaisempana kuin miesten välistä ja miesten välistä ystävyyttä (sekä rakkautta) jalompana kuin miehen ja naisen välistä. Tosin miehillä taisi olla nuorukaisia rakastettuinaan. Miehet hakivat ehkä romanttisempaa ja älyllisempää seuraa toistensa keskuudesta, vasta keski-ajalla syntyi romanttinen rakkaus miehen ja naisen välille – joskin se oli nimenomaan haureutta, eli avioliiton ulkopuolista rakkautta. Rakkautta avioliitossa ei pidetty tärkeänä vaan jopa haitallisena. Se nimenomaan oli huono ja kestämätön perusta avioliitolle.
”Seksi avioliiton ulkopuolella oli tietysti synti, mutta "luonnoton" seksi oli tätäkin pahempi, vaikka sitä harrastaisi vaimonsa kanssa. "Luonnottomuudella" tässä tarkoitettiin kaikkea sellaista seksiä, josta ei voi seurata raskaus ja lapsen syntymä. Syy toiminnan synnillisyyteen oli keskiajalla syntyneeseen kardinaalisyntien listaan kuuluva himo. Myös vaimonsa himoaminen liikaa oli "aviorikos" tämän käsityksen mukaan.”
Tuolloin oli vielä olemassa maallisia liittoja joista tehtiin uskonnollisia keskiajalla;
”Kirkko pyrki ottamaan avioliittoinstituution enemmän hallintaansa vähentääkseen "salaisia avioliittoja", mm. koska niistä aiheutuvat "huoltajuuskiistat" olivat hankalia ja koska niihin liittyi liian suuria synnillisiä riskejä.”
”Avioliiton paras muoto oli ns. "siveä" (engl. chaste) avioliitto, jossa pari elää yhdessä, mutta selibaatissa Jumalaa tavoitellen. …, … Ajateltiin nimittäin, että homoseksuaalisuus ja avioliiton ulkopuolinen seksi johtuvat aviopuolisosta, joka ei täytä aviovelvollisuuttaan. "Siveä" avioliitto oli pakko unohtaa myöhemmin tähän liittyvästä syystä: se lähinnä vain aiheutti epäilyjä "luonnottomasta" seksuaalisuudesta.”
”Kirkon käsityksen mukaan avioliiton oli lyhyesti sanoen tarkoitus mahdollistaa ihmisten vähiten synnillinen lisääntyminen ja seksi.”
http://personal.inet.fi/koti/jouni_vilkka/AvioliittoKeskiajalla.htm
Eli tuolloin koetettiin epätoivoisesti yhdistää kaksi asiaa toisiinsa; seksistä tuli tuolloin syntiä itsessään mutta kuitenkin sitä harrastettiin. Koetettiin löytää sitten kai se pienimmän riesan tie?
”Tuomas Akvinolainen, keskiajan suurin opettaja, kirjoitti, että aviomiehellä on oikeus saada enemmän rakkautta, koska hän on rationaalisempi ja hyveellisempi. Vaimo on luonnostaan alempi, joten hän saa vähemmän ystävyyttä.”
http://www.keskiaika.fi/?sivu=Tietoiskut&id=178
Muutoinkin miestä pidettiin hauraampana astiana mitä tuli seksiin. Katsottiin että naisella oli paholaisen voimat käytössään kun he viettelivät miehiä seksiin. Miesparat…Varhaiskristillisenä aikana (30 - 325 jaa.) avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Tosin piispa Ignatius antiokialainen kirjoitti kirjeessään (n. 110 jaa.), että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan eikä heidän himonsa mukaan."[31]
1100-luvulla naisilta alettiin usein vaatia miehen sukunimen ottamista ja 1500-luvun puolivälistä alkaen vanhempien ja kirkon lupaa[32].
Joitain paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta vuoteen 1545 asti Euroopan kristilliset avioliitot solmittiin 1. molemminpuolisesta suostumuksesta, 2. julistamalla aie naida, ja 3. suorittamalla tämän jälkeen keskinäinen yhdyntä; pappia ei tarvittu[33][34][35].
Kirkot saattoivat rekisteröidä avioliittoja mutta tämä ei ollut välttämätöntä, eikä valtiollakaan ollut roolia avioliitossa. Keskiajalla avioliitot olivat yleensä järjestettyjä, etenkin ylimmissä säädyissä, joskus jos syntymän aikaan, aatelisperheiden välisten sopimusten varmistamiseksi. Kirkko vastusti näitä pakotettuja avioliittoja[32]. Kristinuskon levitessä kumppanin vapaa valinta vähitellen yleistyi[32].
Vastauskonpuhdistuksen osana vuonna 1563 Trentin neuvosto määräsi, että roomalaiskatolinen avioliitto tunnustettiin vain, jos se oli solmittu papin ja kahden muun todistajan läsnäollessa. Neuvosto myös auktorisoi vuonna 1566 julkaistun katekismuksen, jonka mukaan avioliitto velvoitti "elinikäiseen yhteiselämään"[36].
Englannissa avioliitto oli pätevä sillä, että puolisot olivat suostuvaisia ja asuivat yhdessä kunnes lordi Hardwicken asetus 1753 asetti lisävaatimuksia kuten todistajien läsnäollessa suoritetun uskonnollisen seremonian[37].
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avioliitto#cite_note-magnusHirschfeldSexology-22- PSARI
pertsa2010 kirjoitti:
PSARI sanoi :
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno.
_____
Ei ole kielletty , koska mooseksen lain mukaan heidät käskettiin tappaa.
Myös Jeesuksen ajan ihmisille nuo asiat olivat itsestään selviä.
1.Mooseksen kirja:
2:24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi
1.Korinttolaiskirje:
6:16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Tulevatko homot yhdeksi lihaksi?
Homoliitothan ovat aina avioliiton ulkopuolisia suhteita ja täten haureutta.Papii ei ollut läsnä Raamatun aikaan vihkimässä ketään avioliittoon ja avioliiton määritti ainoastaan tietyt rituaalit kuten esimerkiksi nätistisanottuna neidon ryöstöt. Raamatun aikaan ei kukaan pappi ole vihkinyt ainuttakaan avioparia, ja avioliittoon vihkiminen kirkoissa alkoi vasta virallisesti 300-luvulla papin suorittamana toimenpiteenä.
En tuijotaisi noihin juutalaisuuksiin kuten Pertsa2010.
Mieshomot liittyvät kyllä yhdeksi lihaksi, lesbot ei, elleivät käytä kieltä ja sormia...
Suomi on pullollaan ä p ä r älapsia, siksi kun heterot eivät mene vihille, vaikkei se toimitus kestä vaikkapamaistraatissa kuin 15 minuuttia ja samalla reissulla voi viedä avioehdon rekisteröitäväksi. Avoliittoa en hyväksy ja siksi kannatan myös sukupuolineutraalia avioliittolakia. Lapsen lakisääteiset edut ovat kaikki kaikessa, joita lapsi ei saa avoliitossa olevan pariskunnan isän kuollessa, eikä lapsi peri edes isäänsä tuolloin automaattisesti. - Dara
PSARI kirjoitti:
Papii ei ollut läsnä Raamatun aikaan vihkimässä ketään avioliittoon ja avioliiton määritti ainoastaan tietyt rituaalit kuten esimerkiksi nätistisanottuna neidon ryöstöt. Raamatun aikaan ei kukaan pappi ole vihkinyt ainuttakaan avioparia, ja avioliittoon vihkiminen kirkoissa alkoi vasta virallisesti 300-luvulla papin suorittamana toimenpiteenä.
En tuijotaisi noihin juutalaisuuksiin kuten Pertsa2010.
Mieshomot liittyvät kyllä yhdeksi lihaksi, lesbot ei, elleivät käytä kieltä ja sormia...
Suomi on pullollaan ä p ä r älapsia, siksi kun heterot eivät mene vihille, vaikkei se toimitus kestä vaikkapamaistraatissa kuin 15 minuuttia ja samalla reissulla voi viedä avioehdon rekisteröitäväksi. Avoliittoa en hyväksy ja siksi kannatan myös sukupuolineutraalia avioliittolakia. Lapsen lakisääteiset edut ovat kaikki kaikessa, joita lapsi ei saa avoliitossa olevan pariskunnan isän kuollessa, eikä lapsi peri edes isäänsä tuolloin automaattisesti."Suomi on pullollaan ä p ä r älapsia, siksi kun heterot eivät mene vihille, vaikkei se toimitus kestä vaikkapamaistraatissa kuin 15 minuuttia ja samalla reissulla voi viedä avioehdon rekisteröitäväksi. Avoliittoa en hyväksy ja siksi kannatan myös sukupuolineutraalia avioliittolakia. Lapsen lakisääteiset edut ovat kaikki kaikessa, joita lapsi ei saa avoliitossa olevan pariskunnan isän kuollessa, eikä lapsi peri edes isäänsä tuolloin automaattisesti."
Käytännössä nämä ä p ä r älapset ovat isänsä tunnustamia lapsia, eli isyys on vahvistettu. Se asettaa heidät yhtäläiseen oikeudelliseen asemaan aviolasten kanssa. Heillä on myös yhtäläinen perimisoikeus molempiin vanhempiinsa, myös isään.
Minä olen au-lapsena perinyt oman isäni samoin oikeuksin kuin kaksi avioliitossa syntynyttä sisaruspuoltani. Olin isäni kuollessa myös juridisesti hänen lähin omaisensa, sillä hän ei ollut tuolloin naimisissa ja minä olin hänen jälkeläisistään vanhin ja ainoa täysi-ikäinen.
Käytännössä suurempi vaikutus avioliiton solmimisella on puolisoiden oikeudelliseen asemaan toisiinsa nähden kuin heidän yhteisten lastensa asemaan. Aviopuolisot perivät toinen toisensa, avopuolisoiden tulee asia hoitaa testamentilla. Avioleskellä on myöskin oikeus jäädä yhteiseen asuntoon asumaan, mutta avolesken asiat saattavatkin olla paljon huonommin. Uusi avoliittolaki on tuonut joitain edistyksiä asiaan, mutta edelleen avioliitto takaa puolisoille varsin kattavan oikeudellisen turvan. PSARI kirjoitti:
helsinkijokkeri, mave on oikeassa. Tässä homoavioliitoista historiaa;
Rooman valtakunnan keisari Nero oli vihitty avioliittoon yhden miesorjansa kanssa samoin kuin keisari Hadrianus oli vihitty miehensä Antinousin kanssa. Keisari Marcus Aurelius Antoninus tunnetaan paremmin nimillä Elagabalus tai Heliogabalus. Elagabalus oli naimisissa kaarialaisen miesorjan Hieroclesin kanssa. Tarinan mukaan ennen naimisiin menoaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsien isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista.
Keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Keisarien Konstantiuksen ja Constansin säädös (Theodosian koodeksi 9.7.3.) kansalle: Kun mies antaa itsensä vaimoksi naismaiselle miehelle, ja se mitä hän tahtoo on se, että toinen miehistä toimii naisen roolissa - missä sukupuoliseksi on menettänyt paikkansa, ja missä rikos on sellainen, että parempi olla tietämättä siitä, ja missä Venus muuntuu eri ulkomuotoon, ja missä rakkautta etsitään, muttei löydetä - käskemme lakien nousevan ja oikeuden olevan aseistettu kostavalla miekalla, jotta häpeälliset henkilöt, jotka ovat tai tulevat olemaan syyllisiä voivat tulla alistetuiksi voimakkaille rangaistuksille.
Varhaiskristillisenä aikana v. 50 - 325 jaa. avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Antiokian piispa Ignatiuksen teksteissä vuodelta 110 jaa. lukee, että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan, eikä heidän himonsa mukaan.
Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.
Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä. Myöhemmistä keskiaikaisista homoavioliitoista olkoon esimerkkinä vuonna 1 061 Galegossa, silloisessa Leonissa, naimisiin menneet 2 miestä Pedro Diaz ja Muno Vandilaz, jotka pappi vihki pienessä kappelissa Rairiz de Veigassa Espanjassa 16.4.1 061. Historiallisia dokumentteja on myös luostari San Salvador de Celanovassa miesten välisistä avioliitoista.
Alkuseurakunnissa oli vapaamielisiä pappeja, jotka kokivat homoliitot täysin luonnollisina asioina.
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno. Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja.Katos mitä setä löysi...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Justinianus_I
Justinianus I (lat. Flavius Petrus Sabbatius Iustinianus,[1] s. 11. toukokuuta 483 Tauresium - k. 13./14. marraskuuta 565) oli Itä-Rooman keisari 1. elokuuta 527 lähtien aina kuolemaansa saakka. Justinianuksen arvioidaan yleisesti kuuluvan myöhäisantiikin merkittävimpiin hallitsijoihin.[2] Hänen merkittävimpänä saavutuksenaan pidetään Rooman lakien kokoelmaa, Corpus Juris Civilis, joka oli tärkeä tärkeä lakikokoelma Itä-Rooman keisarikunnalle vuosisatojen ajan ja joka loi pohjan useiden muiden Euroopan maiden lainsäädännölle.[3]
ja sitten pompataan sodomian, ah, niin ihanaan maailmaan
Justinian I and Byzantine power politics of late antiquity
The primarily sexual meaning of the word sodomia for Christians did not evolve before the 6th century AD. Roman Emperor Justinian I, in his novels no. 77 (dating 538) and no. 141 (dating 559) amended to his Corpus iuris civilis, and declared that Sodom's sin had been specifically same-sex activities and desire for them. He also linked "famines, earthquakes, and pestilences" upon cities as being due to "such crimes",[26] during a time of recent earthquakes and other disasters (see Extreme weather events of 535–536). It is understood by some[who?] that he was able to use the anti-homosexual laws he enacted upon personal as well as political opponents in case he could not prove them guilty of anything else.[citation needed]
Justinian's were not the first Roman laws prohibiting homosexual behavior. Earlier such measures had been included in the Lex Scantinia dating from 149 BC and the Lex Julia dating from 17 BC, both constituting the death penalty for homosexual behavior. Allegations exist that even before Lex Scantinia such laws existed, but direct evidence of these laws has been lost.[27][28][29][30][31][32][33] While adhering to the death penalty by beheading as punishment for homosexuality or adultery, Justinian's legal novels heralded a change in Roman legal paradigm in that he introduced a concept of not only mundane but also divine punishment for homosexual behavior. Individuals might ignore and escape mundane laws, but they could not do the same with divine laws, if Justinian declared his novels to be such.
Christians earlier than Justinian are also seen to denounce same-sex relations. St. John Chrysostom in the 4th century regarded such as worse than murder in his fourth homily on Romans 1:26-27 [3], while Paul the Apostle in the Epistle to the Romans referred to same sex relations as "shameful lust" and which acts were contrary to nature, with men suffering a "due penalty" in their bodies. Just like the Jews, early Christians prior to Justinian I are not known to have used the word sodomia for the carnal sin they abhorred, though Philo of Alexandria (20 BC - 50 AD)[34] and Methodius of Olympus (AD 260-312)[35] attributed homosexual relations to Sodom, as may have Josephus, (AD 37 – c. 100)[36][37] Augustine of Hippo, (AD 354-430)[38] and certain pseudepigraphacal texts.[39][40][41]
http://en.wikipedia.org/wiki/Sodomy- PSARI
Dara kirjoitti:
"Suomi on pullollaan ä p ä r älapsia, siksi kun heterot eivät mene vihille, vaikkei se toimitus kestä vaikkapamaistraatissa kuin 15 minuuttia ja samalla reissulla voi viedä avioehdon rekisteröitäväksi. Avoliittoa en hyväksy ja siksi kannatan myös sukupuolineutraalia avioliittolakia. Lapsen lakisääteiset edut ovat kaikki kaikessa, joita lapsi ei saa avoliitossa olevan pariskunnan isän kuollessa, eikä lapsi peri edes isäänsä tuolloin automaattisesti."
Käytännössä nämä ä p ä r älapset ovat isänsä tunnustamia lapsia, eli isyys on vahvistettu. Se asettaa heidät yhtäläiseen oikeudelliseen asemaan aviolasten kanssa. Heillä on myös yhtäläinen perimisoikeus molempiin vanhempiinsa, myös isään.
Minä olen au-lapsena perinyt oman isäni samoin oikeuksin kuin kaksi avioliitossa syntynyttä sisaruspuoltani. Olin isäni kuollessa myös juridisesti hänen lähin omaisensa, sillä hän ei ollut tuolloin naimisissa ja minä olin hänen jälkeläisistään vanhin ja ainoa täysi-ikäinen.
Käytännössä suurempi vaikutus avioliiton solmimisella on puolisoiden oikeudelliseen asemaan toisiinsa nähden kuin heidän yhteisten lastensa asemaan. Aviopuolisot perivät toinen toisensa, avopuolisoiden tulee asia hoitaa testamentilla. Avioleskellä on myöskin oikeus jäädä yhteiseen asuntoon asumaan, mutta avolesken asiat saattavatkin olla paljon huonommin. Uusi avoliittolaki on tuonut joitain edistyksiä asiaan, mutta edelleen avioliitto takaa puolisoille varsin kattavan oikeudellisen turvan.Jos mies ja nainen eivät ole naimisissa ja saavat yhteisiä lapsia, lapsi on äpä-rä, sillä tuo sana tulee ruotsinkielisestä sanasta avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Vaikka isä tunnustaisi kuinka tekosensa, lapsi on ja pysyy äpäränä ja asia ei muutu siitä miksikään.
Kirjoitat väärin tuossa kirjoittaessasi, että aviopuolisot perivät toinen toisensa, sillä lain mukaan aviopuolisoilla ei ole toisiinsa nähden perintäoikeutta.
Aviopuolison kuollessa lapset perivät kuolleen puolison. Puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja siitä vähennetään yhteiset velat, jonka jälkeen saatu summa jaetaan kahteen osaan. Puoliso pitää oman omaisuutensa ja vastaa itse ottamastaan velasta. Kuolleen puolison omaisuuden saavat lapset, tai jos lapsia ei ole, niin eloon jäänyt puoliso saa hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen, mutta ei peri kuitenkaan sitä.
Kun eloon jäänyt puoliso kuolee, niin lapsettoman pariskunnan omaisuus jaetaan kahtia ja kummankin edesmenneen osuus menee heidän elossa oleville sukulaisilleen.
Sisarpuolillasi oli ilmeisesti uskottu mies heidän ollessaan alaikäisiä. Koska isälläsi oli myös kaksi muuta lasta, niin he olivat myös aivan samalla tapaa isäsi lähiomaisia kuten sinä, eikä iälläsi ollut mitään merkitystä tässä tapauksessa.
Tärkein asia, mikä avoliitossa pitää huomata on se, että lapset eivät saa isänsä jälkeen perhe-eläkettä, jos isä kuolee, vaikka lapset olisivatkin tunnustettuja. Voi olla, että tämä asia korjattiin avoliitolaissa. - mitalin toinen puoli
PSARI kirjoitti:
Jos mies ja nainen eivät ole naimisissa ja saavat yhteisiä lapsia, lapsi on äpä-rä, sillä tuo sana tulee ruotsinkielisestä sanasta avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Vaikka isä tunnustaisi kuinka tekosensa, lapsi on ja pysyy äpäränä ja asia ei muutu siitä miksikään.
Kirjoitat väärin tuossa kirjoittaessasi, että aviopuolisot perivät toinen toisensa, sillä lain mukaan aviopuolisoilla ei ole toisiinsa nähden perintäoikeutta.
Aviopuolison kuollessa lapset perivät kuolleen puolison. Puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja siitä vähennetään yhteiset velat, jonka jälkeen saatu summa jaetaan kahteen osaan. Puoliso pitää oman omaisuutensa ja vastaa itse ottamastaan velasta. Kuolleen puolison omaisuuden saavat lapset, tai jos lapsia ei ole, niin eloon jäänyt puoliso saa hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen, mutta ei peri kuitenkaan sitä.
Kun eloon jäänyt puoliso kuolee, niin lapsettoman pariskunnan omaisuus jaetaan kahtia ja kummankin edesmenneen osuus menee heidän elossa oleville sukulaisilleen.
Sisarpuolillasi oli ilmeisesti uskottu mies heidän ollessaan alaikäisiä. Koska isälläsi oli myös kaksi muuta lasta, niin he olivat myös aivan samalla tapaa isäsi lähiomaisia kuten sinä, eikä iälläsi ollut mitään merkitystä tässä tapauksessa.
Tärkein asia, mikä avoliitossa pitää huomata on se, että lapset eivät saa isänsä jälkeen perhe-eläkettä, jos isä kuolee, vaikka lapset olisivatkin tunnustettuja. Voi olla, että tämä asia korjattiin avoliitolaissa.Voi olla, että tiedät jotain ammoisesta historiasta, mutta nykyajasta tietosi ovat luvattoman vähäiset. Äpärä on haukkumanimitys avioliiton ulkopuolella syntyneelle, ja sen käyttäminen kertoo nykyaikana enemmän sanojasta kuin sanomisen kohteesta. Mutta jos isä on tunnustanut lapsen, kuten avoliitossa useimmiten kai on ja monesti jopa niissäkin tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, silloin lapsi on aivan samassa asemassa juridisesti kuin avioliitossa syntynyt lapsi.
Avioliiton osalta, lapsettomana kuolleen perii tämän aviopuoliso, ellei testamentilla ole muuta määrätty. Ja se on ihan omistusoikeus, ei pelkkä hallintaoikeus, ja sitä rajoittaa ainoastaan testamenttausrajoitus. Mutta leski voi mällätä kaiken eläessään, jos niin valitsee. Niissäkin tapauksissa, joissa kuolleelta jäi rintaperillisiä, leskellä on avio-oikeus ellei sitä ole erikseen avioehdolla tai muuten poistettu. Avio-oikeuden suoman tasingon jälkeen perilliset perivät sen, mitä jaettavaa jäi eli joka tapauksessa 50% vainajan omaisuudesta. Lapsettoman pariskunnan viimeksieläneenkin kuoltua homma menee niin kuinka sanoit, eli olihan siellä joukossa yksi oikeakin tieto, edellyttäen, että elossaolevat sukulaiset ovat vähintään setiä, tätejä tai enoja, serkut eivät enää peri.
Ja toisin kuin sinun muinaistietojesi osalta, näistä asioista ei tarvitse pähkäillä, löytyykö jostain jotain todistetta, johon viitata, vaan ne on ihan jokaisen luettavissa laista. - Dara
PSARI kirjoitti:
Jos mies ja nainen eivät ole naimisissa ja saavat yhteisiä lapsia, lapsi on äpä-rä, sillä tuo sana tulee ruotsinkielisestä sanasta avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Vaikka isä tunnustaisi kuinka tekosensa, lapsi on ja pysyy äpäränä ja asia ei muutu siitä miksikään.
Kirjoitat väärin tuossa kirjoittaessasi, että aviopuolisot perivät toinen toisensa, sillä lain mukaan aviopuolisoilla ei ole toisiinsa nähden perintäoikeutta.
Aviopuolison kuollessa lapset perivät kuolleen puolison. Puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja siitä vähennetään yhteiset velat, jonka jälkeen saatu summa jaetaan kahteen osaan. Puoliso pitää oman omaisuutensa ja vastaa itse ottamastaan velasta. Kuolleen puolison omaisuuden saavat lapset, tai jos lapsia ei ole, niin eloon jäänyt puoliso saa hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen, mutta ei peri kuitenkaan sitä.
Kun eloon jäänyt puoliso kuolee, niin lapsettoman pariskunnan omaisuus jaetaan kahtia ja kummankin edesmenneen osuus menee heidän elossa oleville sukulaisilleen.
Sisarpuolillasi oli ilmeisesti uskottu mies heidän ollessaan alaikäisiä. Koska isälläsi oli myös kaksi muuta lasta, niin he olivat myös aivan samalla tapaa isäsi lähiomaisia kuten sinä, eikä iälläsi ollut mitään merkitystä tässä tapauksessa.
Tärkein asia, mikä avoliitossa pitää huomata on se, että lapset eivät saa isänsä jälkeen perhe-eläkettä, jos isä kuolee, vaikka lapset olisivatkin tunnustettuja. Voi olla, että tämä asia korjattiin avoliitolaissa.Henkilökohtaisesti käytän mieluummin termiä au-lapsi kuin ä.pärä avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Toki sinä saat käyttää termiä ä.pärä jos niin haluat, minä en siitä loukkaannu, vaikka au-lapsi olenkin. Pointti nyt on kuitenkin se, että myös nämä ä.pärät perivät isänsä samoin juridisin oikeuksin kuin aviolapsetkin, jos isyys on vahvistettu, mitä se käytännössä hyvin yleisesti Suomessa on.
Minun sisarusteni uskottu mies oli heidän äitinsä. Häneltä sainkin paljon arvokasta apua hautajaisten yms. järkestelyissä. Tiedän toki, että sisarukseni ovat isäni lähiomiaisia ihan kuten minäkin. Termiä "juridisesti lähin omainen" käytti minusta sekä poliisi että lakimies, ja se merkitsi sitä, että minun hoidettavakseni siis lankesivat hautaus, perunkirjoitukset sun muut. Iälläni oli sikäli asian kanssa tekemistä, että olin ainoa täysi-ikäinen isäni lapsista hänen kuollessaan ja alaikäisten hoitoon ei luonnollisestikaan hautajaisia voisikaan sälyttää. - PSARI
mitalin toinen puoli kirjoitti:
Voi olla, että tiedät jotain ammoisesta historiasta, mutta nykyajasta tietosi ovat luvattoman vähäiset. Äpärä on haukkumanimitys avioliiton ulkopuolella syntyneelle, ja sen käyttäminen kertoo nykyaikana enemmän sanojasta kuin sanomisen kohteesta. Mutta jos isä on tunnustanut lapsen, kuten avoliitossa useimmiten kai on ja monesti jopa niissäkin tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, silloin lapsi on aivan samassa asemassa juridisesti kuin avioliitossa syntynyt lapsi.
Avioliiton osalta, lapsettomana kuolleen perii tämän aviopuoliso, ellei testamentilla ole muuta määrätty. Ja se on ihan omistusoikeus, ei pelkkä hallintaoikeus, ja sitä rajoittaa ainoastaan testamenttausrajoitus. Mutta leski voi mällätä kaiken eläessään, jos niin valitsee. Niissäkin tapauksissa, joissa kuolleelta jäi rintaperillisiä, leskellä on avio-oikeus ellei sitä ole erikseen avioehdolla tai muuten poistettu. Avio-oikeuden suoman tasingon jälkeen perilliset perivät sen, mitä jaettavaa jäi eli joka tapauksessa 50% vainajan omaisuudesta. Lapsettoman pariskunnan viimeksieläneenkin kuoltua homma menee niin kuinka sanoit, eli olihan siellä joukossa yksi oikeakin tieto, edellyttäen, että elossaolevat sukulaiset ovat vähintään setiä, tätejä tai enoja, serkut eivät enää peri.
Ja toisin kuin sinun muinaistietojesi osalta, näistä asioista ei tarvitse pähkäillä, löytyykö jostain jotain todistetta, johon viitata, vaan ne on ihan jokaisen luettavissa laista.mitalin toinen puoli,
itse luulet eläväsi nykyaikaa,
avoliittoa ei voi verrata mitenkään avioliittoon ja siinä ollessa tehtyihin lapsiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avioton_lapsi
http://suomisanakirja.fi/äpärä
Mitä noihin perintälakeihin tulee niin ei tietoni niistä ole kovinkaan vanhoja, koska olen joutunut käymään parin vuoden sisällä jopa 3 erilaista perintätapausta lävitse pesänjakajineen, oikeudenkäynteineen sekä vielä lapsettoman sukulaisenparin jälkeisen perinnon jakoon.
Virallinen ammattini on oikeustieteen piirissä.
Aviopuolison kuollessa puoliso ei peri toista puolisoa automaattisesti, vaan saa ainoastaan hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen pesänjaon jälkeen. Keskinäisellä testamentilla tai täydellä omistusoikeustestamentilla hän voi kyllä saada koko omaisuuden haltuunsa, mutta harva älyää tehdä testamenttia.
Avioliitossa oleva kumpikin puoliso on suoraan elatusvelvollinen lapsilleen, mutta avoliitossa vain yksi huoltaja äiti. Tuomiistuimen määräyksellä tai avopuolisoiden keskinäisellä sopimksella myös isästä voidaan tehdä huoltaja.
Laitanpa yhden linkin avoliittolaista, joka astui voimaan tänä vuonna
http://www.oikeus.fi/41244.htm
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/lapsen_saaminen/index.html
Avopuolisoiden lapset eivät saa perhe-eläkettä isän kuoltua, vaikka olisi kuinka tunnustanut lapsensa.
http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/x_pdf_liitteet_julkaisut/perhe_elake.pdf
Avoliittolaki on yksi askel kohti sukupuolineutraaliaavioliittolakia.
Dara. huoltaja ei saa olla alaikäisten lastensa uskottuna miehenä, vaan uskotun miehen pitää olla joku muu kuin lasten vanhempi. - mitalin toinen puoli
PSARI kirjoitti:
mitalin toinen puoli,
itse luulet eläväsi nykyaikaa,
avoliittoa ei voi verrata mitenkään avioliittoon ja siinä ollessa tehtyihin lapsiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avioton_lapsi
http://suomisanakirja.fi/äpärä
Mitä noihin perintälakeihin tulee niin ei tietoni niistä ole kovinkaan vanhoja, koska olen joutunut käymään parin vuoden sisällä jopa 3 erilaista perintätapausta lävitse pesänjakajineen, oikeudenkäynteineen sekä vielä lapsettoman sukulaisenparin jälkeisen perinnon jakoon.
Virallinen ammattini on oikeustieteen piirissä.
Aviopuolison kuollessa puoliso ei peri toista puolisoa automaattisesti, vaan saa ainoastaan hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen pesänjaon jälkeen. Keskinäisellä testamentilla tai täydellä omistusoikeustestamentilla hän voi kyllä saada koko omaisuuden haltuunsa, mutta harva älyää tehdä testamenttia.
Avioliitossa oleva kumpikin puoliso on suoraan elatusvelvollinen lapsilleen, mutta avoliitossa vain yksi huoltaja äiti. Tuomiistuimen määräyksellä tai avopuolisoiden keskinäisellä sopimksella myös isästä voidaan tehdä huoltaja.
Laitanpa yhden linkin avoliittolaista, joka astui voimaan tänä vuonna
http://www.oikeus.fi/41244.htm
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/lapsen_saaminen/index.html
Avopuolisoiden lapset eivät saa perhe-eläkettä isän kuoltua, vaikka olisi kuinka tunnustanut lapsensa.
http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/x_pdf_liitteet_julkaisut/perhe_elake.pdf
Avoliittolaki on yksi askel kohti sukupuolineutraaliaavioliittolakia.
Dara. huoltaja ei saa olla alaikäisten lastensa uskottuna miehenä, vaan uskotun miehen pitää olla joku muu kuin lasten vanhempi.En tiedä, mitä haluat esittää linkeilläsi avoliittolapsen menneestä asemasta ja äpärä-sanan käytöstä. Nykypäivänä ne kertovat vain rumaa kieltään sanojasta, jonka olisi kiireimmän kaupalla suotavaa tarkistaa käytöstään. Nimittelyllä voi loukata vain lasta, joka on syytön vanhempiensa valintoihin, vaikka ne olisivat nimittelijän mielestä vääriäkin.
Avioliitosta, lapsettomana kuolleen tosiaankin perii hänen puolisonsa, omistusoikeudella, poislukien mainitsemani testamenttausrajoitus. Sen vuoksi ei tarvita keskinäisiä testamentteja, ellei erikseen halua varmistella toissijaisten perillisten jäävän pois osingoilta molempien kuoltua, tai varmistaa täyttä testamenttausoikeutta. Mutta jos edelleen haluat väittää muuta, niin laita toki linkkiä lakiin ja asianmukaiseen pykälään, johon vetoat, odotan mielenkiinnolla (mutta en lyö puolestasi vetoa)!
Avoliiton heikompi asema avioliittoon nähden puolisoiden keskinäisissä väleissä on tunnettu juttu, sitä ei kukaan ole kiistänyt. Mutta avoliitossa syntyneisiin lapsiin se heikompi asema ei ulotu. Jos väität muuta, kerrotko sen selvemmin, esim. mihin viittaat ilmaris-linkissäsi? - Dara
PSARI kirjoitti:
mitalin toinen puoli,
itse luulet eläväsi nykyaikaa,
avoliittoa ei voi verrata mitenkään avioliittoon ja siinä ollessa tehtyihin lapsiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avioton_lapsi
http://suomisanakirja.fi/äpärä
Mitä noihin perintälakeihin tulee niin ei tietoni niistä ole kovinkaan vanhoja, koska olen joutunut käymään parin vuoden sisällä jopa 3 erilaista perintätapausta lävitse pesänjakajineen, oikeudenkäynteineen sekä vielä lapsettoman sukulaisenparin jälkeisen perinnon jakoon.
Virallinen ammattini on oikeustieteen piirissä.
Aviopuolison kuollessa puoliso ei peri toista puolisoa automaattisesti, vaan saa ainoastaan hallintaoikeuden kuolleen puolison omaisuuteen pesänjaon jälkeen. Keskinäisellä testamentilla tai täydellä omistusoikeustestamentilla hän voi kyllä saada koko omaisuuden haltuunsa, mutta harva älyää tehdä testamenttia.
Avioliitossa oleva kumpikin puoliso on suoraan elatusvelvollinen lapsilleen, mutta avoliitossa vain yksi huoltaja äiti. Tuomiistuimen määräyksellä tai avopuolisoiden keskinäisellä sopimksella myös isästä voidaan tehdä huoltaja.
Laitanpa yhden linkin avoliittolaista, joka astui voimaan tänä vuonna
http://www.oikeus.fi/41244.htm
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/lapsen_saaminen/index.html
Avopuolisoiden lapset eivät saa perhe-eläkettä isän kuoltua, vaikka olisi kuinka tunnustanut lapsensa.
http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/x_pdf_liitteet_julkaisut/perhe_elake.pdf
Avoliittolaki on yksi askel kohti sukupuolineutraaliaavioliittolakia.
Dara. huoltaja ei saa olla alaikäisten lastensa uskottuna miehenä, vaan uskotun miehen pitää olla joku muu kuin lasten vanhempi.Psari, en viitsi alkaa kaivamaan isäni kuolemanaikaisia papereita enää varastosta esiin. Sisarusteni äiti edusti heitä esim. perunkirjoitustilaisuudessa, jossa oli paikalla kyllä erillinen uskottu henkilökin. En muista että hänen roolinsa olisi ollut juuri kummempi kuin tuo perunkirjoitustilaisuudessa läsnäolo. Sisarusteni äiti oli se, joka kanssani asioita hoiti sisarusteni puolesta.
Au-lapset ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen oman vanhempansa kuoleman jälkeen, mikäli isyys on tunnustettu. Isyyden tunnustamisen vaikutus on myöskin se, että tällöin isä on elatusvelvollinen lapseensa nähden. Ja kuten todettu, isyyden tunnustaminen takaa myöskin au-lapselle täydet perimisoikeudet.
>>Isyyden vahvistamisen vaikutukset
Sukulaisuus
Isyyden vahvistamisella syntyy isän ja lapsen välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, joka merkitään väestörekisteritiedostoon.
Elatus
Lapsella on oikeus saada elatusta isältään kunnes täyttää 18 vuotta ja tämän jälkeen elatusta koulutustaan varten.
Perintöoikeus
Lapsi perii isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset, ja näillä on perintöoikeus lapseen nähden.
Perhe-eläke
Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee.>>
http://www.stm.fi/lapset/lapsen_oikeudellinen_asema/elatus/isyyden_tunnustaminen
Myöskin antamassasi Ilmarisen linkissä kerrotaan, että lapseneläkkeen saa sekä kuolleen henkilön oma että hänen ottolapsensa. Lapseneläkkeen voi saada myös aviolesken lapsi isä- tai äitipuolen kuoltua, mutta avolesken lapsi ei saa lapseneläkettä vanhempansa avopuolison kuoltua. Tällöin siis kyseessä ei ole vainajan oma lapsi, vaan hänen puolisonsa ja jonkun toisen henkilön yhteinen lapsi.
Tässä suhteessa avioliitolla on siis se merkitys, että myös ns. vanhempipuolen kuoleman jälkeen eläkettä voi saada eloon jääneen puolison lapsi, mikäli puolisot olivat naimisissa keskenään. Mutta oman vanhempansa kuoleman jälkeen myös au-lapsilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. - PSARI
mitalin toinen puoli kirjoitti:
En tiedä, mitä haluat esittää linkeilläsi avoliittolapsen menneestä asemasta ja äpärä-sanan käytöstä. Nykypäivänä ne kertovat vain rumaa kieltään sanojasta, jonka olisi kiireimmän kaupalla suotavaa tarkistaa käytöstään. Nimittelyllä voi loukata vain lasta, joka on syytön vanhempiensa valintoihin, vaikka ne olisivat nimittelijän mielestä vääriäkin.
Avioliitosta, lapsettomana kuolleen tosiaankin perii hänen puolisonsa, omistusoikeudella, poislukien mainitsemani testamenttausrajoitus. Sen vuoksi ei tarvita keskinäisiä testamentteja, ellei erikseen halua varmistella toissijaisten perillisten jäävän pois osingoilta molempien kuoltua, tai varmistaa täyttä testamenttausoikeutta. Mutta jos edelleen haluat väittää muuta, niin laita toki linkkiä lakiin ja asianmukaiseen pykälään, johon vetoat, odotan mielenkiinnolla (mutta en lyö puolestasi vetoa)!
Avoliiton heikompi asema avioliittoon nähden puolisoiden keskinäisissä väleissä on tunnettu juttu, sitä ei kukaan ole kiistänyt. Mutta avoliitossa syntyneisiin lapsiin se heikompi asema ei ulotu. Jos väität muuta, kerrotko sen selvemmin, esim. mihin viittaat ilmaris-linkissäsi?Wikipediassa sanotaan väärin, että äpärä -sana ja äpäre -sana olisivat samaa alkuperää ja näin ei ole, vaan äpärä sana pohjaa ruotsinkielisiin vanhoihin kirkonkirjoihin.
Siinä olet oikeassa, ettei se ole lapsen syy, minkälaiseen moraalittomaan perheeseen syntyy, mutta lapsen äiti ja isä voisivat ajatella myös lapsen asemaa yhteiskunnassa, jossa heidän vanhemmillaan ei ole rohkeutta edes mennä naimisiin, vaikka elävät avioliiton kaltaisessa liitossa.
Toisekseen avoparit käyttävät yhteiskuntaa hyväkseen vaatimalla kaikki mahdolliset edut, joita neiti saa, vaikka lasten isä asuukin samassa taloudessa ja tuo palkkansa kotiin.
En hyväksy avoliitossa elämistä ja paheksun suuresti naisia, jotka synnyttävät lapsia avioliiton ulkopuolella eli tekevät äpärä-lapsia, eikä paheksuntaani muuta mikään. Lapsen syytä se ei toki ole, mutta syytä naimattomuuteen ei kannata näiden neitien selitellä nykyaikaisuudellakaan. Avioliiton solmiminen varmistaa myös paremmin sen, ettei pari eroa kovin helposti, kuten nykyisin avoliitossa olevat parit, jotka perustavat useimmiten uusioperheitä, joka on vaikea asia lapselle, kun suositaan minun lapsiani edellisestä liitosta tai sinun lapsiasi edellisestä liitosta tai meidän lapsiamme tästä liitosta. Kukaan ei edes ajattele lasten tunteita, kun nämä kysyvät sitä suurin viattomin silmin, että kuka mun isi on? Tähän olen törmännyt usein.
Uskonnollisessa mielessä papin edessä solmittu liitto on pyhä liitto tai maistraatin suorittamana ja se on ainoa tapa, jossa hyväksyn sukupuolisen kanssakäymisen niin heteroille kuin homoillekkin. Tärkeintä on se, että puolisot ovat avioliitossa keskenään, eivätkä elä susiparina.
Avioliittoa kannatan juuri sen takia, että lapset ovat tärkeitä ja heidän etunsa on ensisijalla, siksi en hyväksy avoliittoa, vaan puolustan avioliittoa viimeiseen asti.
mitalin toinen puoli,
Kelan kohdalla edelleenkin lapsi ei saa isän kuoleman jälkeen Perhe-eläkettä, jos puolisot eivät ole olleet naimisissa. Jos äiti kuolee, lapsi saa tuolloin hänen jälkeensä perhe-eläkkeen.
Noissa testamenttiasioissa on tuiki tärkeää rekisteröidä maistraattiin testamentti ja toisen puolison kuollessa hoitaa testamentti myös lainvoimaiseksi. Sikäli suosittelen keskinäistä testamenttia lapsettomille aviopareille, että eloon jäävä puoliso voi edelleen testamentata vaikkapa kummilapsilleen koko hänen jälkeensä jäävän omaisuuden, eivätkä sukulaiset pääse tappelemaan omaisuudesta. - PSARI
Dara kirjoitti:
Psari, en viitsi alkaa kaivamaan isäni kuolemanaikaisia papereita enää varastosta esiin. Sisarusteni äiti edusti heitä esim. perunkirjoitustilaisuudessa, jossa oli paikalla kyllä erillinen uskottu henkilökin. En muista että hänen roolinsa olisi ollut juuri kummempi kuin tuo perunkirjoitustilaisuudessa läsnäolo. Sisarusteni äiti oli se, joka kanssani asioita hoiti sisarusteni puolesta.
Au-lapset ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen oman vanhempansa kuoleman jälkeen, mikäli isyys on tunnustettu. Isyyden tunnustamisen vaikutus on myöskin se, että tällöin isä on elatusvelvollinen lapseensa nähden. Ja kuten todettu, isyyden tunnustaminen takaa myöskin au-lapselle täydet perimisoikeudet.
>>Isyyden vahvistamisen vaikutukset
Sukulaisuus
Isyyden vahvistamisella syntyy isän ja lapsen välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, joka merkitään väestörekisteritiedostoon.
Elatus
Lapsella on oikeus saada elatusta isältään kunnes täyttää 18 vuotta ja tämän jälkeen elatusta koulutustaan varten.
Perintöoikeus
Lapsi perii isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset, ja näillä on perintöoikeus lapseen nähden.
Perhe-eläke
Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee.>>
http://www.stm.fi/lapset/lapsen_oikeudellinen_asema/elatus/isyyden_tunnustaminen
Myöskin antamassasi Ilmarisen linkissä kerrotaan, että lapseneläkkeen saa sekä kuolleen henkilön oma että hänen ottolapsensa. Lapseneläkkeen voi saada myös aviolesken lapsi isä- tai äitipuolen kuoltua, mutta avolesken lapsi ei saa lapseneläkettä vanhempansa avopuolison kuoltua. Tällöin siis kyseessä ei ole vainajan oma lapsi, vaan hänen puolisonsa ja jonkun toisen henkilön yhteinen lapsi.
Tässä suhteessa avioliitolla on siis se merkitys, että myös ns. vanhempipuolen kuoleman jälkeen eläkettä voi saada eloon jääneen puolison lapsi, mikäli puolisot olivat naimisissa keskenään. Mutta oman vanhempansa kuoleman jälkeen myös au-lapsilla on oikeus perhe-eläkkeeseen.Dara,
olet oikeassa, eikä tarkoitukseni ollut mitenkään sinua loukata äpärä-sanalla, vaan ajan näiden nykyajan lasten etuutta sikäli, että en hyväksy avoliittoa, jota nykyajan naiset ja miehet harrastavat kutsuen puolisoitaan vaimoksi ja mieheksi, vaikkeivat nämä sitä ole, vaan avioliiton solmimisen jälkeen voi sanoa puolisoaan puolisoksi tai aviomieheksi tai aviovaimoksi.
Tunnustetulla lapsella on kyllä perimisoikeus, mutta mielestäni mihinkään isän tunnustukseen ei pitäisi edes joutua kuin erittäin harvoin.
Kela ei ole muuttanut perhe-eläkelakia, kuten Ilmarisen linkistä näkyy. Avopuolisoista isän kuoltua lapsella ei ole perhe-eläkeoikeutta. - mitalin toinen puoli
PSARI kirjoitti:
Wikipediassa sanotaan väärin, että äpärä -sana ja äpäre -sana olisivat samaa alkuperää ja näin ei ole, vaan äpärä sana pohjaa ruotsinkielisiin vanhoihin kirkonkirjoihin.
Siinä olet oikeassa, ettei se ole lapsen syy, minkälaiseen moraalittomaan perheeseen syntyy, mutta lapsen äiti ja isä voisivat ajatella myös lapsen asemaa yhteiskunnassa, jossa heidän vanhemmillaan ei ole rohkeutta edes mennä naimisiin, vaikka elävät avioliiton kaltaisessa liitossa.
Toisekseen avoparit käyttävät yhteiskuntaa hyväkseen vaatimalla kaikki mahdolliset edut, joita neiti saa, vaikka lasten isä asuukin samassa taloudessa ja tuo palkkansa kotiin.
En hyväksy avoliitossa elämistä ja paheksun suuresti naisia, jotka synnyttävät lapsia avioliiton ulkopuolella eli tekevät äpärä-lapsia, eikä paheksuntaani muuta mikään. Lapsen syytä se ei toki ole, mutta syytä naimattomuuteen ei kannata näiden neitien selitellä nykyaikaisuudellakaan. Avioliiton solmiminen varmistaa myös paremmin sen, ettei pari eroa kovin helposti, kuten nykyisin avoliitossa olevat parit, jotka perustavat useimmiten uusioperheitä, joka on vaikea asia lapselle, kun suositaan minun lapsiani edellisestä liitosta tai sinun lapsiasi edellisestä liitosta tai meidän lapsiamme tästä liitosta. Kukaan ei edes ajattele lasten tunteita, kun nämä kysyvät sitä suurin viattomin silmin, että kuka mun isi on? Tähän olen törmännyt usein.
Uskonnollisessa mielessä papin edessä solmittu liitto on pyhä liitto tai maistraatin suorittamana ja se on ainoa tapa, jossa hyväksyn sukupuolisen kanssakäymisen niin heteroille kuin homoillekkin. Tärkeintä on se, että puolisot ovat avioliitossa keskenään, eivätkä elä susiparina.
Avioliittoa kannatan juuri sen takia, että lapset ovat tärkeitä ja heidän etunsa on ensisijalla, siksi en hyväksy avoliittoa, vaan puolustan avioliittoa viimeiseen asti.
mitalin toinen puoli,
Kelan kohdalla edelleenkin lapsi ei saa isän kuoleman jälkeen Perhe-eläkettä, jos puolisot eivät ole olleet naimisissa. Jos äiti kuolee, lapsi saa tuolloin hänen jälkeensä perhe-eläkkeen.
Noissa testamenttiasioissa on tuiki tärkeää rekisteröidä maistraattiin testamentti ja toisen puolison kuollessa hoitaa testamentti myös lainvoimaiseksi. Sikäli suosittelen keskinäistä testamenttia lapsettomille aviopareille, että eloon jäävä puoliso voi edelleen testamentata vaikkapa kummilapsilleen koko hänen jälkeensä jäävän omaisuuden, eivätkä sukulaiset pääse tappelemaan omaisuudesta."voisivat ajatella myös lapsen asemaa yhteiskunnassa..."
Avoliitot ovat nykyään niin yleisiä, kuten myös avoliitoissa syntyneet lapset, että taidat pikkuhiljaa jäädä vähemmistöön - anteeksi vain - hiukan tuomitsevien näkemystesi kanssa. Eiköhän juttu ole niin, että lapsen paras mitataan aina jollain muulla mittarilla kuin vanhempien siviilisäädyllä. Jos avioliittokoti olisi automaattisesti parempi lapsen kasvaa kuin avoliittokoti, moni olisi varmasti samaa mieltä kanssasi. Mutta kun mitään sellaista ei voida sanoa, vaan hyviä ja huonoja koteja on molemmissa. Kuten muitakin mainitsemiasi sterotypioita "... Tähän olen törmännyt usein".
En tiedä, mihin etuuksien rahastamiseen viittaat "avoparit käyttävät yhteiskuntaa hyväkseen ".
"En hyväksy avoliitossa elämistä ja paheksun suuresti naisia"
Tähän sinulla on täysi oikeus. Paheksuntasi tuskin muuttaa mitään, korkeintaan ehkä aiheuttaa pahaa mieltä, jos lähipiirissäsi sattuu olemaan avoliittolapsia, joiden tietoisuuteen paheksuntasi heidän kotiaan ja äitiään kohtaan kantautuisi.
"Kelan kohdalla edelleenkin lapsi ei saa... "
Pyysin jo, että laittaisit linkkiä, koska on ilmeistä, että olet käsittänyt jotain väärin. Olisi helpompi keskustella kuin arvailemalla, mihin viittaat.
"testamenttiasioissa on tuiki tärkeää rekisteröidä maistraattiin testamentti"
Nyt alat kuulostaa jo hiukan provoilevalta, sori vaan. Testamenttia ei tarvitse rekisteröidä minnekään. Sen voi säilyttää piironginlaatikossa, pankkiholvissa tai antaa säilytettäväksi lakimiehelle, jos laatii testamenttinsa juristin avustuksella. Tärkeintä on, että joku testamentin olemassaolosta tietää, ja siihen sopii testamentin edunsaaja tai ihan vaan paras kaveri. Nyt mainitsemaasi tarkoitukseen lapsetonkin pari tarvitsee tosiaan keskinäisen testamentin, koska ilman sitä viimeksielävä ei voi testamentata koko jäämistöään. Eli huomasit ilmeisesti itsekin, että aiempi väitteesi oli virheellinen? - Dara (ei.kirj.)
PSARI kirjoitti:
Dara,
olet oikeassa, eikä tarkoitukseni ollut mitenkään sinua loukata äpärä-sanalla, vaan ajan näiden nykyajan lasten etuutta sikäli, että en hyväksy avoliittoa, jota nykyajan naiset ja miehet harrastavat kutsuen puolisoitaan vaimoksi ja mieheksi, vaikkeivat nämä sitä ole, vaan avioliiton solmimisen jälkeen voi sanoa puolisoaan puolisoksi tai aviomieheksi tai aviovaimoksi.
Tunnustetulla lapsella on kyllä perimisoikeus, mutta mielestäni mihinkään isän tunnustukseen ei pitäisi edes joutua kuin erittäin harvoin.
Kela ei ole muuttanut perhe-eläkelakia, kuten Ilmarisen linkistä näkyy. Avopuolisoista isän kuoltua lapsella ei ole perhe-eläkeoikeutta."Kela ei ole muuttanut perhe-eläkelakia, kuten Ilmarisen linkistä näkyy. Avopuolisoista isän kuoltua lapsella ei ole perhe-eläkeoikeutta."
Mikäli lapsi ei ole kuolleen oma tunnustettu lapsi, ei olekaan. Mikäli hän on, hän on oikeutettu lapseneläkkeeseen. Tämä siellä Ilmarisen linkissä selvitettiin kyllä varsin selkeästi. Jokaisella tunnustetulla lapsella on sama oikeus perhe-eläkkeeseen omien vanhempiensa kuoleman jälkeen kuin avioliitossa syntyneilläkin lapsilla. Sen sijaan vainajan avopuolison lapsi, joka ei ole vainajan lapsi, ei voi sitä eläkettä saada.
En tiedä mitä tarkoitat sillä, että Kela ei ole muuttanut perhe-eläkelakia. kelan omien ohjeiden mukaan tunnustettu au-lapsi on oikeutettu saamaan perhe-eläkettä:
>>Eläkkeeseen oikeutettuja lapsia ovat
- edunjättäjän oma lapsi (lapsi joka on syntynyt edunjättäjän avioliitosta tai lapsi, jonka isyys on vahvistettu isyyslain nojalla>>
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/300905214604ML/$File/9luku_1.pdf?openElement
Sille en mitään mahda, mitä sinä avopareista ja heidän lisääntymisestään ajattelet. Omasta puolestani voin vain sanoa, että minun elämääni ei olisi mitenkään vaikuttanut se, vaikka vanhempani olisivatkin naimisiin menneet ennen syntymääni. He sopivat toisilleen niin huonosti, että ero siitä olisi tullut jokatapauksessa. Minun isäni ei minusta koskaan eronnut, vaikka äidistäni erosikin. Ei hän sitä olisi tehnyt sittenkään, vaikka heidän eronsa olisi ollut avoeron sijaan avioero. Minulta ei myöskään mitään juridisia oikeuksia ole riistetty aviottoman syntyperäni tähden.
Minä muuten elin vuosia avoliitossa nykyisen aviopuolisoni kanssa ennen avioitumistamme. Sanoin häntä silloinkin miehekseni ja hän minua vaimokseen. En vain sanonut häntä silloin aviomiehekseni, vaan avosellaiseksi.
Me menimme naimisiin lähinnä juridisista syistä. Erittäin sitoutuneita toisiimme olimme jo ennen avioitumistamme, sen astetta ei naimisiin meno muuttanut mihinkään suuntaan. Tietysti avioliiton solmimisessa oli sekin hyvä juttu, että se antoi hyvän tekosyyn järkätä kivat bileet ja lähteä yhdessä romanttiselle matkalle ;) - Dara (ei.kirj.)
PSARI kirjoitti:
Wikipediassa sanotaan väärin, että äpärä -sana ja äpäre -sana olisivat samaa alkuperää ja näin ei ole, vaan äpärä sana pohjaa ruotsinkielisiin vanhoihin kirkonkirjoihin.
Siinä olet oikeassa, ettei se ole lapsen syy, minkälaiseen moraalittomaan perheeseen syntyy, mutta lapsen äiti ja isä voisivat ajatella myös lapsen asemaa yhteiskunnassa, jossa heidän vanhemmillaan ei ole rohkeutta edes mennä naimisiin, vaikka elävät avioliiton kaltaisessa liitossa.
Toisekseen avoparit käyttävät yhteiskuntaa hyväkseen vaatimalla kaikki mahdolliset edut, joita neiti saa, vaikka lasten isä asuukin samassa taloudessa ja tuo palkkansa kotiin.
En hyväksy avoliitossa elämistä ja paheksun suuresti naisia, jotka synnyttävät lapsia avioliiton ulkopuolella eli tekevät äpärä-lapsia, eikä paheksuntaani muuta mikään. Lapsen syytä se ei toki ole, mutta syytä naimattomuuteen ei kannata näiden neitien selitellä nykyaikaisuudellakaan. Avioliiton solmiminen varmistaa myös paremmin sen, ettei pari eroa kovin helposti, kuten nykyisin avoliitossa olevat parit, jotka perustavat useimmiten uusioperheitä, joka on vaikea asia lapselle, kun suositaan minun lapsiani edellisestä liitosta tai sinun lapsiasi edellisestä liitosta tai meidän lapsiamme tästä liitosta. Kukaan ei edes ajattele lasten tunteita, kun nämä kysyvät sitä suurin viattomin silmin, että kuka mun isi on? Tähän olen törmännyt usein.
Uskonnollisessa mielessä papin edessä solmittu liitto on pyhä liitto tai maistraatin suorittamana ja se on ainoa tapa, jossa hyväksyn sukupuolisen kanssakäymisen niin heteroille kuin homoillekkin. Tärkeintä on se, että puolisot ovat avioliitossa keskenään, eivätkä elä susiparina.
Avioliittoa kannatan juuri sen takia, että lapset ovat tärkeitä ja heidän etunsa on ensisijalla, siksi en hyväksy avoliittoa, vaan puolustan avioliittoa viimeiseen asti.
mitalin toinen puoli,
Kelan kohdalla edelleenkin lapsi ei saa isän kuoleman jälkeen Perhe-eläkettä, jos puolisot eivät ole olleet naimisissa. Jos äiti kuolee, lapsi saa tuolloin hänen jälkeensä perhe-eläkkeen.
Noissa testamenttiasioissa on tuiki tärkeää rekisteröidä maistraattiin testamentti ja toisen puolison kuollessa hoitaa testamentti myös lainvoimaiseksi. Sikäli suosittelen keskinäistä testamenttia lapsettomille aviopareille, että eloon jäävä puoliso voi edelleen testamentata vaikkapa kummilapsilleen koko hänen jälkeensä jäävän omaisuuden, eivätkä sukulaiset pääse tappelemaan omaisuudesta."Kelan kohdalla edelleenkin lapsi ei saa isän kuoleman jälkeen Perhe-eläkettä, jos puolisot eivät ole olleet naimisissa. Jos äiti kuolee, lapsi saa tuolloin hänen jälkeensä perhe-eläkkeen."
Tässä olet väärässä.
Kelan ohjeistus perhe-eläkkeestä:
>>Eläkkeeseen oikeutettuja lapsia ovat
- edunjättäjän oma lapsi (lapsi joka on syntynyt edunjättäjän avioliitosta tai lapsi, jonka isyys on vahvistettu isyyslain nojalla>>
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/300905214604ML/$File/9luku_1.pdf?openElement - totuuden puolesta
PSARI kirjoitti:
helsinkijokkeri, mave on oikeassa. Tässä homoavioliitoista historiaa;
Rooman valtakunnan keisari Nero oli vihitty avioliittoon yhden miesorjansa kanssa samoin kuin keisari Hadrianus oli vihitty miehensä Antinousin kanssa. Keisari Marcus Aurelius Antoninus tunnetaan paremmin nimillä Elagabalus tai Heliogabalus. Elagabalus oli naimisissa kaarialaisen miesorjan Hieroclesin kanssa. Tarinan mukaan ennen naimisiin menoaan Elagabaluksen käskyläiset kiersivät Roomaa etsien isoilla sukuelimillä varustettuja miehiä keisarille. Elagabaluksen kerrotaan myös seisoskelleen huoneensa ovella alastomana, ohi kulkeville miehille rivouksia huudellen. Homoseksuaalisuus ei ollut sinänsä Roomassa tuomittavaa, pikemminkin säännönmukaista.
Keisari Konstantinus Suuri laillisti kristinuskon ja hänen poikansa kristityt keisarit Konstantius II ja Constans asettivat lain vuonna 342 Roomassa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat avioliitot olivat kiellettyjä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Keisarien Konstantiuksen ja Constansin säädös (Theodosian koodeksi 9.7.3.) kansalle: Kun mies antaa itsensä vaimoksi naismaiselle miehelle, ja se mitä hän tahtoo on se, että toinen miehistä toimii naisen roolissa - missä sukupuoliseksi on menettänyt paikkansa, ja missä rikos on sellainen, että parempi olla tietämättä siitä, ja missä Venus muuntuu eri ulkomuotoon, ja missä rakkautta etsitään, muttei löydetä - käskemme lakien nousevan ja oikeuden olevan aseistettu kostavalla miekalla, jotta häpeälliset henkilöt, jotka ovat tai tulevat olemaan syyllisiä voivat tulla alistetuiksi voimakkaille rangaistuksille.
Varhaiskristillisenä aikana v. 50 - 325 jaa. avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa. Antiokian piispa Ignatiuksen teksteissä vuodelta 110 jaa. lukee, että jos avioliitto solmitaan piispan luvalla, se tapahtuu Jumalan mukaan, eikä heidän himonsa mukaan.
Kristityt vihkivät oletettavasti Vähä-Aasiassa kristittyjä homoja, koska siitä on viitteitä 300-luvulla. Tuohon aikaan kulttuurillisesti homous oli kreikkalaisille ja roomalaisille aivan luonnollinen asia. Kirkko vihki miespareja ystävyysliittoon vielä 1 000-luvulla mutta 1 300-luvulla se alkoi suhtautua kielteisesti homoseksuaalisuuteen.
Käytännössä voitaneen olettaa, että homoliitot lakkasivat vasta, kun kirkon hallinto pystyi takaamaan hallitsevan keskusjohtoisen doktriinin noudattamisen, eli vasta kun kirjapainotaito levisi 1 500-luvulla. Tunnetaan useita kristittyjen homoavioliittoja alkuseurakunnissa, ja avioliitot olivat hyvin yleisiä. Myöhemmistä keskiaikaisista homoavioliitoista olkoon esimerkkinä vuonna 1 061 Galegossa, silloisessa Leonissa, naimisiin menneet 2 miestä Pedro Diaz ja Muno Vandilaz, jotka pappi vihki pienessä kappelissa Rairiz de Veigassa Espanjassa 16.4.1 061. Historiallisia dokumentteja on myös luostari San Salvador de Celanovassa miesten välisistä avioliitoista.
Alkuseurakunnissa oli vapaamielisiä pappeja, jotka kokivat homoliitot täysin luonnollisina asioina.
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno. Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja.uskomatonta että ihminen voi olla noin pimeyden vallassa kun sanoo että samaa sukupuolta olevat voi mennä naimisiin. sinussa puhuu juuri anti-kristus. Jumala ei luonu homoutta, varastamista ,valehtelemista,juoppoutta, avosuhteita. eikä yleensä tuollaista tyhjänpuhumista. meinaatko että on normaalia että mies työntyy miehen peräsuoleen ja sitten sanoo näin on hyvä. tai nainen ja nainen nuolevat toisiaan. ei eläinkunnassakaan ole niin sikamaista käytöstä kuin ihmismaailmassa. tutki ihminen paavalin kirjeitä ja totea sitten miten asia on. homouden voi saada anteeksi. tunnusta se syntinä Jumalasi edessä ja tee siitä parannusta. alkuseurakunnassa oli kova laki. joka homoutta harrasti niin kuolema koitti. israelilaisten keskuudessa ei sellaista sallittu. Jumalan omaisuus kansalla oli tarkat laki pykälät,muut pakana kansat harjoitti vaikka mitä ja saivat tuomion. älä ala täällä selittämään tuollaista valhetta.
pertsa2010 kirjoitti:
PSARI sanoi :
Raamatussa ei ole missään kohtaa kielletty samaa sukupuolta olevien naimisiin meno.
_____
Ei ole kielletty , koska mooseksen lain mukaan heidät käskettiin tappaa.
Myös Jeesuksen ajan ihmisille nuo asiat olivat itsestään selviä.
1.Mooseksen kirja:
2:24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi
1.Korinttolaiskirje:
6:16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Tulevatko homot yhdeksi lihaksi?
Homoliitothan ovat aina avioliiton ulkopuolisia suhteita ja täten haureutta."Ei ole kielletty , koska mooseksen lain mukaan heidät käskettiin tappaa.
Myös Jeesuksen ajan ihmisille nuo asiat olivat itsestään selviä."
Kumpaa siis noudatat Mooseksen lakia vai Suomen lakia?
"Homoliitothan ovat aina avioliiton ulkopuolisia suhteita ja täten haureutta. "
Jaahas, elän miehenä avoliitossa naisen kanssa. Onko tämäkin vain hauretta?
Sitä päivää odotan innolla, kun joku konservatiivi avaa taas sen tyhmässä päässään olleen suunsa ja pakottaa avoliitossa elänneitä menemään avioliittoon (ensin se on että "harkitsemaan avioliittoa...") tai irtaantumaan parisuhteestaan. Noh, siinä menee vielä onneksi tovi, kun te olette tarpeeksi mätkineet Raamatulla niitä homoja päähän!!
Onneksi löytyy niitä ihmisiä, jotka eivät noudata siihen kirjaan kuin "piru raamattuun", mutta lienee sekin tietynlainen muoti-ilmiö tai retro-meininki, että kaikessa vanhassa pitäisi pyöriä ihmisten pää, joka ei vastaa nykyaikaa. Ihme kunnei kukaan uskovainen hanki veivattavaa 1930-luvun Fordia, kun niin helkkaristi noista vanhoista asioista tykkää, mutta jotkut asiat pitää olla uskovaisilla kuitenkin "pakasta vedettyjä", vaikkei voisi mitenkään siitä elämänkatsomuksesta päätellä. Jos maailmankuva on konservatiivinen niin pitäis elää sen mukaan kaikissa asioissa, jotta erottuisi muille.
Uskovaiselle se elämä mikä lukee Raamatussa niin se on vissiin omaakin elämää arvokkaampi eli tätä nykyhetkeä - sääliksi vaan käy.
Mä en ainakaan tahtois pilata tätä ainutta elämääni joutavan päiväiseen Raamatun lukemiseen. Uskovaiset tuskin elävät edes tässä maailmassa vaan omissa harhoissaan ja näkevät sen totuutena. Kieltävät nykyhetken samoin kuin evoluution!
- joopa joo
Siksi sitä kait kutsutaan pimeyden ajaksi.
- elakim
Ainoa oikea uskowa
Sitä tapahtui kulta pieni jo Juutalaisten keskuudessa. Sillä aikaa kun Mooses oli vuorella jutskaamassa Jumalan kanssa.
Mooses se oli, kun ei tykkäillyt siitä jutusta. Ja siksi hän pyysi Jumalan kirjoittamaan sen heidän lakiinsa.
Mooseksen sanat. `Ja kaikenlaista ällöttävää täällä on tapahtunut poissa olessani`.
`Minä näytän vielä ällöttävämpiä asioita, mitä he ovat tehneet nimessäni`. `kun he olivat piirtäneet kaikenlaisten Jumalolentojen kuvia Temppeleihinsä (Esim: auringon) Ja kumartelevat niitä pitäen niitä Jumalanaan`.- PSARI
elakim, rakas mussukkani
pertsa, kulta pupujussukkani
helsinkijokkeri, komea urokseni
joopa joo, hunajapupuliinini
...olette rakkaita
Suomen Raamatusta on jätetty pois tämä kohta
Mooseksen lakien mukaan Leeviksi kutsuttiin selibaatissa ollutta papiston pappia, joksi otettiin yleensä orpo poika. Toisen selibaatti-ryhmän papiston pappi oli Juuda, joka oli Daavidin tai Sadokin suvusta. He olivat selibaatissa siihen asti, kunnes oli aika jatkaa sukua. Jeesus ja hänen isänsä Joosef kuuluivat tähän ryhmään.
Daavidin ja Sadokin sukujen miehet viettivät pyhää elämää ja pitivät sukupuoliyhdyntää saastuttavana, paitsi silloin, kun he harjoittivat sitä jälkeläisten saamiseksi.
Nämä pidättäytymiset sukupuoliyhdynnöistä voitaisiin kyllä ottaa mukaan Raamattuun, jossa suositeltaisiin yhdyntää vain silloin, kun on aika tehdä perillisiä, eikä tehdä kuten nykyiset seurakuntien jäsenet eli harrastaa seksiä pitkin ja poikin kuka kenenkin kanssa. - elakim
PSARI kirjoitti:
elakim, rakas mussukkani
pertsa, kulta pupujussukkani
helsinkijokkeri, komea urokseni
joopa joo, hunajapupuliinini
...olette rakkaita
Suomen Raamatusta on jätetty pois tämä kohta
Mooseksen lakien mukaan Leeviksi kutsuttiin selibaatissa ollutta papiston pappia, joksi otettiin yleensä orpo poika. Toisen selibaatti-ryhmän papiston pappi oli Juuda, joka oli Daavidin tai Sadokin suvusta. He olivat selibaatissa siihen asti, kunnes oli aika jatkaa sukua. Jeesus ja hänen isänsä Joosef kuuluivat tähän ryhmään.
Daavidin ja Sadokin sukujen miehet viettivät pyhää elämää ja pitivät sukupuoliyhdyntää saastuttavana, paitsi silloin, kun he harjoittivat sitä jälkeläisten saamiseksi.
Nämä pidättäytymiset sukupuoliyhdynnöistä voitaisiin kyllä ottaa mukaan Raamattuun, jossa suositeltaisiin yhdyntää vain silloin, kun on aika tehdä perillisiä, eikä tehdä kuten nykyiset seurakuntien jäsenet eli harrastaa seksiä pitkin ja poikin kuka kenenkin kanssa.Rakas PSARI :)
Nyt mua alko jo vähän jännittämään. Musta nimittäin on maksettu puol orpo eläkettä ensimmäiset 18 vuotta elämästäni :)
Mitä jos mä olenkin Leeviläinen ;)
Ei sitä jaksais enää lapsen tekoon alkaa, mutta ei ne halut itse aktiin ole mihinkään kadonneet :)
- yu
Huvittaa kuinka historiaa kaivelemalla ja jopa Rooman keisarien irstauksia esiintuomalla palstan homot yrittää tuoda homoseksin sallituksi ja kenties Jumalan hyväksymäksi.Onko se NIIN vaikeaa avata sitä rippiraamattua ja lukea sieltä se Jumalan Sanasta.Sanon nyt sen ,kenties tuhannen kerran että Kaikkivaltias tuomitsee homoseksin ja ne jotka sitä harjoittavat,kadotukseen.Näin sanoo Raamattu.Piste.
- PSARI
yu,
Olen rouva ja synnyttänyt avioliitossa ollessani lapseni. Olen ollut vain tuon aviomieheni kassa, enkä himoitse naisia saatikka muita jortikoita kuin oman mieheni vehkeitä.
Tässä tietoa lisää, jos sinulle ei ole historia tuttu:
Elagabaluksen virhe keisarina oli esiintyä naisellisesti ja häntä on sanottu Rooman omalaatuisimmaksi keisariksi.
Elagabalus syntyi vuonna 203 tai 204 ja kuoli 11. tai 13.3.222 ja oli Rooman keisarina 16.5.218-222, johon virkaan hänet asetettiin 15-vuotiaana. Elagabalus oli syyrialaisen Emesan kaupungin auringonjumalan Elah-Gabalin ylipappi. Elagabalus yritti tehdä jumalastaan Rooman pääjumalan onnistumatta siinä. Auringonjumalat olivat tuttuja roomalaisille, mutta tämän jumalan palvontamenot eivät. Keisari mm. tanssahteli kivipaaden ympärillä.
Hän myös solmi lyhytaikaisen avioliiton Vestan neitsyen Aquilia Severan kanssa tarkoituksenaan saada tämän kanssa jumalallisiala - pertsa2010
yu sanoi :
Sanon nyt sen ,kenties tuhannen kerran että Kaikkivaltias tuomitsee homoseksin ja ne jotka sitä harjoittavat,kadotukseen.Näin sanoo Raamattu.
________________
Aamen yu!!
Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :
Kirkkojärjestys 1 §
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu JUMALAN PYHÄÄN SANAAN, VANHAN ja UUDEN testamentin PROFEETALLISIIN ja APOSTOLISIIN kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että KAIKKEA OPPIA kirkossa on tutkittava ja arvioitava JUMALAN PYHÄN SANAN mukaan.
Papit ovat sitoutuneet valassaan noudattamaan kirkkojärjestystä joten tälläkään sivustolla ei ole , kuin ala-arvoista valapattoista ,roskaväkeä saarnaamassa sitä toista evankeliumiaan.
Noin minä heidän lakitekstinsä ainakin ymmärrä ja eivät toistaiseksi ole kiistäneet.
Meidän on yu vain sitkeästi pidettävä Sanaa esillä aina , kun sitä poljetaan kenen toimesta hyvänsä - olemme ainakin piikki heidän lihassaan.
Homot,lesbot ja heidän tukijansa ovat nykyisin jo tavattoman röyhkeitä eivätkä ymmärrä edes hävetä.
Terveen järjen jo pitäisi sanoa mihin jatkuva tapainturmelus johtaa - jo nyt on herätelty viherpiipertäjien leirissä moniavioisuuskeskustelua,ja Hollannissa on pedofiilipuolue..........! pertsa2010 kirjoitti:
yu sanoi :
Sanon nyt sen ,kenties tuhannen kerran että Kaikkivaltias tuomitsee homoseksin ja ne jotka sitä harjoittavat,kadotukseen.Näin sanoo Raamattu.
________________
Aamen yu!!
Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :
Kirkkojärjestys 1 §
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu JUMALAN PYHÄÄN SANAAN, VANHAN ja UUDEN testamentin PROFEETALLISIIN ja APOSTOLISIIN kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että KAIKKEA OPPIA kirkossa on tutkittava ja arvioitava JUMALAN PYHÄN SANAN mukaan.
Papit ovat sitoutuneet valassaan noudattamaan kirkkojärjestystä joten tälläkään sivustolla ei ole , kuin ala-arvoista valapattoista ,roskaväkeä saarnaamassa sitä toista evankeliumiaan.
Noin minä heidän lakitekstinsä ainakin ymmärrä ja eivät toistaiseksi ole kiistäneet.
Meidän on yu vain sitkeästi pidettävä Sanaa esillä aina , kun sitä poljetaan kenen toimesta hyvänsä - olemme ainakin piikki heidän lihassaan.
Homot,lesbot ja heidän tukijansa ovat nykyisin jo tavattoman röyhkeitä eivätkä ymmärrä edes hävetä.
Terveen järjen jo pitäisi sanoa mihin jatkuva tapainturmelus johtaa - jo nyt on herätelty viherpiipertäjien leirissä moniavioisuuskeskustelua,ja Hollannissa on pedofiilipuolue..........!PERTSA2010 laittaa omahyväisyydessään (inhoan omahyväsisiä ihmisiä) samaan nippuun "olemme ao:n kanssa piikki Sanan polkijoiden lihassa" ja "homoseksuaalit ovat nykyisin tavattoman röyhkeitä ja häpeämättömiä" ja tuon kaiken selityksenä kaikki on "tapainturmelusta".
Mikä vika on moniavioisuudessa, kun Raamatussa se on aivan yleinen elämäntapa Jumalan miehille, ja jonka Jumala hyväksyi aivan täysin?
Oletko sinä jo liian moderni ja hyväksyt ihmisten tekemät lait?
Terveen järjen pitäisi sinullekin sanoa, että mitä pahaa homot ovat yhteiskunnallemme aiheuttaneet, kun pitäisi oikein HÄVETÄ, ja mitä ne huonot tapamme sitten ovat? Jos et keksi mitään, niin ole sitten hiljaa omissa oloissasi. Et ole ainakaan piikki minun lihassani, sillä sinulla ei ole minkäälaista valtaa minuun. Luulet itsestäsi liikoja. "Joka itsensä ylentää, se alennetaan."- luminarsku
pertsa2010 kirjoitti:
yu sanoi :
Sanon nyt sen ,kenties tuhannen kerran että Kaikkivaltias tuomitsee homoseksin ja ne jotka sitä harjoittavat,kadotukseen.Näin sanoo Raamattu.
________________
Aamen yu!!
Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :
Kirkkojärjestys 1 §
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu JUMALAN PYHÄÄN SANAAN, VANHAN ja UUDEN testamentin PROFEETALLISIIN ja APOSTOLISIIN kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että KAIKKEA OPPIA kirkossa on tutkittava ja arvioitava JUMALAN PYHÄN SANAN mukaan.
Papit ovat sitoutuneet valassaan noudattamaan kirkkojärjestystä joten tälläkään sivustolla ei ole , kuin ala-arvoista valapattoista ,roskaväkeä saarnaamassa sitä toista evankeliumiaan.
Noin minä heidän lakitekstinsä ainakin ymmärrä ja eivät toistaiseksi ole kiistäneet.
Meidän on yu vain sitkeästi pidettävä Sanaa esillä aina , kun sitä poljetaan kenen toimesta hyvänsä - olemme ainakin piikki heidän lihassaan.
Homot,lesbot ja heidän tukijansa ovat nykyisin jo tavattoman röyhkeitä eivätkä ymmärrä edes hävetä.
Terveen järjen jo pitäisi sanoa mihin jatkuva tapainturmelus johtaa - jo nyt on herätelty viherpiipertäjien leirissä moniavioisuuskeskustelua,ja Hollannissa on pedofiilipuolue..........!Onneksi tuo pedofilia-puolue on lopetettu 14. maaliskuuta 2010 lähtien. Jäseniähän siinä oli vain kolme eivätkä saaneet kannatusta tarpeeksi. Mutta kertoohan se todellakin röyhkeydestä, kun kolme pedofiilia, joista ainakin yksi (43 vuotias) tuomittu 11 v. lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaativat lapsipornon ja eläimiin sekaantumisen laillistamista sekä laillisen seksin alaikärajan laskemista 12 vuoteen. Mutta mikä pöyristyttävintä, oikeuslaitos salli puolueen perustamisen vaikka sama oikeuslaitos tuomitsi yhden perustajajäsenistä pedofiliasta. Miten sairas voi maailma olla!
http://en.wikipedia.org/wiki/Partij_voor_Naastenliefde,_Vrijheid_en_Diversiteit - pertsa2010
luminarsku kirjoitti:
Onneksi tuo pedofilia-puolue on lopetettu 14. maaliskuuta 2010 lähtien. Jäseniähän siinä oli vain kolme eivätkä saaneet kannatusta tarpeeksi. Mutta kertoohan se todellakin röyhkeydestä, kun kolme pedofiilia, joista ainakin yksi (43 vuotias) tuomittu 11 v. lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaativat lapsipornon ja eläimiin sekaantumisen laillistamista sekä laillisen seksin alaikärajan laskemista 12 vuoteen. Mutta mikä pöyristyttävintä, oikeuslaitos salli puolueen perustamisen vaikka sama oikeuslaitos tuomitsi yhden perustajajäsenistä pedofiliasta. Miten sairas voi maailma olla!
http://en.wikipedia.org/wiki/Partij_voor_Naastenliefde,_Vrijheid_en_Diversiteitluminarsku sanoi :
Miten sairas voi maailma olla!
___________
Näkyy tulleen lopetetuksi - hyvä niin.
Yhteiskunta suosii rikollisuutta jos se sallii moisen puolueen perustamisen.
Olipa pojilla lisäksi aikamoiset vaatimukset.
Tulvaportit alkavat näemmä avautua - eivät ymmärrä edes hävetä. pertsa2010 kirjoitti:
yu sanoi :
Sanon nyt sen ,kenties tuhannen kerran että Kaikkivaltias tuomitsee homoseksin ja ne jotka sitä harjoittavat,kadotukseen.Näin sanoo Raamattu.
________________
Aamen yu!!
Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :
Kirkkojärjestys 1 §
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu JUMALAN PYHÄÄN SANAAN, VANHAN ja UUDEN testamentin PROFEETALLISIIN ja APOSTOLISIIN kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että KAIKKEA OPPIA kirkossa on tutkittava ja arvioitava JUMALAN PYHÄN SANAN mukaan.
Papit ovat sitoutuneet valassaan noudattamaan kirkkojärjestystä joten tälläkään sivustolla ei ole , kuin ala-arvoista valapattoista ,roskaväkeä saarnaamassa sitä toista evankeliumiaan.
Noin minä heidän lakitekstinsä ainakin ymmärrä ja eivät toistaiseksi ole kiistäneet.
Meidän on yu vain sitkeästi pidettävä Sanaa esillä aina , kun sitä poljetaan kenen toimesta hyvänsä - olemme ainakin piikki heidän lihassaan.
Homot,lesbot ja heidän tukijansa ovat nykyisin jo tavattoman röyhkeitä eivätkä ymmärrä edes hävetä.
Terveen järjen jo pitäisi sanoa mihin jatkuva tapainturmelus johtaa - jo nyt on herätelty viherpiipertäjien leirissä moniavioisuuskeskustelua,ja Hollannissa on pedofiilipuolue..........!"Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :"
Pertsa, sinulle on siis joku kirkkolaki tai -järjestys Suomen lakiakin korkeampi, vai? Tahdot noudattaa kirkkojärjestystä, muttet Suomen lakia. Tyypillistä uskovaiselle!ateisti1982 kirjoitti:
"Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :"
Pertsa, sinulle on siis joku kirkkolaki tai -järjestys Suomen lakiakin korkeampi, vai? Tahdot noudattaa kirkkojärjestystä, muttet Suomen lakia. Tyypillistä uskovaiselle!Noku...se on Suomen laki....
- pertsa2010
ateisti1982 kirjoitti:
"Raamattu tuomitsee yksiselitteisesti homoseksin ja myös kirkkojärjestys tunnustaa tuon saman asian :"
Pertsa, sinulle on siis joku kirkkolaki tai -järjestys Suomen lakiakin korkeampi, vai? Tahdot noudattaa kirkkojärjestystä, muttet Suomen lakia. Tyypillistä uskovaiselle!ateisti1982 sanoi :
Pertsa, sinulle on siis joku kirkkolaki tai -järjestys Suomen lakiakin korkeampi, vai? Tahdot noudattaa kirkkojärjestystä, muttet Suomen lakia. Tyypillistä uskovaiselle!
_______
Kas molempiahan minä :-) pertsa2010 kirjoitti:
ateisti1982 sanoi :
Pertsa, sinulle on siis joku kirkkolaki tai -järjestys Suomen lakiakin korkeampi, vai? Tahdot noudattaa kirkkojärjestystä, muttet Suomen lakia. Tyypillistä uskovaiselle!
_______
Kas molempiahan minä :-)Jos noudattaisit Suomen lakia...et löisi homoja Raamatulla
- pertsa2010
ateisti1982 kirjoitti:
Jos noudattaisit Suomen lakia...et löisi homoja Raamatulla
ateisti1982 sanoi :
Jos noudattaisit Suomen lakia...et löisi homoja Raamatulla
__________
Lyöminen on kiellettyä sitä en tee , mutta minulla on toisaalta uskonnonvapaus.
Sitä tässä toteutan tälläkin palstalla.
Haluaisitko viedä sen minulta ja muiltakin :-)
Yrittänyt selvitellä tuota asiaa, mutta länsimaissa ei ole oikein ollut edes selkeää avioliittokaavojakaan heteroille, saatika sitten jollekin homoliitoille tuohon aikaan. Tuo on ortodoksien hommaa, mutta siltikin kiinnostaisi tietää, että kuis kauan siellä on ollut avioliitot tai niiden vihkiminen käytäntönä....
http://www.logosmedia.fi/artikkeliarkisto/boswell.html
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Boswell
Boswell oli homo, eikä hänen tutkimuksensa ole saanu mitään yksiselitteistä hyväksyntää. Tutkimus on voitu tehdä tietty tavoite mielessä, mutta toisaalta homous ei saa olla esteenä sille, etteikö voisi tutkia homoja käsitteleviä asioita...Joidenkin pitäisi vain vahvistaa ne tutkimustulokset..
Ja Boswelle kuoli -94 aidsiin, joten hänen uusia kantojaan asiaan ei saa...tai vanhojen puolustelua..- Funda*
Liberaalit ovat väittäneet, homous on nykyaikaa että pitäisi seurata aikaansa. Ja sitä liberaalit ovat väittäneet, että apostolit ja Jeesus eivät tienneet mitä homoudesta mitään ja siksi kirjoittivat mitä kirjoittivat ...
Me kristityt olemme aina tienneet, että homous oli vallalla jo antiikin Kreikassa ja Rooman valtakunnassa ja kyllä apostolit ja Jumalan profeetat ovat aina tienneet mitä homous on ja siksi niin voimakkaasti ovat ottaneet sitä vastaan kantaa. AmenOn sanottu että tuolloin liian monet miehet kiintyivät näihin rakastajiinsa liikaa, ja unohtivat huoltaa jälsikasvunsa. Näin olen ymmärtänyt Raamatun kehotukset siitä, että miehet huolehtisivat paremmin niin vaimonsa kuin jälkikasvunsa.
mummomuori kirjoitti:
On sanottu että tuolloin liian monet miehet kiintyivät näihin rakastajiinsa liikaa, ja unohtivat huoltaa jälsikasvunsa. Näin olen ymmärtänyt Raamatun kehotukset siitä, että miehet huolehtisivat paremmin niin vaimonsa kuin jälkikasvunsa.
Tuo oli parasta tulkintaa :D.... Ainoastaan se teologian professorin aivopieru vie voiton, mutta hän onkin lukenut mies ja pystyy suoltamaan paskaa aivan toisissa sfääreissä..
- PSARI
Muistaakseni Filippuksen evankeliumitekstissä oli Jeesuksen sanomana, että hän hyäksyy homot muutoin, mutta näiden yhteiselämä on sikäli erikoista, ettei siitä synny lapsia.
mave kirjoitti:
Tuo oli parasta tulkintaa :D.... Ainoastaan se teologian professorin aivopieru vie voiton, mutta hän onkin lukenut mies ja pystyy suoltamaan paskaa aivan toisissa sfääreissä..
Kuinka niin aivopieru? En vain jaksanut etsiä sitä linkkiä, jossa tällainen tuli esiin. Että oli ihan normaali se, kun vanhempi mies otti nuoren pojan oppilaakseen ja rakastajakseen. Ymmärrän sen, koska mistäpä tuo mies siellä olisi kotona jutellut itselleen melkein vieraan ja oppimattoman naisen kanssa, jolta sai seksiä vain muutaman kerran vuoteen?
Minusta me olemme palaamassa tavallaan tuohon aikaan ennen keski-aikaa, alkukirkon juurille. Mieti vaikka seksuaalisuus oli syntiä, homoseksuaalisuus vielä enemmän monta sataa vuotta, siitä huolimatta sitä oli olemassa. Miksi? (Yhtä olen muuten jäänyt ihmettelemään, eli sitä miksi Raamattu ei yhtä jyrkin sanoin tuomitse pedofiliaa? Ilmeisesti siksi, ettei sitä ole pidetty mitenkään pahana? Omituista.)
Miksi parisuhteesta tulikin yhteisön asia kun se oli aiemmin ollut yksityisasia? Samoin kuin seksielämästä on tullut nyt yksityisasia joka oli huomattavasti yhteisöllisempää (hmm ehkä joku toinen sana olisi parempi) kuin nykyään. Silloin makuuhuone elämä ei ollut niin eristettyä kuin nykyään kuten ei muuten vessassa käyntikään joka oli varsin sosiaalinen tapahtuma.mummomuori kirjoitti:
Kuinka niin aivopieru? En vain jaksanut etsiä sitä linkkiä, jossa tällainen tuli esiin. Että oli ihan normaali se, kun vanhempi mies otti nuoren pojan oppilaakseen ja rakastajakseen. Ymmärrän sen, koska mistäpä tuo mies siellä olisi kotona jutellut itselleen melkein vieraan ja oppimattoman naisen kanssa, jolta sai seksiä vain muutaman kerran vuoteen?
Minusta me olemme palaamassa tavallaan tuohon aikaan ennen keski-aikaa, alkukirkon juurille. Mieti vaikka seksuaalisuus oli syntiä, homoseksuaalisuus vielä enemmän monta sataa vuotta, siitä huolimatta sitä oli olemassa. Miksi? (Yhtä olen muuten jäänyt ihmettelemään, eli sitä miksi Raamattu ei yhtä jyrkin sanoin tuomitse pedofiliaa? Ilmeisesti siksi, ettei sitä ole pidetty mitenkään pahana? Omituista.)
Miksi parisuhteesta tulikin yhteisön asia kun se oli aiemmin ollut yksityisasia? Samoin kuin seksielämästä on tullut nyt yksityisasia joka oli huomattavasti yhteisöllisempää (hmm ehkä joku toinen sana olisi parempi) kuin nykyään. Silloin makuuhuone elämä ei ollut niin eristettyä kuin nykyään kuten ei muuten vessassa käyntikään joka oli varsin sosiaalinen tapahtuma.Koska tuossa ei ole mitään järkeä, niin siksi se on aivopieru. Homoja olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä, että tuo olisi ollut merkittävä ongelma ja jos homot ei osaa pitää perheistänsä huolta, niin miksi heille sitten ajetaan adoptio-oikeutta?
- Funda*
mave kirjoitti:
Koska tuossa ei ole mitään järkeä, niin siksi se on aivopieru. Homoja olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä, että tuo olisi ollut merkittävä ongelma ja jos homot ei osaa pitää perheistänsä huolta, niin miksi heille sitten ajetaan adoptio-oikeutta?
Antiikan Kreikassa ja Rooman valtakunnassa homoja oli lähes kattavasti eli he toimivat paljon julkeammin kuin nykyään.
Samoin oli Baabelissa ja kadonneissa valtakunnissa homoja pilvin pimein.
Uskon, että juuri tästä syystä - apostolit ja profeetat - kirjoittivat Jumalan tahdosta niin selväsanaisesti homoudesta ja antoivat meille jälkipolville ohjeet mitä mieltä Jumala on homoudesta. mave kirjoitti:
Koska tuossa ei ole mitään järkeä, niin siksi se on aivopieru. Homoja olisi pitänyt olla huomattavasti enemmän kuin tänä päivänä, että tuo olisi ollut merkittävä ongelma ja jos homot ei osaa pitää perheistänsä huolta, niin miksi heille sitten ajetaan adoptio-oikeutta?
Homous mielestäni tarkoittaa sitä, ettei edes halua ketään vastakkaista sukupuolta. Tuolloin homot pystyivät ja heidän ehkä täytyikin olla avioliitossa, mutta siitähän ei ollut mitään ongelmaa, koska ei tarvinnut harrastaa seksiä naisen kanssa. Todennäköisesti heidän osuutensa on ollut aivan sama kuin nykyään, mutta joiden ei ole tarvinnut mennä sinne kaappiin.
Samoin se että ns. biseksuaaleja on enemmän kuin mitä on tilastoitu. Monella miehellä on mm. kokemuksia homoseksuaalisuudesta usein nuoruusiällä, vaikka eivät enää palaakaan siihen aikuisina.
Tuolloin vain ei seksuaalisuutta pidetty minään identiteettinä, sillä oikeasti se varsin vaistonvaraisena on muoto, joka ei aina sitä kohdetta katso. Ihan vain siksi että ihmisen seksuaalisuus on muutakin varten kuin lisääntymistä.
Kyse oli siis MIESTEN halusta ja kyvystä huolehtia jälkikasvusta, ei homojen. Eikö se nykyäänkin ole niin, että miehet mieluummin karkaavat työhön, uraan tai muille maille kun jälkikasvu ilmoittaa tulostaan – etenkin kun sen äiti on vähemmän kiinnostava puolisona? Hehän ovat voineet olla ihan hyviäkin vanhempia, kuten myös monet miehet.mummomuori kirjoitti:
Homous mielestäni tarkoittaa sitä, ettei edes halua ketään vastakkaista sukupuolta. Tuolloin homot pystyivät ja heidän ehkä täytyikin olla avioliitossa, mutta siitähän ei ollut mitään ongelmaa, koska ei tarvinnut harrastaa seksiä naisen kanssa. Todennäköisesti heidän osuutensa on ollut aivan sama kuin nykyään, mutta joiden ei ole tarvinnut mennä sinne kaappiin.
Samoin se että ns. biseksuaaleja on enemmän kuin mitä on tilastoitu. Monella miehellä on mm. kokemuksia homoseksuaalisuudesta usein nuoruusiällä, vaikka eivät enää palaakaan siihen aikuisina.
Tuolloin vain ei seksuaalisuutta pidetty minään identiteettinä, sillä oikeasti se varsin vaistonvaraisena on muoto, joka ei aina sitä kohdetta katso. Ihan vain siksi että ihmisen seksuaalisuus on muutakin varten kuin lisääntymistä.
Kyse oli siis MIESTEN halusta ja kyvystä huolehtia jälkikasvusta, ei homojen. Eikö se nykyäänkin ole niin, että miehet mieluummin karkaavat työhön, uraan tai muille maille kun jälkikasvu ilmoittaa tulostaan – etenkin kun sen äiti on vähemmän kiinnostava puolisona? Hehän ovat voineet olla ihan hyviäkin vanhempia, kuten myös monet miehet.No ei tuo sitten yhtään selvittänyt sun aivopierua...
Tuossa käy just niin kuin muissakin, että kun selittää riittävästi, niin asia menee vain entistä hullummaksi..
"Tuolloin homot pystyivät ja heidän ehkä täytyikin olla avioliitossa, mutta siitähän ei ollut mitään ongelmaa, koska ei tarvinnut harrastaa seksiä naisen kanssa. Todennäköisesti heidän osuutensa on ollut aivan sama kuin nykyään, mutta joiden ei ole tarvinnut mennä sinne kaappiin. "
Jos niillä homoilla ei ollu niitä lapsia, niin yhteiskunta ei voinut olla huolissaan homojen kyvystä huolehtia lapsista ja siksi tiukentaa suhtautumistaan? Oikeat homothan ei pannut niitä naisia raskaaksi, koska hehän tykkää vain miehistä...oliko he muuten selibaatissa, kun olivat naimisissa vai saivatko he homostella? ...
"Tuolloin vain ei seksuaalisuutta pidetty minään identiteettinä, sillä oikeasti se varsin vaistonvaraisena on muoto, joka ei aina sitä kohdetta katso. Ihan vain siksi että ihmisen seksuaalisuus on muutakin varten kuin lisääntymistä. "
Jaa...Eivät pitäneet uhkana, mutta silti oltiin homojen kyvystä huolehtia lapsista, kun ...ei heillä niitä ollut? ja siksi yhteiskunta alkoi tiukentaa suhtautumistaan homoihin...Huonot isät :(
Ymmärrätkö nyt mikä siinä tökkii?mave kirjoitti:
No ei tuo sitten yhtään selvittänyt sun aivopierua...
Tuossa käy just niin kuin muissakin, että kun selittää riittävästi, niin asia menee vain entistä hullummaksi..
"Tuolloin homot pystyivät ja heidän ehkä täytyikin olla avioliitossa, mutta siitähän ei ollut mitään ongelmaa, koska ei tarvinnut harrastaa seksiä naisen kanssa. Todennäköisesti heidän osuutensa on ollut aivan sama kuin nykyään, mutta joiden ei ole tarvinnut mennä sinne kaappiin. "
Jos niillä homoilla ei ollu niitä lapsia, niin yhteiskunta ei voinut olla huolissaan homojen kyvystä huolehtia lapsista ja siksi tiukentaa suhtautumistaan? Oikeat homothan ei pannut niitä naisia raskaaksi, koska hehän tykkää vain miehistä...oliko he muuten selibaatissa, kun olivat naimisissa vai saivatko he homostella? ...
"Tuolloin vain ei seksuaalisuutta pidetty minään identiteettinä, sillä oikeasti se varsin vaistonvaraisena on muoto, joka ei aina sitä kohdetta katso. Ihan vain siksi että ihmisen seksuaalisuus on muutakin varten kuin lisääntymistä. "
Jaa...Eivät pitäneet uhkana, mutta silti oltiin homojen kyvystä huolehtia lapsista, kun ...ei heillä niitä ollut? ja siksi yhteiskunta alkoi tiukentaa suhtautumistaan homoihin...Huonot isät :(
Ymmärrätkö nyt mikä siinä tökkii?Ei homojen kyvystä huolehtia vaan miesten kyvystä huolehtia. Kyllä homokin kykenee sen verran että saa jälkeläisiä aikaan tai mikä estää että vaimo on hakenut vähän ”naapurinapua”? Kyllä sitä vaikka hampaat irvessä voi, johan siitä on niin monta esimerkkiä nykyäänkin. Toki heillä oli rakastajansa, miksi ei olisi ollut?
Miehet olivat
vian huikentelevaisia, ihan juuri ne heteromiehet. Ellei heillä ollut sitä rakastajaa niin portot sekä jalkavaimot kyllä kelpasivat. Kun tähän lisään ne miehet jotka olivat sujuvasti molempien kanssa, niin eikä selviä?mummomuori kirjoitti:
Ei homojen kyvystä huolehtia vaan miesten kyvystä huolehtia. Kyllä homokin kykenee sen verran että saa jälkeläisiä aikaan tai mikä estää että vaimo on hakenut vähän ”naapurinapua”? Kyllä sitä vaikka hampaat irvessä voi, johan siitä on niin monta esimerkkiä nykyäänkin. Toki heillä oli rakastajansa, miksi ei olisi ollut?
Miehet olivat
vian huikentelevaisia, ihan juuri ne heteromiehet. Ellei heillä ollut sitä rakastajaa niin portot sekä jalkavaimot kyllä kelpasivat. Kun tähän lisään ne miehet jotka olivat sujuvasti molempien kanssa, niin eikä selviä?Älä nyt oikeasti jatka tuota sun aivopierun levittämistä.. Ei aina voi onnistua, mutta voi sen myöskin tunnustaa....
Sinä aloit sanomaan aluksi, että homojen kimppuun käytiin siksi, että he vain paneskeli rakastajiaan ja unohtivat kersansa...no minä otin homojen adoptiovanhemmuuden esille, niin sinä syöksit heti pusikkoon ja aloit selittämään asian olevankin toisin jne... nyt sitten viimein asia onkin, että se koko paska koskikin myöskin heteroja ja heidän huoraamistansa naisten kanssa ja naisen nerokkuudellahan siitä pitää tietysti vetää johtopäätös, että homostelu piti kieltää... Tuo ei ole enää keskustelua, kun sinä yrität vain selitellä...mave kirjoitti:
Älä nyt oikeasti jatka tuota sun aivopierun levittämistä.. Ei aina voi onnistua, mutta voi sen myöskin tunnustaa....
Sinä aloit sanomaan aluksi, että homojen kimppuun käytiin siksi, että he vain paneskeli rakastajiaan ja unohtivat kersansa...no minä otin homojen adoptiovanhemmuuden esille, niin sinä syöksit heti pusikkoon ja aloit selittämään asian olevankin toisin jne... nyt sitten viimein asia onkin, että se koko paska koskikin myöskin heteroja ja heidän huoraamistansa naisten kanssa ja naisen nerokkuudellahan siitä pitää tietysti vetää johtopäätös, että homostelu piti kieltää... Tuo ei ole enää keskustelua, kun sinä yrität vain selitellä...Ok, jos luet oikein niin taisin kertoa miehistä, en homoista pelkästään.
Se että miehet voivat harrastaa seksiä myös oman sukupuolensa kanssa, tarkoittaa yhtä mielenkiintoista seikkaa – sitä että miehissä on a) paljon niitä jotka voivat olla molempien sukupuolien kanssa ja b) koska miesten välistä rakkautta arvostettiin, niin toki se veti puoleensa myös ihan heteromiehiä ja eivät kaikki harrastaneet seksiä nuortenmiesten kanssa mutta varmaan aika usea.
Seksi ei ollut syntiä tuolloin, koeta muistaa, eikä siihen liittynyt sitä häpeää mitä nyt siihen liitämme. Eikä voida vetää rajaa sille, mikä on homoseksualismia. Sehän tässä määritteessä mättää. Ihan heteroillakin voi olla homoseksuaalisia kokemuksia, mutta ehkä niitä ei aina mielletä sellaiseksi? Jos määritteenä on kokonaisvaltainen mieltymys omaan sukupuoleen, se tarkoittaa niin kiintymystä, seksiä kuin muutakin elämää noin.
En puhu adoptiovanhemmuudesta vaan tuolloisesta tilanteesta. Se voisi vastata samaa kuin nykymiehelle se, että lähtee mieluummin kavereiden kanssa harrastamaan, kun samaan aikaan odottaa vaimo ja tyttöystävä jossain. Vaikka nykyään ei seksiä sen kaverin kanssa harrasteta, niin tuolloin sekään ei ollut poissuljettu asia.
Kerran vielä, miehelle koettiin saada jotain rotia sille, että hän olisi hyljännyt sitä naista ja mahdollista lasta toisen naisen tai miehen takia. Ei edes sen suuren ”rakkauden” tai ystävän kanssa, joka saattoi olla mies vähän useammin kuin nykyään.
Jos vähän mietit, niin voidaan väittää, ettei ihminen ole yksiavioinen tai edes tiukasti tiettyyn seksuaaliseen suuntaukseen pitäytyvä, kun katsotaan historiaa. Seksi on vain mukavaa. Se toimii sosiaalisena juttuna. Vähän niin kuin bonoboilla eli kääpiösimpansseilla;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonobo
Se taas mitä olemme vanhempana, on kokonaan toinen juttu kuin se, mitä siellä makuuhuoneessa harrastetaan. Tuolloin syntyi paljon lapsia, joille ei tahtonut löytyä sitä isää.mummomuori kirjoitti:
Ok, jos luet oikein niin taisin kertoa miehistä, en homoista pelkästään.
Se että miehet voivat harrastaa seksiä myös oman sukupuolensa kanssa, tarkoittaa yhtä mielenkiintoista seikkaa – sitä että miehissä on a) paljon niitä jotka voivat olla molempien sukupuolien kanssa ja b) koska miesten välistä rakkautta arvostettiin, niin toki se veti puoleensa myös ihan heteromiehiä ja eivät kaikki harrastaneet seksiä nuortenmiesten kanssa mutta varmaan aika usea.
Seksi ei ollut syntiä tuolloin, koeta muistaa, eikä siihen liittynyt sitä häpeää mitä nyt siihen liitämme. Eikä voida vetää rajaa sille, mikä on homoseksualismia. Sehän tässä määritteessä mättää. Ihan heteroillakin voi olla homoseksuaalisia kokemuksia, mutta ehkä niitä ei aina mielletä sellaiseksi? Jos määritteenä on kokonaisvaltainen mieltymys omaan sukupuoleen, se tarkoittaa niin kiintymystä, seksiä kuin muutakin elämää noin.
En puhu adoptiovanhemmuudesta vaan tuolloisesta tilanteesta. Se voisi vastata samaa kuin nykymiehelle se, että lähtee mieluummin kavereiden kanssa harrastamaan, kun samaan aikaan odottaa vaimo ja tyttöystävä jossain. Vaikka nykyään ei seksiä sen kaverin kanssa harrasteta, niin tuolloin sekään ei ollut poissuljettu asia.
Kerran vielä, miehelle koettiin saada jotain rotia sille, että hän olisi hyljännyt sitä naista ja mahdollista lasta toisen naisen tai miehen takia. Ei edes sen suuren ”rakkauden” tai ystävän kanssa, joka saattoi olla mies vähän useammin kuin nykyään.
Jos vähän mietit, niin voidaan väittää, ettei ihminen ole yksiavioinen tai edes tiukasti tiettyyn seksuaaliseen suuntaukseen pitäytyvä, kun katsotaan historiaa. Seksi on vain mukavaa. Se toimii sosiaalisena juttuna. Vähän niin kuin bonoboilla eli kääpiösimpansseilla;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonobo
Se taas mitä olemme vanhempana, on kokonaan toinen juttu kuin se, mitä siellä makuuhuoneessa harrastetaan. Tuolloin syntyi paljon lapsia, joille ei tahtonut löytyä sitä isää."On sanottu että tuolloin liian monet miehet kiintyivät näihin rakastajiinsa liikaa, ja unohtivat huoltaa jälsikasvunsa. Näin olen ymmärtänyt Raamatun kehotukset siitä, että miehet huolehtisivat paremmin niin vaimonsa kuin jälkikasvunsa. "
Ja tuo oli se sun alkuperäinen väittämä ja tuohon sinä nyt sitten päädyit...aika kauas alkuperäisestä väittämästä.mave kirjoitti:
"On sanottu että tuolloin liian monet miehet kiintyivät näihin rakastajiinsa liikaa, ja unohtivat huoltaa jälsikasvunsa. Näin olen ymmärtänyt Raamatun kehotukset siitä, että miehet huolehtisivat paremmin niin vaimonsa kuin jälkikasvunsa. "
Ja tuo oli se sun alkuperäinen väittämä ja tuohon sinä nyt sitten päädyit...aika kauas alkuperäisestä väittämästä.Tätä se liika lyhentäminen teettää…
Tarkennetaan, että kaikki miehet eivät niin tehneet, mutta huomattavasti useampi kuin ehkä nykyään? Sana rakastaja tietysti viittaa mieheen, joten lisäys olisi rakastajattariin ja rakastajiin. Jos mies on sekä että tyyppiä, niin tuolloin nuorukaisen pitäminen rakastajana (niiden muiden naisten lisäksi) oli ehkä arvostetumpaa seuraa?mummomuori kirjoitti:
Tätä se liika lyhentäminen teettää…
Tarkennetaan, että kaikki miehet eivät niin tehneet, mutta huomattavasti useampi kuin ehkä nykyään? Sana rakastaja tietysti viittaa mieheen, joten lisäys olisi rakastajattariin ja rakastajiin. Jos mies on sekä että tyyppiä, niin tuolloin nuorukaisen pitäminen rakastajana (niiden muiden naisten lisäksi) oli ehkä arvostetumpaa seuraa?Entäpä, jos miehellä olikin rakastajar, jolloin hän olisi voinut hylätä kersansa? Tuossa sun aivopierussa oli haettu erittäin kaukaa ratkaisua homouden kieltämiseksi...Edelleen siinä ei ole mitään järkeä.
- Moyen Age
Ei olla ajan tasalla. Ei.
"Keskiajalla homot sidottiin istumaan,makaamaan roviolle ja rovio sytytettiin palaa"
http://www.city.fi/keskustelut/65661/kuolemantuomio/Aivan, sillä silloin noituus oli päivän sana;
”Keskiajalla bordelleja oli laillistettu, koska niiden ajateltiin suojaavan miehiä homoseksuaaliksi tulemiselta. Homoseksuaalisuus oli koettu vakavaksi sairaudeksi, joka aiheutti jumalaisia rangaistuksia: rutto, nälänhätä ja sota. 1500-luvulla näkökulma muuttui: todettiin, että bordellit aiheuttavat tauteja, aviorikoksia, perheiden talouden romahduksia, eli prostituoidut muuttuivat rikollisiksi siinä kuin kulkurit ja noidat.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_aseman_historiamummomuori kirjoitti:
Aivan, sillä silloin noituus oli päivän sana;
”Keskiajalla bordelleja oli laillistettu, koska niiden ajateltiin suojaavan miehiä homoseksuaaliksi tulemiselta. Homoseksuaalisuus oli koettu vakavaksi sairaudeksi, joka aiheutti jumalaisia rangaistuksia: rutto, nälänhätä ja sota. 1500-luvulla näkökulma muuttui: todettiin, että bordellit aiheuttavat tauteja, aviorikoksia, perheiden talouden romahduksia, eli prostituoidut muuttuivat rikollisiksi siinä kuin kulkurit ja noidat.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_aseman_historiaKaupallinen seksi eli prostituutio kukoisti tuolloin erityisesti kaupungeissa, sillä niihin kerääntyi paljon naimattomia miehiä, nuoria kauppiaita, käsityöläisten oppipoikia ja kisällejä sekä kirkon miehiä. [1]
Prostituoitujen oletettiin palvelevan nimenomaan nuorten naimattomien miesten seksuaalisia tarpeita. Aviomiesten ei ollut sopivaa vierailla ilotaloissa kuten ei kirkon miestenkään. Myöskään vääräuskoisten eli juutalaisten ei olisi sallittu vierailla "kristillisissä" bordelleissa, ja siksi juutalaisilla oli omia ilotalojaan. Mutta käytäntö ei vastannut ihannetta. Nuorten miesten lisäksi prostituoitujen palveluksia käyttivät niin aviomiehet kuin munkit, papit, jopa piispat ja kardinaalitkin.
http://www.ennenjanyt.net/2005_1/rossi.htmlmave kirjoitti:
Kaupallinen seksi eli prostituutio kukoisti tuolloin erityisesti kaupungeissa, sillä niihin kerääntyi paljon naimattomia miehiä, nuoria kauppiaita, käsityöläisten oppipoikia ja kisällejä sekä kirkon miehiä. [1]
Prostituoitujen oletettiin palvelevan nimenomaan nuorten naimattomien miesten seksuaalisia tarpeita. Aviomiesten ei ollut sopivaa vierailla ilotaloissa kuten ei kirkon miestenkään. Myöskään vääräuskoisten eli juutalaisten ei olisi sallittu vierailla "kristillisissä" bordelleissa, ja siksi juutalaisilla oli omia ilotalojaan. Mutta käytäntö ei vastannut ihannetta. Nuorten miesten lisäksi prostituoitujen palveluksia käyttivät niin aviomiehet kuin munkit, papit, jopa piispat ja kardinaalitkin.
http://www.ennenjanyt.net/2005_1/rossi.htmlKeskiajan huomattavin teologi, Tuomas Akvinolainen (1225–1274) ehti pohtia myös prostituutiota ja hänen käsityksensä näyttävät vaikuttaneen laajalti. Tuomas piti prostituoituja nimenomaan syntiin langenneina naisina ja nimitti prostituutiota 'pienemmäksi pahaksi' ja 'välttämättömäksi pahaksi'. Hänen käsityksensä mukaan prostituutio oli miesten seksuaalisuuden varaventtiili, joka suojeli kunniallisia naisia viettelyltä ja raiskaukselta. Hän katsoi prostituution ohjaavan miehiä pois sodomiasta eli homoseksuaalisuudesta. [14] Kun esimerkiksi Firenzessä miesten naimaikä nousi 1300-luvulla, kaupunginisät suosivat prostituutiota, jotta miehet eivät lankeaisi suhteisiin toisten miesten kanssa. [15]
Kirkon suhtautuminen prostituutioon oli ristiriitainen. Periaatteessa ilmiötä ei hyväksytty, mutta käytännössä sitä siedettiin, koska sen kieltämisestä seuraisi vielä suurempi paha. Siksi myös prostituoituja oli siedettävä. Tämä asenne näyttää olevan lähtöisin kirkkoisä Augustinokselta (354–430), joka oli sitä mieltä, että vakiintuneet, heteroseksuaaliset käyttäytymismuodot vaarantuisivat, ellei prostituoituja olisi.
Sama linkki kuin edellisessä...
Mielenkiintoista, että tuolloin jo oltiin homoista huolissaan, mutta sitten se huoli olisi ollut kahden kristinuskon merkittävimmän opettajan välillä kadoksissa....ja sitten taas kimmonneen pysyväksi huolenaiheeksi...
Mielenkiintoista, miten oppineet on hyväksynyt tuolloin irtosuhteet, ettei ajautuisi homoksi ja nyt sitten tuomitaan liberaalinaispappien toimesta irtosuhteet helvetistä olevaksi, mutta nuollaan samalla homojen persettä.... Ymmärrän jälleen miksi naisten ei sallittu opettaa....Kyllä nuo kaksi merkittävintä kristinuskon opettajaa on ollut suoraan Perkeleestä, kuten myös Luther, joka ei myöskään sallinut naisten opettamista seurakunnissa.....vai mitä naispapit ? :D- PSARI
mave kirjoitti:
Keskiajan huomattavin teologi, Tuomas Akvinolainen (1225–1274) ehti pohtia myös prostituutiota ja hänen käsityksensä näyttävät vaikuttaneen laajalti. Tuomas piti prostituoituja nimenomaan syntiin langenneina naisina ja nimitti prostituutiota 'pienemmäksi pahaksi' ja 'välttämättömäksi pahaksi'. Hänen käsityksensä mukaan prostituutio oli miesten seksuaalisuuden varaventtiili, joka suojeli kunniallisia naisia viettelyltä ja raiskaukselta. Hän katsoi prostituution ohjaavan miehiä pois sodomiasta eli homoseksuaalisuudesta. [14] Kun esimerkiksi Firenzessä miesten naimaikä nousi 1300-luvulla, kaupunginisät suosivat prostituutiota, jotta miehet eivät lankeaisi suhteisiin toisten miesten kanssa. [15]
Kirkon suhtautuminen prostituutioon oli ristiriitainen. Periaatteessa ilmiötä ei hyväksytty, mutta käytännössä sitä siedettiin, koska sen kieltämisestä seuraisi vielä suurempi paha. Siksi myös prostituoituja oli siedettävä. Tämä asenne näyttää olevan lähtöisin kirkkoisä Augustinokselta (354–430), joka oli sitä mieltä, että vakiintuneet, heteroseksuaaliset käyttäytymismuodot vaarantuisivat, ellei prostituoituja olisi.
Sama linkki kuin edellisessä...
Mielenkiintoista, että tuolloin jo oltiin homoista huolissaan, mutta sitten se huoli olisi ollut kahden kristinuskon merkittävimmän opettajan välillä kadoksissa....ja sitten taas kimmonneen pysyväksi huolenaiheeksi...
Mielenkiintoista, miten oppineet on hyväksynyt tuolloin irtosuhteet, ettei ajautuisi homoksi ja nyt sitten tuomitaan liberaalinaispappien toimesta irtosuhteet helvetistä olevaksi, mutta nuollaan samalla homojen persettä.... Ymmärrän jälleen miksi naisten ei sallittu opettaa....Kyllä nuo kaksi merkittävintä kristinuskon opettajaa on ollut suoraan Perkeleestä, kuten myös Luther, joka ei myöskään sallinut naisten opettamista seurakunnissa.....vai mitä naispapit ? :DAnteeksi, tämänpäiväiset kirjoitusvirheeni. Kaadoin eilen iltakahvia näppäimistölle vahingossa ja jotkut näppäimet ovat niin jumissa, etteivät liiku. Välilyöntinäppäinkin on jumissa näköjään...
Naispappeudesta sen verran, että ainakin Roomassa kristinuskon parissa ollut Jeesus Kristus eli Jesus Chrestus käytti naispapittaria eli luulisi, että naispappeus on ollut aivan alusta asti kristinuskon voima.
Kristinusko oli alun perin naisvaltainen uskonto leviämisvaiheessaan lähetysseurakuntien alueilla. Naiset kääntyivät ensimmäisinä kristinuskoon suurissa määrin ja kristinuskoon kääntyneillä naisilla oli ensin liikaa valtaa, koska heidän miehensä olivat vielä pakanoita, ja sitä ei sallittu miesjohtoisessa yhteiskunnassa. Naiset käännyttivät miehiä kristinuskoon, jolloin nainen olikin perheen pään asemassa, eikä päinvastoin, ja siksi naispappeus kiellettiin. Raamattu viittaa lauseella: ”Nainen vaietkoon seurakunnassa” tähän naisten valta-asemaan pappeina.
Jeesus Kristus korosti tasa-arvoista sitoutumista ja ihmisarvoa kaikille henkilöille. Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja.
Filippuksen evankeliumi, Tuomaan evankeliumi ja Marian evankeliumi ovat gnostilaisia evankeliumeita. Tekstien sanotaan edustavan alkuperäisempää kristinuskoa kuin kanoniset evankeliumit, joista on poistettu kaikki kirkon virallisen opin vastaiset käsitykset kristinuskon olemuksesta, naisen asemasta, Jeesuksen sukupuolielämästä ja mielipiteistä asiaan liittyen, joten kannattaa suosia myös Raamatun ulkopuolisia evankeliumitekstejä ja mieluimmin vielä kreikaksi. mummomuori kirjoitti:
Aivan, sillä silloin noituus oli päivän sana;
”Keskiajalla bordelleja oli laillistettu, koska niiden ajateltiin suojaavan miehiä homoseksuaaliksi tulemiselta. Homoseksuaalisuus oli koettu vakavaksi sairaudeksi, joka aiheutti jumalaisia rangaistuksia: rutto, nälänhätä ja sota. 1500-luvulla näkökulma muuttui: todettiin, että bordellit aiheuttavat tauteja, aviorikoksia, perheiden talouden romahduksia, eli prostituoidut muuttuivat rikollisiksi siinä kuin kulkurit ja noidat.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_aseman_historiaHyvä idea...Suomeen joka kaupunkiin laillistettuja bordelleja, jotta homofobitikot pääsevät tästä asiasta yli...sittenhän ei voi olla enää homoja...luottakaamme siis siihen?! :)
"Homoseksuaalisuus oli koettu vakavaksi sairaudeksi, joka aiheutti jumalaisia rangaistuksia: rutto, nälänhätä ja sota. 1500-luvulla näkökulma muuttui: todettiin, että bordellit aiheuttavat tauteja, aviorikoksia, perheiden talouden romahduksia, eli prostituoidut muuttuivat rikollisiksi siinä kuin kulkurit ja noidat.”"
Just näin ajattelee monet kristityt nykyisinkin. Ensin "jumalaisia rangaistuksia", koska ei tutkita asiaa ja se on helppoa kunnei keksitä muutakaan, kunnes tutkitaan asiaa tarkemmin "bordelli_yhdyntä_sukupuolitaudit". Kaikkeen ei ole vastauksena aina se helkkarin jumala vaan tieteellisesti todistettu asia.
"Sillä onko hetero, bi- tai homoseksuaali ei ole väliä avioliitossa, sillä jokainen heistä on Jumalan luotu ja lahja."
Silläkään ei sitten ole väliä, että tekee syntiä, koska kaikkihan me ollaan Jumalan luotuja ja saatu häneltä elämän lahja?
"Filippuksen evankeliumi, Tuomaan evankeliumi ja Marian evankeliumi ovat gnostilaisia evankeliumeita. Tekstien sanotaan edustavan alkuperäisempää kristinuskoa kuin kanoniset evankeliumit, joista on poistettu kaikki kirkon virallisen opin vastaiset käsitykset kristinuskon olemuksesta, naisen asemasta, Jeesuksen sukupuolielämästä ja mielipiteistä asiaan liittyen, joten kannattaa suosia myös Raamatun ulkopuolisia evankeliumitekstejä ja mieluimmin vielä kreikaksi. "
No en kreikaksi, mutta muuten luen... Olen jo aikaa sitten huomannut, ettei se alkukielien osaaminen mitään takaa, kun henkilöillä on selkeitä puutteita muilla osa-alueilla.- PSARI
mave,
Noista alkukielistä vielä, että kreikan kieleen tulivat pienet kirjaimet vasta 800-luvulla jaa., ja monet kreikaksi kirjoitetut aidoiksi teksteiksi väitetyt tekstit ovat kirjoitettu pienin kirjaimin eli niistä näkee heti, etteivät ne ole aitoja kirjoituksia lainkaan.
Ihmiset ovat vajavaisia. Pitäisi kuitenkin muistaa sellainen asia, että toiset ihmiset osaavat paremmin toisia asioita tai tietävät paremmin joitakin asioita kuin muut, mutta monesti tieto ja viisaus tulee oman lukemisen ja kiinnostuksen kautta. Jos ei ole kiinnostunut asiasta, eikä lukenut siksi jotain, niin ei se tieto itsestään tule ihmisen korvien väliin.
Pidän ihmisistä, jotka eivät tuijota yhteen asiaan, vaan hakevat tietoa monesta lähteestä ja ovat kiinnostuneita asiastaan kuten sinä Mave!
Olisihan se hienoa, jos kaikki ihmiset osaisivat parantaa joitakin sairauksia kuten minä, niin ei tarvitsisi tehdä niin paljon töitä vajavaisten ihmisten parissa. Sekin olisi hienoa, että kaikki pystyisivät näkemään tulevaisuuteen kuten minä tai näkemään ihmisten menneisyyden tms., mutta maailma olisi tuolloin tylsä paikka elää, jos kaikki olisimme samanlaisia ja tietäisimme kaikki asiat myös toisistamme heti tavatessamme. Jutun juurta ei juuri syntyisi, kun äemöttelisimme toisiamme hiljaisuuden vallitessa.
Hauskaahan se tavallaan on, kun ihmiset kuulevat ääneni päässään vaikken sano sanaakaan ääneen tai no yleensä ihmisistä erittäin pelottavaa...
Ja ettei totuus unohtuisi, niin täältä löytyy hyvä vastine aiheeseen: http://uskonpuolesta.blogspot.com/
On se ihmeellistä, että pitää jotain asiaa ajaa vääristellen ja jopa valheellisesti, kertoo toisaalta kuinka huteralla pohjalla se asia on.- Koirasko poikii?
Vaikka emme ottaisi uskontoon kantaa puoleen tai toiseen, mietittäisiinkö kuitenkin biologiaa. Ihmiset ovat miehiä ja naisia tarkoituksenmukaisesti. Anatomisesti he sopivat yhteen, ja ainoastaan vastakkaista sukupuolta olevat voivat saada jälkeläisiä.
Nykyisin monet itsestään selvät asiat kyseenalaistetaan, koska se on trendikästä.
Koska olette nähneet miehen synnyttävän?- PSARI
Jokunen aika sitten Kiinassa hedelmöitettiin mies ja hän synnytti. Mieskokeet jatkuvat siellä edelleen tämän kyseisen toimenpiteen kanssa tutkivan professorin johdolla.
- Koirasko poikii
Niinpä.
Ilman keinotekoisia menetelmiä, spontaanisti, koiras ei pysty hedelmöittymään/synnyttämään. Luonto ei ole asiaa niin suunnitellut.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 683219
Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)753087Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.682952On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle662621Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli442132- 611699
Huomenna heitän järjen
romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,251667Hyvää huomenta
Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.181649- 351645
- 591576