Jääkiekkotappelijoista höpinää höpömieheltä Juha82

On semmosia nimiä kuin Bob Probert, Georges Laraque, Dave Brown, Don Brashear, Tony Twist, Clark Gillies, Joey Kocur ja Behn Wilson jotka oli parhaita alansa hommissa.
Myös Sandy McCarthy, Stu Grimson, Craig Berube, Derek Boogaard, Brian McGrattan, Tie Domi, Bob Nystrom, Marty McSorley, Larry Playfair, John Ferguson, Chris Simon, Tim Hunter, SCott Parker, Peter Worrell, Eric Cairns, John Wensink ja Willie Plett osas homman.
On lisääkin kovia "jannuja" = Glen Cochrane, Paul Holmgren, Nick Fotiu, Rob Ray, Ken Baumgartner, Matt Johnson, Wade Belak, Jay Miller, John Kordic, Stan Jonathan, Reg Fleming, Darren Langdon, Gino Odjick, Dave Semenko, Chris Nilan, Battleship Kelly, Paul Mulvey, Jim Schoenfeld, Mel Bridgman ja Wendel Clark Colton Orr, Lyndon Byers, Troy Crowder, Ken Belanger, Jack McLlhargey, Jay Wells, Larry Robinson, Rick Tocchet, Bill Huard, George Parros, John Erskine, Jimmy Mann, Eric Godard, Matt Carkner, Terry Ruskowski, Paul Laus, Mark Tinordi, Brad Maxwell ja Shawn Cronin.
Chris McCallisterilla oli pari huippukautta, oli liigan top10 mies, mut katosi pian kuvasta.
Oli iso ja ulottuva ja vaarallinen iskukone.
Darren McCarty osasi tapella myös, tosin epätasainen hieman, samoin Brad Maylla oli iskukykyä esim, Oliwaa oli syytä varoa, puolalainen moukari, Reed Low oli teknisesti hyvä tappelija, Andrew Peters oli lyhyen hetken huipulla, S.Peat oli nopeakätinen iskijä, hyviä tuloksia sai,mut otti myös pataan, Garry Howatt oli kokoonsa nähden hyvä, samoin Mario Roberge, Darin Kimble oli hyvä, muttei huippu, kaatoi silti kerran ison nimen kuten mm Dave Brownin.
McKay samanlainen, kova muttei huippunimi.
Muita samanlaisia mm Bob McGill, Basil McRae, Reid Simpson, Patrick Cote, P.J.Stock, Jody Shelley, Matt Kassian, Deryk Engelland, Louie Debrusk, Dave Manson, Dennis Vial, Brent Severyn, Eric Lindros, kyl Iso-Erkkikin osas tapella mut ei nouse ihan kärkinimex koska ei tapellu kovin usein.
Potentiaalia ois ollu korkeemmalleki mun listoilla, todisti sen mm voittaessaan intiianisukuisen Chris Simonin lyhyes mut hurjas iskukisas.
Jim Cummins on jo enemmän top150-200 nimi kautta aikain listallani.
Hurja iskuvoima, mut typerä taktiikka jonka vuoksi usein otti pataan ja joutui tyrmätyx.
Rohkeudesta silti pisteet.
Venäläinen Nazarov osas jonku verran tapella teknisesti ja taktisesti, mut oli turhan passiivinen iskuhommissa.
Suiomalainen Sami Helenius nipin napin pääsee top200;een.
Iso, ulottuva ja sinnikäs.
Barnabylla ei oo kyl asiaa Top200;een.
Odgers pääsee helposti kuitenki top200;een.
Mark Janssens kun tappeli, ei koskaan tienny lopputulosta, saatoi voittaa kovan nimen, mut ottaa myös pahasti turpiin jne.
Teknisesti Laraque ja Twist tappeli usein kuten he halusi.
Vaikeita vastustajia olivat siis.
Likaisimmat tappelijat lienevät Rob Ray, Bob Probert, Dave Semenko, Wendel Clark ja Dave Brown Tie Domi.
Domi usein nosti pelipaidan toisen pään päälle, joka on kaikkein likaisin taktiikka.
Selitti tätä sillä, koska on itte lyhytkasvuinen, jotta hänellä oli oikeus otella hieman kettumaisesti.
Ei mee läpi mun kirjoissani.
Ray otti usein pelipaidansa pois kokonaan.
Probert myös ns strippasi usein.
Fiksuimpia tappelijoita puolestaan Langdon, Hunter, McSorley, Baumgartner ja Probert, joista älykkäin oli kyl Baumgartner, koska otti vähän iskuja itseensä, se on merkki mun kirjoissa älykkäästä hanskaajasta.
Typerimmällä taktiikalla tappelivat mm Cummins, Peluso ja Laus.
Laus oli ns on /off tappelija. Saattoi kaataa kovia nimiä, mut sitte epäonnistuaki ja hävitä semmosil jotka ois pitäny voittaa.