kiusaamista joka sattuu

nefertiri

Sitä et käsketään pitää pää kii vaikka ei ees puhu sille, joka käskee. Whatsappiin tulee ryhmiä joissa haukutaan, koulussa tönitään ja huudetaan. Poikakaveri tukee parhaansa mukaan, porukat ei tiedä koko asiasta mitään. Kavereita on vain pari, eivätkä he auta nimeksikään asiassa. Saatan itkeä koulussa, itken iltaisin kotona ja lyön itseäni saksilla. En jaksa tehdä mitään, kotoa lähteminen on iso kynnys. Pidän ihmisistä mutten enää osaa luottaa heihin, koska kaikki ihmiset tähän mennessä ovat saaneet minut itkemään... paljon.
Aloitin perheriitojen takia käymään psykologilla tai tällaisella, mutta varhaisessa vaiheessa vaikea sanoa, että onko siitä apua.
Mikä mulla on? Ja kuinka pääsen eroon saksista... mitä mun pitäis tehä tälle? Tilannetta on jatkunut yli vuosi, ja on loppuunpalanu olo :/

16

100

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kerro sama sille psykologille tai mikä se onkaan.

      • nefertiri

        Oon käyny siel vasta pari kertaa. Alunperin se paska on siis tarkotettu näihin perheongelmiin... äitini käy samalla tyypillä mutta eri aikoina. Jos sille kertois näistä, saattaahan se olla että ala-ikäinen kun olen, että sit alkaa meneen vielä huonommin tjs... en osaa sanoonet millä tavalla, mutta ARGH haluun jollain tapaa ulos tästä!!! btw, mitä sä nasse_seta tekisit jos sua kuvaittad esim. Takapuolesta koulussa kun et huomaa? D: ei tää jotenki vaan toimi...


      • nefertiri
        nefertiri kirjoitti:

        Oon käyny siel vasta pari kertaa. Alunperin se paska on siis tarkotettu näihin perheongelmiin... äitini käy samalla tyypillä mutta eri aikoina. Jos sille kertois näistä, saattaahan se olla että ala-ikäinen kun olen, että sit alkaa meneen vielä huonommin tjs... en osaa sanoonet millä tavalla, mutta ARGH haluun jollain tapaa ulos tästä!!! btw, mitä sä nasse_seta tekisit jos sua kuvaittad esim. Takapuolesta koulussa kun et huomaa? D: ei tää jotenki vaan toimi...

        Niin, yhestä kohtaa jäi tekstiä puuttumaan. Kun olen alaikäinen, eikö tolla psykalla oo joku velvollisuus tai sellanen kertoo siit jollekki ylemmäs tai sellasta...


      • nefertiri kirjoitti:

        Niin, yhestä kohtaa jäi tekstiä puuttumaan. Kun olen alaikäinen, eikö tolla psykalla oo joku velvollisuus tai sellanen kertoo siit jollekki ylemmäs tai sellasta...

        Itse asiassa hänellä on vaitiolovelvollisuus... Joten voit turvallisesti kertoa. :)


      • jokutyyppi19 kirjoitti:

        Itse asiassa hänellä on vaitiolovelvollisuus... Joten voit turvallisesti kertoa. :)

        Lastensuojelulaki menee joissakin tapauksissa vaitiolovelvollisuuden edelle. Mutta lähtökohtaisesti ne eivät kerro asioita ympäriinsä.

        Toisaalta, jos kertovat, siihen on syy. Syy voisi olla se, että terveytesi olisi todella vaarassa tai jotain sellaista.


      • nefertiri kirjoitti:

        Oon käyny siel vasta pari kertaa. Alunperin se paska on siis tarkotettu näihin perheongelmiin... äitini käy samalla tyypillä mutta eri aikoina. Jos sille kertois näistä, saattaahan se olla että ala-ikäinen kun olen, että sit alkaa meneen vielä huonommin tjs... en osaa sanoonet millä tavalla, mutta ARGH haluun jollain tapaa ulos tästä!!! btw, mitä sä nasse_seta tekisit jos sua kuvaittad esim. Takapuolesta koulussa kun et huomaa? D: ei tää jotenki vaan toimi...

        Mitä tekisin jos perääni kuvattaisiin salaa? Ahdistuisin. Itseasiassa, vähän aikaa sitten olin yhdessä koulussa käymässä muilla asioilla, ja pennuilla oli välitunti. Ysiluokkalaisilla oli välitunti ja he tulivat istumaan lähistölle. Huomasin, että minua kuvattiin ja tuijotin takaisin närkästyneenä. Pentu sanoi että sori ja yritti sitten jotenkin eleillä, että hyvä meininki.

        No ei ollu hyvä meininki. Se oli inhottavaa. Se, että mitä minä tekisin, on varmaan aika eri kysymys kuin se, että mitä kannattaisi tehdä tai mitä joku muu olisi valmis tekemään. Mutta vastaan rehellisesti. Vaihtoehdoissa mukana myös ne tyhmät vaihtoehdot, mutta sitähän sää kysyit, että mitä tekisin :D

        1. Ahdistuisin
        2. Muuttuisin aggressiiviseksi ja hajottaisin jonkun kameran (mistä seuraisi tietysti kauhea soppa)
        3. Hankkisin pornolehden, jonka kannessa on iso naisenperä. Lähettäisin sen kuvaajan vanhemmille viestin kera: "antakaa tämä, niin ei tarvitse koulussa kuvata alaikäisten perseitä"
        4. Menisin rehtorin huoneeseen ja ilmoittaisin, että "minua ahdistaa käydä koulua, koska persettäni valokuvataan ja se ei tietääkseni kuulu opetussuunnitelmaan"
        5. Jos valokuvaaja olisi tyttö, harkitsisin varmaan kostoa (myönnän) jonka soveltaisin varmaan sitten niin, että lähettäisin hänen vanhemmilleen sen pornolehden
        6. Hautoisin kaikki illat kostosuunnitelmia toteutettaviksi whatsupissa tai missä vaan
        7. Tönimiseen reagoisin puolustautumalla fyysisesti (ihmiset ovat erilaisia siinä, että mitä kehtaavat ja uskaltavat, mistä ja miten ärsyyntyvät, se on varmaan synnynnäinen ominaisuuskin)

        Ja nyt kun katson tuota listaa, niin yksikään niistä ei ole mitenkään superhyvä. Pakko myöntää. Nuohan ovat ihan paskoja vaihtoehtoja kaikki. Tämä on varmaan se kohta, jossa aikuiset eivät keksi muuta kuin sanoa "kerro jollekin aikuiselle".

        Sinun pitäisi saada muita kavereita ja muuta tekemistä.


      • nefertiri
        nasse_seta kirjoitti:

        Mitä tekisin jos perääni kuvattaisiin salaa? Ahdistuisin. Itseasiassa, vähän aikaa sitten olin yhdessä koulussa käymässä muilla asioilla, ja pennuilla oli välitunti. Ysiluokkalaisilla oli välitunti ja he tulivat istumaan lähistölle. Huomasin, että minua kuvattiin ja tuijotin takaisin närkästyneenä. Pentu sanoi että sori ja yritti sitten jotenkin eleillä, että hyvä meininki.

        No ei ollu hyvä meininki. Se oli inhottavaa. Se, että mitä minä tekisin, on varmaan aika eri kysymys kuin se, että mitä kannattaisi tehdä tai mitä joku muu olisi valmis tekemään. Mutta vastaan rehellisesti. Vaihtoehdoissa mukana myös ne tyhmät vaihtoehdot, mutta sitähän sää kysyit, että mitä tekisin :D

        1. Ahdistuisin
        2. Muuttuisin aggressiiviseksi ja hajottaisin jonkun kameran (mistä seuraisi tietysti kauhea soppa)
        3. Hankkisin pornolehden, jonka kannessa on iso naisenperä. Lähettäisin sen kuvaajan vanhemmille viestin kera: "antakaa tämä, niin ei tarvitse koulussa kuvata alaikäisten perseitä"
        4. Menisin rehtorin huoneeseen ja ilmoittaisin, että "minua ahdistaa käydä koulua, koska persettäni valokuvataan ja se ei tietääkseni kuulu opetussuunnitelmaan"
        5. Jos valokuvaaja olisi tyttö, harkitsisin varmaan kostoa (myönnän) jonka soveltaisin varmaan sitten niin, että lähettäisin hänen vanhemmilleen sen pornolehden
        6. Hautoisin kaikki illat kostosuunnitelmia toteutettaviksi whatsupissa tai missä vaan
        7. Tönimiseen reagoisin puolustautumalla fyysisesti (ihmiset ovat erilaisia siinä, että mitä kehtaavat ja uskaltavat, mistä ja miten ärsyyntyvät, se on varmaan synnynnäinen ominaisuuskin)

        Ja nyt kun katson tuota listaa, niin yksikään niistä ei ole mitenkään superhyvä. Pakko myöntää. Nuohan ovat ihan paskoja vaihtoehtoja kaikki. Tämä on varmaan se kohta, jossa aikuiset eivät keksi muuta kuin sanoa "kerro jollekin aikuiselle".

        Sinun pitäisi saada muita kavereita ja muuta tekemistä.

        Ahdistus. Se juttu, jonka kanssa en pärjää. Sanotaan tähän vielä, että perheeni on lestadiolainen. Itse en halua, enkä tiedä mitä sillekkään asialle tekisin. (Värjäsin hiukset kaverilla, oöen täällä yötä nyt. Saa nähdä, mitä seuraa.) Meillä on täällä myös alkoholia. Tarkoitus olisi unohtaa hetkeksi tää paska.
        On sulla kyllä aika hyvii ideoita :D kuvaajat olivat poikia, ysejä kai. Tiedän varmasti, että kuvat leviävät koko hemmetin koululle huomiseen mennessä. Myös tytöille.
        Mitä tää lastensuojeluliitto lapsien tukistamisesta tai lyömisestä? Ei mua enää, mut sisaruksii joskus.
        Kuinka moni tietää Wilman? En voi ottaa omaa lomaa koulusta, opettajat ja vanhemmat saisivat kohtauksen juuri tämän valvontasiviston takia...
        Ihanaa silti tietää, että on olemassa ihmisiä, joilla on ideoita tilanteen suhteen. Helpottaa sekin tieto c:


      • nefertiri kirjoitti:

        Ahdistus. Se juttu, jonka kanssa en pärjää. Sanotaan tähän vielä, että perheeni on lestadiolainen. Itse en halua, enkä tiedä mitä sillekkään asialle tekisin. (Värjäsin hiukset kaverilla, oöen täällä yötä nyt. Saa nähdä, mitä seuraa.) Meillä on täällä myös alkoholia. Tarkoitus olisi unohtaa hetkeksi tää paska.
        On sulla kyllä aika hyvii ideoita :D kuvaajat olivat poikia, ysejä kai. Tiedän varmasti, että kuvat leviävät koko hemmetin koululle huomiseen mennessä. Myös tytöille.
        Mitä tää lastensuojeluliitto lapsien tukistamisesta tai lyömisestä? Ei mua enää, mut sisaruksii joskus.
        Kuinka moni tietää Wilman? En voi ottaa omaa lomaa koulusta, opettajat ja vanhemmat saisivat kohtauksen juuri tämän valvontasiviston takia...
        Ihanaa silti tietää, että on olemassa ihmisiä, joilla on ideoita tilanteen suhteen. Helpottaa sekin tieto c:

        Lasten lyöminen tai tukistaminen on laitonta. Joku on tainnut saada tukistamisesta sakkojakin. Vaikka itseä ei enää kuritettaisi, sitä tietysti toivoisi, ettei pienemmille sisaruksillekaan käy niin.

        On kai ihan hyvä merkki, että äitisi käy jossakin psykologilla puhumassa. Eihän kukaan käy psykologilla, ellei myönnä edes jollain tasolla haluavansa pohtia asioita tai tarvitsevansa apua. Voisi olla ihan fiksu veto kertoa psykologille tukistamisesta ja lyömisestä perheessä. Hän voi sitten miettiä mitä tehdä.

        Periaatteessahan sellaisesta voisi tehdä lastensuojeluilmoituksen, ja ilmoitusta seuraa lastensuojelun tarpeen selvitys (se, että sossut selvittävät, tarvitaanko sossun apua). Joillakin lastensuojelun asiakkuus toimii hyvin, se riippuu aika paljon itsestä, perheestä ja tietysti siitä, että millaisia sossuja osuu kohdalle.

        Voit pitää lastensuojeluilmoituksen tekemistä hätävarana, jos muu ei auta.

        Pitäisi aina pysyä edes jotenkin maltillisena, ettei masennus tai toisaalta aggressiivinen raivoaminen saa liikaa valtaa. Tai kostoajatuksissa rypeminen. Tuolla aikuisten ketjussa pohditaan sitä, että millaisin keinoin kiusaamiseen pitäisi puuttua. Itsekin ehdin jo puhua asiallisten keinojen puolesta. Nyt on kuitenkin myönnettävä, että minua ottaa tuo kännykkäjuttu serran verran päähän, että itse laittaisin luultavasti kiusaajien vanhemmille seuraavan kirjeen:

        "Arvoisa herrasväki Koistinen,

        pyydän, että ohjeistatte jälkikasvuanne kännykkään ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä asioissa hieman lisää. Tällä hetkellä nuorimies Koistinen käyttää kännykkäänsä alaikäisten tyttöjen takapuolien kuvaamiseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen sosiaalisessa mediassa.

        Lupaa takapuolen kuvaamisen saati kuvan julkaisuun ei ole saatu. Pyydänkin teitä kertomaan nuorimies Koistiselle, mihin kännykkää käytetään ja mihin sitä ei käytetä. Tällä hetkellä varoittava esimerkki kännykän väärästä käytöstä on nähtävillä Instagrammissa (ks. liite).

        Jos kuvaaminen jatkuu, tulen omakätisesti ottamaan puhelimen nuorimies Koistiselta pois, ja hakkaan sen sorkkaraudalla tuhannen päreiksi. Tästä voitte tietysti tehdä tutkintapyynnön jos pokka pitää ja haluatte kertoa poliisille koko jutun - minä sitten korvaan oikeuden päätöksen mukaan. Tosin silloin mekin teemme tutkintapyynnön.

        Mitäpä jos kaikki kuitenkin alamme noudattaa lakia?

        ystävällisin terveisin Sejase"

        ja liitteeksi todellakin sohaisisin kyseisen kuvan. Edustan kai (onneksi) vähemmistöä, kun pitäisin kännykän hajottamista vanhemman roolissa ihan käypäratkaisuna, jos muu ei auta. Maksaisin mielelläni koko lystin ihan siitä ilosta, että näkisin pennun ilmeen, kun lelu meneekin rikki. Fyysistä väkivaltaa en suvaitse, mutta oikeudentajuuni istuu ihan hyvin ajatus hajottaa se väline, jolla väkivaltaa harjoitetaan. Kuvien ottaminen ja levittäminen on henkistä ja seksuaalista väkivaltaa.

        Siinä onkin lain ja etiikan ero. Laillista kännykän hajottaminen ei olisi, mutta (minusta) hyvinkin eettistä, varsinkin kun korvaisin kaiken laissa määrätyllä tavalla.

        Mitäs koulun säännöt sanovat kuvaamisesta? Mahtaako olla sallittua ollenkaan? Takapuolikuvien levittely ei ainakaan ole sallittua, koska se ei ole edes laillista.

        Muista että ne ovat typeriä kakaroita. Tiedät ihan hyvin, että ne pää kiinni-huutelijat voisivat itse tukkia turpansa. Tuollaiset räkänokat herättävät lähinnä myötähäpeää, keitähän luulevat olevansa.

        Koska he kerran ovat tyhmiä, älä tee niin kuin he käskevät. Eihän tyhmien neuvoja noudateta. He haluavat, että tunnet olosi kurjaksi ja uskoisit, että kaikki se mitä he sinusta puhuvat, olisi totta. Eikä ole.


      • nefertiri
        nasse_seta kirjoitti:

        Lasten lyöminen tai tukistaminen on laitonta. Joku on tainnut saada tukistamisesta sakkojakin. Vaikka itseä ei enää kuritettaisi, sitä tietysti toivoisi, ettei pienemmille sisaruksillekaan käy niin.

        On kai ihan hyvä merkki, että äitisi käy jossakin psykologilla puhumassa. Eihän kukaan käy psykologilla, ellei myönnä edes jollain tasolla haluavansa pohtia asioita tai tarvitsevansa apua. Voisi olla ihan fiksu veto kertoa psykologille tukistamisesta ja lyömisestä perheessä. Hän voi sitten miettiä mitä tehdä.

        Periaatteessahan sellaisesta voisi tehdä lastensuojeluilmoituksen, ja ilmoitusta seuraa lastensuojelun tarpeen selvitys (se, että sossut selvittävät, tarvitaanko sossun apua). Joillakin lastensuojelun asiakkuus toimii hyvin, se riippuu aika paljon itsestä, perheestä ja tietysti siitä, että millaisia sossuja osuu kohdalle.

        Voit pitää lastensuojeluilmoituksen tekemistä hätävarana, jos muu ei auta.

        Pitäisi aina pysyä edes jotenkin maltillisena, ettei masennus tai toisaalta aggressiivinen raivoaminen saa liikaa valtaa. Tai kostoajatuksissa rypeminen. Tuolla aikuisten ketjussa pohditaan sitä, että millaisin keinoin kiusaamiseen pitäisi puuttua. Itsekin ehdin jo puhua asiallisten keinojen puolesta. Nyt on kuitenkin myönnettävä, että minua ottaa tuo kännykkäjuttu serran verran päähän, että itse laittaisin luultavasti kiusaajien vanhemmille seuraavan kirjeen:

        "Arvoisa herrasväki Koistinen,

        pyydän, että ohjeistatte jälkikasvuanne kännykkään ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä asioissa hieman lisää. Tällä hetkellä nuorimies Koistinen käyttää kännykkäänsä alaikäisten tyttöjen takapuolien kuvaamiseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen sosiaalisessa mediassa.

        Lupaa takapuolen kuvaamisen saati kuvan julkaisuun ei ole saatu. Pyydänkin teitä kertomaan nuorimies Koistiselle, mihin kännykkää käytetään ja mihin sitä ei käytetä. Tällä hetkellä varoittava esimerkki kännykän väärästä käytöstä on nähtävillä Instagrammissa (ks. liite).

        Jos kuvaaminen jatkuu, tulen omakätisesti ottamaan puhelimen nuorimies Koistiselta pois, ja hakkaan sen sorkkaraudalla tuhannen päreiksi. Tästä voitte tietysti tehdä tutkintapyynnön jos pokka pitää ja haluatte kertoa poliisille koko jutun - minä sitten korvaan oikeuden päätöksen mukaan. Tosin silloin mekin teemme tutkintapyynnön.

        Mitäpä jos kaikki kuitenkin alamme noudattaa lakia?

        ystävällisin terveisin Sejase"

        ja liitteeksi todellakin sohaisisin kyseisen kuvan. Edustan kai (onneksi) vähemmistöä, kun pitäisin kännykän hajottamista vanhemman roolissa ihan käypäratkaisuna, jos muu ei auta. Maksaisin mielelläni koko lystin ihan siitä ilosta, että näkisin pennun ilmeen, kun lelu meneekin rikki. Fyysistä väkivaltaa en suvaitse, mutta oikeudentajuuni istuu ihan hyvin ajatus hajottaa se väline, jolla väkivaltaa harjoitetaan. Kuvien ottaminen ja levittäminen on henkistä ja seksuaalista väkivaltaa.

        Siinä onkin lain ja etiikan ero. Laillista kännykän hajottaminen ei olisi, mutta (minusta) hyvinkin eettistä, varsinkin kun korvaisin kaiken laissa määrätyllä tavalla.

        Mitäs koulun säännöt sanovat kuvaamisesta? Mahtaako olla sallittua ollenkaan? Takapuolikuvien levittely ei ainakaan ole sallittua, koska se ei ole edes laillista.

        Muista että ne ovat typeriä kakaroita. Tiedät ihan hyvin, että ne pää kiinni-huutelijat voisivat itse tukkia turpansa. Tuollaiset räkänokat herättävät lähinnä myötähäpeää, keitähän luulevat olevansa.

        Koska he kerran ovat tyhmiä, älä tee niin kuin he käskevät. Eihän tyhmien neuvoja noudateta. He haluavat, että tunnet olosi kurjaksi ja uskoisit, että kaikki se mitä he sinusta puhuvat, olisi totta. Eikä ole.

        Luokkayhteisö on sellainen, että kaikki muut ovat tunteneet toisensa jo monta vuotta, mä en tienny siitä luokasta aluks ketään. Kun yksi niistä huutelee tai vittuilee, muut on hiljaa tai naureskelee mukana. Yleensä se menee siihen, että neljä tai viisi tyyppiä on siinä valmiina puolustamaan kettuilijaa/-joita.Kyllä, jos olis kavereita jotka ei liittyis kouluun millään tapaa, voisi olla vähän helpompaa. Helppohan se on huudella ja ottaa silmätikuks: en oo se nätein, muodikkain, sosiaalisin tai tavallisin.
        Koulussamme ei oikeastaan puututa tällaiseen kuvailuun, johtuen kai siitä että opettajat eivät huomaa tällaista tapahtuvan. Kelle helkutille tollasesta pitäis puhuu koulussa? En tiedä niiden poikien nimiä tai kuvien kohtaloita. Reksin kansliaankin vähän paha vain marssia puhumaan tollasesta- yleensä saa vain itsensä ongelmiin...
        Koulu ylipäätään on alkanut mennä aina vain huonommin... numerot on tippunu yseistä kutosiks, vaikka kuinka yritän sisäistää asioita ni en vaan enää osaa mitään. Keskittyminen ei enää vaan onnistu ja koulunkäynti ahdistaa.
        Sossusuunnitelma mulla on joskus ollutkin. Toisaalta, eihän nuo pikkuset myönnä että niitä lyödään jos se kielletään. Eikä niitä kuriteta niin lujaa että jälkiä jäis.
        Kaikille ihmisille osaan esittää reipasta, vaan pari tietää etten enää jaksa olla sellanen. Elämä on hankalaa >.


      • nefertiri kirjoitti:

        Luokkayhteisö on sellainen, että kaikki muut ovat tunteneet toisensa jo monta vuotta, mä en tienny siitä luokasta aluks ketään. Kun yksi niistä huutelee tai vittuilee, muut on hiljaa tai naureskelee mukana. Yleensä se menee siihen, että neljä tai viisi tyyppiä on siinä valmiina puolustamaan kettuilijaa/-joita.Kyllä, jos olis kavereita jotka ei liittyis kouluun millään tapaa, voisi olla vähän helpompaa. Helppohan se on huudella ja ottaa silmätikuks: en oo se nätein, muodikkain, sosiaalisin tai tavallisin.
        Koulussamme ei oikeastaan puututa tällaiseen kuvailuun, johtuen kai siitä että opettajat eivät huomaa tällaista tapahtuvan. Kelle helkutille tollasesta pitäis puhuu koulussa? En tiedä niiden poikien nimiä tai kuvien kohtaloita. Reksin kansliaankin vähän paha vain marssia puhumaan tollasesta- yleensä saa vain itsensä ongelmiin...
        Koulu ylipäätään on alkanut mennä aina vain huonommin... numerot on tippunu yseistä kutosiks, vaikka kuinka yritän sisäistää asioita ni en vaan enää osaa mitään. Keskittyminen ei enää vaan onnistu ja koulunkäynti ahdistaa.
        Sossusuunnitelma mulla on joskus ollutkin. Toisaalta, eihän nuo pikkuset myönnä että niitä lyödään jos se kielletään. Eikä niitä kuriteta niin lujaa että jälkiä jäis.
        Kaikille ihmisille osaan esittää reipasta, vaan pari tietää etten enää jaksa olla sellanen. Elämä on hankalaa >.

        Jotenkin kuulostaa pitkään jatkuneesta pahalta ololta ja väsymykseltä. Numeroilla on se väli, että ne vaikuttavat jatko-opintoihin ja tietysti myös siihen, että miten helppo tai vaikea on myöhemmin paikata tietoja siinä, mihin nyt ei ole jaksanut keskittyä.

        Kokeillaan toisinpäin: jos joku kertoisi sinulle kärsivänsä tällaisesta tilanteesta ja sinun pitäisi luetella kaikki mahdolliset selviytymis-, ratkaisu- ja jaksamiskeinot, mitä ne olisivat?


      • nefertiri
        nasse_seta kirjoitti:

        Jotenkin kuulostaa pitkään jatkuneesta pahalta ololta ja väsymykseltä. Numeroilla on se väli, että ne vaikuttavat jatko-opintoihin ja tietysti myös siihen, että miten helppo tai vaikea on myöhemmin paikata tietoja siinä, mihin nyt ei ole jaksanut keskittyä.

        Kokeillaan toisinpäin: jos joku kertoisi sinulle kärsivänsä tällaisesta tilanteesta ja sinun pitäisi luetella kaikki mahdolliset selviytymis-, ratkaisu- ja jaksamiskeinot, mitä ne olisivat?

        Se on totta. Mutta silti, vaikka luet jonkin tekstikappaleen läpi huolella ja ajatuksen kanssa, kun sen lukee uudestaan, teksti on taas ihan uutta ja erikoista, eikä aiemmilta lukukerroilta muista mitään.
        Äh... ekaksi kai yrittäisin auttaa vastaavassa tilanteessa lopettamaan itsensä satuttamisen. Sen jälkeen yrittäisin saada tyypin tutkimuksiin väsymyksen takia (elämäntavat, mahdollinen anemia, masennus) Kuuntelisin kai, jos tämä henkilö purkaisi huoliaan. Järjestäisin jotain tekemistä tai menisin pitämään hänelle seuraa mahdollisuuksien mukaan. Ehdottaisin mahdollisesti rakentavaa keskustelua vanhempien kanssa (heh, saattaisi olla ettei vanhemmista riippuen onnistuisi). Neuvoisin ajattelemaan muita asioita, piirtämään, kirjoittamaan, kuuntelemaan musiikkia, aloittamaan uuden lajin/harrastuksen.
        Vaikka ovelasti käänsitkin minut keksimään ohjeita, itselläni ei suurin osa toimisi. ( oon tässä kännykällä että viesteihin vastaaminen on tosi kivaa, en näe että mitä edelliset ovat kirjoittaneet.) Myönnän, suurin osa näistä asioista pysähtyisi minuun, jos olisin näistä itse vastuussa. Minulle henkinen kynnys mennä puolen kilsan päähän kirjastoon palauttamaan kaksi kirjaa on niin suuri, että olen kirjastolle varmaan omaisuuteni velkaa myöhästymisten takia.
        Itsekin olen sisäistänyt sen, että minun itseni pitäisi tehdä tilanteelle jotain eikä vain valittaa, mutta en tiedä, miten ihmisten kanssa toimitaan tällaisten asioiden kanssa. Ylipäätään sosiaalisuus on yksi kompastuskiveni.


      • nefertiri kirjoitti:

        Se on totta. Mutta silti, vaikka luet jonkin tekstikappaleen läpi huolella ja ajatuksen kanssa, kun sen lukee uudestaan, teksti on taas ihan uutta ja erikoista, eikä aiemmilta lukukerroilta muista mitään.
        Äh... ekaksi kai yrittäisin auttaa vastaavassa tilanteessa lopettamaan itsensä satuttamisen. Sen jälkeen yrittäisin saada tyypin tutkimuksiin väsymyksen takia (elämäntavat, mahdollinen anemia, masennus) Kuuntelisin kai, jos tämä henkilö purkaisi huoliaan. Järjestäisin jotain tekemistä tai menisin pitämään hänelle seuraa mahdollisuuksien mukaan. Ehdottaisin mahdollisesti rakentavaa keskustelua vanhempien kanssa (heh, saattaisi olla ettei vanhemmista riippuen onnistuisi). Neuvoisin ajattelemaan muita asioita, piirtämään, kirjoittamaan, kuuntelemaan musiikkia, aloittamaan uuden lajin/harrastuksen.
        Vaikka ovelasti käänsitkin minut keksimään ohjeita, itselläni ei suurin osa toimisi. ( oon tässä kännykällä että viesteihin vastaaminen on tosi kivaa, en näe että mitä edelliset ovat kirjoittaneet.) Myönnän, suurin osa näistä asioista pysähtyisi minuun, jos olisin näistä itse vastuussa. Minulle henkinen kynnys mennä puolen kilsan päähän kirjastoon palauttamaan kaksi kirjaa on niin suuri, että olen kirjastolle varmaan omaisuuteni velkaa myöhästymisten takia.
        Itsekin olen sisäistänyt sen, että minun itseni pitäisi tehdä tilanteelle jotain eikä vain valittaa, mutta en tiedä, miten ihmisten kanssa toimitaan tällaisten asioiden kanssa. Ylipäätään sosiaalisuus on yksi kompastuskiveni.

        No okei, kysytään sitten toisin. Tai pikemminkin suoraan: Mitä itse haluaisit, toivoisit ja tarvitsisit? Jos osaat vastata tähän suoraan ja rehellisesti sekä mahdollisimman konkreettisesti, sinun on myös helppo saada apua.

        Olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että tärkeintä on saada itsetuhoinen käytös loppumaan. Se saattaa koukuttaa ja toimia siksi, että siihen on tottunut, mutta saatat osua isoon suoneen tai jänteeseen tai hermoon, jolloin seuraukset ovat ihan muuta kuin itsekään tarkoitit. Viiltely ei ole yhtään sen turvallisempaa.

        Olen muuten itse yli 20-vuotias naispuolinen kirjoittelija.


      • nefertiri
        nasse_seta kirjoitti:

        No okei, kysytään sitten toisin. Tai pikemminkin suoraan: Mitä itse haluaisit, toivoisit ja tarvitsisit? Jos osaat vastata tähän suoraan ja rehellisesti sekä mahdollisimman konkreettisesti, sinun on myös helppo saada apua.

        Olen kyllä ihan samaa mieltä siitä, että tärkeintä on saada itsetuhoinen käytös loppumaan. Se saattaa koukuttaa ja toimia siksi, että siihen on tottunut, mutta saatat osua isoon suoneen tai jänteeseen tai hermoon, jolloin seuraukset ovat ihan muuta kuin itsekään tarkoitit. Viiltely ei ole yhtään sen turvallisempaa.

        Olen muuten itse yli 20-vuotias naispuolinen kirjoittelija.

        Pitäisi kai muuttaa koulua. Saattaisi helpottaa asioita. Tarvitsen lisää liikkumavapautta. Sen lisäksi kukaan kotona ei luota minuun. Se on sanottu erikseen ja monta kertaa. Ei realistista, mutta tarvitsisin uuden perheen. En kestä sitä painostusta, jota saan joka suunnalta, ja ainakin perheen pitäisi olla sellainen, jonka kanssa viettää aikaa ja jakaa asioita. Ihmisen, jumankauta yhden ihmisen, jota voisi rakastaa ja josta ei tarvitsisi luopua sen takia, että porukat pakottaa siihen. Ehkä tarvitsisin masennustestit ja vaikka lääkityksen jos se todetaan. Ja eroon siitä, että minun pitää miettiä liikaa, että pitää huolehtia ja murehtia kaikesta koko ajan. Siinä ne, jotka aluksi tulevat mieleen...


      • nefertiri kirjoitti:

        Pitäisi kai muuttaa koulua. Saattaisi helpottaa asioita. Tarvitsen lisää liikkumavapautta. Sen lisäksi kukaan kotona ei luota minuun. Se on sanottu erikseen ja monta kertaa. Ei realistista, mutta tarvitsisin uuden perheen. En kestä sitä painostusta, jota saan joka suunnalta, ja ainakin perheen pitäisi olla sellainen, jonka kanssa viettää aikaa ja jakaa asioita. Ihmisen, jumankauta yhden ihmisen, jota voisi rakastaa ja josta ei tarvitsisi luopua sen takia, että porukat pakottaa siihen. Ehkä tarvitsisin masennustestit ja vaikka lääkityksen jos se todetaan. Ja eroon siitä, että minun pitää miettiä liikaa, että pitää huolehtia ja murehtia kaikesta koko ajan. Siinä ne, jotka aluksi tulevat mieleen...

        Mietin, että mitähän tässä nyt pitäisi tehdä. Ainakin jotakin. Riippuu jonkin verran muun muassa iästäsi ja asuinpaikastasi. Sinun täytyy löytää oikeasta elämästä joku, jolle voit kertoa saman ja joka voi edes jotenkin auttaa.

        Jokin koko tuossa kuviossa on aika huolestuttavaa, varmaan se itsesi satuttaminen ja masennus. Rivien välistä saa sellaisen vaikutelman, ettei se psykologikaan ihan tarkkaan tiedä, miten vaikeaksi asiat ovat menneet.

        Jos haluat, voit kirjoittaa osoitteeseen [email protected] ja yritän miettiä kanssasi, mikä voisi toimia. Samalla on hyvä tilaisuus muistuttaa kaikkia tästä jo kertaalleen kirjoittamastani saarnasta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12527288#comment-70213922-view

        Siihen olen kirjoittanut siitä, millä ehdoilla netissä voi turvallisesti kirjoitella tuntemattomien kanssa.


      • nefertiri
        nasse_seta kirjoitti:

        Mietin, että mitähän tässä nyt pitäisi tehdä. Ainakin jotakin. Riippuu jonkin verran muun muassa iästäsi ja asuinpaikastasi. Sinun täytyy löytää oikeasta elämästä joku, jolle voit kertoa saman ja joka voi edes jotenkin auttaa.

        Jokin koko tuossa kuviossa on aika huolestuttavaa, varmaan se itsesi satuttaminen ja masennus. Rivien välistä saa sellaisen vaikutelman, ettei se psykologikaan ihan tarkkaan tiedä, miten vaikeaksi asiat ovat menneet.

        Jos haluat, voit kirjoittaa osoitteeseen [email protected] ja yritän miettiä kanssasi, mikä voisi toimia. Samalla on hyvä tilaisuus muistuttaa kaikkia tästä jo kertaalleen kirjoittamastani saarnasta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12527288#comment-70213922-view

        Siihen olen kirjoittanut siitä, millä ehdoilla netissä voi turvallisesti kirjoitella tuntemattomien kanssa.

        Kiitos. Minun pitää miettiä, mitä tässä teen ._. Ja katsoa, uskallanko laittaa viestiä.


      • nasse_seta kirjoitti:

        Mitä tekisin jos perääni kuvattaisiin salaa? Ahdistuisin. Itseasiassa, vähän aikaa sitten olin yhdessä koulussa käymässä muilla asioilla, ja pennuilla oli välitunti. Ysiluokkalaisilla oli välitunti ja he tulivat istumaan lähistölle. Huomasin, että minua kuvattiin ja tuijotin takaisin närkästyneenä. Pentu sanoi että sori ja yritti sitten jotenkin eleillä, että hyvä meininki.

        No ei ollu hyvä meininki. Se oli inhottavaa. Se, että mitä minä tekisin, on varmaan aika eri kysymys kuin se, että mitä kannattaisi tehdä tai mitä joku muu olisi valmis tekemään. Mutta vastaan rehellisesti. Vaihtoehdoissa mukana myös ne tyhmät vaihtoehdot, mutta sitähän sää kysyit, että mitä tekisin :D

        1. Ahdistuisin
        2. Muuttuisin aggressiiviseksi ja hajottaisin jonkun kameran (mistä seuraisi tietysti kauhea soppa)
        3. Hankkisin pornolehden, jonka kannessa on iso naisenperä. Lähettäisin sen kuvaajan vanhemmille viestin kera: "antakaa tämä, niin ei tarvitse koulussa kuvata alaikäisten perseitä"
        4. Menisin rehtorin huoneeseen ja ilmoittaisin, että "minua ahdistaa käydä koulua, koska persettäni valokuvataan ja se ei tietääkseni kuulu opetussuunnitelmaan"
        5. Jos valokuvaaja olisi tyttö, harkitsisin varmaan kostoa (myönnän) jonka soveltaisin varmaan sitten niin, että lähettäisin hänen vanhemmilleen sen pornolehden
        6. Hautoisin kaikki illat kostosuunnitelmia toteutettaviksi whatsupissa tai missä vaan
        7. Tönimiseen reagoisin puolustautumalla fyysisesti (ihmiset ovat erilaisia siinä, että mitä kehtaavat ja uskaltavat, mistä ja miten ärsyyntyvät, se on varmaan synnynnäinen ominaisuuskin)

        Ja nyt kun katson tuota listaa, niin yksikään niistä ei ole mitenkään superhyvä. Pakko myöntää. Nuohan ovat ihan paskoja vaihtoehtoja kaikki. Tämä on varmaan se kohta, jossa aikuiset eivät keksi muuta kuin sanoa "kerro jollekin aikuiselle".

        Sinun pitäisi saada muita kavereita ja muuta tekemistä.

        Minun mielestäni nuo pornolehti-ideat oli aika hyviä. Ongelma on vaan, mistä saada pornolehti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan

      anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html
      Maailman menoa
      301
      3792
    2. BLACKFRIDAY 186e 4pv Alicantte lennoilla ja hotellilla

      No nyt löytyi hyvä blackfriday tarjous. Sivustolla matkapörssi myös muita hyviä tarjouksia. 4 Päivän reissu, 3 tähden ho
      Matkailu
      6
      2475
    3. Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin

      että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
      Maailman menoa
      273
      2342
    4. Millaista naista ikävöit

      Ulkonäkö/persoona
      Ikävä
      69
      2150
    5. Minkälainen naama

      kaivatullasi on? 🫠
      Ikävä
      76
      1814
    6. Purra esiintyi epäasiallisesti

      Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M
      Pyhäjärvi
      370
      1507
    7. MTV: Jyrkistä eronnut Jenni kritisoi kovin sanoin Ensitreffit-ohjelmaa: "Ei esimerkiksi kysytty..."

      Ohhoh! Jenni lataa tekstiä! Tsemppiä Jennille ja Jyrkille "sen oikean" löytämiseen. Lue lisää: https://www.suomi24.fi/
      Ensitreffit alttarilla
      30
      1298
    8. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      197
      1195
    9. Hyvää yötä

      Kaveri🥰... Olen vähän yllättynyt.
      Ikävä
      66
      1143
    10. "Tapaus" Aittakumpu/Simula hyvin paljastaa kuinka tyhmää ja turhaa sakkia Suomesta

      löytyy. Toissapäivänä "joku" teki tänne avauksen liittyen Kalevan juttuun, että noilla kahdella olisi suhde. Eli Otsikko
      Maailman menoa
      34
      1142
    Aihe