Keravan aurinkokylän vaiettu historia

NoinhanSeOn

https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/29/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-1/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/30/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-2/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/

Riston ilmastoblogissa on ansiokkaasti ja vaivoja säästämättä selvitetty Keravan aurinkokylän kohtaloa, ja selvittelyn tulos on julkaistu trilogiana Keravan hylätyn aurinkotemppelin salaisuus.

Kyseessähän oli Keravalle 1980-luvun alussa perustettu aurinkokylä, jossa talot oli varustettu aurinkokeräimillä. Niistä saatava lämpö johdettiin kalliovarastossa olevaan vesitilavuuteen, josta lämpöä pumpattaisiin taloille lämpöpumpun avulla lämmityskautena. Suunnitteluasiakirja löytyi Keravan kirjastosta ja sen laatijoiksi kerrotaan TKK:n Peter Lund ja Sitran Risto mäkinen. Siitä käy selville, että veronmaksajat ovat tukeneet hanketta 3,5 miljoonalla markalla. Nykyarvo lienee lähes sama euroina.

Kuten tunnettua, lämpövaraston mitoitus oli aivan pielessä, asunnoissa tuli kylmä jo kohta uudenvuoden jälkeen. Asuntoyhtiö teki pikaiset johtopäätökset ja liittyi kaukolämpöverkkoon. Aurinkopaneelit purettiin pois, sillä edes osalämmitys järjestelmällä katsottiin kannattamattomaksi. Epäonnistumisesta muistuttamaan jäi jäljelle kalliovarastoa.

Risto on ansiokkaasti jäljittänyt hankkeen loppuraporttia ja lopulta löytää (ainoan?) kappaleen Åbo Akademin kirjastosta. Tällä kertaa tekijät ovat ilmeisesti vaatimattomuuttaan jättäneet nimensä pois etulehdeltä. Sen päälaatijaksi kuitenkin paljastuu tekn. tri. Peter Lund,

59

8585

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • viisas.mies

      Kai tuo Peter oppi jo siellä London Business Schoolissa 80-luvulla, että tiede ja tutkimus kulkee aina raha edellä.

      • stuxnet
      • NoinhanSeOn

        Eniten asiaa on tässä ketjussa, sillä linkeissä on jopa kopiot asiaa koskevista suunnittelu- ja loppuraporteista sekä kustannuslaskelmista. Ilmenee ketkä olivat päävastuulliset ja kuinka paljon tappiota he mokauksillaan aiheuttivat yhteiskunnalle osaamattomuudellaan.

      • stuxnet
        NoinhanSeOn kirjoitti:

        Eniten asiaa on tässä ketjussa, sillä linkeissä on jopa kopiot asiaa koskevista suunnittelu- ja loppuraporteista sekä kustannuslaskelmista. Ilmenee ketkä olivat päävastuulliset ja kuinka paljon tappiota he mokauksillaan aiheuttivat yhteiskunnalle osaamattomuudellaan.

        Ja sivusto on "roskasaitti" :D

      • kiitä_ittees_vaan
        stuxnet kirjoitti:

        Ja sivusto on "roskasaitti" :D

        Sinun ansiostasi.

      • stuxnet
        kiitä_ittees_vaan kirjoitti:

        Sinun ansiostasi.

        Tiedoksesi: minulla ei ole mitään tekemistä sivuston https://roskasaitti.wordpress.com kanssa.

        Sivustolle itselleen toivotan menestystä. Pidän ennakkoluulottomasta nimen valinnasta
        :)

    • NoinOn

      Tuota rahoituslaskelmaa kun katsoo, niin varmaan tuo valtion noin 2 miljoonan markan laina lämpöyhtiölle koitui myös veronmaksajien tappioksi. Ja Sitran 0,8 miljoonan avustus samoin. Eli koko tappio veronmaksajille tuosta aurinkokylästä oli 6,6 miljoonaa markkaa, nykyrahassa suunnilleen sama euroissa.

      • Harmin-paikka

        Kalliita ovat nämä energiaproffat Suomelle.

      • Sutta_ja_sekundaa

        Lund ei ole tuon katastrofin jälkeen osallistunut mihinkään käytännön hakkeeseen. Kovin on kärkäs antamaan lausuntoja ja moittimaan viisaampien tekemiä päätöksiä lähinnä sähköntuotannossa. Kallis oli tuokin Keravan kokeilu.

      • stuxnet
        Sutta_ja_sekundaa kirjoitti:

        Lund ei ole tuon katastrofin jälkeen osallistunut mihinkään käytännön hakkeeseen. Kovin on kärkäs antamaan lausuntoja ja moittimaan viisaampien tekemiä päätöksiä lähinnä sähköntuotannossa. Kallis oli tuokin Keravan kokeilu.

        Ketä ne Peter Lundia sähköntuotannossa viisaammat päätöksiä tekevät ovat? Millaisissa tutkimusprojekteissa he ovat olleet mukana?

      • stuxnet
        Sutta_ja_sekundaa kirjoitti:

        Lund ei ole tuon katastrofin jälkeen osallistunut mihinkään käytännön hakkeeseen. Kovin on kärkäs antamaan lausuntoja ja moittimaan viisaampien tekemiä päätöksiä lähinnä sähköntuotannossa. Kallis oli tuokin Keravan kokeilu.

        "Lund ei ole tuon katastrofin jälkeen osallistunut mihinkään käytännön hakkeeseen."

        Mistä teet johtopäätöksen "katastrofaalinen"? Kaiken esitetyn faktantapaisen perusteella kyseessä oli tutkimusprojekti. Miten sellaisesta voi tulla katastrofaalinen? Vai onko sinulla siitä parempaa tietoa? Esitä ihmeessä tietosi kaikille, linkkien kera.

        Ja mitä tarkoitat "käytännön hankkeilla"? Professoreillahan voi olla useitakin hankkeita samaan aikaan päällä. Milloin olet viimeksi tarkistanut "käytännön hankkeet", joissa Peter Lund on ollut mukana?

      • stuxnet
        Harmin-paikka kirjoitti:

        Kalliita ovat nämä energiaproffat Suomelle.

        Onko sinulla jossain joku salainen tieto siitä, että energiaprofessorit olisivat tilanneet tuon Keravan aurinkokylätutkimusprojektin? Vai mistä nyt mutiset?

      • kiitä_ittees_vaan
        stuxnet kirjoitti:

        Onko sinulla jossain joku salainen tieto siitä, että energiaprofessorit olisivat tilanneet tuon Keravan aurinkokylätutkimusprojektin? Vai mistä nyt mutiset?

        ottaako noin koville? vedä henkeä välillä.

      • stuxnet
        kiitä_ittees_vaan kirjoitti:

        ottaako noin koville? vedä henkeä välillä.

        Helppoahan tämä on! Kun sanotaan

        "Kalliita ovat nämä energiaproffat Suomelle",

        niin joku tyhmempi voisi vaikka luulla, että energiaproffat ovat itse tilanneet Keravan aurinkokylän energiankäytön tutkimusprojektin.

      • Anonyymi
        Harmin-paikka kirjoitti:

        Kalliita ovat nämä energiaproffat Suomelle.

        Esiintyy edelleen mm. TV.ssä "asiantuntijana". Antaisi nyt ammattiosaajien hoitaa nekin esiintymiset.

    • stuxnet

      Peter Lund johtaa kansainvälistä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä,
      http://www.aka.fi/fi/tietysti/teemat1/teema-biotalous/vain-globaali-energiavallankumous-pelastaa-ilmaston/


      "Energiakysymykset ovat tyypillisesti teknologiaa, taloutta ja politiikkaa. Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian osuus kasvaa niin, että 60-70 prosenttia Euroopan uusista sähköntuotannon investoinneista liittyy niihin. Aurinkosähkön hinta on romahtanut ja samaan aikaan tiukentuneet ympäristötavoitteet ohjaavat ekologisiin vaihtoehtoihin. Tämä kehitys ei näy vielä Suomessa juuri mitenkään. Miksi ei?

      Suomi juuttunut vanhaan

      Suomessa aurinkoenergiaan ei satsata, eikä sitä hyödynnetä. Lund näkee taustalla monia syitä. Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.

      ”Raskas teollisuus päättää edelleen 1950-luvun mentaliteetilla ja sen lobbarit ovat tehokkaita. Poliitikot eivät ole huomanneet, että ajat muuttuivat ja nyt energiapolitiikkaa pitäisi tehdä uudenlaisen kulutuksen, ympäristön, työpaikkojen ja kuluttajien ehdoilla. Se pitäisi suunnitella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon monia tekijöitä yhtä aikaa.”"

      Muistellaan vaan, minkälaisten kuvioiden kautta Fennovoiman ydinvoimlahanke lopulta saatiin puliveivattua läpi eduskunnassa. Touhu muistutti sirkusta.

      • stuxnet

        Artikkelia on "Viimeksi muokattu 16.9.2015". Ei siis kovin vanha. Siis mies, jota tässä "keskustelussa" mollataan mm. aurinkoenergiasta ~mitään tietämättömänä,
        - "johtaa kansainvälistä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä"
        http://www.aka.fi/fi/tietysti/teemat1/teema-biotalous/vain-globaali-energiavallankumous-pelastaa-ilmaston/

        Voiskohan olla vaikka niin, että Keravan Aurinkokylä-projekti tuotti niin paljon tietoa, että siinä mukana ollut Peter Lund otettiin kansainvälisen kaupunkiaurinkoenergiaprojektin johtajaksi? Toisin kuin nyt moni ajattelee, siihen ei takuulla kelpaa aurinkoenergiasta ~mitään tietämätön.

        Tuokaan hanke ei ole monen kaipaama "käytännön hanke" (professorille! :))
        Ihan hyvä, että käytännön työt pohjautuu asiantuntijoiden laatimiin suunnitelmiin.

    • NoinhanSeOn

      Et ole tainnut Stuxnet lukea noita asiakirjoja, jotka ovat tuolla "roskasaitilla". Kyseessä ei ollut mikään tutkimushanke vaan alueelle rakennettiin yli 40 asuntoa oikeille perheille. Voitaisiin puhua lähinnä pilottihankkeesta. Niinkuin tuolla kerrotaan, hankkeen aurinkolämpötekninen suunnittelu oli täysi susi ja lämmitysjärjestelmä piti hylätä ensimmäisen talven jälkeen ja siirtyä kaukolämpöön. Lämpöyhtiöön oli investoitu noin kuusi miljoonaa nykyrahassa ja se koitui yhteiskunnan tappioksi. Voidaan puhua katastrofista.

      • Rönsyjen.karsintaa

        Lund täyttää tänä vuonna 60 vuotta, eli kyseessä on eläkejärjestely. Liittyykö järjestely yliopistojen henkilöstövähennyksiin johon Suomen hallituksen määrärahavähennykset vaikuttavat. Yliopistot ja muutkin oppilaitokset ovat aloittaneet ns. ylimääräisen henkilöstön vähennykset. Suomeksi sanottuna turhat kulut karsitaan pois.

      • stuxnet

        OnkohanSeNoin?

        "NoinhanSeOn
        22.1.2017 9:52
        ...
        Kyseessä ei ollut mikään tutkimushanke vaan alueelle rakennettiin yli 40 asuntoa oikeille perheille. Voitaisiin puhua lähinnä pilottihankkeesta.
        ..."
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-88453765


        "Voitaisiin puhua lähinnä pilottihankkeesta."

        Nyt suustasi tuli iso sammakko! Katsos:
        "Pilottihanke" on mielestäni termikummajainen - miten joku hanke voidaan "esihankkia"??????

        Vertaa "Pilottitutkimus" = "esitutkimus"! Mielestäni se termi sopii erinomaisen Keravan aurinkokylä-projektiin!

      • Risto.N.K

        Siellä oikeasti perheet paleli asunnoissaan kun lämpöä ei riittänyt. Suunnittelijaa ei todellakaan kiitelty, eikä tyyppiä näkynyt lainkaan. Onneksi liityttiin kaukolämpöön. Miksi joku puolustelee tuota suurta mokaa edes poliittisista syistä. Vai onko kyseessä itse suunnittelija joka piiloutuu nimimerkin taakse???

    • K.Late

      "Niistä saatava lämpö johdettiin kalliovarastossa olevaan vesitilavuuteen, josta lämpöä pumpattaisiin taloille lämpöpumpun avulla lämmityskautena. Suunnitteluasiakirja löytyi Keravan kirjastosta ja sen laatijoiksi kerrotaan TKK:n Peter Lund ja Sitran Risto mäkinen."

      Huimaa pioneertyötä jo 80-luvulla. Tämä todistaaa sen, että Lund on sanojensa mittainen mies, ei siis vain julista, vaan tekee myös itse käytännön tutkimusta. Totta kait tuollainen voi mennä pieleen, koska kyse on protoilusta. Mutta siitä saadaan äärimmäisen arvokasta tutkimutietoa ja kokemusta. Arvostan.

      • NoinhanSeOn

        Jos olisi ollut kyseessä kaukolämpöä tuottava ydinreaktori ja homma olisi kussut vastaavalla tavalla, niin eiköhän olisi Lateltakin pilkkaa piisannut.

      • puhdastaEnergiaa

        Ydinvoimalathan tuottavat kaukolämpöä. Ihmettelen, että sitä ei kelpuuteta asuntojen lämmönlähteeksi.

      • Kohtuus_kaikessa

        Todella huimaavaa työtä. Asukkaita huimasi kylmyys kun lämmitys ei toiminut. Nopea siirtyminen kaukolämpöön pelasti monen terveyden. Tutkimustyötä todellakin ja kohteena ihmisten terveys, mutta "äärimmäisen arvokasta" on palelemisesta turhan tieteellinen määritelmä. Onneksi jäi kyseisen henkilön ainoaksi "tutkimiseksi".

    • risto.jaaskelainen

      Ilahdutan ensin palstan lukijoita toisella kalliovaraajiin liittyvällä artikkelillani:
      https://roskasaitti.wordpress.com/2015/11/25/auringonvalon-sakittaminen-ratkaistu/
      Tuossa on yleisempää asiaa, mutta esimerkkinä onnistuneelta vaikuttavasta kalliovaraajasta on aurinkokylä Calgaryn lähellä. Sitten pitää kysyä, miksi kalliolämpövarasto toimii Calgaryssa, muttei oikein pelittänyt Keravalla?
      Erona on mm. se, että Kanadassa kalliolämpövarasto on Lontoon tasolla, tuhannen metrin korkeudessa olevalla paikkakunnalla ja se on sadevedeltä suojattuna, eikä siinä käytetä lämpöpumppuja. Pohjavesiolosuhteista minulla ei ole tietoa.

      Se, että Keravan kalliovaraaja oli epäonnistuminen, näkynee siinäkin, ettei vastaavaa aurinkokylää ole alettu tekemään Suomeen sittemmin. Viikin kylästäkin puuttuu juuri kalliovaraaja.

      Korson suunnalla jo tuolloin asunut kaverini muistelee, että paikallislehdissä oli juttua, että liikkuva pohjavesi (sadevesi?) vei kallioenergian mennessään. En ole jaksanut alkaa haeskelemaan uutista, mutta jos lämpöpumppu olisi hyvin pelittänyt, ei pohjaveden liike olisi ehkä ollut ongelma. Porakaivostahan ne maalämpöpumput lämpönsä hakevat.

      Aurinkokylän asukkaat eivät tiettävästi pahemmin kärsineet tästä kokeilusta, koska siinähän oli varalämmityskattilakin. Verrattuna siihen, että ilman kokeilua pitkin maakuntaa olisi rakenneltu toimimattomia kalliovaraajia, veronmaksajienkin tappiot olivat siedettävät, mielestäni.

      Mitä sitten henkilöihin tulee, niin tekevillehän sattuu. Tosin yli-innokkuus ei vakuuta minua, varsinkaan, jos on näyttöä epäonnistumisesta vastaavalla innokkuudella.

      • stuxnet
      • NoinhanSeOn

        Yleensä tutkimukset tehdään rotilla, eikä oikeilla perheillä.

      • risto.jaaskelainen
      • stuxnet
        risto.jaaskelainen kirjoitti:

        Mitään uskomisen tarvettahan ei pitäisi olla, koska artikkelini antaa riittävät tiedot asioiden tarkistamiseen. Vai onko jokin kohta tältä osin mielestäsi puutteellisesti viitattu?

        Jos artikkelissasi ei ole mitään uskomisen arvoista, ei sitten uskota mitään :)

        Viittauksia todennettaviin dokumentteihin ei tainnut olla ensimmäistäkään. Etsi sellaisia.

      • risto.jaaskelainen
        stuxnet kirjoitti:

        Jos artikkelissasi ei ole mitään uskomisen arvoista, ei sitten uskota mitään :)

        Viittauksia todennettaviin dokumentteihin ei tainnut olla ensimmäistäkään. Etsi sellaisia.

        Esimerkiksi tilaamalla viittaamassasi kuvassa näkyvä opus, pääset tarkistamaan. Lähimmän kirjaston kaukolainapalvelu auttaa, jos et satu pääsemään Abo Akatemin kirjastoon.

      • stuxnet
        risto.jaaskelainen kirjoitti:

        Esimerkiksi tilaamalla viittaamassasi kuvassa näkyvä opus, pääset tarkistamaan. Lähimmän kirjaston kaukolainapalvelu auttaa, jos et satu pääsemään Abo Akatemin kirjastoon.

        Ole huoleti. En aio uhrata aikaa enkä vaivaa dokumenttien etsimiseen. Se käsitykseni, että kyseessä oli vain tutkimusprojekti, vahvistui. Ainoa mikä nyt kiinnostaa minua, on tutkimusprojektin tilaaja/tilaajat.

      • NoinhanSeOn

        Tuon "tutkimusprojektin" lopputulos oli että ei aurinkoenergian hyödyntäminen tuossa muodossa ei ole järkevää. Ja tuon tiedon saaminen maksoi veronmaksajille 6 miljoonaa markkaa silloista rahaa.

      • risto.jaaskelainen
        stuxnet kirjoitti:

        Ole huoleti. En aio uhrata aikaa enkä vaivaa dokumenttien etsimiseen. Se käsitykseni, että kyseessä oli vain tutkimusprojekti, vahvistui. Ainoa mikä nyt kiinnostaa minua, on tutkimusprojektin tilaaja/tilaajat.

        Eikös se selviä riittävästi artikkelisarjan 2. osasta, kuvasta 2, jossa on Suunnittelu ja rahoitus -kirjasen esipuhe?

      • risto.jaaskelainen
        NoinhanSeOn kirjoitti:

        Tuon "tutkimusprojektin" lopputulos oli että ei aurinkoenergian hyödyntäminen tuossa muodossa ei ole järkevää. Ja tuon tiedon saaminen maksoi veronmaksajille 6 miljoonaa markkaa silloista rahaa.

        Noinkin asian voinee nähdä. Kiitos nimimerkille NoinhanSeOn artikkelisarjana esilleotosta ja kehuista (-;

      • stuxnet
        risto.jaaskelainen kirjoitti:

        Eikös se selviä riittävästi artikkelisarjan 2. osasta, kuvasta 2, jossa on Suunnittelu ja rahoitus -kirjasen esipuhe?

        Pitkän viitelistan sijasta olisit voinut kertoa oman käsityksesi.

      • gklglkglgllglg
        risto.jaaskelainen kirjoitti:

        Noinkin asian voinee nähdä. Kiitos nimimerkille NoinhanSeOn artikkelisarjana esilleotosta ja kehuista (-;

        Ihan vaan vinkkinä. Stuxnet on tämän palstan ja ydinvoimapalstan pahin trolli. Ei sille kannata vastata yhtään mitään. Vastausta ei ikinä saa mutta sitäkin enemmän kopiolinkkejä ja vastaväittämistä tosiasioista välittämättä.

      • stuxnet

        Kiitos kehuista :D

        Uskon, että olen jollain tavoin sukulaissielu po. toisen rekkarikäyttäjän, @risto.jaaskelainen, kanssa. Ehkä meillä on vain eri näkökulma asioihin, Toivon hänen vierailevan täällä useammin. Menestystä hänelle jatkossakin toivon joka tapauksessa mahdollisesti uusissa sitkeyttä vaativissa projekteissaan.

        @stuxnet

      • Energiaosaaja

        Jääskeläiselle tiedoksi että tuolloin vuosikymmeniä sitten ei maalämpöpumput olleet niin kehittyneitä kuin nykyään on. Silloin ei paljonkaan sijoitettu putkia pystysuoraan kaivoon vaan noin metrin syvyyteen kiertävänä lenkkinä esim. pihamaalla, tai jopa vesistöön. Nyt puhun omakotitalojen lämmityksestä ja nuo järjestelmät silloin toimivatkin, vaikka vikatilanteita oli. Nykyiset laitteet ovat todella kehittyneitä silloisiin verrattuna ja normaalissa käyttötilanteessa tarvitsevat vain luotettavasti toimivaa sähköä.

    • NoinSeOn

      Nykyäänhän on paljon aurinkokeräin-varaaja-järjestelmiä, jossa varaajana on muutaman kuution eristetty vesisäiliö. Se ei kuitenkaan riitä ympärivuotiseen tarpeeseen vaan talveksi tarvitaan lisälämmitysjärjestelmä. Keravalla tavoiteltiin ympärivuotista lämpövarastoa. Vaikka lämmön keräys- ja varastojärjestelmä oli hyvin kallis, ei se riittänyt likimainkaan ympärivuotiseen tarpeeseen.

      • stuxnet
      • Energiaosaaja

        Juuri noin se oli. Todennäköisesti suunnittelijat alimitoittivat kulutuksen määrän ja kiinteistökin oli juuri rakennettu ja uusissa kiinteistöissä ensimmäisen talven lämmönkulutus on suurimmillaan ja normeeratuissa vertailuissa se voidaan todeta, eikä vaihtelevat ulkolämpötilat kuukausittain sekoita vertailua.

      • stuxnet
        Energiaosaaja kirjoitti:

        Juuri noin se oli. Todennäköisesti suunnittelijat alimitoittivat kulutuksen määrän ja kiinteistökin oli juuri rakennettu ja uusissa kiinteistöissä ensimmäisen talven lämmönkulutus on suurimmillaan ja normeeratuissa vertailuissa se voidaan todeta, eikä vaihtelevat ulkolämpötilat kuukausittain sekoita vertailua.

        Älä esittele omia todennäköisyysiäsi silloin, kun todistelet, että "Juuri noin se oli"!

        dokussa /1/ sanotaan, että

        "alueen talojen energiaratkaisujen lähtökohtana oli aurinkolämmön ja jossain määrin myös aurinkosähkön hyödyntäminen" (sivun 8 lopussa).

        Viite:
        "Energiaosaaja
        25.3.2017 15:54

        Juuri noin se oli. Todennäköisesti suunnittelijat alimitoittivat kulutuksen määrän ja kiinteistökin oli juuri rakennettu ja uusissa kiinteistöissä ensimmäisen talven lämmönkulutus on suurimmillaan ja normeeratuissa vertailuissa se voidaan todeta, eikä vaihtelevat ulkolämpötilat kuukausittain sekoita vertailua.
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-89294295

        Siis: energiaratkaisujen lähtökohtana oli aurinkolämmön hyödyntäminen. Tuo tarkoittaa sitä. että muita ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan.


        Lisäksi sinua huomattavasti luotettavampi nimimerkki @risto.jaaskelainen kirjoitti täällä jo näin:

        "25.3.2017 15:27
        ... Tavoitteena koko järjestelmällä oli 50-65% koko vuoden lämmitystarpeesta. Tai näin oli arvioitu ennakolta."
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-89294012

        - -

        Odotan vieläkin että nimimerkki NoinSeOn kertoo mistä hän sai tmän tiedon;

        "NoinSeOn
        24.1.2017 9:02
        ...
        Keravalla tavoiteltiin ympärivuotista lämpövarastoa.
        ..."
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-89286815

        /1/ https://www.motiva.fi/files/7938/Selvitys_hajautetusta_ja_paikallisesta_energiantuotannosta_erilaisilla_asuinalueilla_Loppuraportti.pdf

    • miten-lie

      Näkyypi Keravan Aurinkokylä olevan Stuxnet/ Vastaajalle arka asia.
      Liekö ollut hankeen puuhamiehiä?

      • stuxnet
    • risto.jaaskelainen

      Näen alussa viitatun blogisarjani esittäneen juuri niitä faktoja, joita täällä tunnutaan kaivattavan. Joskin viitteet faktoihin eivät sitten olekaan niin haluttuja, vaan ennemmin aletaan keksiä syitä, miksei lueta niitä faktoja.
      Eräs fakta siitä, mitä Keravan kalliovarastolla tavoiteltiin, löytyy Lundin ja Mäkisen Keravan aurinkokylä, suunnittelu ja rahoitus -teoksen tiivistelmästä. Tästä on kuva 3 osassa 2 artikkelisarjaani. Tavoitteena koko järjestelmällä oli 50-65% koko vuoden lämmitystarpeesta. Tai näin oli arvioitu ennakolta. Sitä voi sitten miettiä, että oliko tuo paljon vai vähän.

      Toinen fakta on sitten esillä tuolla yhdessä aiemmassa kommentissani: vastaavia rivitaloaluekohtaisia kalliolämpövarastoja ei sittemmin Suomeen ilmaantunut. Mikään luonnonlaki ei niiden rakentamista ole ollut estämässä, vaan talouden lakeja voi epäillä.

      Jos Keravan aurinkokylän onnistumisista puhutaan, niin yksi sellainen oli valitun mittakaavan kalliovaraston osoittaminen jokseenkin kannattamattomaksi maamme oloissa (ei välttämättä etelämpänä!). Toisena tuloksena voinee pitää sitä, että aurinkolämpökeräimet sentään toimivat Suomessakin.

      Minulla ei ole mitään syytä olla estämässä ketään rakentamasta Keravan aurinkotempelin kopioita, kunhan sitä ei tehdä minun rahoittamanani.

      • stuxnet

        Vielä kysymys (viestini menevät nyt vähän ristiin puurakenteen kanssa):

        yhdytkö avausviestin väitteeseen
        "Sen päälaatijaksi kuitenkin paljastuu tekn. tri. Peter Lund."

        (älä takerru titteliin, joka saattoi olla tutkimuksen aikana)

      • Energiaosaaja

        Aurinkolämpökeräimet toimivat todella hyvin, kunhan sitä aurinkoa on. Sydäntalvella ei niiden varaan voi jättää oikeastaan mitään. Tuo Keravan, tai oikeammin Savion kokeiluhanke on eri juttu kuin nykyiset aurinkoenergiakeräimet. Sehän oli tarkoitettu teoriassa energiavarastoksi, käytäntö vaan on usein täysin eri asia. Suomessa on Suomen olosuhteet ja etelässä etelän ja aika monelta se näyttää unohtuvan, mutta käytännön hankkeiden parissa toimivat eivät sitä tosiasiaa unohda.

      • stuxnet
    • stuxnet

      "Tavoitteena koko järjestelmällä oli 50-65% koko vuoden lämmitystarpeesta."

      Täällä tuo muuttui muotoon "Keravalla tavoiteltiin ympärivuotista lämpövarastoa."
      http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-88486498

      Tuo kai riittää kertomaan sinulle miksi haluan vahvat dokumentit.

      "Sitä voi sitten miettiä, että oliko tuo paljon vai vähän."

      Ainakin on ollut aavistus siitä, että kaikkea tarvittavaa lämpöä ei saada. Ja sikäli kuin kyse oli pilottitutkimus, ajatus kuulostaa jopa järkevältä.

      Olet tehnyt mahtavan työn, ja ansaitset siitä tunnustuksen. Suhtaudun vain aika nihilistisesti tietoon, joka perustuu(digi)valokuvaan - twitterissäkin joku niitä viljelee (jollain teksti-kuvaksi-ohjelmalla, jolla kierretään twitterin 140merkkiä-ongelma), ja joudun vähän väliä kysymään häneltä alkuperäistä artikkelia, tosin myös sen vuoksi, että sen jakaminen, varsinkin osissa, on helpompaa.

      Kaiken kakkiaan minulle on vain vahvistunut se, että Keravan aurinkokylä oli tutkimusprojekti, tai pilottiprojekti, aurinkolämmön keräämisestä ja hyödyntämisestä. Tulos oli sellainen kuin pitikin: todellinen, ja siitä saatiin tietoa mahdollisest tulevia projekteja varten.


      "Minulla ei ole mitään syytä olla estämässä ketään rakentamasta Keravan aurinkotempelin kopioita, kunhan sitä ei tehdä minun rahoittamanani. "

      hei.... se ei ole sinun vallassasi, jos maksat veronmaksajana. Minäkin olen osa ydinvoimayhtiöiden vakuutusyhtiötä vakavan ydinonnettomuuden valta, eikä ne maksa mulle senttiäkään vakuutusmaksuja!

      Yhden tiedon haluaisin vielä: kuka/mikä oli tutkimuksen alkuperäinen tilaaja? Vanhemmassa keskustelussa http://keskustelu.suomi24.fi/t/10907060/keravan-aurinkokyla on siitä joitain arvailuja. Jos haluat lisää jaskanpauhantaa aiheesta, hae googlella, site:suomi24.fi

      • Perustietoa

        Kysy niitä ihailemaltasi Lundilta. Yleensä kaikkiin hankkeisiin jää dokumentit ja vastaanottotarkastuksen yhteydessä loppupiirustukset ja työselitykset jaetaan kaikille osapuolille. Toki jo rakennusaikana ne ovat käytettävissä kaikilla osapuolilla ja tässä tapauksessa suunnittelijoilla. Nämä asiathan ovat ihan perusasioita alalla toimiville.

      • stuxnet

        Onnistuneen Keravan aurinkokylä-koeprojektin jälkeen Peter Lund näyttää jatkavan geotermisen lämmön parissa:

        "Suomi sijaitsee pohjoisessa, joten täällä noin puolet energian kulutuksesta on lämpöä. Neljännes kuluu liikenteessä ja neljännes sähkönä.

        Lämmitysenergiasta lähes puolet tuotetaan kaukolämpövoimaloissa.

        ”Sata prosenttia kaukolämmön tuotannosta sisältää hiiltä muodossa tai toisessa”, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. ”Ilmaston lämpenemisen takia edes puun polttamisesta syntyvää hiilidioksidia ei saisi enää päästää ilmaan.”

        ”Jos St1:n hanke onnistuu, se mullistaa sen, miten Suomessa tuotetaan lämpöä.”

        Geotermisen lämmön ansiosta Suomessa voitaisiin sulkea kivihiilivoimaloita ja vähentää öljyn käyttöä lämmityksessä. Sähkön tuottamiseen geoterminen energia ei Suomessa sovi: kun sähköä tehdään vesihöyryn avulla, veden pitäisi olla kuumempaa, yli 200-asteista. Niin syvälle ei pystytä poraamaan.

        Islannissa näin kuumaa vettä ja höyryä on lähellä maan pintaa. Siellä jo neljännes sähköstä tuotetaan geotermisen energian avulla.

        Islannin lisäksi geotermistä energiaa tuotetaan runsaasti muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja Keniassa. Mutta myös Keski-Euroopassa on paljon uusia hankkeita, ja lisää suunnitellaan. Siellä on laajoja alueita, joiden kallioperässä lämpötila nousee yli 90 asteen jo kahden kilometrin syvyydessä.

        Otaniemen kaltaisista seitsemän kilometriä syvistä laitoksista ei ole kokemusta missään.

        Peter Lund tuntee Otaniemen hankkeen hyvin. ST1 Deap Heatin teknologiajohtaja Rami Niemi on hänen väitöskirjaopiskelijansa. ”Innovatiivinen nuori henkilö”, Lund sanoo.

        ”Kallio tuossa syvyydessä on ihmeellisen tuntematon. Mitä siellä oikeastaan on, ja miten se käyttäytyy?”

        ”Varmasti he pystyvät poraamaan seitsemään kilometriin, mutta saadaanko vesi kulkemaan kalliossa ja paljonko sitä kulkee?”

        St1 on kertonut, että parhaimmillaan laitos voisi tuottaa geolämpöä jopa 40 megawatin teholla Fortumin kaukolämpöverkkoon. Se lämmittäisi jo joka kymmenennen kaukolämpöverkossa olevan espoolaiskodin.

        ”Se on iso määrä”, Lund sanoo. ”Jos lämpöä otetaan kalliosta koko ajan kovalla teholla, jossain vaiheessa pitää odottaa, että se lämpiää uudelleen.”"
        http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002918649.html (13.9.2016)

      • onnistuu.jos.onnistuu
        stuxnet kirjoitti:

        Onnistuneen Keravan aurinkokylä-koeprojektin jälkeen Peter Lund näyttää jatkavan geotermisen lämmön parissa:

        "Suomi sijaitsee pohjoisessa, joten täällä noin puolet energian kulutuksesta on lämpöä. Neljännes kuluu liikenteessä ja neljännes sähkönä.

        Lämmitysenergiasta lähes puolet tuotetaan kaukolämpövoimaloissa.

        ”Sata prosenttia kaukolämmön tuotannosta sisältää hiiltä muodossa tai toisessa”, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. ”Ilmaston lämpenemisen takia edes puun polttamisesta syntyvää hiilidioksidia ei saisi enää päästää ilmaan.”

        ”Jos St1:n hanke onnistuu, se mullistaa sen, miten Suomessa tuotetaan lämpöä.”

        Geotermisen lämmön ansiosta Suomessa voitaisiin sulkea kivihiilivoimaloita ja vähentää öljyn käyttöä lämmityksessä. Sähkön tuottamiseen geoterminen energia ei Suomessa sovi: kun sähköä tehdään vesihöyryn avulla, veden pitäisi olla kuumempaa, yli 200-asteista. Niin syvälle ei pystytä poraamaan.

        Islannissa näin kuumaa vettä ja höyryä on lähellä maan pintaa. Siellä jo neljännes sähköstä tuotetaan geotermisen energian avulla.

        Islannin lisäksi geotermistä energiaa tuotetaan runsaasti muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja Keniassa. Mutta myös Keski-Euroopassa on paljon uusia hankkeita, ja lisää suunnitellaan. Siellä on laajoja alueita, joiden kallioperässä lämpötila nousee yli 90 asteen jo kahden kilometrin syvyydessä.

        Otaniemen kaltaisista seitsemän kilometriä syvistä laitoksista ei ole kokemusta missään.

        Peter Lund tuntee Otaniemen hankkeen hyvin. ST1 Deap Heatin teknologiajohtaja Rami Niemi on hänen väitöskirjaopiskelijansa. ”Innovatiivinen nuori henkilö”, Lund sanoo.

        ”Kallio tuossa syvyydessä on ihmeellisen tuntematon. Mitä siellä oikeastaan on, ja miten se käyttäytyy?”

        ”Varmasti he pystyvät poraamaan seitsemään kilometriin, mutta saadaanko vesi kulkemaan kalliossa ja paljonko sitä kulkee?”

        St1 on kertonut, että parhaimmillaan laitos voisi tuottaa geolämpöä jopa 40 megawatin teholla Fortumin kaukolämpöverkkoon. Se lämmittäisi jo joka kymmenennen kaukolämpöverkossa olevan espoolaiskodin.

        ”Se on iso määrä”, Lund sanoo. ”Jos lämpöä otetaan kalliosta koko ajan kovalla teholla, jossain vaiheessa pitää odottaa, että se lämpiää uudelleen.”"
        http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002918649.html (13.9.2016)

        Nyt pelit ovat olleet Otaniemessä seis jo talvesta lähtien. Taitaa olla sen hankkeen loppu.
        https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/otaniemen-geotermiset-poraukset-keskeytyvat/

      • stuxnet
      • Anonyymi
    • NoinhanSeOn

      Stuxnet, tutkimuksissa käytetään koehenkilöinä rottia eikä perheitä, jotka joutuivat kärsimään lämmön tulon ehdyttyä.

    • stuxnet
    • Anonyymi

      Tuosta pieleen menneestä teoreettisesta kokeilusta, joka ei todellisuudessa toiminut oli kysely taannoin täälläkin. Nostetaan tuo kalliiksi käynyt kokeilu esille kun sitä kysyttiin.

    • Anonyymi

      Mikä onkaan tämän päivän tilanne tuon hankkeen kohdalla, jossa asukkaista tuli "koekaniineita" kokeilulle ja he joutuivat siitä maksamaankin rahallisesti, sekä myös sairastumiskuluina? Mikä on Espoon kallioporauskuilun tilanne nyt kun huhujen mukaan se on seis kun ei toiminut käytännössä? On jäänyt näiden hankkeiden nykyseuranta vähemmälle. Kuluneen talven toimivin lämpöenergialähde on ollut perinteinen klapikauppa, jonka ansiosta Suomen kotitaloudet ovat pysyneet lämpiminä melko edullisin kustannuksin. Riippuen puunhankintasuhteista. Ei hyökännyt kaveripiirin kotioville yhtäkään piipertäjää valittamaan savuista !! Kertokaa jos tiedätte vastauksia viestin alkupään kysymyksiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6539

    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4223

    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      270
      2627

    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2030

    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1558

    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1397

    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107

    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1101

    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1056

    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1031
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt