Selkeä tilasto asuntojen hinnoista

Elliot Wave teoria:
https://www.investopedia.com/articles/technical/111401.asp

Asuntojen hintakehitys Suomessa:
http://findikaattori.fi/fi/92

Heti kun korkotaso alkaa nousta, kääntyy asuntojen hinnat laskuun.

Tosin, mikäli Ruotsin asuntomarkkinoilla rysähtää pahasti, alkaa hintojen lasku myös Suomessa vallitsevasta korkoympäristöstä huolimatta.

EKP_aloittaa2019 kirjoitti:

Heti kun korkotaso alkaa nousta, kääntyy asuntojen hinnat laskuun.

Tosin, mikäli Ruotsin asuntomarkkinoilla rysähtää pahasti, alkaa hintojen lasku myös Suomessa vallitsevasta korkoympäristöstä huolimatta.

Lue lisää

Kannattaa siis odotella vielä 5 vuotta. Tuona aikana hinnat ehtii nousta ehkä vain 15% ja sitten korkojen noustessa "rommaa" 10% :D

Kyllä se vaan odottelu kannattaa. Näin Sanoi tyhjätaskuinen tyffeli joka omansa ajoissa ostaneille pahaa toivoi.

Eiköhän tuo "rommaus" tule olemaan lähempänä -30 tai jopa -40% ja hintojen nousuun ennen korkojen nousua en enää jaksa oikein uskoa, koska Suomalaisten maksukyky on jo venytetty äärimmilleen. Valtiolla on lisäksi kovasti paineita korottaa entisestään erilaisia veroluonteisia maksuja sekä tuloverotusta lähivuosina järkyttävän velkaantumistahdin hillitsemiseksi.

Ihmiset alkavat hiljalleen tulla tietoisemmiksi siitä, että hinnoissa on nyt reilusti ilmaa eikä jatkuvaa arvonnousua voikaan pitää itsestäänselvyytenä, vaan pitääkin jopa varautua ottamaan takkiin asuntokaupoilla. Lisääntyvä median kirjoittelu EKP:n tulevista koronnostoista lähivuosina hillitsee osaltaan ostokiimaa.

Maailma on tällä hetkellä melkoinen ruutitynnyri ja maailmantalous hyvin epävakaassa ja haavoittuvassa tilassa etenkin länsimaissa. Esimerkiksi sodan syttyminen Yhdysvaltain ja P-Korean välille johtaisi välittömästi talouden taantumaan, joka tietenkin iskisi heikossa asemassa oleviin velkaantuneisiin ja viennistä erityisen riippuvaisiin maihin, kuten juuri Suomeen todella kovaa.

Tämä tyhjätaskuinen "tyffeli" muuten asuu omassa ja velattomassa talossaan, tosin en Suomessa.

RUHAHAHAHA kirjoitti:

Kannattaa siis odotella vielä 5 vuotta. Tuona aikana hinnat ehtii nousta ehkä vain 15% ja sitten korkojen noustessa "rommaa" 10% :D

Kyllä se vaan odottelu kannattaa. Näin Sanoi tyhjätaskuinen tyffeli joka omansa ajoissa ostaneille pahaa toivoi.

Lue lisää

Muita haukkumallahan sitä viestin uskottavuutta nostetaankin seuraavalle levelille.
Kun ei ole mitään tapoja, ei niille kirjoitteluillekaan paljon painoa viitsi antaa.

T. toinen "tyhjätaskuinen tyffeli" velattomasta asunnostaan.

keski_euroopasta kirjoitti:

Eiköhän tuo "rommaus" tule olemaan lähempänä -30 tai jopa -40% ja hintojen nousuun ennen korkojen nousua en enää jaksa oikein uskoa, koska Suomalaisten maksukyky on jo venytetty äärimmilleen. Valtiolla on lisäksi kovasti paineita korottaa entisestään erilaisia veroluonteisia maksuja sekä tuloverotusta lähivuosina järkyttävän velkaantumistahdin hillitsemiseksi.

Ihmiset alkavat hiljalleen tulla tietoisemmiksi siitä, että hinnoissa on nyt reilusti ilmaa eikä jatkuvaa arvonnousua voikaan pitää itsestäänselvyytenä, vaan pitääkin jopa varautua ottamaan takkiin asuntokaupoilla. Lisääntyvä median kirjoittelu EKP:n tulevista koronnostoista lähivuosina hillitsee osaltaan ostokiimaa.

Maailma on tällä hetkellä melkoinen ruutitynnyri ja maailmantalous hyvin epävakaassa ja haavoittuvassa tilassa etenkin länsimaissa. Esimerkiksi sodan syttyminen Yhdysvaltain ja P-Korean välille johtaisi välittömästi talouden taantumaan, joka tietenkin iskisi heikossa asemassa oleviin velkaantuneisiin ja viennistä erityisen riippuvaisiin maihin, kuten juuri Suomeen todella kovaa.

Tämä tyhjätaskuinen "tyffeli" muuten asuu omassa ja velattomassa talossaan, tosin en Suomessa.

Lue lisää

Totuus tyhjätasku tyffelistä on, että ei ole omaa asuntoa, eikä oikein mitään paljon muutakaan. Hädin tuskin omistaa päällään olevat vaatteet. Kovat puheet tyhjistä asioista. Rahat menee vuokriin ja kateus on aivan mittaamatonta.

Unohdit siis yhtiövastikkeen ja mahdollisen maksamattoman tontinvuokra osuuden muodostaman olemattoman vähennysoikeuden hehkilökohtalollisessa verotuksessa yhdessä pienen kotitalousvähennyksen kanssa asumis kuluna muitten mokana?
Kannattaskohan muuttaa veroparatiisiin mikä on veroton verotettaville?
Ai nii ei sinne keitä vaa varmaan huolita..täytyy olla oikeita aitoja pääomia ensin
ei pelkkiä oletus huuhaa arvosia asuntoja mitkä ei riitä ees rahan vakuudeksi siellä.

Tarkoitit varmaan, että kun saataisiin tilasto, jossa myyntihintaan olisi *lisätty* velkaosuus? Velaton hintahan se mielenkiintoinen on, ei missään nimessä hinta josta velka on vähennetty kahdesti...

TheRat kirjoitti:

Tarkoitit varmaan, että kun saataisiin tilasto, jossa myyntihintaan olisi *lisätty* velkaosuus? Velaton hintahan se mielenkiintoinen on, ei missään nimessä hinta josta velka on vähennetty kahdesti...

Lue lisää

Nimenomaan sitä taloyhtiön lainatonta tilastoa kaipaisin. Se kertoisi, miten tuonkin asunnon hinta on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kyllähän hintaa saa hinattua ylöspäin, kun taloyhtiöön tehdään remontteja, koska velaton hinta lasketaan myyntihinta remonttilainat. Nykyään myös varainsiirtovero maksetaan tuosta taloyhtiön remonttilainasta, vaikka sitä lainaa ei ole vielä edes maksettu pois. Jos kuukauden päästä seuraava ostaja myy asunnon eteenpäin, seuraava ostaja maksaa taas varainsiirtoveron taloyhtiölainasta.
Oikeastaan tämä on ihan turhaa vänkäämistä teidän vuokralaisten kanssa, kun ette tajua omistusasumisesta tuon taivaallista.

remonttimenot.nousee kirjoitti:

Nimenomaan sitä taloyhtiön lainatonta tilastoa kaipaisin. Se kertoisi, miten tuonkin asunnon hinta on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Kyllähän hintaa saa hinattua ylöspäin, kun taloyhtiöön tehdään remontteja, koska velaton hinta lasketaan myyntihinta remonttilainat. Nykyään myös varainsiirtovero maksetaan tuosta taloyhtiön remonttilainasta, vaikka sitä lainaa ei ole vielä edes maksettu pois. Jos kuukauden päästä seuraava ostaja myy asunnon eteenpäin, seuraava ostaja maksaa taas varainsiirtoveron taloyhtiölainasta.
Oikeastaan tämä on ihan turhaa vänkäämistä teidän vuokralaisten kanssa, kun ette tajua omistusasumisesta tuon taivaallista.

Lue lisää

Tuollaista tilastoa tuskin on. Toki tuo kertoisi todellisen hintakehityksen.

Mutta toisaalta, jos kerran omistusasumisesta ei tulekaan suurta taloudellista hyötyä, niin mitä hyötyä omistusasumisesta sitten on (status ei merkitse ainakaan minulle mitään)? Jos kerran pörssissä tienaa paremmin kuin asunnolla ja remontit maksavat paljon, ei asuntoon kannata laittaa liikaa rahaa.

Ja remonttilainat ovat jokaisen itsensä oma ongelma. Vuokralaisetkin hankkivat vuokra-asunnon hinnan ja sopivuuden mukaan, ei vuokranantajan veloilla ole mitään merkitystä vuokralaiselle. Jos naapurista löytyy halvempi vastaava asunto, se valitaan, oli vuokranantaja käyttänyt sitten vaikka satoja tonneja remontteihin.

Itse asun omistusasunnossa, mutta omistusasumisen kalleudesta ruikuttamista en ymmärrä. Jos asuminen kerran maksaa paljon, muuttakoon joko vuokralle tai halvempaan asuntoon. Asumisen hintaankin voi vaikuttaa paljon.

rthrhrthrh kirjoitti:

Tuollaista tilastoa tuskin on. Toki tuo kertoisi todellisen hintakehityksen.

Mutta toisaalta, jos kerran omistusasumisesta ei tulekaan suurta taloudellista hyötyä, niin mitä hyötyä omistusasumisesta sitten on (status ei merkitse ainakaan minulle mitään)? Jos kerran pörssissä tienaa paremmin kuin asunnolla ja remontit maksavat paljon, ei asuntoon kannata laittaa liikaa rahaa.

Ja remonttilainat ovat jokaisen itsensä oma ongelma. Vuokralaisetkin hankkivat vuokra-asunnon hinnan ja sopivuuden mukaan, ei vuokranantajan veloilla ole mitään merkitystä vuokralaiselle. Jos naapurista löytyy halvempi vastaava asunto, se valitaan, oli vuokranantaja käyttänyt sitten vaikka satoja tonneja remontteihin.

Itse asun omistusasunnossa, mutta omistusasumisen kalleudesta ruikuttamista en ymmärrä. Jos asuminen kerran maksaa paljon, muuttakoon joko vuokralle tai halvempaan asuntoon. Asumisen hintaankin voi vaikuttaa paljon.

Lue lisää

> Toki tuo kertoisi todellisen hintakehityksen

No nimen omaan ei kertoisi.

1. Ostan uuden asunnon hintaan 200 k€ 400 k€ yhtiölainaa.
2. Maksan pois yhtiölainan
3. Myyn kämpän hintaan 500 k€ (huom! rommi!)

Jos noin tilastoitaisiin, tuo näyttäisi 300 k€ hinnannousua.
Jos taas tilastoidaan oikein, niin asunnon hinta on laskenut 100 k€.

Velaton hinta on ainut, jolla on merkitystä tilastoissa.

rthrhrthrh kirjoitti:

Tuollaista tilastoa tuskin on. Toki tuo kertoisi todellisen hintakehityksen.

Mutta toisaalta, jos kerran omistusasumisesta ei tulekaan suurta taloudellista hyötyä, niin mitä hyötyä omistusasumisesta sitten on (status ei merkitse ainakaan minulle mitään)? Jos kerran pörssissä tienaa paremmin kuin asunnolla ja remontit maksavat paljon, ei asuntoon kannata laittaa liikaa rahaa.

Ja remonttilainat ovat jokaisen itsensä oma ongelma. Vuokralaisetkin hankkivat vuokra-asunnon hinnan ja sopivuuden mukaan, ei vuokranantajan veloilla ole mitään merkitystä vuokralaiselle. Jos naapurista löytyy halvempi vastaava asunto, se valitaan, oli vuokranantaja käyttänyt sitten vaikka satoja tonneja remontteihin.

Itse asun omistusasunnossa, mutta omistusasumisen kalleudesta ruikuttamista en ymmärrä. Jos asuminen kerran maksaa paljon, muuttakoon joko vuokralle tai halvempaan asuntoon. Asumisen hintaankin voi vaikuttaa paljon.

Lue lisää

Tunnen henkilöitä joilla on kohtuullisesti sijoitusomaisuutta ja ainakin pääosa inkkareista kanootissa, tai muumeja ihan mukavasti laaksossa jo ihan koulutustaustankin perusteella, mutta siitä huolimatta he ovat päätyneet vuokra-asuntoon oman ostamisen sijaan.
Itsehän en ole niin tehnyt, mutta ihan niinkuin "rthrhrthrh" kirjoitti, onko omaisuuden pääosan sijoittamisessa kiinni omistusasuntoon kuitenkaan välttämättä taloudellista mieltä?

Jos ja kun pitkällä aikavälillä osakkeiden tuotto on muihin omaisuuslajeihin verrattuna keskimäärin paras, kannattaisikohan sittenkin asuntovelalla pankin lihottamisen sijaan lihottaa omaa osakesalkkuaan, ja maksaa sen osinkotuotoilla ja salkun arvonnousulla vuokraa.

Kaikesta kiinteästä omaisuudestahan tulee kustannuksia ja huolia, yllätyksiäkin joiden kustannusvaikutuksia ei voi täysin ennustaa ikinä. Niin myös omasta asunnosta.

Osakesalkun tuottoakaan ei tietenkään voi ikinä ennustaa, esim. tällä hetkellähän odotellaan melko hermostuneissa tunnelmissa laukaiseeko kulman takana odottavan kurssilaskun jo tänään joku odottamaton tekijä mitä ei kukaan ole osannut ennustaa tulevaksi. Mutta pitkällä aikavälillähän osakkeet ovat tuottoa tehneet ihan hyvin.

Voisi olla ihan aiheellista pyöritellä vähän laskelmia aiheesta oman tilanteen mukaan.
Oma luukku myyntiin, rahat osakkeisiin ja sohva vuokraluukkuun - liian radikaalia?

pörssi osakkeen oston kulut ovat 10e kauppa 1%,joskus voi vielä joutua maksamaan säilytyksestä. pienellä summalla ei kannata pörssiin sijoittaa, 100e kuukausiostolla pitäisi tuoton netto olla 11%. 200e kuukausi ostolla kulut ovat 12e, netto tuoton pitäisi olla 6% ja tilanne olisi -0. omistusasumisen ja vuokran ero tulisi olla kuukaudessa iso, että sillä kannattaa pörssiin mennä. jos laitat 1200e/vuosi, 5% tuotolla 12 vuoden jälkeen tuotto on 660e vuosi.
omistus asunnossa saa joka kuukausi osingon (vuokra-lainan korko -asumiskulut=osinko), joka on tällä hetkellä vielä verovapaa.
asuntovelallisen, joka myy asunnon pitää maksaa ensin laina pois, ja sen jälkeen katsoa paljonko on rahaa pörssiin. 100 000e 5% tuotolla on5000e vuosi =416,67e/kk. kuinka ison vuokra-asunnon saa tällä tuotolla

TheRat kirjoitti:

> Toki tuo kertoisi todellisen hintakehityksen

No nimen omaan ei kertoisi.

1. Ostan uuden asunnon hintaan 200 k€ 400 k€ yhtiölainaa.
2. Maksan pois yhtiölainan
3. Myyn kämpän hintaan 500 k€ (huom! rommi!)

Jos noin tilastoitaisiin, tuo näyttäisi 300 k€ hinnannousua.
Jos taas tilastoidaan oikein, niin asunnon hinta on laskenut 100 k€.

Velaton hinta on ainut, jolla on merkitystä tilastoissa.

Lue lisää

Minä puhun nyt vanhoista asunnoista. Ostetaan kämppä vuonna 2017 hintaan 200 tonnia. Vuonna 2018 siihen pamautetaan taloyhtiön lainat niskaan, vaikka 100 tonnia. Osakas päättää myydä asunnon heti vaikka omakustannushintaan ja häipyä muualle, ja seuraava ostaja maksaa siitä saman 200 tonnia ja ottaa harteilleen 100 tonnia asuntoon kohdistuvaa velkaa maksettavakseen. Tilasto kertoo, että asunnon myyntihinta on 300 tonnia, eli komeat 50 prosenttia nousua edellisestä vuodesta. Näin tilastoidaan Suomessa asuntojen hintakehitys.

tilastokikkailua kirjoitti:

Minä puhun nyt vanhoista asunnoista. Ostetaan kämppä vuonna 2017 hintaan 200 tonnia. Vuonna 2018 siihen pamautetaan taloyhtiön lainat niskaan, vaikka 100 tonnia. Osakas päättää myydä asunnon heti vaikka omakustannushintaan ja häipyä muualle, ja seuraava ostaja maksaa siitä saman 200 tonnia ja ottaa harteilleen 100 tonnia asuntoon kohdistuvaa velkaa maksettavakseen. Tilasto kertoo, että asunnon myyntihinta on 300 tonnia, eli komeat 50 prosenttia nousua edellisestä vuodesta. Näin tilastoidaan Suomessa asuntojen hintakehitys.

Lue lisää

Ja juuri noin on käynyt. Asunnon arvoa on parannettu 100 kiloeuron rempalla ja asunnon arvo on noussut sata kiloeuroa. Oikein hyvä.

Toki tuo voitaisiin siivota pois tilastosta, mutta sitten pitäisi laskea pois myös asunnon rappeutumisesta ja tekemättömistä remonteista kertyvä negatiivinen velka. Lopputulos olisi aika lähellä nollaa. Keskimäärin.

omassaparempi kirjoitti:

pörssi osakkeen oston kulut ovat 10e kauppa 1%,joskus voi vielä joutua maksamaan säilytyksestä. pienellä summalla ei kannata pörssiin sijoittaa, 100e kuukausiostolla pitäisi tuoton netto olla 11%. 200e kuukausi ostolla kulut ovat 12e, netto tuoton pitäisi olla 6% ja tilanne olisi -0. omistusasumisen ja vuokran ero tulisi olla kuukaudessa iso, että sillä kannattaa pörssiin mennä. jos laitat 1200e/vuosi, 5% tuotolla 12 vuoden jälkeen tuotto on 660e vuosi.
omistus asunnossa saa joka kuukausi osingon (vuokra-lainan korko -asumiskulut=osinko), joka on tällä hetkellä vielä verovapaa.
asuntovelallisen, joka myy asunnon pitää maksaa ensin laina pois, ja sen jälkeen katsoa paljonko on rahaa pörssiin. 100 000e 5% tuotolla on5000e vuosi =416,67e/kk. kuinka ison vuokra-asunnon saa tällä tuotolla

Lue lisää

Siis idea oli asunnon hinta kerralla, esim. 300 k-euroa, samantien pörssiin.

Se millaisen asunnon tuolla summalla voisi ostaa vaihtelee tolkuttomasti sijainnista riippuen, vuokra sijainnista riippuen vaihtelee myös, mutta tuskin yhtä rajusti.

Osakkeiden arvonnousu ja osingot yhteensä kattavat varmasti pienen asunnon vuokran, mutta ei joka paikassa, ja isonkin asunnon vuokran - muttei toki Eirassa.

Henkilölle, jolla ei ole sitoumuksia tiettyyn sijaintiin tai asumismuotoon asia on pohtimisen arvoinen. Varsinkin jos voi laajentaa sijainnin myös Suomen rajojen ulkopuolelle...

Elämä on valintoja :)

TheRat kirjoitti:

Ja juuri noin on käynyt. Asunnon arvoa on parannettu 100 kiloeuron rempalla ja asunnon arvo on noussut sata kiloeuroa. Oikein hyvä.

Toki tuo voitaisiin siivota pois tilastosta, mutta sitten pitäisi laskea pois myös asunnon rappeutumisesta ja tekemättömistä remonteista kertyvä negatiivinen velka. Lopputulos olisi aika lähellä nollaa. Keskimäärin.

Lue lisää

Eli voittoa ei ole tullut senttiäkään vaikka tilastot näyttää 50 prosentin nousua. Hyvä. Juuri noin.

kiitti.röhönauruista kirjoitti:

Eli voittoa ei ole tullut senttiäkään vaikka tilastot näyttää 50 prosentin nousua. Hyvä. Juuri noin.

No jos asunnosta maksaa 300 000 euroa ja myy sen 300 000 eurolla, niin voittoa ei tule. En oikein ymmärrä, miten tämä voi olla jollekulle epäselvää.

Tilastoissa taas ei näy 50% nousua, koska tilastoa ei tehdä, ellei otanta ole riittävän laaja. Jos alueella on 1 000 asuntoa ja yhden niistä arvo nousee 50% ja muiden 0%, koko kannan arvo nousee about 0,05 prossaa (vähemmän, jos tuo yksi kohde oli alle keskihinnan). Jos taas alueen muut asunnot tuossa ajassa rapistuvat sen verran, että niiden arvo laskisi about 0,05 prossaa, näyttää tilasto pyöreää 0% nousua. Tämä siis siitä huolimatta, että yksi asunto on paljon arvokkaampi kuin ennen.

Kuuluuko tuhnuuteen jotenkin se, ettei ymmärrä tilastoista mitään?

Voitto.Lopullinen kirjoitti:

Siis idea oli asunnon hinta kerralla, esim. 300 k-euroa, samantien pörssiin.

Se millaisen asunnon tuolla summalla voisi ostaa vaihtelee tolkuttomasti sijainnista riippuen, vuokra sijainnista riippuen vaihtelee myös, mutta tuskin yhtä rajusti.

Osakkeiden arvonnousu ja osingot yhteensä kattavat varmasti pienen asunnon vuokran, mutta ei joka paikassa, ja isonkin asunnon vuokran - muttei toki Eirassa.

Henkilölle, jolla ei ole sitoumuksia tiettyyn sijaintiin tai asumismuotoon asia on pohtimisen arvoinen. Varsinkin jos voi laajentaa sijainnin myös Suomen rajojen ulkopuolelle...

Elämä on valintoja :)

Lue lisää

kuinka monella 20 kymppisellä on 300 000 käteistä. kysyppä paljoko pankki ottaa korkoa asuntolainaan tai pörssiosakkeisiin, entä vakuudet. miten osakkeen arvonnousulla voi maksaa vuokraa? jos osingot eivät kata vuokraa, sinun pitää myydä osakkeita. myynnistä tulee taas kuluja ja muutaman osakkeen arvonnousu menee siihen. vähemmän osakkeita, vähemmän osinkoa eli ensikerralla joutuu myymään enemmän osakkeita. kierre on valmis.
10 osakesarjaa a 29690e , 2 sarjaa tuottaa tappiota ja kaksi sarjaa menee sen korjaamiseksi, joten 6 sarjaa tuottaa voittoa.
jos osakkeet olisi varma tulonlähde, kukaan ei olisi töissä, kaikki vain nauttisivat osingoista

omassaparempi kirjoitti:

kuinka monella 20 kymppisellä on 300 000 käteistä. kysyppä paljoko pankki ottaa korkoa asuntolainaan tai pörssiosakkeisiin, entä vakuudet. miten osakkeen arvonnousulla voi maksaa vuokraa? jos osingot eivät kata vuokraa, sinun pitää myydä osakkeita. myynnistä tulee taas kuluja ja muutaman osakkeen arvonnousu menee siihen. vähemmän osakkeita, vähemmän osinkoa eli ensikerralla joutuu myymään enemmän osakkeita. kierre on valmis.
10 osakesarjaa a 29690e , 2 sarjaa tuottaa tappiota ja kaksi sarjaa menee sen korjaamiseksi, joten 6 sarjaa tuottaa voittoa.
jos osakkeet olisi varma tulonlähde, kukaan ei olisi töissä, kaikki vain nauttisivat osingoista

Lue lisää

Esim. palkkatuloista erotus silloin jos osingot eivät riittäisi koko vuokraan, ihan niinkuin palkkatuloista maksellaan ne asuntolainalyhennyksetkin. Osakkeita eli pääomaahan ei tulisi myydä kulutusta varten, vaan päinvastoin lisätä jatkuvasti minkä voi.

Velkavipuhan toimisi osakkeiden kanssa paremminkin kuin asuntoa luototettaessa, koska tulonhankkimiskuluina korot ovat vähennettävissä (kai?) kokonaisuudessaan, toisin kuin asuntovelan korot. Osakkeiden vakuusarvosta en osaa sanoa koska en ole velkavivuttanut pariinkymmeneen vuoteen mitään.

Tuosta laskelmastasi en ymmärrä enempää kuin sika satelliitista, enkä muita 20-kymppisiä tiedä kuin Joulupukin ja Mustanaamion, mutta 2-kymppisillä ei lähtökohtaisesti ole sen enempää varaa 300 k-euron asuntoon kuin osakesalkkuunkaan. Tosin huolettomina heppuleinahan ne pankkitirehtöörit kuitenkin melkein jokaisen unelmaluukun hankinnan ilmeisesti rahoittavat. Onpa sillä muutama pankki katukuvasta joskus poistunutkin, mutta tuskinpa sellaista enää ikinä pääsee käymään.

ensin on kaikilla 300 000 takataskussa, sitten ei olekkaan. ensin pystyy osingoilla maksamaan vuokran, sitten ei pystykkään.
ostat 10 eri osaketta 30 000e. kulut otetaa pois, niin jää n.29690e .
jos otat 300 000 kulutusluoton osakkeiden ostoon, veikkaan että korko on 5-10% (pankkihan ottaa vielä kaikenmaailman provisioita, jääkö käteen280000-290 000)
miten selvitä 1. vuodesta, vuokra korko luoton lyhennys. 1. osinko tulee n. vuoden päästä. osinkotulot eivät kata korkokuluja.
jonkun täytyy tehdä tämä, niin näemme toden.

TheRat kirjoitti:

No jos asunnosta maksaa 300 000 euroa ja myy sen 300 000 eurolla, niin voittoa ei tule. En oikein ymmärrä, miten tämä voi olla jollekulle epäselvää.

Tilastoissa taas ei näy 50% nousua, koska tilastoa ei tehdä, ellei otanta ole riittävän laaja. Jos alueella on 1 000 asuntoa ja yhden niistä arvo nousee 50% ja muiden 0%, koko kannan arvo nousee about 0,05 prossaa (vähemmän, jos tuo yksi kohde oli alle keskihinnan). Jos taas alueen muut asunnot tuossa ajassa rapistuvat sen verran, että niiden arvo laskisi about 0,05 prossaa, näyttää tilasto pyöreää 0% nousua. Tämä siis siitä huolimatta, että yksi asunto on paljon arvokkaampi kuin ennen.

Kuuluuko tuhnuuteen jotenkin se, ettei ymmärrä tilastoista mitään?

Lue lisää

Kukahan tässä on se, joka ei tilastoista ymmärrä mitään...?

nyt.räjähdin.NAURUUN kirjoitti:

Kukahan tässä on se, joka ei tilastoista ymmärrä mitään...?

Rommarit, noin yleisesti.

Voitto.Lopullinen kirjoitti:

Esim. palkkatuloista erotus silloin jos osingot eivät riittäisi koko vuokraan, ihan niinkuin palkkatuloista maksellaan ne asuntolainalyhennyksetkin. Osakkeita eli pääomaahan ei tulisi myydä kulutusta varten, vaan päinvastoin lisätä jatkuvasti minkä voi.

Velkavipuhan toimisi osakkeiden kanssa paremminkin kuin asuntoa luototettaessa, koska tulonhankkimiskuluina korot ovat vähennettävissä (kai?) kokonaisuudessaan, toisin kuin asuntovelan korot. Osakkeiden vakuusarvosta en osaa sanoa koska en ole velkavivuttanut pariinkymmeneen vuoteen mitään.

Tuosta laskelmastasi en ymmärrä enempää kuin sika satelliitista, enkä muita 20-kymppisiä tiedä kuin Joulupukin ja Mustanaamion, mutta 2-kymppisillä ei lähtökohtaisesti ole sen enempää varaa 300 k-euron asuntoon kuin osakesalkkuunkaan. Tosin huolettomina heppuleinahan ne pankkitirehtöörit kuitenkin melkein jokaisen unelmaluukun hankinnan ilmeisesti rahoittavat. Onpa sillä muutama pankki katukuvasta joskus poistunutkin, mutta tuskinpa sellaista enää ikinä pääsee käymään.

Lue lisää

Lisäksi osakkeiden myyntitappiot saa vähentää 5-vuoden aikana verotuksessa, toisin kuin asunnon myyntitappion.

omassaparempi kirjoitti:

ensin on kaikilla 300 000 takataskussa, sitten ei olekkaan. ensin pystyy osingoilla maksamaan vuokran, sitten ei pystykkään.
ostat 10 eri osaketta 30 000e. kulut otetaa pois, niin jää n.29690e .
jos otat 300 000 kulutusluoton osakkeiden ostoon, veikkaan että korko on 5-10% (pankkihan ottaa vielä kaikenmaailman provisioita, jääkö käteen280000-290 000)
miten selvitä 1. vuodesta, vuokra korko luoton lyhennys. 1. osinko tulee n. vuoden päästä. osinkotulot eivät kata korkokuluja.
jonkun täytyy tehdä tämä, niin näemme toden.

Lue lisää

Siis maksettu omistusasunto lihoiksi, hillot pörssiin ja sitten vuokralle - onko järkeä taloudellisesti on matematiikkaa ja aika paljon ennustamista. Riskejä toki on, mutta jos possusta löytyy muutama roponen säästöjä, niin hmm...

Muiden asiaan liittyvien arvojen suhteen matematiikasta ei liene apua, mutta ainakaan remontti- yms. yllätyksistä ei ole enää juuri mitään väliä. Vuokraloordi makselee, niinkuin pamahtaneen tiskarin ja hellankin. Muuttaakin voi halutessaan helpommin ja ilman asunnonmyyntiin liittyviä kuluja.

Melko leppoisalta kuulostaisi. Valitettavasti asian todentaminen vaatisi nimenomaan sen kokeilemista. Toisaalta voihan sitä sitten taas ostaa uuden kämpän, jos hanke reisiytyy.

> Laskepa huviksesi, kuinka pitkään sinun lainanmaksukyvylläsi
> tuon kuplaan puhalletun
> 59 250 euron lyhentäminen sinulta tulisi viemään vaikkapa 4-6%
> lainakorolla.

Reilun vuoden, jos haluaisin oikeasti lyhentää... Mutta miksi? Jos korko on noin matala, eivät lyhennykset oikein vielä kannata.

Ja mihin ihmeen kuplaan? Ei Suomessa ole kuplaa. Se, että jotkut alueet ovat arvokkaampia kuin toisen ei kerro mitään kuplasta.

Aika erikoista olisi jos jokaisella paikkakunnalla asunnot maksaisivat saman verran.
Niin ei ole ikinä ollut eikä ikinä tule olemaankaan.

Jotkut asunnot ovat tietenkin tällä hintatasolla "ylihintaisia" sillä siunaamalla kun korkotaso nousee, mutta niin kauan kuin korot ovat alhaalla eli rahoitusta saa reilusti, ostovoimaa tai ainakin -haluja riittää pitämään hintatasoa yllä.
Koska Eirassa, Ullanlinnassa tai Tampereen ytimessä asumaan halukkaita riittää ja tonttimaa on tiukassa, asuntohinnoilla on taipumusta nousta. Tietenkin sielläkin hinnat niiavat satavarmasti kun tarpeeksi iso kyykkäys iskee talouteen, mutta tilanne korjautuu melko pian koska aina on myös heitä, joiden lompakkoa eivät maailman myrskyt heiluttele - päinvastoin, hintadipistä on hyvä ostaa.

Velkavompattien kannattaa toki arvioida oma maksukykynsä erilaisilla skenaarioilla yt-loton, parisuhteen, työterveyden, korkopompun yms suhteen ja harkita ainakin jotain turvaa jättivelkansa kyytipojaksi. Jos oman kämpän hintakyykky sattuisi samaan saumaan kun realisointitarve painaa päälle, on viisasta olla varautunut. Takkiin ottavat yleensäkin aina vain ne huolettomat, joille sattuu ns. pas*a mäihä.

No se, että sinä kykenet lyhentämään 60teur lainan reilussa vuodessa tuossa 4-6% korkoympäristössä, ei mitenkään korreloi keskiverto asuntolainaajan tilanteen kanssa.

Turha tähän on nyt vetää noita muutamaa vanhaa kivitalojen muodostamaa arvo aluetta Helsingistä tai paria merenranta aluetta Espoosta jne, totta kai niiden asukkailla pääosin varat riittävät heikommassakin taloudellisessa tilanteessa eikä kriisit heitä juuri kosketakaan.
Kyseessä on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen hyvin marginaalinen, muutaman kymmenen tuhannen tuhannen asukkaan joukko, joista valtaosalla tuskin edes on merkittävästi asuntolainaa. Helsingin arvoalueilla asuu myös melko paljon vuokralla olevia.

Aivan eri asia onkin sitten koko muu helsinki, eli ne loput 600 000 helsinkiläistä valtaosa espoolaisista ja vantaalaisista sekä osittain myös muiden isoimpien kaupunkikeskittymien asukkaat.
He maksavat nyt valtavaa ylihintaa uusista, pienen pienistä halvalla ja pikavauhtia vieri viereen ison autotien varteen kyhätyistä pääosin saunattomista kerrostalokyhäelmistä.
Savipelloille ja kauaksi palveluista vieri viereen kasatuista pienistä lauta/ gyproc rakenteisista rivari unelmista. Vanhoista (pääosin vielä) remontoimattomista 1960-1980-lukujen betonielementti kerrostaloista lähiöissä, joiden teknisen käyttöiän pitäisi kai jo olla päättymässä.

TässäTotuus kirjoitti:

No se, että sinä kykenet lyhentämään 60teur lainan reilussa vuodessa tuossa 4-6% korkoympäristössä, ei mitenkään korreloi keskiverto asuntolainaajan tilanteen kanssa.

Turha tähän on nyt vetää noita muutamaa vanhaa kivitalojen muodostamaa arvo aluetta Helsingistä tai paria merenranta aluetta Espoosta jne, totta kai niiden asukkailla pääosin varat riittävät heikommassakin taloudellisessa tilanteessa eikä kriisit heitä juuri kosketakaan.
Kyseessä on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen hyvin marginaalinen, muutaman kymmenen tuhannen tuhannen asukkaan joukko, joista valtaosalla tuskin edes on merkittävästi asuntolainaa. Helsingin arvoalueilla asuu myös melko paljon vuokralla olevia.

Aivan eri asia onkin sitten koko muu helsinki, eli ne loput 600 000 helsinkiläistä valtaosa espoolaisista ja vantaalaisista sekä osittain myös muiden isoimpien kaupunkikeskittymien asukkaat.
He maksavat nyt valtavaa ylihintaa uusista, pienen pienistä halvalla ja pikavauhtia vieri viereen ison autotien varteen kyhätyistä pääosin saunattomista kerrostalokyhäelmistä.
Savipelloille ja kauaksi palveluista vieri viereen kasatuista pienistä lauta/ gyproc rakenteisista rivari unelmista. Vanhoista (pääosin vielä) remontoimattomista 1960-1980-lukujen betonielementti kerrostaloista lähiöissä, joiden teknisen käyttöiän pitäisi kai jo olla päättymässä.

Lue lisää

> No se, että sinä kykenet lyhentämään 60teur lainan reilussa vuodessa tuossa 4-6%
> korkoympäristössä, ei mitenkään korreloi keskiverto asuntolainaajan tilanteen kanssa.

Keskivertoasuntolainaaja lienee työssäkäyvä pariskunta, jossa kumpikin puoliskoista tienaa noin 4000 €/kk. Nettona yhteensä about 5 k€. Jos pistää lainan hoitoon 4 k€, jää vielä tonni ruokaan, lämpöön, vaatteisiin, työmatkoihin ja muuhun vastaavaan. Kyllä keskivertoasuntolainaaja lyhentää 60 tonttua vuodessa, jos haluaa. En kyllä ymmärrä miksi haluaisi, jos ei ole pakko.

Jos pointtisi oli sanoa, että ihmisillä riittää keskimäärin rahaa maksaa sellaisesta asunnosta, jonka ovat hankkineet, niin sehän pitää paikkansa. Kyllä lainat on mitoitettu jo otettaessa 6% korolle ja siitähän tilanne keskimäärin vain paranee palkankorotusten myötä. Pitää muistaa, että palkat nousevat keskimäärin 5-8% vuodessa.

Asuntojen hinnat ovat edelleen maltillisella tasolla. Mitään kuplan merkkejä ei näy. Arvo voi laskea, jos korot lähtevät nousuun, mutta hinta tuskin tulee alas. Erittäin harvinaista ja vaatisi käytännössä sen kuplan. Vähän kuin 80-luvun lopulla.

TheRat kirjoitti:

> No se, että sinä kykenet lyhentämään 60teur lainan reilussa vuodessa tuossa 4-6%
> korkoympäristössä, ei mitenkään korreloi keskiverto asuntolainaajan tilanteen kanssa.

Keskivertoasuntolainaaja lienee työssäkäyvä pariskunta, jossa kumpikin puoliskoista tienaa noin 4000 €/kk. Nettona yhteensä about 5 k€. Jos pistää lainan hoitoon 4 k€, jää vielä tonni ruokaan, lämpöön, vaatteisiin, työmatkoihin ja muuhun vastaavaan. Kyllä keskivertoasuntolainaaja lyhentää 60 tonttua vuodessa, jos haluaa. En kyllä ymmärrä miksi haluaisi, jos ei ole pakko.

Jos pointtisi oli sanoa, että ihmisillä riittää keskimäärin rahaa maksaa sellaisesta asunnosta, jonka ovat hankkineet, niin sehän pitää paikkansa. Kyllä lainat on mitoitettu jo otettaessa 6% korolle ja siitähän tilanne keskimäärin vain paranee palkankorotusten myötä. Pitää muistaa, että palkat nousevat keskimäärin 5-8% vuodessa.

Asuntojen hinnat ovat edelleen maltillisella tasolla. Mitään kuplan merkkejä ei näy. Arvo voi laskea, jos korot lähtevät nousuun, mutta hinta tuskin tulee alas. Erittäin harvinaista ja vaatisi käytännössä sen kuplan. Vähän kuin 80-luvun lopulla.

Lue lisää

Oliko pikkujoulut eilen, vai mistä moinen surrealistisuuden puuska?

Palkat eivät nouse 5-8 prosenttia vuodessa, keskimääräinen nousuhan on nyt ollut alle prosentin. Liittokohtaisissa neuvotteluissa yritetään parhaillaan (lystissä kiky-hengessä) puristaa enemmän, mutta edes viittä prosenttia lähellekään ei päästä, eikä kahdeksasta prossasta voi edes unelmoida.

Ja keskimäärin ansiotasohan Suomessa on n. 3500 euroa / kk.

Keskivertoasuntolainaaja ei siis voi lyhentää lainaa 60 k-euroa vuodessa jos on tottunut syömäänkin päivittäin. Joku tietenkin voi, mutta haluaako kumpikaan heistä sitä tässä korkoympäristössä vielä tehdä - mene ja tiedä.

Maanlaajuista kuplintaa asuntomarkkinassa ei ole eikä taida enää tullakaan, koska markkina jakautui muuttovoittajiin ja -häviäjiin.
Mutta ainakin muuttovoittokaupunkien yksiöissä kuplaa kyllä on, sen verran ostokiimaista sijoittajakysyntä on. Purkautumisaika ja -tapa jää nähtäväksi.

Voitto.Lopullinen kirjoitti:

Oliko pikkujoulut eilen, vai mistä moinen surrealistisuuden puuska?

Palkat eivät nouse 5-8 prosenttia vuodessa, keskimääräinen nousuhan on nyt ollut alle prosentin. Liittokohtaisissa neuvotteluissa yritetään parhaillaan (lystissä kiky-hengessä) puristaa enemmän, mutta edes viittä prosenttia lähellekään ei päästä, eikä kahdeksasta prossasta voi edes unelmoida.

Ja keskimäärin ansiotasohan Suomessa on n. 3500 euroa / kk.

Keskivertoasuntolainaaja ei siis voi lyhentää lainaa 60 k-euroa vuodessa jos on tottunut syömäänkin päivittäin. Joku tietenkin voi, mutta haluaako kumpikaan heistä sitä tässä korkoympäristössä vielä tehdä - mene ja tiedä.

Maanlaajuista kuplintaa asuntomarkkinassa ei ole eikä taida enää tullakaan, koska markkina jakautui muuttovoittajiin ja -häviäjiin.
Mutta ainakin muuttovoittokaupunkien yksiöissä kuplaa kyllä on, sen verran ostokiimaista sijoittajakysyntä on. Purkautumisaika ja -tapa jää nähtäväksi.

Lue lisää

> Palkat eivät nouse 5-8 prosenttia vuodessa, keskimääräinen nousuhan on
> nyt ollut alle prosentin

Sekoitat palkkojen nousun ja palkkasumman nousun. Toki, jos jaat palkkasumman palkansaajien määrällä, niin nousu näyttää pieneltä. Tämä taas johtuu siitä, että eläköityvillä tuppaa olemaan parempi palkka kuin harjoittelijoilla. Keskimäärin palkat nousevat 5-8 prossaa vuodessa.

Liittokierroksilla vedetään jotain 1,5 prossan luokkaa per vuosi. Ihan ok, mutta tuohan ei käytännössä kuin pidä pään pinnalla. Todelliset palkankorotukset haetaan lisävastuun, ylennysten ja uusien hommien kautta.

> Ja keskimäärin ansiotasohan Suomessa on n. 3500 euroa / kk.

Tuo on palkansaajien keskimääräinen ansiotaso. Asuntoa ostavat eivät pääsääntöisesti ole niitä pienipalkkaisimpia harjoittelijoita, mikä nostaa keskimääräistä ansiotasoa. Lisäksi mediaani tai moodi olisi parempi mittari.

> Joku tietenkin voi, mutta haluaako kumpikaan heistä sitä tässä
> korkoympäristössä vielä tehdä - mene ja tiedä.

Keskivertoasuntovelallinen voi. Kyse todellakin on siitä, haluaako. Minä en ainakaan haluaisi.

> Mutta ainakin muuttovoittokaupunkien yksiöissä kuplaa kyllä on,
> sen verran ostokiimaista sijoittajakysyntä on.

Mutta ei näy tilastoissa. Näkyykö Q5 -julkaisussa, jää nähtäväksi.

TheRat kirjoitti:

> Palkat eivät nouse 5-8 prosenttia vuodessa, keskimääräinen nousuhan on
> nyt ollut alle prosentin

Sekoitat palkkojen nousun ja palkkasumman nousun. Toki, jos jaat palkkasumman palkansaajien määrällä, niin nousu näyttää pieneltä. Tämä taas johtuu siitä, että eläköityvillä tuppaa olemaan parempi palkka kuin harjoittelijoilla. Keskimäärin palkat nousevat 5-8 prossaa vuodessa.

Liittokierroksilla vedetään jotain 1,5 prossan luokkaa per vuosi. Ihan ok, mutta tuohan ei käytännössä kuin pidä pään pinnalla. Todelliset palkankorotukset haetaan lisävastuun, ylennysten ja uusien hommien kautta.

> Ja keskimäärin ansiotasohan Suomessa on n. 3500 euroa / kk.

Tuo on palkansaajien keskimääräinen ansiotaso. Asuntoa ostavat eivät pääsääntöisesti ole niitä pienipalkkaisimpia harjoittelijoita, mikä nostaa keskimääräistä ansiotasoa. Lisäksi mediaani tai moodi olisi parempi mittari.

> Joku tietenkin voi, mutta haluaako kumpikaan heistä sitä tässä
> korkoympäristössä vielä tehdä - mene ja tiedä.

Keskivertoasuntovelallinen voi. Kyse todellakin on siitä, haluaako. Minä en ainakaan haluaisi.

> Mutta ainakin muuttovoittokaupunkien yksiöissä kuplaa kyllä on,
> sen verran ostokiimaista sijoittajakysyntä on.

Mutta ei näy tilastoissa. Näkyykö Q5 -julkaisussa, jää nähtäväksi.

Lue lisää

Palkkasummakaan ei kasva 5-8 prosenttia. Se kasvoi esimerkiksi 1,5 prosenttia vuonna 2016. Uusimmat tiedot on tällaisia: koko talouden palkkasumma oli heinä-syyskuussa 1,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Pelkästään syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä-syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,5 prosenttia.

elisesiitä kirjoitti:

Palkkasummakaan ei kasva 5-8 prosenttia. Se kasvoi esimerkiksi 1,5 prosenttia vuonna 2016. Uusimmat tiedot on tällaisia: koko talouden palkkasumma oli heinä-syyskuussa 1,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Pelkästään syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten heinä-syyskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,5 prosenttia.

Lue lisää

Taas sekoitat palkkojen nousun ja palkkasummien nousun. Yritä jo ymmärtää, ettet voi laskea yksilön palkkakehitystä palkkasumman kehityksestä, kun altaaseen tulee koko ajan uusia uimareita matalaan päähän ja toisaalta niitä nousee pois syvästä päästä.

Palkat kasvavat keskimäärin paljon nopeammin kuin keskipalkka. Itse olen valitettavasti tippunut tavoitetasostani (10% vuodessa), mutta ehkä se on taas saavutettavissa, jos ottaa pari rohkeaa askelta lähivuosina...

TheRat kirjoitti:

Taas sekoitat palkkojen nousun ja palkkasummien nousun. Yritä jo ymmärtää, ettet voi laskea yksilön palkkakehitystä palkkasumman kehityksestä, kun altaaseen tulee koko ajan uusia uimareita matalaan päähän ja toisaalta niitä nousee pois syvästä päästä.

Palkat kasvavat keskimäärin paljon nopeammin kuin keskipalkka. Itse olen valitettavasti tippunut tavoitetasostani (10% vuodessa), mutta ehkä se on taas saavutettavissa, jos ottaa pari rohkeaa askelta lähivuosina...

Lue lisää

En ole aikaisempi kirjoittaja. Olen samaa mieltä siitä, että asunnon ostajat ovat yleensä niitä parempituloisia. En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että palkat edes yhtään isommalla ryhmällä nousisivat 7 pinnaa vuodessa. Työehtosopimukset kattaa valtaosan porukasta ja kaikki tietää, kuinka pientä työehtosopimuksen mukaiset nousut on. Provikkapalkka voi nousta paljonkin, mutta se voi myös laskea ja ryhmässä yleensä toisella laskee ja toisella nousee. Tuo väitteesi palkkojen noususta on kuitenkin yleisellä tasolla satua.

elisesiitä kirjoitti:

En ole aikaisempi kirjoittaja. Olen samaa mieltä siitä, että asunnon ostajat ovat yleensä niitä parempituloisia. En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että palkat edes yhtään isommalla ryhmällä nousisivat 7 pinnaa vuodessa. Työehtosopimukset kattaa valtaosan porukasta ja kaikki tietää, kuinka pientä työehtosopimuksen mukaiset nousut on. Provikkapalkka voi nousta paljonkin, mutta se voi myös laskea ja ryhmässä yleensä toisella laskee ja toisella nousee. Tuo väitteesi palkkojen noususta on kuitenkin yleisellä tasolla satua.

Lue lisää

> En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että palkat edes yhtään
> isommalla ryhmällä nousisivat 7 pinnaa vuodessa.

En ole nähnyt viime vuosien tuloksia. Olikohan viimeksi 2015 kun näin ja silloin muistaakseni kunnalla nousi juuri 8% ja yksityisellä sektorilla 5%. Toki valtaosan kattaa työehtosopimukset, mutta suurin osa korotuksista tulee silti henkilökohtaisina korotuksina, ikälisinä ja ylennyksinä. Tietysti ihan kaikki eivät näiden piiriin pääse, mutta muut pääsevät vastaavasti sitäkin enemmän.

Eihän oikein muuten ole selitettävissä sekään, että aika monessa puljussa viisikymppinen tienaa 5 k€ samasta hommasta kuin mistä se juuri valmistunut saa 2 k€...

Tällä hetkellä aika hyvä pääsääntö (toimistotöissä stadissa) on se, että palkan pitäisi alkaa samalla numerolla kuin iän.

TheRat kirjoitti:

Taas sekoitat palkkojen nousun ja palkkasummien nousun. Yritä jo ymmärtää, ettet voi laskea yksilön palkkakehitystä palkkasumman kehityksestä, kun altaaseen tulee koko ajan uusia uimareita matalaan päähän ja toisaalta niitä nousee pois syvästä päästä.

Palkat kasvavat keskimäärin paljon nopeammin kuin keskipalkka. Itse olen valitettavasti tippunut tavoitetasostani (10% vuodessa), mutta ehkä se on taas saavutettavissa, jos ottaa pari rohkeaa askelta lähivuosina...

Lue lisää

Neuvokaa opiskelijaa kertomalla koko palkkasumma, jos tiedätte

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15082615/suomen-kansantalouden-palkka-potti--loytyyko-

Helsingistähän tuossa puhuttiin. Kyllä täällä asunnon omistavalle perheelle tuo 60 k€ on ihan normaali käteen jäävä tulo vuodessa. Tai siis alakanttiin, mutta pitäähän sitä elämiseenkin jättää.

Ja tilastoa väitteesi tueksi kiitos, muuten tuo on ihan turhaa puskista huutelua hyvä Rotta.

Iso_Kissa kirjoitti:

Ja tilastoa väitteesi tueksi kiitos, muuten tuo on ihan turhaa puskista huutelua hyvä Rotta.

Mitä ihmeen tilastoa? Eiköhän se ole ihan yleisesti tiedossa, että palkat Helsingissä ovat korkeammat kuin muualla ja jos koko suomen mediaanikin on tuon 60 k€ vuodessa netto, niin mitä tilastoa sinä oikein haluat?

Okei, nimimerkki TässäFaktaa puhui jostain "teuroista" yksiköinä. Sellaisia en tunne, joten jos siitä yritit kritisoida, niin ole ensi kerralla tarkempi.

Jos et osaa etsiä tilastoja väitteidesi tueksi tai sellaisia ei ole olemassakaan, voit ihan yhtä hyvin jättää kommentoinnin kokonaan hyvä Rotta. Nykyinen kommentointisi on vain ja ainoastaan joutavaa huutelua vailla todellisuus pohjaa.

Meidän kotitalouden nettotulot on vajaat n. 85 tonnia vuodessa. Ihan normitulot täällä Espoossa.

TheRat kirjoitti:

Mitä ihmeen tilastoa? Eiköhän se ole ihan yleisesti tiedossa, että palkat Helsingissä ovat korkeammat kuin muualla ja jos koko suomen mediaanikin on tuon 60 k€ vuodessa netto, niin mitä tilastoa sinä oikein haluat?

Okei, nimimerkki TässäFaktaa puhui jostain "teuroista" yksiköinä. Sellaisia en tunne, joten jos siitä yritit kritisoida, niin ole ensi kerralla tarkempi.

Lue lisää

Tästä näkee kuinka kovia tuloja Pk-seudulla on. Nämä on yksinäisen henkilön nettotuloja. Perheessä on kaksi aikuista, joten tässä sitä todistetta.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nama-ovat-suomen-rikkaimmat-ja-koyhimmat-alueet/5108346#gs.CKhu3=0

> Lukumäärältään isoin tulonsaajien ryhmä oli muuten
> 10 000 - 14 999 eur/vuosi bruttona tienaavat.

Ja kuinkakohan moni heistä on asuntovelallinen? Opetelkaa rommarit tilastotieteen alkeet edes.

Voi poloista Rottaa, kun ottaa tilastojen tukemat tosiasiat noin koville:)

Ja todellisuudessa aika tasainenhan tuo tulojakauma on aina 50 teur brutto/vuosi saakka, tuohon viiteryhmäänhän kuului muuten 87% tulonsaajista, eiköhän siihen "muutama" asuntovelallinenkin mahdu:)

Rotta on tainnut elellä siellä omassa harhaisessa kuplassaan hieman liian pitkään;)

No, tervetuloa vihdoin todellisuuteen!

Pari olellista tilastoa näyttää kuitenkin erilaiselta:
- Valuuttalainojen määrä
- Inflaatio
- Asuntojen hintojen kehitys
- Kahden asunnon loukussa olevien määrä

Ja hitto kun on lakikin menty vähän muuttamaan tuossa, ettei pankinjohtaja enää voikaan vain ostaa sitä asuntoa veljelleen alennusmyynnistä...

Taas kaipaisin niitä tilastoja ja perusteluja väittämiesi tueksi.

Asuntojen hintakehityshän noudattelee juurikin 90-luvun lamaa edeltänyttä mallia.

Eiköhän inflaatiokin taas lähde käyntiin, kun EKP aloittaa koronnostot muutaman vuoden sisällä FED:in vanavedessä. Samaan aikaan rahoitusmarkkinoille keskuspankkien pumppaavat raharuiskeet päättyvät --> osakkeet ja asunnot halpenevat reilusti, moni muu asia kallistuu merkittävästi.

Kahden asunnon loukun osalta on ehkä opittu jotakin 90-luvun laman kokemuksista ja tultu tässä suhteessa viisaammiksi tai sitten muuttoliike on omistusasumisesta vuokralle, jolloin kahden asunnon loukkuja ei tietenkään pääse syntymään juurikaan.

Valuuttalainoille ei Euro aikana ole oikein ollut tarvetta ja kysyntää varsinkaan nykyisessä epäterveessä euron nollakorko ympäristössä. Tosin siitäkin huolimatta (tai juuri siitä syystä) kansalaisten (ja valtion) velkamäärä on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle, josta huolensa onkin esittänyt esimerkiksi Suomen Pankki, EKP ja IMF.

Iso__Kissa kirjoitti:

Taas kaipaisin niitä tilastoja ja perusteluja väittämiesi tueksi.

Asuntojen hintakehityshän noudattelee juurikin 90-luvun lamaa edeltänyttä mallia.

Eiköhän inflaatiokin taas lähde käyntiin, kun EKP aloittaa koronnostot muutaman vuoden sisällä FED:in vanavedessä. Samaan aikaan rahoitusmarkkinoille keskuspankkien pumppaavat raharuiskeet päättyvät --> osakkeet ja asunnot halpenevat reilusti, moni muu asia kallistuu merkittävästi.

Kahden asunnon loukun osalta on ehkä opittu jotakin 90-luvun laman kokemuksista ja tultu tässä suhteessa viisaammiksi tai sitten muuttoliike on omistusasumisesta vuokralle, jolloin kahden asunnon loukkuja ei tietenkään pääse syntymään juurikaan.

Valuuttalainoille ei Euro aikana ole oikein ollut tarvetta ja kysyntää varsinkaan nykyisessä epäterveessä euron nollakorko ympäristössä. Tosin siitäkin huolimatta (tai juuri siitä syystä) kansalaisten (ja valtion) velkamäärä on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle, josta huolensa onkin esittänyt esimerkiksi Suomen Pankki, EKP ja IMF.

Lue lisää

> Asuntojen hintakehityshän noudattelee juurikin 90-luvun lamaa edeltänyttä mallia.

90-luvun lamaa edeltänyt asuntojen hintakehitys oli 50% rommaus hintoihin. Ei ole näkynyt.
Vai tarkoititko 80-luvun lopun asuntokuplaa edeltänyttä mallia? Siinä taas on erittäin kova nousukausi, varsinkin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Ei ole näkynyt sitäkään.

> Eiköhän inflaatiokin taas lähde käyntiin, kun EKP aloittaa
> koronnostot muutaman vuoden sisällä FED:in vanavedessä.

Yleensä kyllä toisin päin mielletään tuon asian menevän, mutta joo. Eiköhän johonkin 3% inflaatioon päädytä joskus seuraavan 10 vuoden aikana. Mutta ne useita vuosia jatkuvat kaksinumeroiset inflaatioluvut eivät näytä ihan hirveän todennäköisiltä tulevaisuudessakaan. Ja tässä kyllä puhuttiin nyt nähtävillä olevista tilastoista.

> osakkeet ja asunnot halpenevat reilusti, moni muu asia kallistuu merkittävästi.

Mielenkiintoinen yhtälö. Tuo vaatisi sitä, että noissa olisi kuplaa. Osaskkeiden hinnoissa on nähtävissä mahdollista yliarvostusta, mutta asunnoissa ei kyllä tässä maassa...

> kansalaisten (ja valtion) velkamäärä on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle

Onhan se ennätyskorkeaa. Lähinnä johtuen siitä, että ennen euroa Suomi ei lainaa saanut. Eivätkä kyllä kotitaloudetkaan. Nyt kun talous on vakaammalla pohjalla ja vakuuksia löytyy ihan eri tavalla, saa lainaakin. Oletko muuten huomannut, että vaikka lainamäärä on kasvanut, ovat lainanhoitokulut Suomella laskeneet? Suomen valtio on edelleenkin alivelkaantunut. Velkaa pitäisi ottaa lisää ja käyttää se järkevästi. Tosin tuo jälkimmäinen osa yhtälöä tuntuu olevan kovin vaikea nykyiselle(kin) hallitukselle.

Voi Reiska, kuulitko juttuja Esson baarissa.

> ilmaa ei asuntojen hinnoissa ole ollut vielä koskaan itsenäisen Suomen historiassa

Muttei näy tilastoissa?

> Jos helsingissä saat maksaa keskustakämpästä saman verran kuin Nykin manhattanilla

No miten sen nyt ottaa. Manhattanilla voit asua kilometrien päässä keskustasta (tyyliin Inwood, joka on viisi kilsaa Harlemista skutsiin päin). Yritin etsiä tilastoja, mutta en löytänyt tuoreita. 2013 Talsa uutisoi, ettei Manhattanilta saa mitään alle miljoonalla, mutta epäilen, että syrjäseuduilta voisi saada yksiön tai jopa kaksion.

Sekoitat tuon varmaan siihen, että Helsinki 1:n keskineliöhinta oli about sama kuin koko Manhattanin vielä kolmisen vuotta sitten? Vertaapa ykkösseudun Manhattanin. Ja seuraavaksi voitkin verrata sitä, mitä sillä rahalla saa sijainnin lisäksi... :)

> Hinnat voivat aivan hyvin tippua enemmänkin kuin 90-luvun laman aikana,

Se on juuri ja juuri mahdollista, koska 90-luvun laman aikana asuntojen hinnat eivät juurikaan tippuneet. Asuntojen arvosta sen sijaan katosi aika paljon. Voit miettiä pienessä päässäsi, miten tämä ero on selitettävissä.

> Suomen valtion alivelkaantumisesta olen kyllä aivan toista mieltä, koska velkaa
> on nyt yli 10 X enemmän kuin 90-luvun taitteessa laman alkaessa (9,5 mrd vs 107 mrd).

Tiedätkö miksi? Siksi, että 90-luvun taitteessa Suomi oli kaatumassa siihen yksinkertaiseen syyhyn, ettemme saaneet mistään rahaa. Nyt sitä saadaan ja siksi meneekin monessa mielessä paremmin. Toki tuota rahaa voitaisiin käyttää paremmin... Kannattaa muuten huomioida inflaatiokin. Inflaatiokorjattuna velka on vain luokaa kolminkertaistunut.

> 1990 valtion velka oli 10,5% BKT:stä
> tänä vuonna se on vähintään 48,5 %

1990 Suomen BKT oli noin 141,5 miljardia taalaa. 2016 (viimeisin nopeasti löytyvä luku) 236. Toisaalta... 1985 BKT oli 55,1 miljardia taalaa.

Miksi valitsit juuri vuoden 1990? Ei kai tämä liity BKT:n huippuun, jolloin saat raflaavan luvun esitettäväksi? Valitsemalla lukuja oikein, päädyt "oikeaan" lopputulokseen.
P.S. 1993 Suomen BKT oli noin 90 miljardia.
Nyt kun BKT lähtee kasvuun, lainan osuus BKT:sta kutistuu. Jännää.

> Varallisuus taas koostuu pääasiassa kuplahintaisista asunnoista

Asunnoista kyllä. Mutta missä se kupla luuraa? Mitään viitettä kuplasta ei edes tällä palstalla olla onnistuttu esittämään. Suomen valtion talous on toki hieman heikommalla tolalla kuin toivoisi, mutta sillä ei ole suoraa yhteyttä asuntojen hintoihin, eikä ainakaan mihinkään kuplaan...

TheRat kirjoitti:

> ilmaa ei asuntojen hinnoissa ole ollut vielä koskaan itsenäisen Suomen historiassa

Muttei näy tilastoissa?

> Jos helsingissä saat maksaa keskustakämpästä saman verran kuin Nykin manhattanilla

No miten sen nyt ottaa. Manhattanilla voit asua kilometrien päässä keskustasta (tyyliin Inwood, joka on viisi kilsaa Harlemista skutsiin päin). Yritin etsiä tilastoja, mutta en löytänyt tuoreita. 2013 Talsa uutisoi, ettei Manhattanilta saa mitään alle miljoonalla, mutta epäilen, että syrjäseuduilta voisi saada yksiön tai jopa kaksion.

Sekoitat tuon varmaan siihen, että Helsinki 1:n keskineliöhinta oli about sama kuin koko Manhattanin vielä kolmisen vuotta sitten? Vertaapa ykkösseudun Manhattanin. Ja seuraavaksi voitkin verrata sitä, mitä sillä rahalla saa sijainnin lisäksi... :)

> Hinnat voivat aivan hyvin tippua enemmänkin kuin 90-luvun laman aikana,

Se on juuri ja juuri mahdollista, koska 90-luvun laman aikana asuntojen hinnat eivät juurikaan tippuneet. Asuntojen arvosta sen sijaan katosi aika paljon. Voit miettiä pienessä päässäsi, miten tämä ero on selitettävissä.

> Suomen valtion alivelkaantumisesta olen kyllä aivan toista mieltä, koska velkaa
> on nyt yli 10 X enemmän kuin 90-luvun taitteessa laman alkaessa (9,5 mrd vs 107 mrd).

Tiedätkö miksi? Siksi, että 90-luvun taitteessa Suomi oli kaatumassa siihen yksinkertaiseen syyhyn, ettemme saaneet mistään rahaa. Nyt sitä saadaan ja siksi meneekin monessa mielessä paremmin. Toki tuota rahaa voitaisiin käyttää paremmin... Kannattaa muuten huomioida inflaatiokin. Inflaatiokorjattuna velka on vain luokaa kolminkertaistunut.

> 1990 valtion velka oli 10,5% BKT:stä
> tänä vuonna se on vähintään 48,5 %

1990 Suomen BKT oli noin 141,5 miljardia taalaa. 2016 (viimeisin nopeasti löytyvä luku) 236. Toisaalta... 1985 BKT oli 55,1 miljardia taalaa.

Miksi valitsit juuri vuoden 1990? Ei kai tämä liity BKT:n huippuun, jolloin saat raflaavan luvun esitettäväksi? Valitsemalla lukuja oikein, päädyt "oikeaan" lopputulokseen.
P.S. 1993 Suomen BKT oli noin 90 miljardia.
Nyt kun BKT lähtee kasvuun, lainan osuus BKT:sta kutistuu. Jännää.

> Varallisuus taas koostuu pääasiassa kuplahintaisista asunnoista

Asunnoista kyllä. Mutta missä se kupla luuraa? Mitään viitettä kuplasta ei edes tällä palstalla olla onnistuttu esittämään. Suomen valtion talous on toki hieman heikommalla tolalla kuin toivoisi, mutta sillä ei ole suoraa yhteyttä asuntojen hintoihin, eikä ainakaan mihinkään kuplaan...

Lue lisää

Se on helppoa olla vuokratrolli. Aina on tulossa Q5, vielä ei näy tilastoissa. Tosiasiassa kaikkialla rommaa.