Onko Sanna Marinin unelmana Marie Antoinetten maailma?

Ennen vanhaan työväenpuolueissa arvostettiin työtä. Tänä päivänä on toisin. Elämäntapatyöttömän arvot tuntuvat valtaavan alaa vihervasemmistossa. Feministinaiset näyttävät suuntaa. Elämäntapatyöttömän elämä on kuitenkin köyhää. Vähän epäilen, että hienoja, tyylikkäitä ja sivistyneitä vihervasemmiston leidejä kiehtoisi köyhä elämä. Pikemminkin Sanna Marinin utopia vahvistaa itselläni jo pitkään ollutta näkemystä, että uutta liberaalia eliittiä kiehtoo yläluokkainen elämäntapa, jokin sellainen rokokoo-juttu: ylellistä elämää, kauniita pukuja, hienostuneita tapoja, kulttuurisia - ja vähän lihallisempiakin - harrastuksia, mutta ei työntekoa. Käsi sydämellesi Sanna Marin, onko unelmasi Marie Antoinetten maailma?

Marie Antoinetten maailmassa työt teki talonpoikainen rahvas, mutta myös kasvava porvaristo, joilla oli oma työetiikkansa. Nämä kaksi yhdessä julistautuivat "kolmanneksi säädyksi", joka lopulta marssitti kuninkaan, Marie Antoinetten ja joukon ylimyksiä giljotiinilavalle. Olisikohan syytä varottaa Sanna Marinia. Marie Antoinetten maailma, ylimystön ylellinen ja joutilas elämä edellytti työtä tekevien luokkien sortoa ja riistoa. Sorretut ja riistetyt voivat nousta kapinaan. Miten sorto ja riisto oikein istuu työväenpuolueiden arvomaailmaan? Miten Sanna Marinin utopia olisi mahdollinen? Maahanmuuttajatko tekisivät työt vai robotitko? Mamujen riisto voisi ikävä kyllä paljastaa liberaalien arvojen onttouden joten utopian havainnekuvassa pitäisi kai käyttää robotteja. Eivät robotitkaan kuitenkaan olisi niin yksinkertainen ratkaisu kuin annetaan ymmärtää. Eivät robotitkaan olisi ikiliikkujia, se olisi luonnonlakien vastaista. Työtä tekevät koneet vaativat energiaa, työ merkitsee liikettä ja liike merkitsee kitkaa ja kulumista. Robotit siis kuluvat, niihin tulee vikoja ja niitä pitää korjata ja huoltaa, mikä olisi ihmisten hommia. Tietenkin robotit pitää myös suunnitella, rakentaa ja ohjelmoida ja niitäpitäisi valvoa, nekin ihmisten hommia.

Jos nyt robotit kehitettäisiin tasolle - tai ne kehittäisivät itse itsensä tasolle, missä ne tekisivät ihan kaiken ja ihmiset voisivat elää rokokoo-aatelisten elämää niin mitä siitä seuraisi? Robottien tai niitä johtavan keinoälyn mieleen saattaisi juolahtaa, että mihin ihmisiä enää tarvitaan? Ihmiset ovat pelkkä riesa, poistetaan ne kuvasta kokonaan, keinoäly tuumailisi. Ihmisen kannalta utopiasta tulisi siis maailmanlopun dystopia. Joissain scifi-jutuissa sellainen on jo kuviteltukin.