Ensimmäinen seksikokemus -> "rakkaus"?

Ei hemmetissä, voisin vannoa että olen itse tuon kirjoittanut, niin samanlaista.

Minulla vain se ero että olemme vaimoni kanssa molemmat ensimmäisiä seksikumppaneita toisillemme.

Sama juttu, en tiedä rakstanko vaimoani tai olenko koskaan edes rakastanut. Pääsyy hänen kanssaan olemiseen oli että silloin teininä pääsi pukille, muuta syytä ei ole koskaan ollut.
Hyvä kysymys miksi olen hänen kanssaan edelleen, ehkäpä siksi kun seksi ja jutut natsaa yhteen mutta muuta syytä en tiedä, kait osittain jämähtänyt paikoilleen.

Riistäydy vapaaksi! Huomaat, että villiä ja vapaata seksiä on enimmäkseen tarjolla vain sinkkunaisille. Niin, ja varatuille naisille...

Totta kai rakastat avovaimoasi, mutta rakkaus taitaa olla enemmän ystävien välistä rakkautta. Seksi vielä voimistaa kiintymystä toiseen henkilöön ja saa aikaan halun sitoutua.

Itse hieman kokeneempana voin sanoa, että parisuhde ihan kivan henkilön ja jalat alta vieneen henkilön kanssa on kuin toiselta planeetalta.Tosin kauan piti kulkea ja kokea ennen kuin sain oman käsitykseni siitä mitä rakkaus on ja miltä sen pitäisi tuntua. Kun sisäistin, että seksi voi olla vain seksiä tai sitten ainutlaatuinen yhteys erityisen henkilön kanssa, pääsin ehkä kärryille siitä mitä sen rakkauden pitäisi olla. Toki ensin ihastutaan ulkonäköön ja sitten vasta tutustumisen kautta rakastutaan ihmiseen, hyväksytään ja pidetään hänestä sellaisena kuin hän on kaikkine ärsyttävine piirteineen. Eräs vanhempi mies joskus sanoi parisuhteen vaativan paljon tunnetta, mutta vielä enemmän järkeä. Ei kaikkien kanssa voi saada aikaan toimivaa suhdetta ja rakastaa kuin puolisoaan pitäisi, joskus on vain hyväksyttävä, että jos ei pysty hyväksymään toista sellaisena kuin on, on suhde tuhoon tuomittu. Pätee myös toisin päin; vaikka itse kuinka olisi rakastunut toiseen, mutta toinen osapuoli haluaa sinun muuttavan jotain, on suhteesta syytä lähteä, siinä ei rakkautta tule ikinä olemaan tarpeeksi.

Sinun kanssa samassa tilanteessa oleva ystävänikin on päätynyt samalle linjalle, mutta irtipäästäminen pitkästä arkisesta parisuhteesta on silti vaikeaa. Mutta on ihan itsestäs kiinni, mitä elämältäs haluat. Sinunkin ensimmäinen parisuhteesi voi antaa paljon etkä välttämättä löydä koskaan samanlaista. Toisaalta taas jos mieltä kovasti kaihertaa epävarmuus omien tunteiden aitoudesta ja halu tietää, mitä se oikea rakkaus on, niin silloin on ehkä parempi rohkaistua ja lähteä. Voit siinä tapauksessa joutua viettämään vuosia yksin, mutta toisaalta löytää jotain sellaista, mitä et ikinä ole kuvitellutkaan kokevasi ja tuntevasi.

Toivottavasti tästä oli jotain apua. :)