Takaisin kultakantaan, setelit ja bittiraha vääristävät reaalitaloutta!

*]
(Maailmassa eletään vielä paljolti US-dollarin vaihdannassa, luottamuksessa ja ostovoimavirroissa. USA:n liittovaltion jatkuva velkaantuminen 1] lisäävät epäluottamusta jenkkidollariin, erityisesti idässä – omassa valuuuttakriisissään painivalla Venäjällä ja maailman suurimmaksi taloudeksi kohonneessa Kiinassa 2])



[ … toistaiseksi hädän hetkellä setelirahana arvoa antaa USD, seuraavaksi on jo kohonnut EKP:n euro, vaikka sitä painetaaan setelikoneet punaisina 3] – sen kummemmin sitomista mihinkään kiinteämpään – meneillään on setelirahoitus, johon Brysseliin paennut Jyrki Katainen 4] de facto salkuttomana komissaarina ottaa osaa niin kutsutulla 300 miljardin euron sijoitus- ja elvytyspaketilla … ]

USA luopui dollarinsa kultasidonnaisuudesta 5] edesmenneen presidentti Rickhard Nixonin aikana. Moderni kasvuhokematalous 6] oli tullut jarrunsa eteen – piti vapauttaa setelit sidoksista, jotta niitä voidaan FED´inkin toimesta painaa riittäviä määriä, jotta kansalaisten ja maailman kulutus lähtee reippaaseen kasvuun. Uskottiin luottamuksen paperisilppuun pitävän.



Kauan aikaa sitten ei ollut seteleitä, niillä ei ollut konkreettista arvoa;

ei voinut syödä tai muutoin hyödyntää. Oravannahkoista sai sentään turkin pakkasta vastaan. Lopulta vaikkapa meillä Suomenniemellä Ruotsin vallan aikaan plootut 7] (=kolikot) kasvoivat niin suuriksi, että niitä piti kuljetella hevoskärryillä.



Superinflaation ihmemaassa Saksassa 1920 -luvulla
[ Saksan hyperinflaatio 1923 ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio - ]

… aamulla ruisleipä maksoi kottikärryllisen setelirahaa ja iltapäivällä jo kaksi kottikärryllistä. Postimerkistäkin piti pulittaa miljoonia markkoja. Seteliraha oli menettänyt arvonsa – sitä ei voinut syödä, eikä siitä saanut turkkia pakkasta vastaan.

(Sivuhuomautuksena en malta olla kertomatta jo lopetetun Keski-Uudenmaan Säästöpankin lainamainoksesta 1980 – luvun lopun valuuttahypetyksen aikana, jossa pankinjhotaja oli kottikärryllisen setelistön kanssa pankin ovella – kuvana)



Nyt keskuspankit painavat kilpaa rahaa,

jotta kreikkalaistenkin velat saadaan nollattua ilman että eurokansalaisten ostovoima muualla järkkyy – olemattomista vakuuksista ja takuuksista huolimatta 8]. Kun on riittävä usko setelin arvoon ja luottamus pitää, on seteliraha ja pankeissa sen rinnakkaisveli bittiraha aivan ok. Entä sitten, kun seteleitä ja bittirahaa on niin paljon, että sähkö maksaa 100 euroa kilowattitunnilta tai hernekeittopurkki 55 euroa?



Edelleenkin setelit ovat vitamiinittömiä eikä niissä hivenaineita ole nimeksikään –

bittirahaa ei voi mitenkään pukea päälle, ne ovat vain tulosteissa ja kuvaruuduilla musteen, sähkön ja fotonien merkintöjä ostovoimasta, jolle on y-tunnus tai sosiaaliturvatunnus.



Kulta on arvokas metalli, puhdas ja lisäaineeton

Säilyvä arvokkuutensa vuoksi ja niukkuuden hallitsema alkuaine, jota on maapallomme kokonaismassasta vain häviävän pieni hippunen – juuri sen kokoinen hippu, että siihen on helppo sitoa ostovoima ja setelin arvo – onko näin paluu kultarinnastettuun setelistöön ja valuuttaan hiljalleen tosiasia?



Kiina haluaa omalle valuutalleen kansainvälistä tunnustusta

Kiinan valuutta juan on noussut koko ajan hiljalleen, vaikkapa US-dollariin nähden. Se on ollut mukava, pikkutuottoisa sijoitus rauhallisena valuuttapelinä ja sen arvonkehitys on varsin ennustettua. On arveltu, että Kiina ja Venäjä siirtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan juaneita – dollarien ja ruplien sijasta. Syntyykö Kiinan juanista maailmanvaluutta US-dollarin rinnalle? 9] Syntyyhän se, koska Kiina on on jo maailman suurin talous 0] – pariteettikorjattuna (IMF).


…
Kultakanta suitsii kulutusta ja ripeyttää ympäristön toipumista

Kultakannasta irtoaminen mahdollisti ympäristöongelmiin nähden hallitsemattoman talous- ja kulutuskasvun. Kasvuhokema sai siivet alleen, kun sidos kultaan katkaistiin – tosin jäänteenä keskuspankeillä on kultakantoja – Suomellakin; missähän tuo kulta mahtaa sijaita?



Hallitsematon kasvu oli ympäristöllemme tuhoisa –
[Emmekö ymmärrä ympäristömuutoksia? ]

nyt saamme todennäköisesti mittaushistoriamme lämpimimmän 12 kuukauden mittausjakson 11]. Rahaa tehtiin urakalla, ja pienoinen inflaatio hyväksyttiin, kun palkat nousivat siinä suhteessa, ettei määrittämätöntä niukkuutta millekään osa-alueelle tullut merkittävässä määrin. Loputon setelistö takasi tuloerojen nousun 12] ja rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Omaisuudet ovat kasautuneet ja keskittyneet.



Nyt käydään Ilmastopaneeleja,

ja riidellään siitä kuka maksaa kenellekin tästä exponentiaalisesta talouskasvusta. Kuka hyötyi ja kuka kärsi – siitä voimme olla jo varmoja, että ympäristö ja sen myös kokonaisbiosfääri kärsivät suuresti – suuret sukupuutot ovat ovella, kuivuus, hirmumyrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.