Englanninkielen opetus Suomessa

Ai lav juu?

Tietotekniikkapalstoilla törmää usein kyselijöihin, jotka eivät saa lainkaan selvää englanninkielisistä ohjeista ja neuvoista. Ovat nuoria aikuisia tai vanhempia ihmisiä.
Milloin englanninkielen opetus tuli ”pakolliseksi” kaikille? Pakolliseksi on sitaateissa, kun näyttää kuitenkin, että aika moni on tunneilla paljon nukkunut tai ollut paljon kipeenä.
Minun aikana ruotsi oli keskikoulun pakollinen ja toisena pakollisena valinnaiset englanti, saksa tai ranska. Esim. saksan valinnut aloitti englanninkielen opinnot vasta lukiossa. Keskikoulun saksan valinnut ja keskikoulun jälkeen esim. ammattikouluun mennyt ei siis opiskellut englantia lainkaan.
Miten englanninkielen opetuksen historia on kulkenut?

12

2424

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 26

      Minun aikana ruotsun kielen opiskelu oli pa kollista englannin kielen opiskelu oli pakoolista. saksan kiältä joutu oppimaan jo toisela luokalla.

    • Havaintoja

      Tietämättä liittyykö nuo kysymykset tietotekniikkaan sanoisin, että ei peruskoulu- tai lukio-opetuksessa välttämättä ole tietotekniikkasanastoa. Kävin muutama vuosi sitten kauppaopiston ja siellä oli oma kurssi atk-sanastolle, se oli mielestäni erittäin hyödyllinen.

      Niin - vaikka enkkua onkin ollut koulussa vuosia niin pitäähän niitä taitoja itse harjoittaa, jotta se varsinainen taito kehittyy. Pelkkä koulussa istuskelu ei riitä.:)

      Toisekseen olen huomannut, että joidenkin ihmisten tietokoneenkäyttö on sellaista, että jos he jotain asiaa ihmettelevät, he eivät edes itse vaivaudu sekuntiakaan miettimään, kuinka asia voisi olla tai edes googlettamaan asiaa puhumattakaan sanakirjan käytöstä vaan he ensimmäisenä kirjoittavat kysymyksensä nettipalstalle. Siksi joidenkin kysymysten taso on sitä mitä se on.

    • niin....

      Niin, minkähän tason teksteistä sitten on kyse?
      Kun se on kuitenkin erikoisalan tekstiä, niin siellä saattaa olla sellaisia sanoja, joitten yleiskielen merkitys on jotain ja sitten erikoisalalla ihan jotain muuta. Kuten nyt vaikkapa hardware - no, nyt varmaan kaikki tietävät, mitä se on suomeksi tietotekniikkaan liittyen, mutta on monia muita sanoja, joita ei välttämättä tiedä. Eli pitäisi kai tietää ensin se suomenkielinen termi!

      • erikoisala.

        Niin, pitää tietää suomenkielinen termi tai edes pystyä paikantamaan se mihin englanninkielisellä termillä viitataan - siis eihän voi mitenkään ymmärtää, jos ei ymmärrä koko kokonaisuuttakaan. Eli jos on vaikkapa ohjelmasta kyse, niin jos ei tiedä ohjelmasta yhtään mitään, tai edes vastaavista ohjelmista mitään, niin ei voi mitenkään edes ymmärtää, mistä puhutaan englanninkielisessä tekstissä.

        Eli voihan tähän ottaa vertauskohdaksi vaikka lääketieteen, jossa on aivan oma termistönsä, joka ei aukea ummikolle. Vaatii kuitenkin jonkin sortin perehtymistä itse alaan, ennen kuin pystyy kääntämään ymmärryksen kautta.


    • Maisteri Tiukkanen

      1950-luvulla englanti syrjäytti saksan oppikoulujen suosituimpana "vieraana" kielenä. Keskikoulun 1- luokalla (= 11-vuotiaat) luettiin suomalaisssa keskikouluissa ruotsia ja saksa tai englanti aloitettiin 2. luokalla. Keskikouluun/oppikouluun kansakoulusta yleensä 11-vuotiaana siirtyvien prosentuaalinen määrä kasvoi kaiken aikaa siihen asti, kun peruskoulu korvasi vanhan rinnakkaiskoulujärjestelmän koko maassa 70-luvulla. Kansakoulussa ei vielä 50-luvulla opiskeltu vieraita kieliä, mutta 60-luvulla ainakin joillakin paikkakunnilla jo 3.-luokkalaisille saatettiin pitää englannin tunteja. Vieraita kieliä ei kuitenkaan luettu kaikkialla maassa.

      Peruskoulussa opetetaan englantia lähes jokaiselle, kuten hyvin tiedetään. "Opetetaan" ei tarkoita, että kaikki oppivat. Noin viidesosa ikäluokasta oppii teoreettisia ja/tai muuten "hankalia" aineita niin heikolla hyötysuhteella, että se ei olisi koskaan päässyt läpi 50-luvun keskikoulusta.

      Peruskoulua varten oli pakko kehittää aivan uusi, lievempi kokeiden arvostelu, että kaikki saisivat "hyviä" tuloksia. 9. luokan valtakunnallisissa kokeissa on esimerkiksi kahden vaihtoehdon arvaustehtäviä. Kun vitosen saa keräämällä 20 prosenttia maksimipistemäärästä, oppilas, joka saa nelosen, on todennäköisesti vastannut tahallaan väärin joihinkin kysymyksiin.

    • Ai lav juu?

      Jäi tuosta aloituksesta kansakoulun jatko. Muistaakseni aikoinaan oli vaihtoehtona kansakoulun perusosan jälkeen jatkaa joko kansalaiskoulussa tai keski-/oppikoulussa.
      Muistanko väärin?
      Miten kieltenopetus kansalaiskoulussa?

    • Minäpähän

      Olen kotoisin laajasta, mutta harvaanasutusta kunnasta. Puoli vuosisataa sitten kunnan väkiluku oli noin 15.000, nyt alle 11.000. Silloin vuoden 1960 aikoihin toimivia kyläkouluja (kansakouluja) oli nelisenkymmentä, mutta nykyisellään perusopetusta antavia kouluja ei kuulemma ole jäljellä enää kymmentäkään. Oman kansakouluni koulurakennuskin oli purettu 1996 käydessäni paikalla viimeksi.

      Kansakoulussani ei ollut kielten opetusta lainkaan. Siirryin kansakoulusta oppikouluun 1961. Kieliohjelmassa tuli ensimmäisenä ruotsi 1. luokalta alkaen, seuraavana 2. luokalta alkaen saksa. Vaihtoehtoja ei omalla vuosiluokallani ollut. Vuotta myöhemmin 2. luokalle siirtyneet saivat valita englannin ja saksan välillä, ja pari vuotta myöhemmin englanti oli puolestaan ”1. vieraana kielenä” enää ainoa mahdollinen (ruotsihan oli ”toinen kotimainen” eikä mikään ”vieras” kieli).

      Englantia opiskelin vasta lukioasteella, kolmen vuoden ajan. Yo-kirjoitukseni olivat keväällä 1969.

      1970-luvulla tuli suuri koulu-uudistus: uusi peruskoulu korvasi aikaisemmat kansakoulun ja keskikoulun. Peruskoulun kieliohjelmassa englanti on käsittääkseni ollut alusta alkaen tärkeimmässä asemassa, ennen ruotsia.

      Äitini oli toiminut alaluokkien (1.–3.) opettajana 2-opettajaisessa kansakoulussa. Peruskouluun siirryttäessä oli pätevistä englanninopettajista huutava pula. Äitini oli omana koulu- ja seminaariaikanaan opiskellut ainoastaan ruotsia ja saksaa. 1960-luvulla hän oli aloittanut englannin kielen itseopiskelun. Näköpiirissä olevan koulu-uudistuksen myötä hän näki tilaisuutensa tulleen ja hänen englannin kielen itseopiskelunsa siirtyi kesäyliopistotasolle. Ensin hän suoritti englannin approbaturin, sitten ”englannin kielen tuntiopettajan pätevyyden peruskouluja varten” (tjsp) ja lopuksi vielä cum lauden!

      Tämän vimmatun opiskelun seurauksena alaluokkien opettajan työ muuttui kiertävän englanninopettajan työksi viimeisiksi vuosiksi ennen eläkkeelle jääntiä. Äitini kiersi autollaan parhaina vuosina 14 koululla paukuttamassa englantiaan lasten kalloihin. Vasta aikuisiällä opitun englannin ääntäminen oli mitä oli, mutta yhtä kaikki: pätevyys oli suoritettu ja palava into korvasi pikku puutteet...

      Äitini täyttää tämän kuun lopulla 95 vuotta. Vauhti on ollut jo tasaantumaan päin.

      Mitä omaan englantiini tulee: en ole opiskellut englantia missään enkä millään tavoin systemaattisesti kolmen lukiovuoteni jälkeen. Olen kuitenkin nälän opettamana ajautunut kääntämään mm. tietotekniikkaa käsitteleviä tekstejä niille, jotka ”eivät saa lainkaan selvää englanninkielisistä ohjeista ja neuvoista”. Toiset saavat arvioida, saako niistä selvää myöskään minun kääntäminäni, mutta näistä hommista olen onnistunut leipäni joten kuten tienaamaan jo 22 vuoden ajan. Saksa ja ruotsi ovat toki olleet myös kuvassa mukana tärkeinä lähdekielinä. Teknisestä peruskoulutuksesta ja 15 vuoden työkokemuksesta alalla ei ole ollut mielestäni haittaa kääntäjän työn kannalta.

      Tässäpä pieni subjektiivinen englannin kielen opetuksen historiikki.

    • Elämänkoululainen

      Ei ihmisille voida koulussa opettaa vierasta kieltä niin, että enemmistö oppisi sen kunnolla. Kyllä oppimisen pitää alkaa kotona ja jatkua kotona ja työpaikoilla.

      Ensimmäiseksi pitäisi lopettaa englanninkielisten tv-ohjelmien tekstittäminen tai tekstittää ne englanniksi. Tietenkin valtion tuki englanninkielisen kirjallisuuden suomentamiselle pitäisi heti lopettaa - se on karhunpalvelus suomalaisille!

      Työpaikoilla englannin pitäisi olla ainoa sallittu kirjoitettu kieli, puheessa voidaan sallia suomi jos kaikki läsnäolijat osaavat sitä vaikeuksitta. Tähän on monessa paikassa jo menty koska firman omistaja on kansainvälinen konserni, jonka pitää pystyä lukemaan kaikkea materiaalia.

      Kouluissa pitäisi tietysti vähitellen siirtyä englannin käyttöön opetuskielenä. Suomen kieli saisi ajan oloon jäädä samaan asemaan kuin vaikkapa iiri Irlannissa, yläluokan kulttuuriharrastukseksi.

      • Nåtta

        Suomessa koulu aloitetaan aika myöhään.

        Opetuksen tehokkuus riippuu varmaan koulusta ja opettajasta. Sekä tietenkin oppilaasta.

        Kielet kouluissa ovat pintaraapaisu, josta sitten yksilö joko jatkaa taidon kehittämistä tai diskaa aiheen omalta osaltaan romukoppaan, jonne on sitä alusta alkaenkin toivonut. Eivät kaikki voi olla jotain kielifriikkejä.

        Jos itse voisin johonkin vaikuttaa, soisin, että valittuja kieliä olisi pakko puhua tunnilla ja paljon. Mitä ihmeen väliä sillä on jos tekee virheitä opetustilanteessa, eihän sitä muuten opi. Niin sitä tehdään virheitä puoliummikkona natiivienkin kanssa.

        Toivoisin myös, että kielen opiskelusta tehtäisiin hauskaa ja että esimerkkilauseet olisivat nokkelia. Tuntuu siltä, että nykyisin kieliä yritetään opettaa ehkä hiukan tylsillä ja yllätyksettömillä keinoin.


    • kieltenopettaja 80-l

      Minulla alkoi ruotsin kieli ensimmäisellä luokalla ja saksan kieli sitten toisella luokalla. Molempia tuli luettua lähes 10 vuotta toisin kuin englantia vain 3 vuotta, kun se lukiossa alkoi.

      Omasta mielestäni laajasta kielitaidosta ei ole mitään haittaa, mutta itse kannattaisin ruotsin vapaaehtoistamista, koska ruotsin kielen asema on laskenut koko ajan siitä lähtien, kun minä aloin sitä lukemaan. Luettaisiin sen sijasta saksaa tai ranskaa neljänneltä luokalta.

      • 1-4

        "Minulla alkoi ruotsin kieli ensimmäisellä luokalla ja saksan kieli sitten toisella luokalla."

        Taidat tarkoittaa keskikoulun luokkia? Itsekin aloin opiskella ruotsia keskikoulun 1. luokalla 11-vuotiaana ja ensimmäisenä ns. vieraana kielenä englantia 2. luokalla. Opetus oli kovin kielioppivoittoista, mistä en ole pahoillani, sillä omatoiminen kielten harrastaminen ja käyttö käytännön tilanteissa kehitti myös puhevalmiuksiani. Kun 21-vuotiaana muutin Englantiin asumaan joksikin aikaa, minua luultiin amerikkalaiseksi.

        Koska rinnakkaiskoulujärjestelmässä oli mahdollista passittaa laiskat ja/tai vähälahjaiset kansakouluun, kielten arvostelu oli muiden aineiden arvostelun tapaan keskikoulussa huomattavasti ankarampaa kuin peruskoulussa. Mitään arvauskokeita ei ollut, ja oppilaat, jotka eivät kyenneet erottamaan aktiivia passiivista tai preesensiä imperfektistä, passitettiin armotta takaisin kansakouluun.

        Enpä tiedä, miten hyvä asia se oli oppilaiden psyyken kannalta. Se joka tapauksessa takasi sen, että tuon ajan ylioppilaat kykenivät tuottamaan loogisesti etenevää tekstiä sekä suomeksi että englanniksi ja ymmärtämään englanninkielisiä kurssikirjoja korkeakouluissa.


      • Suoraa puhetta

        Sellaiset fraasit kuin "laajasta kielitaidosta ei ole mitään haittaa" kannattaisi jättää poliitikkojen hurskasteluihin.

        Kysymys on siitä, mitä haittaa on turhasta kielen pakko-opetuksesta (jossa opitaan kieli huonosti ja mahdollisesti vihaamaan sitä), johon käytetään tuhansia tunteja. Se on kaikki pois jostakin muusta.

        Miltä tuntuisi, jos et osaisi lainkaan prosenttilaskuja, et tietäisi missä maanosassa Suomi on etkä tietäisi, mitä geenimuuntelu oikeasti on, koska matematiikan sijasta jouduit istumaan pakkovenäjän tunneilla, maantieto oli korvattu pakkovolapükin opinnoilla ja biologiaa opetettiin surkean vähän, koska pakkoruotsilla oli niin paljon tunteja?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      87
      3654
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      577
      3425
    3. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      42
      3279
    4. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      50
      2141
    5. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      13
      2061
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      316
      1918
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      120
      1895
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      152
      1599
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      26
      1341
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1322
    Aihe