On periaatteessa kaksi toisilleen vastakkaista suhtautumista kristunuskoon, a) sitoutuminen tunnustukseen ja b) teologian harjoittaminen. c) On myös välittävä kanta.
a) Tunnustukseen sitoutuminen tarkoittaa, että jonkin ajan kirkolliskokousten opilliset päätökset tai erityisesti laaditut tunnustuskirjat ovat opin lähteenä. On idän esikakhedonisten kirkkojen sitoutuminen ennen tätä kokousta v. 451 laadittuihin tunnustuksiin, ortodoksinen sitoutuminen seitsemään yleiskirkolliseen kirkolliskokoukseen, roomalaiskatolinen sitoutuminen myös niihin kirkolliskokousten päätöksiin, joita pidettiin Rooman kirkossa kirkon jakautumisen jälkeen v. 1054, sekä protestanttiset tunnustuskirjat, luterilaiset, zwingliläiset, kalvinilaiset ja anglikaaniset. Teologiaa ei pyritä rakentamaan, vain ottamaan tarkoin selvää, mitä tunnustuksissa sanotaan.
On selvää, että kirkkokansa kysyy, miksi juuri sitä ja sitä tunnustusta noudatetaan, miksei jotakin toista.
b) Tunnustuksiin sitoutumisen vastainen on teologinen tendenssi. Vaikka on eri kirkoissa, yliopistoissa ja raamattukouluissa oman kirkkokunnan sävyisiä teologian muotoja, teologia kuitenkin on vain ohuesti, jos ollenkaan kiinni tunnustuksissa. Teologit pyrkivät yleensä laatimaan johdonmukaisen systeemin, mutta eivät siinä onnistu, koska jokainen reaaliusknto on syntynyt entisten palasista ja uudennoksista, jotka eivät voi sopia yhteen. Teologiassa on kaunistelle tapana sanoa, että osat ovat "jännitteiset", mutta selväkielisesti sanoen ne ovat epäloogiset. Olevaa uskontoa, oli se sitten kristillinen tai muu, ei voi esittää loogisessa muodossa. Sumea logiikka olisi lähempänä oikeaa, mutta ei sekään ole oikea.
Teologian lähtökohtana on usein jokin sana, esimerkiksi "missio", jonka pohjalta yritetään raketaa koko systeemi. Esimerkiksi kirkko on missio (= lähetys), Jeesus antoi tehtäväksi mission, hänen timintansa oli missio. Näin teologia rakentaa yhden sanan varaan, ja muut osat kaventuvat. Roomalaisen teologin Karl Rahnerin lähtökohta taas oli "itsensä antaminen" ja sen ympärille hän punoi teologiansa. Yhteen sanaan perustuvia teologian muotoja on vaikka kuinka monta.
c) Eräässä mielessä välittävä kanta on sitoutuminen tunnustukseen, mutta sitä voidaan tarvittaessa selittää uudella tavalla. Vaikka ortodoksinen, roomalainen ja protestanttinen kristillisyys ovat sitoutuneet tunnustuksiin, de fakto lisätään opetukseen myös sellaisia oivalluksia, jotka ovat uutuuksia tai ainakin ennen esiintyneet vain alustavassa muodossa. Kirkon opin täyteys tulee täten esiin, mutta suuria lisäyksiä siihen ei tehdä.
Rooman kirkko pitää luovuttamattonana oppina "lisääntyvää valoa", ortodoksinen kirkko katsoo, että sitä esiintyi vain ekumeenisissa kokouksissa, joita nykyisin ei enää ole. Luterilainen kirkko "periaatteessa" hylkää kirkolliskokoukselta oikeuden poiketa tunnustuksesta, mutta hyväksyy sen tosiasiassa. Koska luterilainen kirkko on asettunut jopa maallisen vallan alle, jopa kansallissosialistit vakuttivat kirkon oppiin. Tunnustuskirkko, joka Natsi-Saksassa muodostui pääsiassa reformoiduista, ei maallisen esivallan alle asettunut.
Mikä sitten on oikea suhtautumnen, siitä kiivaasti riidellään.
Teologian merkillinen maailma
18
129
Vastaukset
- Yksi.uskis
Kaikella kunnioituksella ja lempeydellä haluaisin todeta, että käytännössä kristinusko on paljon yksinkertaisempi asia. Ensin tunnustetaan Jeesus Vapahtajaksi. Oma syntisyys tajutaan, syntejä kadutaan ja niitä pyydetään anteeksi Jeesukselta vilpittömästi. Silloin aukeaa tie sielun pelastukseen ja Jumalan armoon.
Tämän jälkeen pyritään rakastamaan Jumalaa, tutkimaan hänen sanaansa ja toteuttamaan hänen tahtoaan. Eihän se aina onnistu,mutta on kuitenkin eri asia erehtyä ja ottaa opiksi,kuin kieltää Jumalan sana ja elää jatkuvasti synnissä,kuten esim. monet homoseksuaalit tekevät.
Lähimmäisen rakastaminen on myös tärkeää. Siinä on laki ja profeetat. Se tarkoittaa mm. sitä että ei kiellä apua ihmisiltä,jota sitä tarvitsevat välttääkseen varman kuoleman. Tästä kertoo esim. Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta. Vertaus voi pitää sisällään myös sen, että jokainen kristitty on velvollinen levittämään evankeliumia, eli hyvää sanomaa, eli Jeesuksen ristinkuoleman kautta tapahtuvaa armoa. Sillä sehän on ihmisten ainoa toivo hengellistä kuolemaa vastaan.
Meillä on siis velvollisuus kertoa esim. vaikka homoille, että homous on syntiä ja että homouden syntiä tulisi pyytää anteeksi Jeesukselta. Tämä siksi että synnin palkka on kuolema. Ja aivan kuten laupias samarialainen esti lähimmäistään kuolemasta fyysisesti, meidän pitää auttaa homoja kuolemasta henkisesti.
Paljon muutakin minulla olisi kerrottavaa,mutta tässä oli hyvä alkupala. Maukasta ja riittoisaa on armon leipä.- VankastiMaallistunut
Mites sitten kut et sinäkään vaikuta järin tasapainoiselta? En minä halua tuollaiseen jengiin mukaan?
Ehkä sellaiselle voi olla yksikertaista, joka omii jonkun teologian sellaisenaan, eikä viitsi tai halua sitä sen enempää miettiä?
- Yksi.uskis
mummomuori kirjoitti:
Ehkä sellaiselle voi olla yksikertaista, joka omii jonkun teologian sellaisenaan, eikä viitsi tai halua sitä sen enempää miettiä?
Kaikella kunnioituksella mutta Jeesus ei kysellyt teologian opinnäytteitä parantaessaan ihmisiä, vaan kysyi vain: "Uskotko?" Eikä aina kysynyt edes sitäkään. Usein viittasi kuitenkin parannusta anovan uskoon. Mutta voi tietenkin olla että sinun uskosi on paljon monimutkaisempaa kuin minun. En sitä osaa sinun yhden kommenttisi perusteella arvioida eikä se minun asiani edes olekaan.
Yksi.uskis kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella mutta Jeesus ei kysellyt teologian opinnäytteitä parantaessaan ihmisiä, vaan kysyi vain: "Uskotko?" Eikä aina kysynyt edes sitäkään. Usein viittasi kuitenkin parannusta anovan uskoon. Mutta voi tietenkin olla että sinun uskosi on paljon monimutkaisempaa kuin minun. En sitä osaa sinun yhden kommenttisi perusteella arvioida eikä se minun asiani edes olekaan.
Ehkä ensin on hyvä määritellä se, mitä teologia on?
Yleinen määritelmä: ”Teologia (m.kreik. θεολογία) tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta…”
Alun alkaen se on antiikin ajalta, jolloin termi otettiin käyttöön. ”Teologia on oppia Jumalasta", ” Kun kolminaisuusopista tuli keskeisin Jumala-opin osa, tarkoitti teologia pitkään nimenomaan kolminaisuusoppia.”. Varhaiskristillisenä aikana teologia ymmärrettiin antiikin perintönä opiksi Jumalasta ja tämän ominaisuuksista.
Keskiajalla se alkoi tarkoittaa ”…uskonasioita koskevaa yliopistollista tieteenalaa, joka sisälsi muutakin kuin pelkästään oppia Jumalasta. Näin esimerkiksi sakramenttioppi, pelastusoppi ja kirkko-oppi laskettiin osaksi teologiaa.”.
Sitten kehitys jatkui ja nyt "Teologia on kristinuskoa koskevien käsitysten systemaattista tarkastelua, joka analysoi ja vertailee erilaisia käsityksiä".
Lähde Kärkkäinen, Pekka: ”Mitä teologia on?” - esimerkki teologisesta argumentaatiosta Yleinen teologia: systemaattinen teologia. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta.
Eli teologiaa on kahdenlaista. Toinen on tieteenala, joka ei ole uskonnon harjoittamista, vaan uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala. Toinen on uskonnollista teologiaa eli tutkii ”…jonkun tietyn uskonnon opillista järjestelmää tai ajattelua koskevaa, uskonnollisen yhteisön itsensä harjoittamaa tutkimusta.”
Usko mielestäni on aika yksikertaista. Mutta heti kun mennään keskusteluihin vaikka siitä, mitä Raamatussa on ja miten se pitää ymmärtää, olemme tekemisissä teologian kanssa. Eli kun kirjoitat ”Siinä on laki ja profeetat. Se tarkoittaa mm. sitä että ei kiellä apua ihmisiltä,jota sitä tarvitsevat välttääkseen varman kuoleman. Tästä kertoo esim. Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta.” ja ”….jokainen kristitty on velvollinen levittämään evankeliumia…” olet teologian kanssa tekemisissä.
- IlmanDogmejaKiitos
Olen luokkaa C) eli uskonnolliset, ateistiset ja tieteelliset dogmit hylkäävä. Ihoan dogmeja, olivat ne kenen tahansa suusta päästämiä. Suosittelen lämpimästi luopumaan dogmeista ja tarkastelemaan asiaa joskus avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja ringin ulkopuolelta.
- dogmattomalle
Dogmittomuuden dogmassakin on oma problematiikkansa.. keskeisimpänä ehkä se, että joudut jatkuvasti jokaisessa tilanteessa päättelemään mikä on oikein, sen sijaan että tietäisit mikä on oikein ja menisit eteenpäin. Läheisesi voivat pitää sinua tuuliviirinä, jos useasti muutat kantaasi -- ja jos useasti muutat kantaasi, olet tuuliviiri. Usko itsessään on niin vahva dogmi (kun sanoo että "Olemassa on vain Yksi Jumala") ettei siitä ainakaan kannata ruveta luistamaan.
- IhanVaanMunMielipide
dogmattomalle kirjoitti:
Dogmittomuuden dogmassakin on oma problematiikkansa.. keskeisimpänä ehkä se, että joudut jatkuvasti jokaisessa tilanteessa päättelemään mikä on oikein, sen sijaan että tietäisit mikä on oikein ja menisit eteenpäin. Läheisesi voivat pitää sinua tuuliviirinä, jos useasti muutat kantaasi -- ja jos useasti muutat kantaasi, olet tuuliviiri. Usko itsessään on niin vahva dogmi (kun sanoo että "Olemassa on vain Yksi Jumala") ettei siitä ainakaan kannata ruveta luistamaan.
Meinaaks et ihan itsepäättämällä on jotenki mahdottomuus pysyä siinä kerran päättämässään kannassa? Miks?
Ja mktä se kenellekään läheiselle kuuluu et mikä kunkin kanta on uskontoon? Eikös ne opit anna kohtalaisen hyvän pohjan siihen et mitä se on, mihin siinä mitään yhteisöä tarvitaan? Eikös just toi yhteisöllisyys ole se syy, et kaikenmaailman erilaisia kristinuskon lahjoja on jo pilvin pimein! Ja mun mielestäni ainakin usko on jokaisen ihmisen ihan henkilökohtanen asia, että miten sen näkee, ja kokee. Toki siitä voi, ja tuleekin, keskustella muittenkin kanssa, mut ei siitä nyt mitään huutoäänestyksiä kannata alkaa pitämään, et kuka saa uskoa mitenkin! " Suosittelen lämpimästi luopumaan dogmeista ja tarkastelemaan asiaa joskus avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja ringin ulkopuolelta. "
Eikö kannata ensin tutustua niihin dogmeihin ja sitten avoimin mielin ja ennakkoluuloja tarkastella niitä keskenään? Ei mikään estä tarkastelemasta niitä "ringin" ulkopuolelta siitä huolimatta.- KiitosEiDogmeja
mummomuori kirjoitti:
" Suosittelen lämpimästi luopumaan dogmeista ja tarkastelemaan asiaa joskus avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja ringin ulkopuolelta. "
Eikö kannata ensin tutustua niihin dogmeihin ja sitten avoimin mielin ja ennakkoluuloja tarkastella niitä keskenään? Ei mikään estä tarkastelemasta niitä "ringin" ulkopuolelta siitä huolimatta.No kenenkäs dogmien mukaan niitä asioita pitäisi katsoa, jos ne dogmit kerran on niin tärkeitä. Maailma on täynnänsä erilaisia dogmeja, niin kerrohan nyt sitten mikä niistä on sitten se oikea.
- TavallisiaKalastajiaYm
Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset, siis ne 12, olivat aivan tavallisia koulunkäymättömiä miehiä, ja kuitenkin Jeesus uskoi heille sanomansa eteenpäin viemisen. Eikä missään vaiheessa edes käskenyt heitä menemään teologiseen koulutukseenoppia saamaan vaan ihan niillä eväillä, joita näillä kahdellatoista oli, Jeesus kehotti heitä toimimaan. Mutta heillä oli usko Jeesukseen ja Herran ylösnousemuksen jälkeen saatu Pyhän Hengen kaste, eli voima ylhäältä, jotka molemmat puuttuu suurelta osalta tämän ajan teologeista ja sittenpä jälki onkin sen mukaista, pelkkää ihmisen mielipidettä ilman minkäänlaista yhtymäkohtaa Jumalan sanaan.
Silti Hän opetti teologiaa sekä etenkin sen jälkeen teologia on isossa osassa. Eihän koko kristinuskoa olisi ilman teologiaa.
- JeesuksenKoulukuntaa
Jeesusksen opetuslapset olivat sentään käyneet aikansa juutalaisen peruskoulun, opiskellut tooraa ja valmistunut 12-vuotiaana Bar-Mitsvaan. Sen jälkeen kukin oli jatkanut vanhempiensa ammattia kukin taholleen. Osasta tuli kalastaji, osasta maanviljelijöitä ja osa oli ryhtynyt publikaanriksi. Jeesus oli aika tarkka periaatteessa ketä kutsui opetuslapsikseen, nuo kaksitoista esimerkiksi olivat kalastajia, kylväjiä ja kerääjiä. Jeesusta seurasi kuitenkin isompi opetuslasten porukka johon kuului naisia. Tämän sekalaisen oppilas porukan teologisena opettajana Jeesus sittemmin itse toimi. Mutta eivät olleet sen enempää oppimattomia tai kieli- ja lukutaidottomia.
JeesuksenKoulukuntaa kirjoitti:
Jeesusksen opetuslapset olivat sentään käyneet aikansa juutalaisen peruskoulun, opiskellut tooraa ja valmistunut 12-vuotiaana Bar-Mitsvaan. Sen jälkeen kukin oli jatkanut vanhempiensa ammattia kukin taholleen. Osasta tuli kalastaji, osasta maanviljelijöitä ja osa oli ryhtynyt publikaanriksi. Jeesus oli aika tarkka periaatteessa ketä kutsui opetuslapsikseen, nuo kaksitoista esimerkiksi olivat kalastajia, kylväjiä ja kerääjiä. Jeesusta seurasi kuitenkin isompi opetuslasten porukka johon kuului naisia. Tämän sekalaisen oppilas porukan teologisena opettajana Jeesus sittemmin itse toimi. Mutta eivät olleet sen enempää oppimattomia tai kieli- ja lukutaidottomia.
Itseasiassa meillä on todella vähän tietoa siitä, millaiset kirjoitus ja lukutaidot kenelläkin oli. Todennäköisempää oli, ettei näitä taitoja juurikaan heillä ollut.
- EtköTunneRaamattua
mummomuori kirjoitti:
Itseasiassa meillä on todella vähän tietoa siitä, millaiset kirjoitus ja lukutaidot kenelläkin oli. Todennäköisempää oli, ettei näitä taitoja juurikaan heillä ollut.
Miksi et usko mitä on kirjoitettu, vaan sanot, että meillä ei ole tietoa vaikka Raamatussa tästäkin on nimenomaan kerrottu. Apt 4:13
"Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa." EtköTunneRaamattua kirjoitti:
Miksi et usko mitä on kirjoitettu, vaan sanot, että meillä ei ole tietoa vaikka Raamatussa tästäkin on nimenomaan kerrottu. Apt 4:13
"Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa."Eli olin aivan oikeilla jäljillä. Ihan historian tutkimus puoltaa juuri sitä, ettei noita taitoja juuri kenelläkään ollut.
Jeesuksen viimeiset sanat olivat: saarnatkaa evankeliumia kaikille kansoille. Markuksen evankeliumin loppu. Se on jokaisen kristityn velvollisuus.
- jeesusfani1
Silmäillessäni sanaa teologia, mitä kaikkea tuo sana sisällään pitää, olen samaa mieltä siitä, että sen maailma on todella merkillinen.
Kun tunnuskirjojakin on pilvin pimein, niin ei ole mikään ihme, että niiden sisällöstä, motiivina oikea kristillinen oppi, väännetään teologien keskuudessa kättä ikuisuuteen asti.
Totesit: ”On selvää, että kirkkokansa kysyy, miksi juuri sitä ja sitä tunnustusta noudatetaan, miksei jotakin toista.”
No voivathan jotkut tuotakin asiaa papeiltaan kysellä, vaan itse en ole kuullut moista kenenkään kyselevän.
Tuntemilleni Jeesuksen seuraajille riittää Jeesuksen oppi: ”..jokainen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.”
Ja: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.”
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.2433789Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha272284- 242111
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.902015Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?921685Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241391- 81301
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361287Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351227Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61218