4,78%:n pieni vähemmistökieli ei voi olla "pääkieli"

Minulle oli yllätys, että ruotsinkielisiä on näin vähän, kun telkasta tulee ruotsinkielisiä ohjelmia niin paljon. Luulenpa etten ollut ainoa. Harvalla on aikaa tutkia kaikkia Tilastokeskuksen tuottamia tilastolukuja.
4,78 % ei ole ylittänyt uutiskynnystä syystä tai toisesta.

Sitä toista "pääkieltä" ei vaan kuule sisämaassa ollenkaan ja pääkaupunkiseudullakin lähinnä metrokuulutuksissa. Se toinen "pääkieli" sammuu päiden puuttuessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä toista "pääkieltä" ei vaan kuule sisämaassa ollenkaan ja pääkaupunkiseudullakin lähinnä metrokuulutuksissa. Se toinen "pääkieli" sammuu päiden puuttuessa.

Tilastot kertoo suomea puhuvien vähenevän jatkuvasti, vuodesta toiseen, sekö fakta saa toitottamaan 4,78%:sta jatkuvasti?

Anonyymi kirjoitti:

Tilastot kertoo suomea puhuvien vähenevän jatkuvasti, vuodesta toiseen, sekö fakta saa toitottamaan 4,78%:sta jatkuvasti?

Fakta: 95 % / 4,78 %.

" Ihan eri asia on sitten kuinka paljon mitäkin kieltä puhutaan."

Toista puhutaan paljon.
Ja toista......ei juuri lainkaan....

Anonyymi kirjoitti:

Tilastot kertoo suomea puhuvien vähenevän jatkuvasti, vuodesta toiseen, sekö fakta saa toitottamaan 4,78%:sta jatkuvasti?

Onhan 4,78 % enemmän kuin nolla %.

Anonyymi kirjoitti:

Tilastot kertoo suomea puhuvien vähenevän jatkuvasti, vuodesta toiseen, sekö fakta saa toitottamaan 4,78%:sta jatkuvasti?

Suomessa on yli 400.000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Ainakin jo toisessa polvessa useimmat vieraskielisistä puhuvat suomea niin hyvin, että se ei eroa kantasuomalaisten puheesta mitenkään.
Ruotsinkielisiksi on rekisteröity hieman yli 6.000 ulkomaalaistaustaista.
Ulkomaalaistaustaisia on reippaasti yli 100.000 enemmän kuin ruotsinkielisiä koko maassa.
- Arviolta vähintään puolet ruotsinkielisistä on kaksikielisiä, puhuvat siis suomea yhtä hyvin kuin ruotsia, moni jopa paremmin ruotsin vähäisen käytön takia.
- Ulkomaalaistaustaisista vieraskielisiksi rekisteröidyistä enin osa on oppinut myös suomea, ja vähintäänkin nuoremmat ovat aidosti kaksikielisiä, puhuvat siis suomea äidinkielen tasoisesti, kuten edellä mainittiin.

Ruotsinkielisiksi on rekisteröity yli 6,000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Osa on jo syntynyt Suomessa.
Kurkku- tomaattiviljelmille halpatyövoimaa. Lisäksi länsirannikon ruotsinkielisten kuntien kasvihuoneisiin ym. on maksettu suhteessa suurimmat valtionavut.

Näin se meni vuonna 1968. Tehtailtiin pelkkä tavallinen laki.
SDP:n Koivisto RKP. Pakkoruotsia alettiin vyörytettää koko ikäluokalle 1972 - 1978 alkaen. Taustalla oli pelkkä poliittinen lehmänkauppa - Koivisto pääsi pääministeriksi ensimmäisen kerran täysin tuntemattomuudesta, ja ilman kansanedustajakokemusta.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se meni vuonna 1968. Tehtailtiin pelkkä tavallinen laki.
SDP:n Koivisto RKP. Pakkoruotsia alettiin vyörytettää koko ikäluokalle 1972 - 1978 alkaen. Taustalla oli pelkkä poliittinen lehmänkauppa - Koivisto pääsi pääministeriksi ensimmäisen kerran täysin tuntemattomuudesta, ja ilman kansanedustajakokemusta.

Lue lisää

Koivisto varmaan koki itsensä suureksi isänmaanystäväksi ja aktiiviseksi toimijaksi, kun totesi sitten, että tarttis varmaan teheeerä jottai :-)))

No sittemmin on saatu opiskella naururuotsia joka Pelle ja Pelliina.

Suomessa on järjestetty kansanäänestys kaksi kertaa.
Ruotsinkieliset halusivat itsenäisen Suomen perustuslakiin maininnan kahdesta kansalliskielestä, joka perustuu kahteen eri kansaan. Vuoden 1919 perustuslaki määrittää Suomen kansaliiskielet, suomi ja ruotsi.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on järjestetty kansanäänestys kaksi kertaa.
Ruotsinkieliset halusivat itsenäisen Suomen perustuslakiin maininnan kahdesta kansalliskielestä, joka perustuu kahteen eri kansaan. Vuoden 1919 perustuslaki määrittää Suomen kansaliiskielet, suomi ja ruotsi.

Lue lisää

Ovatko he nyt oma kansansa? Miksi suomalaiset sitten ovat pakotettuja ruotsiin, jos kerran olemme eri kansaa?

Anonyymi kirjoitti:

Ovatko he nyt oma kansansa? Miksi suomalaiset sitten ovat pakotettuja ruotsiin, jos kerran olemme eri kansaa?

Mitä sekoilet taas?! Mitä yrität sanoa - "kaksi kansaa" - häh?!

Anonyymi kirjoitti:

Ovatko he nyt oma kansansa? Miksi suomalaiset sitten ovat pakotettuja ruotsiin, jos kerran olemme eri kansaa?

Freudenthalin rotuopit, kansallisuushypetys ja separatismi innoittivat ruotsinkielisiä perustamaan RKP:n. Ei ole mihinkään kadonnut. Freudenthal-mitaleja on jaettu vuodesta 1937 alkaen 46 kappaletta, myös 2000-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Ovatko he nyt oma kansansa? Miksi suomalaiset sitten ovat pakotettuja ruotsiin, jos kerran olemme eri kansaa?

Herrakansaa täytyy palvella ruotsiksi.
RKP:n henkinen isä Axel Olof Freudenthal oli rasisti, joka piti suomenkielisiä alempiarvoisina. Kaksi kansaa, kaksi kieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Herrakansaa täytyy palvella ruotsiksi.
RKP:n henkinen isä Axel Olof Freudenthal oli rasisti, joka piti suomenkielisiä alempiarvoisina. Kaksi kansaa, kaksi kieltä.

Wettenhovi-Aspa oli enemmän oikeassa :-)

räkäpää kirjoitti:

Wettenhovi-Aspa oli enemmän oikeassa :-)

Mikä oli tämän Wettenhovi-Aspan näkemys?

Anonyymi kirjoitti:

Herrakansaa täytyy palvella ruotsiksi.
RKP:n henkinen isä Axel Olof Freudenthal oli rasisti, joka piti suomenkielisiä alempiarvoisina. Kaksi kansaa, kaksi kieltä.

No, tämä alle 5% vähemmistö on katoamaan päin.

Anonyymi kirjoitti:

Herrakansaa täytyy palvella ruotsiksi.
RKP:n henkinen isä Axel Olof Freudenthal oli rasisti, joka piti suomenkielisiä alempiarvoisina. Kaksi kansaa, kaksi kieltä.

Kansalliskieli-käsitteen taustalla on suomenruotsalaisten ylimielinen kansallisuusoppi ja kiristäminen separatismilla (Ahvenanmaa ja Pohjanmaa).
Nykymuotoinen kielipykälä sisältyi vasta hallituksen neljänteen esitykseen ja astui voimaan 1919.

Ei enemmistön kielellinen mopottaminen ole "saavutus" vaan paha moka

Anonyymi kirjoitti:

Ei enemmistön kielellinen mopottaminen ole "saavutus" vaan paha moka

Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisyys on heikossa hapessa. Sen säilymisen kannalta on oleellista, että pääkaupunkiseudulla on ruotsinkielisiä päiväkoteja, kouluja sekä ruotsinkieliset opiskelumahdollisuudet yliopistoon ja ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun saakka. Näin on myös Turussa.
Yhä useammin lasten vanhemmista toinen on ruotsinkielinen kaksikielinen ja toinen suomenkielinen. Puolisot puhuvat keskenään suomea. Lapsille toinen vanhemmista puhuu vain ruotsia kielen juurruttamiseksi ja toinen suomea.
Naapurustossa lapset puhuvat yleensä suomea. Työelämä vie vanhempien aikaa, joten arkisin ennen nukkumaanmenoa lapsi kuulee kotona ruotsia vain muutaman tunnin verran.