Montako kieltäytymistä kuntouttavasta hyväksytään

"Muuttaminen ei montaa kymppiä maksa, kun luopuu ennen muuttamista kaikista tavaroista, joille ei ole käyttöä tai jotka voi hommata uudelta paikkakunnalta."

Näin tilanne voi olla sellaiselle, joka ei ole toimeentulotuen varassa.

Sen sijaan jos toimeentulotuki on myös mukana - kuten monille jo siinä vaiheessa usein on - em. asia tarkoittaa siis koti-irtaimiston myyntiä, jonka myymisestä saatava tulo voidaan vähentää toimeentulotuesta. Ja varmasti vähennetäänkin, jos kauppasummat kulkee pankkitilin kautta, josta tiliotteet pitää Kelaan toimittaa. Eli ojasta allikkoon joutuu jos noin tekee.

Tavanomainen kodin irtaimisto ja työvälineet yms. niitä ei lasketa toimeentulotukilain mukaan myytävänä varallisuutena.

Jos olet jotakin irtaimistoa ja työvälineitä ehtinyt hankkia, monelle se on kuitenkin edelleen kannattavampi tapa että kaikki tavarat muutetaan mukana, koska niiden myyminen ei em. syistä ole oikein mahdollista, ja rahattomana samojen tavaroiden ostaminen uudelleen voi olla yksinkertaisesti täysi mahdottomuus.

Ei varmasti kodin tavaroita kannata hukkaan heittää jos ne vain jotenkin saa muutettua silloin jos tulee pakottava tarve muutolle.

Tarpeettomasta rojusta tietenkin kannattaa hankkiutua eroon muutoinkin.

Tässä asiassa on varmasti melko isoja eroja ikääntyneemmän ja nuoremman sukupolven välillä, eli eipä ollut itselläkään 2-kymppisenä kovin paljon kalusteita tai tavaraa mutta kun muutaman vuosikymmenen ikääntyy lisää, koti alkaa olemaan jo ihan asuttavan oloinen ja se tarkoittaa sitä että kalusteita, vaatteita, kodin tarpeita ja työvälineitä yms. niitä on varmasti sen verran että ainakaan pienellä pakettiautolla ei kaikkea kerralla siirretä.

Anonyymi kirjoitti:

"Muuttaminen ei montaa kymppiä maksa, kun luopuu ennen muuttamista kaikista tavaroista, joille ei ole käyttöä tai jotka voi hommata uudelta paikkakunnalta."

Näin tilanne voi olla sellaiselle, joka ei ole toimeentulotuen varassa.

Sen sijaan jos toimeentulotuki on myös mukana - kuten monille jo siinä vaiheessa usein on - em. asia tarkoittaa siis koti-irtaimiston myyntiä, jonka myymisestä saatava tulo voidaan vähentää toimeentulotuesta. Ja varmasti vähennetäänkin, jos kauppasummat kulkee pankkitilin kautta, josta tiliotteet pitää Kelaan toimittaa. Eli ojasta allikkoon joutuu jos noin tekee.

Tavanomainen kodin irtaimisto ja työvälineet yms. niitä ei lasketa toimeentulotukilain mukaan myytävänä varallisuutena.

Jos olet jotakin irtaimistoa ja työvälineitä ehtinyt hankkia, monelle se on kuitenkin edelleen kannattavampi tapa että kaikki tavarat muutetaan mukana, koska niiden myyminen ei em. syistä ole oikein mahdollista, ja rahattomana samojen tavaroiden ostaminen uudelleen voi olla yksinkertaisesti täysi mahdottomuus.

Ei varmasti kodin tavaroita kannata hukkaan heittää jos ne vain jotenkin saa muutettua silloin jos tulee pakottava tarve muutolle.

Tarpeettomasta rojusta tietenkin kannattaa hankkiutua eroon muutoinkin.

Tässä asiassa on varmasti melko isoja eroja ikääntyneemmän ja nuoremman sukupolven välillä, eli eipä ollut itselläkään 2-kymppisenä kovin paljon kalusteita tai tavaraa mutta kun muutaman vuosikymmenen ikääntyy lisää, koti alkaa olemaan jo ihan asuttavan oloinen ja se tarkoittaa sitä että kalusteita, vaatteita, kodin tarpeita ja työvälineitä yms. niitä on varmasti sen verran että ainakaan pienellä pakettiautolla ei kaikkea kerralla siirretä.

Lue lisää

"Ja varmasti vähennetäänkin, jos kauppasummat kulkee pankkitilin kautta, josta tiliotteet pitää Kelaan toimittaa."

Siinä tapauksessa nouto ja käteiskauppa, jolloin ostaja voi tutustua vielä siihen, mitä on ostamassa. Myös puistokirpputori voi olla toimiva keino, varsinkin jos kyse on pientavarasta.

Kalusteita ja astioita yms. voi hommata uudella paikkakunnalla netin kautta ilmaiseksikin, jos/kun rahaa on niukasti. Nykyään ilmaistarjonta on valtaisaa, verrattuna tilanteeseen esim. 20 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja varmasti vähennetäänkin, jos kauppasummat kulkee pankkitilin kautta, josta tiliotteet pitää Kelaan toimittaa."

Siinä tapauksessa nouto ja käteiskauppa, jolloin ostaja voi tutustua vielä siihen, mitä on ostamassa. Myös puistokirpputori voi olla toimiva keino, varsinkin jos kyse on pientavarasta.

Kalusteita ja astioita yms. voi hommata uudella paikkakunnalla netin kautta ilmaiseksikin, jos/kun rahaa on niukasti. Nykyään ilmaistarjonta on valtaisaa, verrattuna tilanteeseen esim. 20 vuotta sitten.

Lue lisää

Itse katsoin asiaa vain siltä kannalta miten lainsäädäntö kulkee. Jos kaupittelet tavaroitasi käteiskaupalla ja jätät saamasi käteisen mainitsematta toimeentulotuen hakemuksessa, teet silloin ko. lain vastaisesti.

Kirpputoreille ei varmasti 100 kiloa painavia sohvia viedä, ja vanhojen kalusteiden myymisestä tuskin kannattaa liian isoja rahallisia odotuksia asettaa, syy tälle on se, että Suomikin on sota-aikojen jälkeisistä puutteen ajoista edistynyt paljolti siihen suuntaan, että kotitalouksissa on kalusteita ja tavaraa jopa liikaakin, ja vanhalle tavaralle ei siis ole ostajiakaan samaan tapaan kuin joskus vuosikymmeniä aiemmin jolloin tavaroista oli iso puute.

Käytettyjen kalusteiden ostamisessa on aina riski että kalusteiden mukana tulee luteita tms. jotka voi saastuttaa koko asunnon tai jopa koko kerrostalon, niistä löytyy riitatapauksia.

Omien tavaroiden mukana kuljettaminen on luultavasti monille edelleen se henkisesti ja taloudellisesti helpoin vaihtoehto, kun kodin vaihtuminen itsessään aiheuttaa jo paljon stressiä, niin turha sitä stressiä lisätä sillä että puuttuu paljon tavaroita joiden hankkimiseen on aiempina vuosikymmeninä joutunut käyttämään paljon aikaa ja vaivaa.

Anonyymi kirjoitti:

Itse katsoin asiaa vain siltä kannalta miten lainsäädäntö kulkee. Jos kaupittelet tavaroitasi käteiskaupalla ja jätät saamasi käteisen mainitsematta toimeentulotuen hakemuksessa, teet silloin ko. lain vastaisesti.

Kirpputoreille ei varmasti 100 kiloa painavia sohvia viedä, ja vanhojen kalusteiden myymisestä tuskin kannattaa liian isoja rahallisia odotuksia asettaa, syy tälle on se, että Suomikin on sota-aikojen jälkeisistä puutteen ajoista edistynyt paljolti siihen suuntaan, että kotitalouksissa on kalusteita ja tavaraa jopa liikaakin, ja vanhalle tavaralle ei siis ole ostajiakaan samaan tapaan kuin joskus vuosikymmeniä aiemmin jolloin tavaroista oli iso puute.

Käytettyjen kalusteiden ostamisessa on aina riski että kalusteiden mukana tulee luteita tms. jotka voi saastuttaa koko asunnon tai jopa koko kerrostalon, niistä löytyy riitatapauksia.

Omien tavaroiden mukana kuljettaminen on luultavasti monille edelleen se henkisesti ja taloudellisesti helpoin vaihtoehto, kun kodin vaihtuminen itsessään aiheuttaa jo paljon stressiä, niin turha sitä stressiä lisätä sillä että puuttuu paljon tavaroita joiden hankkimiseen on aiempina vuosikymmeninä joutunut käyttämään paljon aikaa ja vaivaa.

Lue lisää

"Itse katsoin asiaa vain siltä kannalta miten lainsäädäntö kulkee. Jos kaupittelet tavaroitasi käteiskaupalla ja jätät saamasi käteisen mainitsematta toimeentulotuen hakemuksessa, teet silloin ko. lain vastaisesti."

Siihen ei kannata takertua, vaan huomioida, miten ongelmilta voi välttyä (=käteiskauppa).

Jos keskittyy siihen miksi ei voi tai kykene, niin huomaa jossain vaiheessa olevansa katkeroitunut pitkäaikaistyötön, joista on maassamme jo runsaasti varoittavia esimerkkejä.

"Kirpputoreille ei varmasti 100 kiloa painavia sohvia viedä, ja vanhojen kalusteiden myymisestä tuskin kannattaa liian isoja rahallisia odotuksia asettaa, syy tälle on se, että Suomikin on sota-aikojen jälkeisistä puutteen ajoista edistynyt paljolti siihen suuntaan, että kotitalouksissa on kalusteita ja tavaraa jopa liikaakin, ja vanhalle tavaralle ei siis ole ostajiakaan samaan tapaan kuin joskus vuosikymmeniä aiemmin jolloin tavaroista oli iso puute."

Kirpputoreilla käy kaupaksi pientavara, eli puistokirppareille ei kannata sohvaansa viedä, etenkin jos on ennakoitavissa, että se pitää sieltä vielä takaisinkin tuoda.

Isommissa kaupungeissa on parempi tarjonta ja enemmän ilmaistarjontaa.

"Käytettyjen kalusteiden ostamisessa on aina riski että kalusteiden mukana tulee luteita tms. jotka voi saastuttaa koko asunnon tai jopa koko kerrostalon, niistä löytyy riitatapauksia."

Elämässä on hyvin paljon riskejä, joista paikalleenjämähtäminen etenkin tässä tapauksessa todennäköisempää.

Pääsääntöisessä "kovan tavaran" (tarkkana patjojen, petivaatteiden yms. kanssa) ostaminen on turvallista, koska sen voi helposti puhdistaa.

"Omien tavaroiden mukana kuljettaminen on luultavasti monille edelleen se henkisesti ja taloudellisesti helpoin vaihtoehto, kun kodin vaihtuminen itsessään aiheuttaa jo paljon stressiä, niin turha sitä stressiä lisätä sillä että puuttuu paljon tavaroita joiden hankkimiseen on aiempina vuosikymmeninä joutunut käyttämään paljon aikaa ja vaivaa."

Jos kyseessä on muutto palvelutaloon tai jos talouteen kuuluu kotieläimiä (kissa tai koira), niin vamaankin niissä tapauksissa.

Muutto uudelle ja isommalle paikkakunnalle tuo uusia mahdollisuuksia.

Aktivointisuunnitelmassa lukee Asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, työnhaku velvollisuus 4 paikkaa kk.

Anonyymi kirjoitti:

Aktivointisuunnitelmassa lukee Asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, työnhaku velvollisuus 4 paikkaa kk.

Aktivointisuunnitelmaan tulee nykyään kirjata perusteet kuntouttavalle työtoiminnalle. Pitävätkö perustelut paikkansa vai ovatko ne kumottavissa?

Anonyymi kirjoitti:

Aktivointisuunnitelmassa lukee Asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, työnhaku velvollisuus 4 paikkaa kk.

Jos suunnitelmassa tällä hetkellä
lukee, että asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, niin olisiko oikea sanamuoto: "kuntouttavalle työtoiminnalle ei ole perusteita"?

Suunnitelman teksti on muokattavissa, joten siitä kannattaa selväsanaisesti kertoa omalle virkailijalle. Etenkin jos siellä on ilmaistu asioita virheellisesti tai asiakkaan kannalta epäedullisessa valossa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos suunnitelmassa tällä hetkellä
lukee, että asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, niin olisiko oikea sanamuoto: "kuntouttavalle työtoiminnalle ei ole perusteita"?

Suunnitelman teksti on muokattavissa, joten siitä kannattaa selväsanaisesti kertoa omalle virkailijalle. Etenkin jos siellä on ilmaistu asioita virheellisesti tai asiakkaan kannalta epäedullisessa valossa.

Lue lisää

Hyvä!

Anonyymi kirjoitti:

Jos suunnitelmassa tällä hetkellä
lukee, että asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, niin olisiko oikea sanamuoto: "kuntouttavalle työtoiminnalle ei ole perusteita"?

Suunnitelman teksti on muokattavissa, joten siitä kannattaa selväsanaisesti kertoa omalle virkailijalle. Etenkin jos siellä on ilmaistu asioita virheellisesti tai asiakkaan kannalta epäedullisessa valossa.

Lue lisää

Suunnitelman sisältö on asiassa erittäin ratkaiseva, ja aina kun suunnitelmaa laaditaan ja tulee tilaisuus sitä kontrolloida - eli tarkistaa - silloin tietenkin suunnitelmasta kaikki roska pois ja tarkistat sinne mukaan omat oikeat suunnitelmasi.

Lähtökohtaisesti työn valitsee työtön, ei työvoimaviranomainen, pidä aina huoli siitä että sinä valitset, se valitsemisen oikeus säädetään perustuslain 18 pykälässä jota ei mikään työvoimalainsäädäntö ohita.

Varaudut toki myös aina kaikkiin mahdollisiin karensseihin, eli selvitä myös oikeutesi toimeentulotukeen, tulee ainakin tärkeimmät asiat silloin hoidettua.

Enemmän asioista huolissaan olevat valmistautuu tämän lisäksi tekemään myös kanteluita oikeuslaitokselle jos viranomainen yritti tehdä mitään vääryyksiä em. prosessissa.

Anonyymi kirjoitti:

Aktivointisuunnitelmaan tulee nykyään kirjata perusteet kuntouttavalle työtoiminnalle. Pitävätkö perustelut paikkansa vai ovatko ne kumottavissa?

Jotta asia tulisi hyvin selväksi, ohessa lainaus eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnosta vuodelta 2017, tarkan lausunnon löytää netistä EOAK/5424/2017, ja muitakin vastaavansisältöisiä lausuntoja löytyy.

"Se, että sopivia julkisia työvoimapalveluita ei ole tarjolla, ei ole riittävä peruste päätyä ohjaamaan asiakas kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Myöskään pelkästään se seikka, että työttömyys tai työmarkkinatuen maksaminen on jatkunut pitkään, ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia. Myös pitkään työttömänä ollut henkilö voi olla täysin kykenevä työhön taikka julkisiin työvoimapalveluihin."

Te-toimisto siis käynnistelee innokkaasti kaikenlaisia "palveluita" ja päätelmiä ja muuta höykyttämistä usein ILMAN PERUSTEITA, ja aina kun ne perusteet puuttuu, silloin lähdette aina selvittämään yksityiskohtaisesti mikä se peruste on, että te-toimisto alkaa palvelun tarjoamisensa myötä käytännössä tulkitsemaan työtöntä työkyvyttömäksi tai elämänhallintaongelmaiseksi tms.

Itse olen sitä mieltä että tuollaiset väitteet ilman kunnollisia perusteita on kunnianloukkaus, epäilemättä te-toimisto vetoaa silloin lakiin kirjattuihin velvollisuuksinsa (mutta jättää tuon ratkaisevan kohdan - eli perustelut - hoitamatta).

Tämä on vain yksi pieni yksityiskohta kaikista niistä kymmenistä tai jopa sadoista vedätyksistä jota te-toimisto toiminnassaan harjoittaa jokaikinen päivä työttömien etujen vastaisesti, ja ainoa tapa jolla niitä korjataan, on kantelu ylimmälle lainvalvojalle. Kelaan ja SaMuun on turha valitella, ne ovat te-toimiston kohdalla jokseenkin tarpeettomia valitusväyliä.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta asia tulisi hyvin selväksi, ohessa lainaus eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnosta vuodelta 2017, tarkan lausunnon löytää netistä EOAK/5424/2017, ja muitakin vastaavansisältöisiä lausuntoja löytyy.

"Se, että sopivia julkisia työvoimapalveluita ei ole tarjolla, ei ole riittävä peruste päätyä ohjaamaan asiakas kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Myöskään pelkästään se seikka, että työttömyys tai työmarkkinatuen maksaminen on jatkunut pitkään, ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia. Myös pitkään työttömänä ollut henkilö voi olla täysin kykenevä työhön taikka julkisiin työvoimapalveluihin."

Te-toimisto siis käynnistelee innokkaasti kaikenlaisia "palveluita" ja päätelmiä ja muuta höykyttämistä usein ILMAN PERUSTEITA, ja aina kun ne perusteet puuttuu, silloin lähdette aina selvittämään yksityiskohtaisesti mikä se peruste on, että te-toimisto alkaa palvelun tarjoamisensa myötä käytännössä tulkitsemaan työtöntä työkyvyttömäksi tai elämänhallintaongelmaiseksi tms.

Itse olen sitä mieltä että tuollaiset väitteet ilman kunnollisia perusteita on kunnianloukkaus, epäilemättä te-toimisto vetoaa silloin lakiin kirjattuihin velvollisuuksinsa (mutta jättää tuon ratkaisevan kohdan - eli perustelut - hoitamatta).

Tämä on vain yksi pieni yksityiskohta kaikista niistä kymmenistä tai jopa sadoista vedätyksistä jota te-toimisto toiminnassaan harjoittaa jokaikinen päivä työttömien etujen vastaisesti, ja ainoa tapa jolla niitä korjataan, on kantelu ylimmälle lainvalvojalle. Kelaan ja SaMuun on turha valitella, ne ovat te-toimiston kohdalla jokseenkin tarpeettomia valitusväyliä.

Lue lisää

Tässä vielä toinen EOAK lausunto samasta aihepiiristä, vuodelta 2018:

EOAK/274/2018

"Totean, että pelkästään se seikka, että työttömyys tai työmarkkinatuen maksaminen on jatkunut pitkään, ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia. Myöskään kaupungin ilmoittama toimeentulotuen vähentämiseen liittyvä seikka ei ole KUTY-lain mukainen peruste ohjata henkilö kuntouttavaan työtoimintaan. Jos henkilö velvoitetaan työttömyysetuuden menettämisen uhalla osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka hänellä ei ole työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, työtoimintaan ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden (tarkoitussidonnaisuuden periaate ja objektiviteettiperiaate) vastaisesta menettelystä."


Eli samaa roskaa pyöritetään edelleen vuodesta toiseen, vain toiminnan nimi vaihtuu vähän väliä jotta lainsäätäjäkään ei ehtisi asiaan paneutua. Poliitikot ja työmarkkinoilla valtaapitävät ryhmät muuttavat näillä toimillaan Suomea ahkerasti fasismiin perustuvaksi orjatyövaltioksi, ja kun em. suunnitelmat ja palvelut on vääristelty, pyllistellään käytännössä myös Euroopan Unionille ja kansainvälisesti ratifiouduille sopimuksille mm. työttömien oikeuksista ja palveluista yms.

Työvoimaviranomaista ei kannata liikaa haukkua, he ovat usein tässä systeemissä ihan samanlaisia uhreja kuin työkkärin asiakkaatkin, eli monetkaan heistä ei ole riittävän älykkäitä tajuamaan mitä ovat tekemässä, ja sen takia näitä asioita joudutaan oikeuslaitoksen kautta tarkistamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Suunnitelman sisältö on asiassa erittäin ratkaiseva, ja aina kun suunnitelmaa laaditaan ja tulee tilaisuus sitä kontrolloida - eli tarkistaa - silloin tietenkin suunnitelmasta kaikki roska pois ja tarkistat sinne mukaan omat oikeat suunnitelmasi.

Lähtökohtaisesti työn valitsee työtön, ei työvoimaviranomainen, pidä aina huoli siitä että sinä valitset, se valitsemisen oikeus säädetään perustuslain 18 pykälässä jota ei mikään työvoimalainsäädäntö ohita.

Varaudut toki myös aina kaikkiin mahdollisiin karensseihin, eli selvitä myös oikeutesi toimeentulotukeen, tulee ainakin tärkeimmät asiat silloin hoidettua.

Enemmän asioista huolissaan olevat valmistautuu tämän lisäksi tekemään myös kanteluita oikeuslaitokselle jos viranomainen yritti tehdä mitään vääryyksiä em. prosessissa.

Lue lisää

"Lähtökohtaisesti työn valitsee työtön, ei työvoimaviranomainen, pidä aina huoli siitä että sinä valitset, se valitsemisen oikeus säädetään perustuslain 18 pykälässä jota ei mikään työvoimalainsäädäntö ohita."

Keskusteluketjun aloittaja on työtön työnhakija, eli henkilö, joka ei ole käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan valita omaa työtään.

Ja jos työtön (eli henkilö joka ei ole valinnut omaa työtään tarjolla olevista vaihtoehdoista) haluaa nostaa työttömyyskorvauksia, tulee hänen pitää oikeuksistaan kiinni, sekä noudattaa sitä, mitä on lakiin kirjattu.

Anonyymi kirjoitti:

"Lähtökohtaisesti työn valitsee työtön, ei työvoimaviranomainen, pidä aina huoli siitä että sinä valitset, se valitsemisen oikeus säädetään perustuslain 18 pykälässä jota ei mikään työvoimalainsäädäntö ohita."

Keskusteluketjun aloittaja on työtön työnhakija, eli henkilö, joka ei ole käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan valita omaa työtään.

Ja jos työtön (eli henkilö joka ei ole valinnut omaa työtään tarjolla olevista vaihtoehdoista) haluaa nostaa työttömyyskorvauksia, tulee hänen pitää oikeuksistaan kiinni, sekä noudattaa sitä, mitä on lakiin kirjattu.

Lue lisää

Oikeus valita työ, ammatti tai elinkeino ei lakkaa siihen että valittua työtä ei ole löytynyt.

Ihan perusjuttuja tämä, tietenkin työkkäritrolli yrittää täällä koko ajan käydä esittelemässä omia todellisuudesta vieraantuneita käsityksiään miten asiat menee.

Systeemin tarkoitus on tietenkin huolehtia siitä, että kansan oikeus valita työ, ammatti tai elinkeino menee lopulta myös valtion johdon päätöksenhaluihin siten, että esim. rakenteelliset korjaustoimet tehdään, ja syy niiden tekemiselle kasvaa sitä isommaksi, mitä enemmän työttömiä on, kaikki odottamassa sitä että se valittu työ löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

"Lähtökohtaisesti työn valitsee työtön, ei työvoimaviranomainen, pidä aina huoli siitä että sinä valitset, se valitsemisen oikeus säädetään perustuslain 18 pykälässä jota ei mikään työvoimalainsäädäntö ohita."

Keskusteluketjun aloittaja on työtön työnhakija, eli henkilö, joka ei ole käyttänyt perustuslaillista oikeuttaan valita omaa työtään.

Ja jos työtön (eli henkilö joka ei ole valinnut omaa työtään tarjolla olevista vaihtoehdoista) haluaa nostaa työttömyyskorvauksia, tulee hänen pitää oikeuksistaan kiinni, sekä noudattaa sitä, mitä on lakiin kirjattu.

Lue lisää

Toinenkin asia, se että työvoimaviranomaisen kanssa ei ole esim. mainittu että noudatetaan perustuslakia, ei oikeuta työvoimaviranomaista tehdä sellaista päätelmää, että perustuslakia ei tarvitsisi noudattaa.

En minäkään työkkäriin mene sillä ajatuksella että pitäisi ensin viranomaisen kanssa yhdessä lukea sanasta sanaan kaikki se mitä perustuslaissa lukee siltä osin kuin työhön tai elinkeinoon liittyy, jotta työvoimaviranomainen sitten hyväksyisi että pitäisi noudattaa perustuslakia.

Perustuslakia pitää noudattaa joka tapauksessa, ei sitä erikseen tarvitse mainita.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeus valita työ, ammatti tai elinkeino ei lakkaa siihen että valittua työtä ei ole löytynyt.

Ihan perusjuttuja tämä, tietenkin työkkäritrolli yrittää täällä koko ajan käydä esittelemässä omia todellisuudesta vieraantuneita käsityksiään miten asiat menee.

Systeemin tarkoitus on tietenkin huolehtia siitä, että kansan oikeus valita työ, ammatti tai elinkeino menee lopulta myös valtion johdon päätöksenhaluihin siten, että esim. rakenteelliset korjaustoimet tehdään, ja syy niiden tekemiselle kasvaa sitä isommaksi, mitä enemmän työttömiä on, kaikki odottamassa sitä että se valittu työ löytyy.

Lue lisää

"Oikeus valita työ, ammatti tai elinkeino ei lakkaa siihen että valittua työtä ei ole löytynyt."

Miten on voinut valita jotain, jota ei ole edes löytynyt?

Anonyymi kirjoitti:

"Oikeus valita työ, ammatti tai elinkeino ei lakkaa siihen että valittua työtä ei ole löytynyt."

Miten on voinut valita jotain, jota ei ole edes löytynyt?

- Valitsin Salen hyllystä Kossupullon.
- Eihän Salen valikoimiin kuulu Kossu?
- Ei kuulukaan, mutta valitsin sen silti.

Anonyymi kirjoitti:

- Valitsin Salen hyllystä Kossupullon.
- Eihän Salen valikoimiin kuulu Kossu?
- Ei kuulukaan, mutta valitsin sen silti.

Kyse on oikeudesta valita. Olennaista ei ole se, onko valittavaa kohdetta juuri silloin tai ei.

Salen hyllyyn kossupullo ei varmaankaan tule, mutta saman kossupullon voit valita Alkosta, ja jos Alkon hyllyssä ei kossupulloa juuri silloin ole, se ei tarkoita sitä, että sinun olisi valittava punaviinipullo tilalle. Kossupullo valintana pysyy, pitää vain käydä Alkossa joskus toiste uudelleen jospa sitten olisi hyllyssä taas.

Jos oikeus valita poistuisi millään perusteella, sehän johtaisi siihen, että koko oikeutta ei käytännössä olisikaan.

Etenkin työmarkkinoiden kyseessä ollen esim. työpaikan olemassaoloon on helppo vaikuttaa työnantajan toimesta, ja työnantajan päätöksellähän ei työttömien perustuslaillisia oikeuksia kumota. Täytyy vain odotella, että työnantajaa alkaa taas kiinnostamaan.

Työkkäri on suurelta osin elinkeinoelämässä omaa etuaan ajavien ryhmien vaikutuksen kohteena, mm. niiden määrittämän työvoimapolitiikan kautta, eikä ole mitään epäselvää siitäkään, että tämän kaltainen lakien tulkitsemisen vääristely pohjautuu myös samaisten ryhmien vaikuttamisyrityksiin, siinä määrin on kiima päästä ilmaista resurssia rohmuamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on oikeudesta valita. Olennaista ei ole se, onko valittavaa kohdetta juuri silloin tai ei.

Salen hyllyyn kossupullo ei varmaankaan tule, mutta saman kossupullon voit valita Alkosta, ja jos Alkon hyllyssä ei kossupulloa juuri silloin ole, se ei tarkoita sitä, että sinun olisi valittava punaviinipullo tilalle. Kossupullo valintana pysyy, pitää vain käydä Alkossa joskus toiste uudelleen jospa sitten olisi hyllyssä taas.

Jos oikeus valita poistuisi millään perusteella, sehän johtaisi siihen, että koko oikeutta ei käytännössä olisikaan.

Etenkin työmarkkinoiden kyseessä ollen esim. työpaikan olemassaoloon on helppo vaikuttaa työnantajan toimesta, ja työnantajan päätöksellähän ei työttömien perustuslaillisia oikeuksia kumota. Täytyy vain odotella, että työnantajaa alkaa taas kiinnostamaan.

Työkkäri on suurelta osin elinkeinoelämässä omaa etuaan ajavien ryhmien vaikutuksen kohteena, mm. niiden määrittämän työvoimapolitiikan kautta, eikä ole mitään epäselvää siitäkään, että tämän kaltainen lakien tulkitsemisen vääristely pohjautuu myös samaisten ryhmien vaikuttamisyrityksiin, siinä määrin on kiima päästä ilmaista resurssia rohmuamaan.

Lue lisää

Se, että ei valitse punaviinipulloa, pohjautuu myös samaiseen oikeuteen valita.

Kun on oikeus valita jotakin, se tarkoittaa samalla sitä, että on oikeus myös jättää valitsematta jotakin muuta.

Vaikea ymmärtää, miksi tätä asiaa yritetään vääristää, onhan se päivänselvää että ihmiset itse tietävät omat vahvuutensa ja tahtotilansa parhaiten, ja niihin perustuu se, mitä ovat valmiita tekemään ja mistä ovat valmiita sopimaan.

Oikeus valintoihin turvaa myös kansanvallan siten, että esim. hallituksella ei ole toimivaltaa kansalaisten päätöksiin, se tarkoittaa sitä että kansalaisten päätösvallan seurauksena hallituksen on tehtävä myös niitä toimia joilla turvataan kansalaisten päätösvallassa olevia asioita.

Kaikkia asioita ei päätetä eduskunnassa enemmistöpäätöksillä, ja hallituksen on päätöksenteossaan huomiotava myös se että kansalaiset itse tekee jokapäiväisessä elämässään niitä päätöksiä, mihin hallituksella ei ole minkäänlaista toimivaltaa.

Demokratia toimii silloin, kun eduskunta hoitaa vain niitä asioita jotka kuuluu heille, ja heidän toimivaltaan ei kuulu yksityisten ihmisten työn, ammatin tai elinkeinon valinnat, kuten ei yleensäkään ottaen mitkään sopimusasiat yms.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on oikeudesta valita. Olennaista ei ole se, onko valittavaa kohdetta juuri silloin tai ei.

Salen hyllyyn kossupullo ei varmaankaan tule, mutta saman kossupullon voit valita Alkosta, ja jos Alkon hyllyssä ei kossupulloa juuri silloin ole, se ei tarkoita sitä, että sinun olisi valittava punaviinipullo tilalle. Kossupullo valintana pysyy, pitää vain käydä Alkossa joskus toiste uudelleen jospa sitten olisi hyllyssä taas.

Jos oikeus valita poistuisi millään perusteella, sehän johtaisi siihen, että koko oikeutta ei käytännössä olisikaan.

Etenkin työmarkkinoiden kyseessä ollen esim. työpaikan olemassaoloon on helppo vaikuttaa työnantajan toimesta, ja työnantajan päätöksellähän ei työttömien perustuslaillisia oikeuksia kumota. Täytyy vain odotella, että työnantajaa alkaa taas kiinnostamaan.

Työkkäri on suurelta osin elinkeinoelämässä omaa etuaan ajavien ryhmien vaikutuksen kohteena, mm. niiden määrittämän työvoimapolitiikan kautta, eikä ole mitään epäselvää siitäkään, että tämän kaltainen lakien tulkitsemisen vääristely pohjautuu myös samaisten ryhmien vaikuttamisyrityksiin, siinä määrin on kiima päästä ilmaista resurssia rohmuamaan.

Lue lisää

"Kyse on oikeudesta valita. Olennaista ei ole se, onko valittavaa kohdetta juuri silloin tai ei."

Oikeus valita on kaikilla, mutta nyt olennaista on se, että et voi valita sellaista, jota ei ole:

"...valittua työtä ei ole löytynyt."

Tässä onkin kysymys siitä että ei kyykytyskiimaiset TE-nilkit olekaan järjissään. Joitakin vuosia sitten muistaakseni Lahdessa joku asiakas yritti takoa vasaralla järkeä TE-nilkin päähän, ei uponnut mutta pitkä kakku yrityksestä tuli.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä onkin kysymys siitä että ei kyykytyskiimaiset TE-nilkit olekaan järjissään. Joitakin vuosia sitten muistaakseni Lahdessa joku asiakas yritti takoa vasaralla järkeä TE-nilkin päähän, ei uponnut mutta pitkä kakku yrityksestä tuli.

Lue lisää

Tämä asia on tullut jo päivänselväksi, ei te-toimisto todellakaan mikään asiantuntija ole, vaan se on enemmänkin eduskunnan alaisena toimiva kyykytyskoneisto, jonka tehtävä on nyrkittää kansaa kaikenlaisten hämäräperäisten laintulkintojensa avulla siten, että lopputulos on aina työ ilman että sitä on valittu tai vaihtoehtoisesti sosiaaliturva poikki.

Hullunkurista että tähän samaan roskaan on sotkettu lisäksi myös sosiaalipuolikin.

Eduskuntakin on ilmeisesti asiassa lähinnä vain toimeenpaneva (l. lait säätävä) taho, ei varmasti kansanedustajat tiedä mitä työkkäritouhut oikeasti on. Ne tulevat sitten vasta paremmin tietoon kun oikeuslaitokselta alkaa tulemaan lain toteutuksen vaikutuksista seuraukset julki kanteluiden myötä. Siihen mennessä on kuitenkin helposti käynyt niin että toimia on voitu jatkaa jo vuosikausia, ja saatu aikaan maksimimäärä vahinkoa.

Tietenkin valheen paljastuessa, keksitään taas samalle toiminnalle uudet nimet ja pikku muutos sinne tänne niin, että vaikuttaisi että koko toiminta olisi uusiutunut kokonaan, aktiivimallit, kuntakokeilut, ja moni muukin, kaikki samaa valhetta, homma johtaa aina takaisin palkattomaan työhön rangaistuksen uhalla, joka nykyisin nimellä kuntouttava työtoiminta, senkin nimi saatetaan kohta vaihtaa joksikin muuksi, sisällön siitä miksikään muuttumatta.

En mene koskaan kuntouttavaan, siellä masentuu viimeistään, hullua touhua.