Jeesus antaa levon

Joo, eipä tuo ole pahemmin unia häirinnyt ja raamattujorinoita kuunnellessa nukahtaa varmasti.

Ja kristityt lukevat, että minä anna teille levon lain hirmuisesta orjuudesta.

Heb 4:
1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti
8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Gal. 2:16
mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista

Lepo tulee siitä varmuudesta, että meidät on täydellisesti synneistä lunastettu, Kristus on kärsinyt meidän tuomiomme ja rangaistuksemme, niin että me olemme vapaat kirouksesta ja voimme levätä Kristuksessa.

http://www.youtube.com/watch?v=MDWitpf50VA

1.Herra Jeesus verellänsä, maksoi syntivelkani, Golgatalla kuollessansa täytti lainkin tähteni.

2.Syntikuormani Hän kantoi, kuolon kärsi eestäni, rikokseni anteeksantoi, iäksi ne hukutti.

3.En nyt töitä enää etsi, autuaaksi tullaksein, Jeesus yksin kaikki teki, siitä nyt vain iloitsen.

4.Suuruus minun syntieni tutkien ei vähenny, ansioon vain Jeesukseni, pois ne kaikki hälventyy.

5.Voittonsa osallisuuteen uskossa mun istutti, ikuiseksi morsiokseen, Hengellänsä kihlasi.

6.Uskossa nyt saan omistaa, autuuttani täällä jo, sitten silmin katsella saan, kun mä pääsen kotio.

7.Jeesukseni rakkautta, kyllin ei voi kertoa, laulaisin nyt siitä mutta, kieleni on kankea.

8.Vaan sen varmaan tiedän että, sitten laulun toisin käy. Kun ei yhtään kyynelettä, enää silmissäni näy.

9.Satamaan kun saapuu laiva, koti taivaan aukeaa. Unhoittuupi tuska, vaiva nauttiessa kunniaa.

10.Katson taivaan ihanuutta, jonka osakseni saan; siellä laulan virttä uutta, kiitokseksi Karitsan.

11.Siell on ilo kyynelittä, siellä kieli aivan uus, siellä Ylkää estehittä, katsellaan oi kauneus!

12.Pyhä, Pyhä! Jumalalle nyt jo veisaan päällä maan; siellä jatkan Karitsalle Halleluja ainiaan

aameeen aaameeen aaa-aaaa-meeeen.
sanokaa aaaa-meeen