Aihe

Raymarinen ja B&G:n yhteensopivuus

Anonyymi

Omistan uuden B&G:n plotterin ja aikeissaan ostaa Raymarinen uudet instrumentit sekö autopilotin. Onko kokemuksia, kuinka hyvin laitteet pelaavat yhteen NMEA-2000-väylän kautta? Pinnapilotin vuoksi (EV-100) laajennan laitteistoa Raymarinen suuntaan.

30

225

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      NMEA 2000:sen kautta yhteensopivat laitteet toimivat saumattomasti yhteen.
      Mulla on Garminin plotteri, VHF ja Reiskan mittaristot sekä autopilotti kauko-ohjaimineen. Järjestelmä toimii moitteitta ja eri merkkkiset laitteet keskustelevat keskenään.
      Mitään häiriöitä ei ole ilmennyt.

      • Anonyymi

        Ei kai homma ihan noin ruusuinen ole?

        Saatko Garminin plotterilla ohjattua autopilottia täysin käyttämättä erillistä Ratmarinen näyttöä? Näkyykö kalibroitu mittaridata Garminin näytöllä oikein vai pitääkö sinnekin syöttää käsin kalibroinnit ja näkyykö silloinkaan oikein.

        Jos on AIS, voitko plotterista soittaa DSC-kutsun siinä näkyvään kohteeseen.

        NMEA2000:ssa kaikki valmistajat käyttävät omia protokollia lisätiedon välittämiseen, kuten kalibroinnit ja monet autopilottikomennot. Ne eivät siis (yleensä) toimi merkistä toiseen.

        Ihan lähtien lokista. NMEA2000 loki lähettää (yleensä) kalibroimatonta dataa. Kun se kalibroidaan yhdessä merkin X näytössä, on kalibrointi kohdallaa kaikissa merkin X laitteissa, mutta ei (yleensä) muiden merkkien laitteissa. Merkin X laitteet lähettävät toisilleen kalibrointotiedot merkkikohtaisella paketilla, joka ei kuulu yleiseen NMEA2000 standardiin. Ne eivät siis lähetä kalibroitua nopeusdataa, kuten tehdään NMEA0183:ssa.

        Taitaa olla myös NMEA2000-antureita, joita voi kalibroida itse anturissa eli verkkoon ei mene kalibroimatonta dataa. Tuo ei kuitenkaan toimi monimutkaisemmissa jutuissa, kuten kalibroinnit kallistuksen tai tuulikulman funktiona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai homma ihan noin ruusuinen ole?

        Saatko Garminin plotterilla ohjattua autopilottia täysin käyttämättä erillistä Ratmarinen näyttöä? Näkyykö kalibroitu mittaridata Garminin näytöllä oikein vai pitääkö sinnekin syöttää käsin kalibroinnit ja näkyykö silloinkaan oikein.

        Jos on AIS, voitko plotterista soittaa DSC-kutsun siinä näkyvään kohteeseen.

        NMEA2000:ssa kaikki valmistajat käyttävät omia protokollia lisätiedon välittämiseen, kuten kalibroinnit ja monet autopilottikomennot. Ne eivät siis (yleensä) toimi merkistä toiseen.

        Ihan lähtien lokista. NMEA2000 loki lähettää (yleensä) kalibroimatonta dataa. Kun se kalibroidaan yhdessä merkin X näytössä, on kalibrointi kohdallaa kaikissa merkin X laitteissa, mutta ei (yleensä) muiden merkkien laitteissa. Merkin X laitteet lähettävät toisilleen kalibrointotiedot merkkikohtaisella paketilla, joka ei kuulu yleiseen NMEA2000 standardiin. Ne eivät siis lähetä kalibroitua nopeusdataa, kuten tehdään NMEA0183:ssa.

        Taitaa olla myös NMEA2000-antureita, joita voi kalibroida itse anturissa eli verkkoon ei mene kalibroimatonta dataa. Tuo ei kuitenkaan toimi monimutkaisemmissa jutuissa, kuten kalibroinnit kallistuksen tai tuulikulman funktiona.

        Autopilotti seuraa Garminin reittiä virheettömästi, ei vaella eikä poikkea mainittavasti annetulta kurssilta.

        AIS:sää ei ole.
        Mittaridata näkyy täsmälleen oikein Garminissa, jos haluaa. Mutta pidän plotterissa ainoastaan karttanäkymää ja leikkareita, mittarit ovat tuulta ja nopeuden seuraamista varten.
        SOG ja tuulitiedot näyttävät täsmälleen samaa kuin Reiskan näytöillä.
        En ole tehnyt muita kalibrointeja kuin Reiskan lokin kalibroinnin Garminin SOG-lukeman kanssa.
        En tiedä, onko itselläni käynyt tuuri vai toimiiko jokin kuten on suunniteltu - mutta toimii silti :).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autopilotti seuraa Garminin reittiä virheettömästi, ei vaella eikä poikkea mainittavasti annetulta kurssilta.

        AIS:sää ei ole.
        Mittaridata näkyy täsmälleen oikein Garminissa, jos haluaa. Mutta pidän plotterissa ainoastaan karttanäkymää ja leikkareita, mittarit ovat tuulta ja nopeuden seuraamista varten.
        SOG ja tuulitiedot näyttävät täsmälleen samaa kuin Reiskan näytöillä.
        En ole tehnyt muita kalibrointeja kuin Reiskan lokin kalibroinnin Garminin SOG-lukeman kanssa.
        En tiedä, onko itselläni käynyt tuuri vai toimiiko jokin kuten on suunniteltu - mutta toimii silti :).

        Reitti toki siirtyy hienosti, mutta ilmeisesti et voi laittaa AP:tä päälle plotterista. Tai et voi säätää AP:tä ohjaamaan 10 astetta alemmas tms.

        Siis näyttääkö Garminin plotteri lokin oikein vain Raymarinen puolella tehdyllä kalibroinnilla? Onko lokianturi NMEA2000 verkossa vai ainoastaan näytöt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Reitti toki siirtyy hienosti, mutta ilmeisesti et voi laittaa AP:tä päälle plotterista. Tai et voi säätää AP:tä ohjaamaan 10 astetta alemmas tms.

        Siis näyttääkö Garminin plotteri lokin oikein vain Raymarinen puolella tehdyllä kalibroinnilla? Onko lokianturi NMEA2000 verkossa vai ainoastaan näytöt?

        SOG = Plotterin GPS-nopeus. Reiska käyttää plotterin GPS-nopeutta SOG-lukemana.
        Nopeus veden suhteen tulee perinteisellä lokianturilla. Se taas on kalibroitu ajamalla eripituisia matkoja eri suuntiin, mittaamalla aika.

        Aikalailla oikein näyttää - tietysti veden virtausta ei voi täysin ennustaa oikein, mutta "Corr"-kerroin on kutakuinkin oikein. Tarkan tiedonhan saa SOG-lukemasta, joka sekin näkyy näytöllä ja itse asiassa sen saa plotterin karttanäytöllekin pienempänä näkymään.
        Pilotti on Reiskan ST1000 pinnapilotti, se pitää joka tapauksessa lykätä pinnaan käsin ja laittaa se päälle. Kaulassa on S100 kauko-ohjain pilotin kauko-ohjausta ja esim. väistöliikkeitä varten, mutta siitäkin pilotin voi asettaa seuraamaan plotterin reittiä.

        Pilottiin ei tarvitse siis koskea oikeastaan muuten kuin laittaessa se paikoilleeen, töpseli seinään ja kun se otetaan pois käytöstä (tieltä).

        En kaipaa mahdollisuutta plotterissa pilotin ohjaukseen, en myöskään ottanut kosketusnäytöllistä mallia, koska se on sateessa keikkuvassa veneessä purjehdushanskat kädessä lähinnä helvetinkone.

        Kaulassa oleva kauko-ohjain toimii kaikkialta veneestä, plotteri ei tule mukana keulaan istumaan :).
        Sitloodassa taas ylettää pilotille tai kauko-ohjain on edelleen kaulassa, niinpä plotterista tapahtuvaa ohjausta en ole osannut edes kaivata.
        Lisäksi tällä systeemillä koko paatti ei pimene jos yksi komponenteista levähtää.

        Tosin sekstantti, Nautical Almanac ja Sight Reduction Tables löytyvät myös veneestä karttojen lisäksi.

        Kaiken pettäessä on siis vielä jäljellä "Manual Override" :).


    • Anonyymi

      Vahva suositus pysyä Navicon kamoissa. Uuden veneen mukana tuli Raymarinea ja ovat kyllä selvästi heikompia sekä ominaisuuksien että liitettävyyden osalta.

      • Anonyymi

        Reiskassa on NMEA 2000, Seatalk (1 ja 2), NMEA 0183 liitosmahdollisuus.
        Mitä muita liitettävyyttä kaipaat?

        Herkällä korvalla kuuntelen, vaikka tilanne kuulostaakin vakavalta. Kuunnellaan kuitenkin asiantuntijoita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Reiskassa on NMEA 2000, Seatalk (1 ja 2), NMEA 0183 liitosmahdollisuus.
        Mitä muita liitettävyyttä kaipaat?

        Herkällä korvalla kuuntelen, vaikka tilanne kuulostaakin vakavalta. Kuunnellaan kuitenkin asiantuntijoita?

        Sekamelska jossa on Raymarinen proprietary plugeilla jotain kakstonnisen kaltaista ja sitten puhdasta kakstonnista. Sekavaa, vaikka toimii. Bonus on toki, että löytyy sovitin jolla saa todella vanhat höyryvehkeet vielä mukaan.

        Lisäksi lighthousen purjehdusnäytöt/fiitsut on kehnot. Mopoille devattu.


    • Anonyymi

      Reiskan mittaridata tulee B-G:n Vulcanille sen muuntimen (tai mikä hitto sen nimi on). Pitäisi vielä osata tehdä joku ylimääräinen mutka, että saisin B&G:n VHF:n vastaanottavan AISin tiedot plotterille. Vielä ei lauttasaaressa ole osattu myydä oikeanlaista johto- tai kiinnitysrima -yhdistelmää.

      • Anonyymi

        Jos sinulla on NMEA2000 väylä niin kaikki laitteet kytketään siihen. Ei tarvita mitään ylimääräisiä kytkentöjä.
        Vulcanissa ja VHF'ssä on molemmissa NMEA2000 liitäntä.
        Vai onko tämä B&G se monimutkaisen asetusvalikon omaava laite, jota käyttäjät eivät osaa konfiguroida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinulla on NMEA2000 väylä niin kaikki laitteet kytketään siihen. Ei tarvita mitään ylimääräisiä kytkentöjä.
        Vulcanissa ja VHF'ssä on molemmissa NMEA2000 liitäntä.
        Vai onko tämä B&G se monimutkaisen asetusvalikon omaava laite, jota käyttäjät eivät osaa konfiguroida.

        No nyt kun kysyt niin joo, Vulcanin valikoita saa plärätä että löytää jotain. Tässä on enemmän kyse kaapelien ja päätevastusten liittämisestä.


    • Anonyymi

      Liiat toiminnot ja jumalaton määrä (ala-)valikkoja on merielektroniikassa todellinen kirous.
      Tämä yhdistettynä kauniiseen lasikanteen leivottuun kosketusnäyttöön ja ollaan todella jännän äärellä kun ahtaassa väylässä tuntemattomassa paikassa tulee vahinkojiippi, hallinta lähtee käsistä ja muija lentää jonkkaan, pennut turvalleen kajuutassa ja kaikki kamat seinältä toiselle. (Pitää olla kiinni, mutta turha väittää, että aina olisi).

      Sama vitsaus on nykyautoissa. Typerästi keskelle kojelautaa pystyyn lyöty kosketusnäyttö, josta pitäisi ohjata kaikkea ilmastointia ja istuinlämmittimiä myöten. Vähänkään huonompi sää ja yllättävä tilanne liikenteessä ja rytisee.

      Tästä syystä lentokoneiden cockpiteissä ei ole kosketusnäyttöjä, vaan "vanhanaikaiset" napit ja vipukytkimet reittitietokoneelle, moottoreille ja autopilotille.

      Sählinkiin ei tiukassa paikassa ole varaa.
      Samasta syystä mielestäni (siis minun, joku muu voi olla toista mieltä) veneisiin ei pitäisi hankkia monimutkaisia näyttöjä. Instagramin saaminen istumalaatikkoon ei ole relevantti toiminto silloin, kun pitäisi edetä paikasta a paikkaan b.
      Samasta syystä autojen (ei edes Mersun) kojelautaan integroidulta näytöltä ei voi katsoa pornoa ajon aikana - vaikka se moottoritie ihan tuttu olisikin.

      Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni ja jokainen saa haluta veneeseensä vaikka robotti-imurin lattioita siivoamaan.
      Itse pidän vanhanaikaisesta - kolmekymppinen normaalipainoinen nainen korvaa mulla kosketusnäytön koskettelun tarpeeseen ja tarvittaessa tähystää, keittää kahvia ja vaikka ohjaa hetken bikineissään kun käyn itse hakemassa vissypullon tai vaikka tsekkaan reittiä karttapöydällä.

      Sori siitä.

      • Anonyymi

        Minulla kyllä purjeet ja veneen ohjaus ahtaassa väylässä on ihan kosketusohjauksella. Ja kun niitä säädetään, ei plotteri ole minkäänlaisen mielenkiinnon kohteena. Tuntemattomaan ahtaaseen väylään en ole eläissäni (liki 70 v) ikinä joutunut, ennen sen katsoi paperikartalta, nyttemmin plotterilta etukäteen. Silloin, kun plotteri kiinnostaa, sen kosketusnäyttö on kyllä aina kiltisti totellut. Sählinkiä ei vältetä sen enempää nappuloilla kuin kosketusnäytöilläkään, vaan ennakoinnilla.


    • Anonyymi

      Hyvä. Sinulle ei koskaan satu mitään yllättävää ja näet ennakkoon paperikartalta tai plotterista katsomalla paikat joissa et ole koskaan käynyt, niissä olevan liikenteen ja niin edelleen.

      Oletkin joko erityisen onnekas tai sitten omaat joitain kykyjä, joita peruspurjehtijalla ei ole.
      Turhaan maailmanympäripurjehduksellakaan mitään huolehdita. Siitä vaan kosketusnäytöllä pallon ympäri ja selvän teki :).

      En nyt mitenkään väheksy kosketusnäyttöäsi, mutta aika tekniikkauskovaiselta kirjoittamasi perusteella vaikutat. Varmaankin sinulla on veneessäsi myös CAN-väylä, ranteessa sykemittari ja älykello ja tietenkin mahdollisuus seurata maailman meriltä kotona olevan jääkaappisi sisäkuvaa....

      Kukin uskoo mihin haluaa, kuka tekniikkaan kuka johonkin muuhun. Lentäviä autoja piti joidenkin mukaan olla jo 1980-luvulla, Mars piti olla asutettu 2020 ja kuulemma tekoäly ratkaisi kaikki ihmiskunnan ilmastonmuutos- ja ikuiseen elämään liittyvät ongelmat viimeistään 2021.

      Vähän kiire alkaa tulla tekniikkaan uskovilla. Sellainen tyhmä kysymys vielä, että mitä teet, kun kosketusnäyttösi yllättäen pimenee kovassa merenkäynnissä keskellä avomerta?
      Haet kartan ja muistelet merkintälaskua vai katsot kännykästäsi sijainnin ja google mapsilla seilaat kotivesille?

      • Anonyymi

        Kerrotko kuinka nappula näytöllä selvitään kun näyttö pimenee kovassa merenkäynnissä keskellä avomerta.


      • Anonyymi

        No sellainen oli vastaus kuin aloituskin. Jos sanoo, että ihan käsin hoitaa niin purjeet kuin ohjauksenkin ahtaassa paikassa, saat siitä luotua tekniikkahörhön mielikuvan päähäsi. Kyllä minulla sekä paperikartta että plotteri näyttävät mutkan taakse, on aina näyttänyt. Nykyään AIS näyttää pahimmat mahdolliset vastaantulijatkin sieltä.

        Minulla nyt vain on edelleen veneessä vanha näppäinohjattu plotteri ja uudempi kosketusnäyttöinen, enkä ole huomannut vähääkään kaipaavani pääkäytössä olevaan nappuloita. Ainakaan nappulat eivät toisi ennakkoon näkyviin mitään enempää, mitä en nyt näe.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sellainen oli vastaus kuin aloituskin. Jos sanoo, että ihan käsin hoitaa niin purjeet kuin ohjauksenkin ahtaassa paikassa, saat siitä luotua tekniikkahörhön mielikuvan päähäsi. Kyllä minulla sekä paperikartta että plotteri näyttävät mutkan taakse, on aina näyttänyt. Nykyään AIS näyttää pahimmat mahdolliset vastaantulijatkin sieltä.

        Minulla nyt vain on edelleen veneessä vanha näppäinohjattu plotteri ja uudempi kosketusnäyttöinen, enkä ole huomannut vähääkään kaipaavani pääkäytössä olevaan nappuloita. Ainakaan nappulat eivät toisi ennakkoon näkyviin mitään enempää, mitä en nyt näe.

        Veneenvaihdon yhteydessä menin plotteritekniikassa varmaan 15 vuotta taaksepäin. Ero on valtava ja vaatii totuttelua.
        Nyt ikivanhalla Garminilla jää juuri se ajon ennakointi vähemmälle, koska plotteri on hidas ja hankala palauttaa näyttämään veneen tositilaa. Kaikki zoomailu eteenpäin ym. on niin paljon helpompaa kosketusnäytöillä että joku sellainen värkki on hyvä olla, kuten Android -kännykkä itselläni.

        Jos tarvitsette jotain adapteri- tai hubipalikoita ym. ostakaa heti toinen varalle samantein.
        Moni on odotellut varaosaa satamissa ja kironnut päätöstään käyttää sovittimia vaativaa järjestelmää veneessään.
        Matkaveneessä autopilotti pitää asentaa niin että sen tarvittaessa saa helposti toimimaan täysin muusta elektroniikasta riippumattomana.
        Ariel 336.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneenvaihdon yhteydessä menin plotteritekniikassa varmaan 15 vuotta taaksepäin. Ero on valtava ja vaatii totuttelua.
        Nyt ikivanhalla Garminilla jää juuri se ajon ennakointi vähemmälle, koska plotteri on hidas ja hankala palauttaa näyttämään veneen tositilaa. Kaikki zoomailu eteenpäin ym. on niin paljon helpompaa kosketusnäytöillä että joku sellainen värkki on hyvä olla, kuten Android -kännykkä itselläni.

        Jos tarvitsette jotain adapteri- tai hubipalikoita ym. ostakaa heti toinen varalle samantein.
        Moni on odotellut varaosaa satamissa ja kironnut päätöstään käyttää sovittimia vaativaa järjestelmää veneessään.
        Matkaveneessä autopilotti pitää asentaa niin että sen tarvittaessa saa helposti toimimaan täysin muusta elektroniikasta riippumattomana.
        Ariel 336.

        En minä Androidista tiedä mutta kosketukselle herkkää värkkiä on kiva näppäillä.


    • Anonyymi

      Äh, tämäkin on ihan paska keskustelu.
      Jankutusta ja väkäämistä. Varmaan sama tyyppi välillä laittaa veneeseensä sähkömoottorin, sitten kamerat ja nyt väkää kosketusnäyttöjen autuudesta purjeveneessä

      • Anonyymi

        Unohdit septin tyhjennyksen ja kaasutiiviiden letkujen asennuksen. Siinä paskakeskustelua.


    • Anonyymi

      Aika monessa plotterissa on sekä kosketus- että nappulatuntuma, kuten minulla. Toimii ihan hyvin ja tilanteen mukaan tulee molempia käytettyä. Kosketuskäyttö on nopeampaa ja monipuolisempaa, nappuloita voi käyttää etenkin sateessa.

    • Anonyymi

      Täytyy olla fanaatikko, jos purjehtii sateessa ja tuulessa

      • Anonyymi

        Koneella ajo kyllä maistuu. Helppoa ja tietää koska perillä. Sweet...


      • Anonyymi

        Tuossa tulikin aivan loistava kommentti purjehduspalstalle.

        ” Täytyy olla fanaatikko, jos purjehtii sateessa ja tuulessa”

        Purjehdus verbiä on käytetty paljon myös moottorialusten kulkua kuvaamassa, joten pelkässä sateessa voisi ajatella ”purjehdittavan”.
        Tilanne on kuitenkin aivan toinen, jos purjealuksella ryhdytään purjehtimaan - siis etenemään ilman tuulta.

        Tästä voisi päätyä ajatukseen, että ainakin tuulisessa säässä purjehtiminen ei vaadi fanaatikon ominaisuuksia.
        Sateessa purjehtiminen ei mielestäni edellytä mitään muuta kuin asialliset varusteet.
        Loppupäätelmänä toteaisin, että tavallisessa suomalaisessa kesäsäässä purjehtiminen ei vaadi muuta kuin innostuneisuutta harrastukseen D.

        Navigarenecce...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa tulikin aivan loistava kommentti purjehduspalstalle.

        ” Täytyy olla fanaatikko, jos purjehtii sateessa ja tuulessa”

        Purjehdus verbiä on käytetty paljon myös moottorialusten kulkua kuvaamassa, joten pelkässä sateessa voisi ajatella ”purjehdittavan”.
        Tilanne on kuitenkin aivan toinen, jos purjealuksella ryhdytään purjehtimaan - siis etenemään ilman tuulta.

        Tästä voisi päätyä ajatukseen, että ainakin tuulisessa säässä purjehtiminen ei vaadi fanaatikon ominaisuuksia.
        Sateessa purjehtiminen ei mielestäni edellytä mitään muuta kuin asialliset varusteet.
        Loppupäätelmänä toteaisin, että tavallisessa suomalaisessa kesäsäässä purjehtiminen ei vaadi muuta kuin innostuneisuutta harrastukseen D.

        Navigarenecce...

        Sateen sattuessa sateella, näinhän se on aina mennyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa tulikin aivan loistava kommentti purjehduspalstalle.

        ” Täytyy olla fanaatikko, jos purjehtii sateessa ja tuulessa”

        Purjehdus verbiä on käytetty paljon myös moottorialusten kulkua kuvaamassa, joten pelkässä sateessa voisi ajatella ”purjehdittavan”.
        Tilanne on kuitenkin aivan toinen, jos purjealuksella ryhdytään purjehtimaan - siis etenemään ilman tuulta.

        Tästä voisi päätyä ajatukseen, että ainakin tuulisessa säässä purjehtiminen ei vaadi fanaatikon ominaisuuksia.
        Sateessa purjehtiminen ei mielestäni edellytä mitään muuta kuin asialliset varusteet.
        Loppupäätelmänä toteaisin, että tavallisessa suomalaisessa kesäsäässä purjehtiminen ei vaadi muuta kuin innostuneisuutta harrastukseen D.

        Navigarenecce...

        Navigare tarkoittaa itse asiassa navigoimista ja tunnetussa lauseessa kauppamerenkulkua.


    • Anonyymi

      Hullukaan ei nosta purjeita, jos tuulee! Venehän kallistuu mielettömästi ja alkaa kauhea pauke ja lepatus!
      Lapset huutavat pelosta ja vaimo ei sen jälkeen ikinä tule enää veneeseen!

      Purjeita voi katsella satamassa tyynellä säällä

      • Anonyymi

        Harvemmin voi satamassakaan. Auringon paistaessa UV haperruttaa ja haalistaa. Pilvisellä säällä on sadekuuron riski, purjeet kastuu ja homehtuu. Parempi vaan viedä kerran vuodessa purjeneulomoon huoltoon, ihailla purjeita niiden isolla pöydällä ja antaa ammattilaisten pakata ne takaisin pusseihin. Liian usein ei uskalla niitä ihailla ettei purjeet kulu taitoksista.


    • Anonyymi

      Aiheen vierestä ehkä - mutta itseäni vituttaa purjeveneessä tuo masto, jolle ei ole oikeastaan koskaan mitään käyttöä - se haittaa siltojen ali pääsyä ja sitten tuo typerä köli, joka syö turhaan mahdollisuuden päästä matalien vesialueiden yli ja rantaan.

      Samoin kaikenlaisia (jonkun nuijan keksintö?) köysiä, jotka ovat aina solmussa, kilkattavat mastoon ja ovat tiellä....

      Kai maston voisi ensi kaudelle jättää laittamatta. Olisi vähän mukavampi veneillä.

      • Anonyymi

        Onhan sen maston kuljetus pystyssä paljon kätevämpää kuin pitkittäin tai poikittain kuljettaminen. Vain nuijapäät jättävät ne köydet kilkattamaan. Mitä ongelmaa aiheuttaa aina solmussa oleva köysi? Sellainen köysi jonka solmut aukeavat omia aikojaan on paljon kenkumpi. Eikä ne köydet ole veneessä jos ne on tiellä...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stockmannista kirpputori

      Laatutavaratalosta kirppariksi, niin se maailma muuttuu. Pöly ja tunkkaisuus leijailee sieraimiin kun astuu Stockalle kirppariin, ennen tuoksui parfyy
      Maailman menoa
      121
      4797