Miksi ruotsia pitää pakottaa?

Kansalaisaloite ruotsin muuttamiseksi vapaasti valittavaksi kieleksi sai nopeasti 60,000 allekirjoitusta. Elinkeinoelämä ei pidä ruotsia enää kovin tarpeellisena ja katsoo laajemman kielivarannon tärkeäksi. Myös HS Gallup lokakuussa 2019 antoi samansuuntaisen tuloksen.
Enemmistö suomenkielisistä ja ruotsinkielisistäkin 40 % poistaisi pakollisen ruotsin. Lisäksi moni ruotsinkielinen on kahden vaiheilla.

Pakkoruotsi ja kaksikielisyysnäytelmä tuovat etuja ruotsinkieliselle vähemmistölle.

Edustuksellinen demokratia on altis lobbaukselle ja korruptiolle. Näin nimenomaan pieni mutta vauras ja vaikutusvaltainen vähemmistö pääsee päättämään enemmistön ohi.

Kansanäänestykset antaisivat paremmin suuntaa enemmistön todellisista tarpeista ja toiveista.

Maissa, joissa on useita kansalliskieliä, luetaan aina pakolla jotakin muuta kieltä oman äidinkielen lisäksi. Kyse ei ole siitä, että kaikki kansalaiset tulevat käyttämään tätä kieltä tulevaisuudessa, vaan siitä, että tuo kieli on merkittävä kieli esim. työelämässä.

Jos katsoo esim. mol.fi:n työpaikkojen kielitaitovaatimuksia, niin siellä sekä englannin että ruotsin osuus on todella suuri verrattuna muihin kieliin.

Tämä on osuva kommentti:

Pakkoruotsi ja kaksikielisyysnäytelmä tuovat etuja ruotsinkieliselle vähemmistölle.

Edustuksellinen demokratia on altis lobbaukselle ja korruptiolle. Näin nimenomaan pieni mutta vauras ja vaikutusvaltainen vähemmistö pääsee päättämään enemmistön ohi.

Kansanäänestykset antaisivat paremmin suuntaa enemmistön todellisista tarpeista ja toiveista.

Ruotsia ei saisi pakottaa.

Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa.
Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta.

Oliko tällä yo:lla pelkkää badwilliä kun kirjoitti ruotsin lisäksi melkein 5 laudaturia kielistä!

Kun kysytään, miksi ruotsia pitää pakottaa, mitään järkevää vastausta ei tule.

Vain fennomaaneja pakotetaan. Suuri osa lapsista käy koulua mielellään ja ihan oppiakseen, sillä he saavat tukea kotoaan ja opettajilta. Fennomaani ei saa eikä ole saanut koskaan tukea missään asiassa, varsinkaan kouluasioissa. Maanisen aktivismin taustalla on aina ongelma: onneton koti, huonot kotiolot, lahjattomuus, tyhjyys, puute, katkeruus, kateus, tarkoituksettomuus.....

Fennomaani kuvittelee, että häntä sorretaan ja että hän saa yhteiskunnalta aina vähemmän kuin muut. Ruotsinkieliseen henkilöön ja muihin suomalaisiin verrattuna fennomaanilla on vähemmän etuja, sillä lait eivät koskaan ole fennomaanin puolella. Jopa perustuslaki tässä maassa on väärin ja väärä - siis fennomaania vastaan ja svekomaanin puolella kaikissa asioissa.

Näyttäkää minulle onnellinen fennomaani-aktivisti, ja minä näytän teille yksisarvisen. Fennomaani on aina onneton ja aina uhri.