Miksi elämä on niin hyvää toisille

Anonyymi-ap

ja toisille sitten taas ei.

32

<50

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Elämä on juuri niin hyvää tai huonoa, kuin miksi sen itse päätät kokea.

      • Olen sikäli eri mieltä, että elämänsä voi (päättää) kokea hyvänä tai huonona, vaikka se olisi millainen tahansa. Ja kuten aina, mieltään voi muuttaa milloin tahansa.


      • randombypasser kirjoitti:

        Olen sikäli eri mieltä, että elämänsä voi (päättää) kokea hyvänä tai huonona, vaikka se olisi millainen tahansa. Ja kuten aina, mieltään voi muuttaa milloin tahansa.

        Samaa mieltä itsekin olen, mutta jos saa helpot kortit on hyvä elämä paljon helpompi kokea kuin jos saa kohtuuttoman huonot kortit (esim. väkivaltaiseen päideongelmaiseen insestiperheeseen syntynyt lapsi). Jälkimmäinenkin voi saada lopulta hyvän elämän, matka sinne on vain pidempi kun jos syntyy hopealusikka suussa.


      • Citrinella kirjoitti:

        Samaa mieltä itsekin olen, mutta jos saa helpot kortit on hyvä elämä paljon helpompi kokea kuin jos saa kohtuuttoman huonot kortit (esim. väkivaltaiseen päideongelmaiseen insestiperheeseen syntynyt lapsi). Jälkimmäinenkin voi saada lopulta hyvän elämän, matka sinne on vain pidempi kun jos syntyy hopealusikka suussa.

        Se voi olla helpompi, muttei mitenkään välttämättä, se on kaikki omien korvien välistä kiinni. Maailma on sellainen kuin miksi me sen luomme ei ole vain kaunis fraasi, vaan hyvin monisyisesti totuus. Yksi niistä on se, että maailma juuri niin ihana tai karmea kuin miten valitsemme sen kokevamme.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Se voi olla helpompi, muttei mitenkään välttämättä, se on kaikki omien korvien välistä kiinni. Maailma on sellainen kuin miksi me sen luomme ei ole vain kaunis fraasi, vaan hyvin monisyisesti totuus. Yksi niistä on se, että maailma juuri niin ihana tai karmea kuin miten valitsemme sen kokevamme.

        Joskus katsoin tv:stä ohjelmaa, jossa nuoria keltanokkia lähetettiin Intiaan kokemaan maan laitapuolen reaalielämää. Lähtiessä ja vielä pitkään maassa ollessaan he olivat kovin optimistisia siinä näkemyksessään, että on vain yksittäisten omasta tahdosta ja ponnisteluista kiinni, että pääsee köyhyyden ja kurjien olojen kierteestä pois. Pian realiteetit kuitenkin löivät päin kasvoja, kun he huomasivat, että myös nuoret ihmiset olivat sidoksissa perheensä, isän ja äidin, sekä sisarusten toimeentuloon.

        Joskus elämä vain on sellaista, ettei noidankehästä pääse. Suhtautumalla eri tavalla voi toki muuttaa elämän laadun kokemusta, mutta noin keskimäärin ei kai tarvitse kenellekään vakuutella, että hyvinvointi ja elintaso lisää onnellisuutta. Näinhän onnellisuustutkimukset meille kertovat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joskus katsoin tv:stä ohjelmaa, jossa nuoria keltanokkia lähetettiin Intiaan kokemaan maan laitapuolen reaalielämää. Lähtiessä ja vielä pitkään maassa ollessaan he olivat kovin optimistisia siinä näkemyksessään, että on vain yksittäisten omasta tahdosta ja ponnisteluista kiinni, että pääsee köyhyyden ja kurjien olojen kierteestä pois. Pian realiteetit kuitenkin löivät päin kasvoja, kun he huomasivat, että myös nuoret ihmiset olivat sidoksissa perheensä, isän ja äidin, sekä sisarusten toimeentuloon.

        Joskus elämä vain on sellaista, ettei noidankehästä pääse. Suhtautumalla eri tavalla voi toki muuttaa elämän laadun kokemusta, mutta noin keskimäärin ei kai tarvitse kenellekään vakuutella, että hyvinvointi ja elintaso lisää onnellisuutta. Näinhän onnellisuustutkimukset meille kertovat.

        No ei tuo edelleenkään muuta sitä tosiasiaa, että onnellisuus on korvien välissä. Toki paremmat puitteet mahdollistavat eri tavalla sen, mutta kun katsoo länsimaiden MT-potilaiden määrää, niin sekään asia ei ole enää yksiselitteinen.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No ei tuo edelleenkään muuta sitä tosiasiaa, että onnellisuus on korvien välissä. Toki paremmat puitteet mahdollistavat eri tavalla sen, mutta kun katsoo länsimaiden MT-potilaiden määrää, niin sekään asia ei ole enää yksiselitteinen.

        Ei ehkä nykyään enää. Nythän väitetään tosin, että pohjoismaat ovat tutkimusten mukaan onnellisimpien maiden joukossa. En itse ole tuosta kovin vakuuttunut, koska onnellisuutta voidaan mitata monella tavalla, ja jonkin bruttokansantuotteen ja palveluiden laajuuden ja laadun mittaaminen ei kerro paljoakaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ehkä nykyään enää. Nythän väitetään tosin, että pohjoismaat ovat tutkimusten mukaan onnellisimpien maiden joukossa. En itse ole tuosta kovin vakuuttunut, koska onnellisuutta voidaan mitata monella tavalla, ja jonkin bruttokansantuotteen ja palveluiden laajuuden ja laadun mittaaminen ei kerro paljoakaan.

        Kyllä vain ja yhä edelleen. Sinun kokemuksesi on sinun korviesi välissä ja niin edelleen. Sinun osuutesi tuosta tutkimustuoksesta lienee negatiivisen puolella, mutta joillain muilla sitten toisin, siksi loppupäätelmä onnellisesta kansasta.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        No ei tuo edelleenkään muuta sitä tosiasiaa, että onnellisuus on korvien välissä. Toki paremmat puitteet mahdollistavat eri tavalla sen, mutta kun katsoo länsimaiden MT-potilaiden määrää, niin sekään asia ei ole enää yksiselitteinen.

        Kristinuskossa tunnetaan tuo mainitsemasi suhtautumistapa ongelmiin, ei niin hyvin, mutta olemassa se on. Vähän eri perspektiivistä kylläkin, siis rauhan näkökulasta käsin, tai ilon. Siis näkemys, että ihmisellä voi olla rauhattomuuden keskellä rauha. Ja ilo murheessa.

        Mutta tässä on mukana hengellinen ulottuvuus, joka ei avaudu tai ole mahdollinen sellaiselle, joka ei usko Jumalaan.

        En siis yleisellä tasolla niin innostu ajatuksesta, että ihminen ajatuksen voimalla voi poistaa sisäisen ahdistuksen, rauhattomuuden ja ilottomuuden. Esimerkiksi syvässä masennuksessa olevalle on suuri virhe mennä sanomaan, että piristyhän nyt, tai, ajattele positiivisesti. Ei ole olemassa kaikille yleisesti toimivaa ohjetta, jolla päästään murheista tai alakulosta pois iloon ja onnellisuuteen. Sellainen opetus on jopa vaarallista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kristinuskossa tunnetaan tuo mainitsemasi suhtautumistapa ongelmiin, ei niin hyvin, mutta olemassa se on. Vähän eri perspektiivistä kylläkin, siis rauhan näkökulasta käsin, tai ilon. Siis näkemys, että ihmisellä voi olla rauhattomuuden keskellä rauha. Ja ilo murheessa.

        Mutta tässä on mukana hengellinen ulottuvuus, joka ei avaudu tai ole mahdollinen sellaiselle, joka ei usko Jumalaan.

        En siis yleisellä tasolla niin innostu ajatuksesta, että ihminen ajatuksen voimalla voi poistaa sisäisen ahdistuksen, rauhattomuuden ja ilottomuuden. Esimerkiksi syvässä masennuksessa olevalle on suuri virhe mennä sanomaan, että piristyhän nyt, tai, ajattele positiivisesti. Ei ole olemassa kaikille yleisesti toimivaa ohjetta, jolla päästään murheista tai alakulosta pois iloon ja onnellisuuteen. Sellainen opetus on jopa vaarallista.

        Ei ole kenenkään asia mennä opettamaan tai tarjoamaan neuvoja, ellei niitä nimenomaisesti ole pyydetty. Ja sittenkin, varovaisesti, hitaasti.

        Ihminen voi päättää omista tunteistaan, jos haluaa. Ilman uskonnollisia välineitä. En voi sanoa muutakaan, koska tuo on tieteellinen fakta. Ja olen sitä myös jossain määrin saanut empiirisesti kokeilla, hyvin toimii.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Ei ole kenenkään asia mennä opettamaan tai tarjoamaan neuvoja, ellei niitä nimenomaisesti ole pyydetty. Ja sittenkin, varovaisesti, hitaasti.

        Ihminen voi päättää omista tunteistaan, jos haluaa. Ilman uskonnollisia välineitä. En voi sanoa muutakaan, koska tuo on tieteellinen fakta. Ja olen sitä myös jossain määrin saanut empiirisesti kokeilla, hyvin toimii.

        Vakavasta masennuksesta kärsivä ei voi päättää omista tunteistaan. Se olisi hyvä ymmärtää. Lääkärit ja psykiatrit sekä psykologit tietävät tämän erittäin hyvin. Masennuksesta pääseminen voi kestää kuukausia.

        Olen kuullut myös sellaisista, jotka kärsivät todella kovista kivuista. Heitäkään ei pidä mennä manipuloimaan ajatustekniikoilla. Hengellisellä alueella näitä kutsutaan hengellisiksi puoskareiksi ja oppia menestysteologiaksi. Sen mukaan Jumala ei muka salli sairautta tai kärsimystä ja ilman murheita ja parantumista ei muka voi kelvata Jumalalle.

        Näillä opeilla on ajettu ihmisiä itsemurhaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vakavasta masennuksesta kärsivä ei voi päättää omista tunteistaan. Se olisi hyvä ymmärtää. Lääkärit ja psykiatrit sekä psykologit tietävät tämän erittäin hyvin. Masennuksesta pääseminen voi kestää kuukausia.

        Olen kuullut myös sellaisista, jotka kärsivät todella kovista kivuista. Heitäkään ei pidä mennä manipuloimaan ajatustekniikoilla. Hengellisellä alueella näitä kutsutaan hengellisiksi puoskareiksi ja oppia menestysteologiaksi. Sen mukaan Jumala ei muka salli sairautta tai kärsimystä ja ilman murheita ja parantumista ei muka voi kelvata Jumalalle.

        Näillä opeilla on ajettu ihmisiä itsemurhaan.

        En jaksa vängätä kanssasi, kun vaihdoit skenaarion yhtäkkiä vakavasti masentuneseen. Mutta kiitos aiemmasta keskustelusta 👍


    • Anonyymi

      Kukin saa mitä ansaitsee.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Tämä on niin totta.


      • Anonyymi

        Ei se ihan noinkaan mene.


      • Anonyymi

        Minäkin olen miettinyt, että olenko nyt saanut rangaistuksen jostain mitä olen tehnyt? Ja miettinyt, että mikä tapaus tämän kaiken aiheuttajana on.


    • Anonyymi

      2006 Esko Nikkarin poismeno
      Talvisota elokuva
      Maa on Syntinen laulu - siinä joitakin mitä mieleen juolahti

    • Joku voisi sanoa, että mun elämäni on kamalaa ja ihan paskaa. Mutta mulle mun elämä on hyvää niissä puitteissa miten hyvään on mahdollisuus. Pyrin aina näkemään hyvät mahdollisuudet hyvään elämään.

      • Anonyymi

        Rakas on niin viisas <3

        T. Topi


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rakas on niin viisas <3

        T. Topi

        Ja kaunis...


    • No monestakin syystä. Nallekarkit ei mee aina tasan.

      Yksi juttu tuli tässä mieleen, että kun itsellä tällä hetkellä menee suhteellisen hyvin, että pitäisi arvostaa sitä, että nyt menee hyvin. Kaikilla ei mene.

      Ilmankos tekee hyvää auttaa naapuria ja jeesailla kavereita. Tuki on aina tärkeää, kunhan kaikki tietää, että se on usein tilapäistä... itsekin pitää tehdä peliliikkeitä ylösnousemiseksi. Kukaan ei jaksa kannatella pitkään.

    • Johtuu monesta asiasta, mutta monesti lähtee jo siitä millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Kiusataanko lapsena? Onko köyhistä oloista jne... Kaikille ei satu hyvät kortit käteensä. Eikä saa hyviä eväitä matkaan. Sitten on taistelua joka ikinen päivä.

    • Vaikeiden aikojen merkitys selviää ihmiselle vasta myöhemmin.

      Jokaisella meistä on joku hyvä asia elämässään. Kirjoita se joka päivä ylös ja viikon päästä huomaat, että sinulla on jo seitsemän hyvää asiaa elämässäsi.

    • Anonyymi

      On todella monia tekijöitä joihin ei voi vaikuttaa ja elämä rakentuu niistä osasista ja lisäksi oman tahdon mukaisista asioista. Negatiiviset elämänkokemukset johtavat onnettomaan elämään ja tuttu ja turvallinen ympäristö normaaliin tai onnelliseen elämään. Mä oon kattellut sitä miten nää systeemit toimii ja helpoin elämä on niillä jotka osaa ohjailla/manipuloida muita ihmisiä tai osaa olla hyväntuulisia tai pinnallisia. En välitä mitä mieltä muut ovat sillä jokaisella on oma näkemyksensä asioista. Asioista väittely ei johda mihinkään.

    • Anonyymi

      Mihin kuplaan ja asemaan sattuu syntymään... itellä mahdollisimman huonot lähtökohdat. Just nyt vaiheessa että sanoin puolisolle että nyt pitää hoitaa oma perseensä suosta. Ettei kykene tukee ns. Kermapersettä. Lupas pysyä back upina vaikka keskityn jokusen ajan itseeni. Puolison hyvinvointi taas on mulle mutkan kautta valuvaa plussaa. Että ei siitäkään voi olla kokonaan välinpitämätön.

    • Anonyymi

      kammottavaa ja kyllä jännittävää jotain tyttöjen alppihiihtoa taas kaatuvat jossain aika pahan näköisesti, mutta hyvät varusteet ja kypärät päässä eivät kuole niin helposti enää.

    • Anonyymi

      Sitä on tullut mietittyä muutaman viime vuoden aikana, kun on joutunut kokemaan liikaa sellaista mkä on rikkonut.

    • Anonyymi

      Tänäan aamulla mietin tätä samaa kun kävin tunteineni todella syvällä. En muista milloin mieleni olisi ollut näin musta. :(
      Mietin, että miksi juuri minä? Miksi minulle tämä sairaus. Minulle, joka on aina halunnut liikkua ja tehdä paljon. Oloani helpotti se, että menin hetkeksi saliin, vaikka tuntui etten olisi edes jaksanut mennä. Pelkästään kävely autolta salille sai minut hengästymään.
      Kun olin ollut vain puolisen tuntia laitteissa, niin tuntui että veri alkoi taas virtaamaan ja samalla mielialanikin koheni. Palellus oli poissa ja tunsin taas eläväni.

      • Anonyymi

        Tuo palellus on sellaista, että alan palelemaan niin täysivaltaisesti kuin se ikinä on mahdollista ja samalla koko toimintakyky häiriintyy kun keskityn vain lämpimänä pysymiseen. Se palelu jäädyttää sisältäpäin, tuntuu kuin veri ja verenkiertokin jäähtyisivät. Palelukohtauksissa myös silmämunat tuntuvat ihoa vasten jääkylmiltä. Se on sellaista sisäistä jäätymistä, joka todellakin rajoittaa elämää ja jopa invalidisoi. Jos olen kotona silloin, niin puen päälleni lämpimimmät vaatteet, jotka omistan ja kietoudun fleesepaittojen alle. Usein palelukohtauksen aikaan minua myös väsyttää ja saatan torkahtaa noin puoleksi runniksi. Kohtauksen mentyä ohitse, ensin alkaa jalkoja polttelemaan ja kohta koko kroppaa niin että joudun vähentämään vaatteita.
        Tämä on todella pelottavaa, koska ymmärrän, että ääreisverenkiesrto ei kohtauksteni aikana toimi kunnolla, jolloin myös aivot ovat ilman verenkiertoa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo palellus on sellaista, että alan palelemaan niin täysivaltaisesti kuin se ikinä on mahdollista ja samalla koko toimintakyky häiriintyy kun keskityn vain lämpimänä pysymiseen. Se palelu jäädyttää sisältäpäin, tuntuu kuin veri ja verenkiertokin jäähtyisivät. Palelukohtauksissa myös silmämunat tuntuvat ihoa vasten jääkylmiltä. Se on sellaista sisäistä jäätymistä, joka todellakin rajoittaa elämää ja jopa invalidisoi. Jos olen kotona silloin, niin puen päälleni lämpimimmät vaatteet, jotka omistan ja kietoudun fleesepaittojen alle. Usein palelukohtauksen aikaan minua myös väsyttää ja saatan torkahtaa noin puoleksi runniksi. Kohtauksen mentyä ohitse, ensin alkaa jalkoja polttelemaan ja kohta koko kroppaa niin että joudun vähentämään vaatteita.
        Tämä on todella pelottavaa, koska ymmärrän, että ääreisverenkiesrto ei kohtauksteni aikana toimi kunnolla, jolloin myös aivot ovat ilman verenkiertoa...

        Luin tämän kirjoittamani nyt uudelleen ja järkytyin itsekin kirjoittamastani, mutta näin asiat on nyt. :-( Olen menossa toimenpiteeseen, jonka todellakin toivon auttavan tämän asian kanssa. Muuten en tiedä miten selviän kun fyysinen toimintakyky on vain osa siitä mitä ennen.


    • Anonyymi

      Siihen, miten hyväksi tai huonoksi elämän kokee, vaikuttavat monet asiat. Suurin vaikutus on kuitenkin ihmisen omalla asenteella ja ajattelutavalla. Lähtökohdat, terveys, geeniperimä yms vaikuttavat myös merkittävästi. Jos on saanut elää tasapainoisen lapsuuden rakastavien vanhempien hoivassa, pysynyt terveenä jne. niin elämänpolkua on kepeämpi tallustaa kuin jollain toisella, kenen lähtökohdat eivät ole olleet ihan niin suotuisat.

      Uskon vakaasti siihen, että jokainen voi itse tehdä paljonkin oman elämänsä parantamiseksi. Ei se aina helppoa ole eritoten, jos kärsii esim. mt-ongelmista tai mieli on muuten murskana rankoista kokemuksista, mutta koskaan ei saa luovuttaa. Itse olen kasvanut alkoholistiperheessä, mutta en anna sen määritellä itseäni. En pyydä sitä anteeksi enkä häpeä taustaani. Voisin jatkaa vanhempieni perintöä ja velloa kurjassa lapsuudessani, mutta olen valinnut tehdä toisin. Haluan elämältä enemmän ja sen olen myös saanut.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      367
      3258
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      146
      1282
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      62
      1188
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      139
      1030
    5. Puhutko toisista ihmisistä

      pahaa, jotta näyttäytyisit itse jotenkin paremmassa valossa?
      Ikävä
      117
      833
    6. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      46
      762
    7. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      160
      752
    8. Oli mukava tavata irl

      Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt
      Ikävä
      23
      737
    9. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      113
      727
    10. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      40
      699
    Aihe