Käytöstä poistetut pajatsot & hieman pajatsotekniikasta

Aloin miettiä, että mihin RAY on laittanut käytöstä poistamansa pajatsot? Puhutaan vaikkapa 80-luvun ja sitä vanhemmista pajatsoista. Näitä on kuitenkin ollut tuhansia. Onko valtaosa laitettu romuksi? Kuinka suuri osa pajatsoista on päätynyt yksityishenkilöiden käyttöön?

Hirveästi pajatsoita ei myynnissä ole. Itseäni kiinnostaisi tavallinen markan pajatso, joita oli 80-luvulla joka kaupassa ja kuppilassa.

Tekniikasta: Pajatsoissa oli kahdesta nastasta tehtyjä portteja, joiden läpi kolikko meni ennen putoamistaan voittoaukkoon. Nastojen sijaintia vaihtamalla voittoaukkoihin osumista voitiin vaikeuttaa ja helpottaa. Oliko nastojen sijaintien vaihtamiseen jotakin automatiikkaa, mitä epäilen suuresti, vai tekikö esim. RAY:n rahojen kerääjä nasta-asetuksia?
Ilmianna
Jaa

21 Vastausta



Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
hehehehee tottakai RAY viilaa pelinsä sellaiseksi että jää voitolle. Vai väittääkö joku päinvastaista? Yli 700miljoonan euron vuosituotto sen jo kertoo hehehehehehe
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Paremman palautusprosentin saa muualta. Parhaat nettikasinot yhdestä paikasta. http://www.kaikkiparhaatnettikasinot.com
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taitaa olla aika hiljaista tuolla Rahapeliopas-foorumilla. Viestejä on viimeksi kirjoiteltu vuosia sitten...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
on niillä irc-kanavaki muistaakseni (sivuilla lienee infoa tästä). Luulen kuitenki, että jos sinne forkalle jotain kirjotat tulee vastaus melko nopeeta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä se on minulla vielä hyvin muistissa, kuinka joskus 80-luvun alkupuolella noita pajatsoita säädeltiin. Rayn mies kävi aina silloin tällöin muuttamassa niiden "nastojen" paikkoja, yleensä siten että varsinkin päävoiton saaminen keskeltä tehtiin hankalammaksi. Molemmin puolin voittoporttia oli kolme eri kohtaa mahdollisina nastan paikkoina. Muistan, että oli joskus markan pajatsossa säätö sellainen, että takanasta oli keskikohdassa ja etunasta alimmassa niin silloin parikin kertaa sain lyhyessä ajassa niin monta osumaa keskelle, että loppui kolikot päävoiton alla olevista kolikkoriveistä. Keskeltä piti saada aina 9, 10, tai loppuaikoina 12 markkaa, mutta tuolloin kun kolikot loppuivat tyystin sain keskelle osuessani vain sen oman markan takaisin. Mitään korvauksia tuolloin oli turha edes kysellä, piti vaan pelatessa vilkaista että onko koneella enää likviditeettiä.
Nämä hyvät säädöt sitten muutettiinkin pikaisesti vaikeammiksi, esim, sellaisen muistan, että oli etunasta ylimmässä ja takanasta keskimmäisessä kolossa. Silloin ei meinannut päävoittoa saada millään vaikka olisi lyönyt kuinka hyvin. Noissa koneissa oli se hyvä puoli, että oli helppo päätellä milloin oli kannattavaa pelata ja milloin ei. Useammin ei ollut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Muistuipa vielä mieleeni sellainenkin ilmiö, joka koski erityisesti 50-pennin pajatsoita. Usein näin, että tietyt tyypit kävivät kääntämässä näitä laitteita parilla erilaisella keinolla. Toinen oli sellainen, että he saivat syötetyksi koneeseen sellaisen kolikon jota oli väännetty hieman kieroon ja löivät sen kovalla voimalla voittoportteja kohti ja samalla toinen kaveri lujasti painoi keskustan kohdalta jasson lasia. Tällöin kolikko pysähtyi kuin seinään siihen keskiportin taakse ja kun sitten tyypit alkoivat seuraavilla tavallisilla kolikoilla pommittaa tuota jumiin jäänyttä kolikkoa, siitä ne sitten useasti kimposivat sisään keskiportista ja 7 markkaa laaki rämähteli laariin. Tätä jatkui usein niin kauan kuin oli päävoittolinjan kolikot loppu tai joskus joku marketin henkilökuntaan kuuluva sattui näkemään mitä oli tekeillä niin silloin sai häiskät passituksen pellolle.
Toinen konsti mitä näki harrastettavan juuri 50-pennin pajatsojen rosvoamisessa oli se, että joku pisti esim. hanskat pehmikkeeksi lyöntinipukan alle ja löi siihen sitten kovan koukun, jolloin jasso hyppäsi alustaltaan ylöspäin ja samalla kun se rysähti takaisin aloilleen niin tällin voimasta antoi kolikkorivien alaestimet periksi ja laariin putoili kolikoita. Muutamalla täräyksellä siitä usein näkyi irtoavan kympikin verran mutta sen verran meteliä se tuotti että sällit lähtivätkin aina liukkaasti pois ennenkuin kukaan kerkesi ottamaan hihasta kiinni. Myös sen muistan kuinka jotkut pikkupojat tunkivat jassoihin ja muihinkin koneisiin vessapaperia voittokaukalon sisään jolloin kolikot jäivät sen taakse jumiin kun joku olisi jotain voittanut. Pettyneen pelaajan poistuessa tai mentyä tekemään valitusta pojat vetivät paperit pois ja pistivät rahat taskuunsa.
Tämmöisiä muistan vielä hyvinkin elävästi vaikka aikaa on jo varmaan 30 vuotta mennyt. Nykyään ei taida näinä valvontakameroiden ja uusavuttomuuden aikoina enää näitäkään näppäriä harrastajia löytyä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Minulla on myynnissä 90-luwun Ray pokeri. Markka, witonen ja kympin kolikko käännettynä 20cent, euro ja kakkonen. Lisäxi on setelitunnistin 5€, 10€ ja 20€.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Duke kirjoitti:
Minulla on myynnissä 90-luwun Ray pokeri. Markka, witonen ja kympin kolikko käännettynä 20cent, euro ja kakkonen. Lisäxi on setelitunnistin 5€, 10€ ja 20€.
löytyykö naamatunnistinta jotta voi boikotoida itseltään voitot?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
:)

Woittaa tai häwitä woi omasta pokerista mielin määrin.
Säästöpossunahan se on aika mukawa. Warsinkin, kun on awaimet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Herätyskellon vieterin sai uitettua raha-aukon kautta ylös ja stop keskustan
viereen.Toinen keino joka voi pelata tänä päivänäkin oli sellainen
että 20 pennin kolikko puristettiin prässissä 50 pennin tai 1 markan kokoiseksi.
Siinä piti vain olla tarkka että puristus oli tasalaatuinen.
Siitä vain kokeileen 20 centin prässäystä isommaksi.
Pelilaitteita kyllä löytyy prässsätyille kolikoille.
Niin nämäkin sieltä 30 vuoden takaa Kemijärveltä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tästä myös palaa mieleen, miten 90-luvun alkupuolella (oliskohan ollut 1992 tuo vuosi tarkemmin miettien) onnistui pitkän aikaa pelaamaan kolikkouudistuksen jälkeen niin, että pelikoneet ottivat vastaan vanhat 50-penniset luullen niitä uudistuneiksi vitosiksi. Näitä oli useammilla kavereilla kuten itselläkin hipot pullollaan ja aikamoinen riemuhan siitä syntyi kun kolikon arvo 10-kertaistui kun pudotti kolikon sisään pelikoneeseen. Silloin sai syötetyksi kerralla sisään 40 markkaa ja näitä käyttäen siis 8kpl viiskytpennisiä antoi 40 markan pelivaraukset tauluun. Vaikka tuuri olisi ollut hyvinkin huono niin pelaaminen oli hyvin voitollista joka kerta siitäkin huolimatta puhumattakaan niistä kerroista kun kone jakeli hyviä kierroksia. Silloin kävio hyvin äkkiä niin, että kun oli muutaman kerran kone tiputtanut sen 110mk summan voittokaukaloon, niin alkoi saalis koostua yhä isommasta osasta vanhoja 50-pennisiä. Eihän se tietenkään hauskaa ollut niille jotka vaihtoivat vaikkapa satasen kaksi ensin ihan oikeita vitosia ja sitten vihdoin kun piti sadella voittoja laariin siellä olikin kasa vanhoja 50-pennisiä. Muistan kuinka yksi kaveri oikein pankkien pienistä sivukonttoreista "keräilytarkoitukseen" kävi vaihtamassa itselleen pussikaupalla noita 50-pennisiä. Niillä sitten oli kiva hiukan kokeilla onneaan peleissä. Melko pitkään tuo homma toimi mutta sitten reiska keksi asentaa jonkinsortin estimen rahojen syöttöaukkoon. Siitä aito vitonen sujahti hyvin lävitse, mutta vanha 50-penninen otti kiinni reunoistaan eikä sitä saanut sisälle. Tuohonkin kaverit keksivät keinon kun he viilasivat hiukan 50-pennisen sivuja tasaisesti niin johan upposi taaskin. Lopulta kait tuli sitten tarkemmat kolikontunnistimet käyttöön ja tämä ilmiö hiljaksiin hiipui. Niin massiivista kuitenkin oli ympäri maata tilinteko peleistä tällä porsaanreijällä, että RAY puheiden mukaan tämän aiheuttamien tappioiden takia tiputti pian episodin jälkeen peliensä päävoitot 200 markasta takaisin 100 markkaan jossa ne koko lopun markka-ajan olivatkin ja samalla pelejä rukattiin paljon tiukemmiksi kuin edeltäjänsä muutenkin. Näitä muistoja olisi tästäkin aiheesta monen tarinan verran, pari hauskaa juttua voisi paremmalla ajalla tästäkin käydä tarinoimassa. Muistaakos muut vielä tätä hienoa aikakautta kun 50-pennisten arvo 10-kertaistui peleissä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Yli 20 vuotta mekaanisten pajatsoiden ja muiden automaattien kanssa tekemisissä olleena haluan kirjoittaa jotain pajatsojen toiminnasta tänne forumiin.

Lisäksi halutessasii tutustua pajatson toimintaan paremmin, on se mahdollista siitä erikseen sovittaessa. Itselläni on niitä kolme kappaletta kotonani Lahdessa.

Nuo mainitsemasi nastat olivat nimeltään voittoportteja. Ne eivät siirtyneet mekaanisissa pajatsoissa itsestään mihinkään asentoon.

Voittoportit (nastat) olivat valettuina muovista tehtyyn kappaleeseen, jota kiristettiin automaatin takapuolelta siipimutterilla pelitaulua (alumiinia) vasten tiukalle.

Voittoporttien siipimutteria piti aina kiristää, koska mutteri löystyi kolikkojen osuessa nastoihin. Tämän takia myöhemmin siipimutterin tilalle on tullut eri voimakkuuksisia jousiakin, jotka pitivät huolen siitä ettei portit löysty ja jousilla saatiin myös portin jäykkyys ominaisuuksia muutettua kulloinkin haluttuun suuntaan.

Vanhoissa markan pajatsoissa voittoportit voitiin asentaan yhdeksään eri asentoon ja viimeksi käytössä olleissa pajatsoissa ne saadaan ainoastaan kolmeen eri asentoon. (johtuen portissa olevasta kiristysruuvin aukon koosta ja muodosta)

Voittoporttien nastojen väleissä oli myös eroja. Päävoiton kohdalle laitettiin yleensä sellainen portti, josta kolikko juuri ja juuri mahtui menemään sisään. Muihin voitiin laittaa väljempiä portteja, joissa saattoi olla nastojen välillä ylimääräistä tilaa jopa 5 mm.

Nille, jotka kirjoittavat täällä valheellisesti erilaisista huijauskeinoista, joilla väittävät tyhjentäneensä pajatsoita, mainittakoon seuraavaa:

Kaikissa 1 markan pajatsoissa ja suurimmassa osassa 50 pennin pajatsoita oli
kolikon tarkistuslaitteessa mekaaninen NRI-n valmistama rahalukko, joka tarkistaa kolikon paksuuden, halkaisijan, painon ja metallipitoisuuden magneettisen metallin varalta. Lisäksi kolikon pintakuvion tarkistamista varten oli pintaa tunnusteleva jousi, jolla voitiin havaita prikat.

Jos kolikko oli rautaa se jäi tarkistuslaitteen magneettiin kiinni ja palautuspainikkeella kolikko palautui takaisin. Magneetin avulla pajatsoiden tyhjentämisestä kirjoittelijat valehtelevat. Magneetilla ei pajatsoita pystynyt tyhjentämään.

Lisäksi rahalukossa oli ns siimaleikkuri. Jos kolikon saikin menemään automaatin lyöntilaitteeseen, meni lanka välittömästi poikki kun siimaa vedettiin takaisinpäin.

Varsinainen lyöntilaite josta kolikko lyödään pelitauluun ei sisältänyt mitään hammastettuja rattaita eikä lyöntivoiman muuntimia.

Lyöntilaitteen lyöntiprikan jälkeen tulee vastaan kaksi nailonista valmistettua J-vartta ja sen jälkeen toinen (väl rengas) ja uloslyöntipää. (ammattislangilla sanottuna hevosen pää)

Ns J-varsien tehtävä on estää jousien tms ohuiden esineiden työntäminen lyöntilaitteen välistä kolikkopesään. J-varret eivät vaikuttaneet millään tavalla lyöntivoimaan.

Yleiset huhupuheet siitä, että lyöntilaitteessa olisi jokin lisäosa, joka muuttaisi jokaisen lyönnin voimakkuuden erilaiseksi on perätön.

Lyöntilaitteeseen oli kylläkin mahdollista asettaa välirenkaan tilalle hieman epäpyöreä prikka, mutta sellaisen käyttö todettiin tarpeettomaksi.

Jokaisen kolikon lähtövoima ja suunta oli samalla lyöntivoimalla aina samanlainen paitsi silloin, jos automaattiin asetettiin jonoon useita kolikoita peräkkäin.

Kolikkojonon paino muuttaa lyönnin erilaiseksi joka kerran kun kolikoita lyödään pois laitteesta. (johtuen tietenkin kolikkojonon painosta alimmaista kolikkoa vasten)

Mikäli automaattin laitetaan erikseen jokaisen lyödyn kolikon jälkeen yksi kolikko kerrallaan, ehtii pelaavan käden tuntomuisti muuttua eikä lyönti ole enää samanlainen kun edellistä kolikkoa pelattaessa.

Voitonmaksukaukalo oli automaatin sisäpuolelta sellainen, ettei sen kautta pystynyt työntämään voitonmaksukiekkojen laukaisimiin mkinkäänlaista jousta tms esinettä.

Sen sijaan mainittakoon, että mikäli automaatin pohjaan pystyi lyömään voimakkaasti, saattoi voitonmaksuliipaisimet (laukaisutappien vastapainon aiheuttaman painon takia nytkähtää ylöspäin, jolloin automaatti maksoi voittoja lyönnin voimasta riippuen vaikka useasta kolikkorivistä kerrallaan.

Edellämainittu lyönti estettiin uuden mallisilla telineillä, joiden takia automaatin pohjaan lyöminen vaikeutui eikä onnistuessaankaan aikaansaanut minkäänlaista vaikutusta automaatin voitonmaksukoneiston vapautumiseen.

Vanhoissa ja ensimmäisissä 50 pennin pajatsoissa oli ns liukuahalukko, jonka kautta oli mahdollista saada kolikko siiman avulla tauluun ja sitä pystyi vetämään takaisin päin. Tämäkin estettiin siimaleikkurilla jo pajatsomallin alkuvaiheessa.

20 pennin pajatsossa oli myös siimaleikkuri. Näissä ja sitä aikaisemmissa pajatsoissa onnistui automaatin tyhjentäminen voitonmaksukaukalon kautta- työntämällä esim kellon jousi voitonmaksuliipaisimiin.

P. J. Pakarainen
Lahti
pekkajuhani@mestarihypnotisoija.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
"Jos kolikko oli rautaa se jäi tarkistuslaitteen magneettiin kiinni..."
hehehehee ....'ennen oli miehet rautaa...hiiohoi hehhehehehehe
että pelaajat kekkasivat jo tuolloin yrittää raudasta tehdyillä kolikoilla saada pajatsovoittoja? hehehehehehee
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ite muistan kanssa tuon 50 penni ajan kun vanha vitonen kävi 5 markasta. Ne kävivät vielä uuteen jokeripokeriin ja tähteenkin, mutta vähän enneämmän niitä sai renkalata, mutta lopulta kone ne otti. Vanhaan 200mk pokeri peliin 50 penninne menikin laakista sisään. Se oli sitä aikaa kun ray:lle tuli noita tuplapotteja jokeripokereita ässäpokereita yms, mutta jossakin oli vielä vanhojakin 200mk pokeri pelejä.

Euro ajan alussa 2002 tuli käytyä Thaimaassa ja sieltä jäi muutamia bhateja jotka meni kahdesta eurosta. Tässä ray oli hyvin nopea ja korjasi tämän nopeesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
vanha vitonen kävi 5 markasta

siis vanha 50p kävi 5 marksasta
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
euroaikaankin on konsteja ollut vaikka koneet ovat täysin elektronisia. Esim muistaakseni thaimaan 10baht. (n.20 senttiä) meni moneen euroaikaiseen koneeseen täydestä..sitten vaan kolikoita sisään,mutta niissäkin piti/kautta kannatti tietysti lopettaa kun omat kolikot alkoivat tulemaan voittolaariin. Yleensä 50-70 voiton sai lähes koneesta kuin koneesta vielä 2000 luvun alkupuolella. Ymmärrettävistä syistä tämäkin on ollut jo pitkään mahdotonta,mutta mikään kone ei ole aukoton. Nyky koneet joissa kortilla maksu mahdollisuudet ja koneet ilmeisesti jo vahvuudeltaankin järeää kassakaappitasoa....varmaan joku keino löytyisi,mutta itse en edes alkaisi miettimään...ja saattaisi tulla loppupelissä hyvinkin kalliiksi,mutta nuo thaimaan kolikot menivät aikansa,vaikka koneissa oli ilmeisesti jo hyvinkin tarkat tunnistus menetelmät. Ei hyvän tahdon pelejäkään ole lahjoittamaan tarkoitettu...isoa voittoa tahkoavat joka vuosi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ihan ei kaikki pidä paikkaansa, katkaistun mitan sai joissain malleissa työnnettyä sinne ylös toppariksi ja näin tuli useampi täyspotti. Olisko sit ollut viallisia tai huollossa muuttuneita nuo, mut näin niitä vaan putsattiin.
Ilmianna
Jaa
Mistähän noita pajatsoja saisi ostettua vai onko liian harvinainen jo? Itsellä ainakin mielenkiinto heräsi heti! :)
Ilmianna
Jaa
Voisiko joku selvittää myös voitonmaksu toiminnan,sehän se mielenkiintoinen onkin näissä mekaanisissa laitteissa !!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Automaatin kolikkorivien alla oli muovinen voitonmaksurulla, jonka kaksi näkyvää piikkiä liikkuivat edestakaisin, jolloin hammastettu rulla liikkui eteenpäin pysähtyen määrättyyn kohtaan.

Rullassa oli myös kaksi jousitettua kuulaa jotka vaikuttivat ulkokehällä hammastettujen hahlojen kautta siihen, ettei rulla päässyt kuin eteenpäin, pysähtyen määrättyyn kohtaan johon akselitapin oli määrä pysähtyä.

PEKKA. J. PAKARAINEN
Lahti
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Joissakin pajatsoissa etulasi pääsi nousemaan ylöspäin,selin pajatsoon ja nahkatakissa oli hyvä kitka lasiin nähden.sentin vähän toista pääsi lasi nousemaan ylöspäin.sitten vaan tyhjentämään.....
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Käytöstä poistetut pajatsot & hieman pajatsotekniikasta

Aloin miettiä, että mihin RAY on laittanut käytöstä poistamansa pajatsot? Puhutaan vaikkapa 80-luvun ja sitä vanhemmista pajatsoista. Näitä on kuitenkin ollut tuhansia. Onko valtaosa laitettu romuksi? Kuinka suuri osa pajatsoista on päätynyt yksityishenkilöiden käyttöön?

Hirveästi pajatsoita ei myynnissä ole. Itseäni kiinnostaisi tavallinen markan pajatso, joita oli 80-luvulla joka kaupassa ja kuppilassa.

Tekniikasta: Pajatsoissa oli kahdesta nastasta tehtyjä portteja, joiden läpi kolikko meni ennen putoamistaan voittoaukkoon. Nastojen sijaintia vaihtamalla voittoaukkoihin osumista voitiin vaikeuttaa ja helpottaa. Oliko nastojen sijaintien vaihtamiseen jotakin automatiikkaa, mitä epäilen suuresti, vai tekikö esim. RAY:n rahojen kerääjä nasta-asetuksia?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta