Amerikkalaistutkijat: "USA ei ole demokratia, vaan oligarkia"

Kahden amerikkalaisen politiikantutkijan tutkimus esittää, ettei tavallisilla äänestäjillä ole juuri mitään vaikutusvaltaa Yhdysvaltain asioihin.

Yhdysvalloissa julkaistiin huhtikuussa alustava raportti kahden politiikantutkijan laajasta, maan demokratian tilaa koskevasta selvityksestä.

Princetonin yliopiston Martin Gilensin ja Northwestern-yliopiston Benjamin Pagen tutkimuksen päätelmä on, että Yhdysvallat ei ole demokratia, vaan oligarkia, tai korkeintaan sekoitus näistä kahdesta.

Tutkijat kirjoittavat: ”Huolimatta aikaisempien tutkimusten enemmistödemokratian teorioille antamasta näennäisen vahvasta empiirisestä tuesta, meidän analyysimme viittaa siihen, että Yhdysvaltain kansalaisten enemmistöllä on tosiasiallisesti vähän vaikutusta hallituksemme omaksumaan politiikkaan.”

Tavallisten äänestäjien vaikutusvalta on ”pikkuriikkinen, lähellä nollaa, tilastollisesti merkityksetön.

Tutkijoiden mukaan ”amerikkalaiset kyllä nauttivat monista demokraattisen hallitsemistavan keskeisistä piirteistä, kuten säännöllisistä vaaleista, sanan- ja yhdistymisvapaudesta sekä laajasta (vaikka yhäkin kiistellystä) äänioikeudesta”.

Gilens ja Page katsovat kuitenkin, että ”Yhdysvaltain väitteet, että se olisi demokraattinen yhteiskunta, ovat vakavasti uhattuna”.

Tutkijat katsovat aineistonsa osoittavan, että talouselämän eturyhmien ja erityisesti varakkaiden kansalaisten muodostaman talouseliitin näkemyksillä on huomattava vaikutus politiikkaan, kun sen sijaan ”mediaaniäänestäjien” vaikutusvalta on ”pikkuriikkinen, lähellä nollaa, tilastollisesti merkityksetön”.

Eliitin valta kasvanut

Tutkimusaineistona Gilensillä ja Pagella oli lähes 1 800 mielipidetiedustelujen kohteena ollutta politiikan sisältökysymystä vuosien 1981–2002 välisenä aikana.

Tutkijoiden mukaan heidän tutkimuksensa on ensimmäinen, jossa tällaista aineistoa käsitellään saman tilastollisen mallin sisällä.

Tutkijat uskovat, että heidän aineistonsa pikemminkin aliarvioi kuin liioittelee superrikkaitten vaikutusta.

The Real News Networkille antamassaan haastattelussa Page toteaa, että talouseliitin vaikutus on todennäköisesti vain lisääntynyt tutkimusaineiston jälkeisenä runsaan kymmenen vuoden aikana.

”Kun taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt ja kaikkein varakkaimmilla ihmisillä on entistä enemmän rahaa, he näyttävät käyttävän sitä enemmän politiikkaan ja omaavan enemmän vaikutusvaltaa”, sanoo Page.

Page muistuttaa myös, että tutkimusajankohdan jälkeen Yhdysvaltain korkein oikeus on tehnyt merkittävän päätöksen, joka entisestään lisää mahdollisuuksia vaikuttaa rahalla vaaleissa.

Erilaiset preferenssit

Pagen mukaan varakkaiden ja keskivertoamerikkalaisten preferenssit eroavat muun muassa sosiaaliturvaa, työpaikkoja, palkkoja, veroja ja talouden sääntelyä koskevissa asioissa.

Tavallisten ihmisten näkemykset vaikuttavat Pagen mukaan hallituksen politiikkaan yleensä vain niissä kysymyksissä, joissa ne ovat samankaltaisia eliitin kanssa.

Gillensin ja Pagen tutkimus Testing Theories of American Politics: Elites, Interest Groups and Average Citizens julkaistaan syksyllä akateemisessa Perspectives on Politics -aikakauslehdessä.