''Epileptikot eivät menesty''

Näitä aina riittää.

sauvatar kirjoitti:

Näitä aina riittää.

voin kertoa keskustelun aloittajan kysymyksen perusteluksi sen faktan, että epilepsiaa sairastavilla on hivenen keskimääräistä suurempi riski kärsiä jonkin asteisista oppimisvaikeuksista.

Niin, otsikkoa selittääkseni minulla itselläni on ollu lapsuusajan epilepsiä. Se diagnosoitiin kun olin kuuden vanha. Tosin se oli aika lievä ja sain kohtauksen 2-3 vuoden välein. Söin Neurotol Slow -nimistä lääkettä 14-vuotiaaksi, jonka jälkeen pääsin lääkityksestä eroon. Kohtaukset jäivät pois.

Omalla kohdallani epilepsia ei vaikuttanut oppimiseen mitenkään. Olin rauhallinen lapsi ja aina luokkani kärkipäätä. Sain ala-asteelta päästyäni 2 stipendiä, koska keskiarvoni oli n.9. Yläasteelta sain myös yhen stipendin, sillä olin koulumme paras matematiikassa 10.0:n keskiarvolla. Kokonaiskeskiarvoni oli 9,3. Lukion kävin normaalisti. Tuossa vaiheessa pojat ja ihmissuhteet yleensäkin korostuivat ja taso vaikeutui joten lukiosta pääsin 8,2 tokarilla.

Nykyisin opiskelen ensimmäistä vuotta liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Opinnot on menneet hyvin. Todistuksen numerot on 3 ja 5 väliltä ja luen neljää kieltä! Miulla on hyviä ystäviä ja avomies ja sain myös osa-aikasen työpaikan kalatiskille myyjäksi(töitä olen muutenkin tehnyt 16-vuotiaasta). Verrattuna ikätovereihin olen menestynyt mielestäni jopa keskiarvoa paremmin.

Eli pidemmän sepustuksen kautta päädyn samaan lopputulokseen kuin muut vastanneet. Epilepsian kanssa voi elää ihan yhtä onnellisesti ja menestyksekkäästi kuin ilmankin. Ainoo piikki miulle oli koulukiusaus ala- ja yläasteella. Sain kaikki kohtaukset koulussa ja tietäähän miltä ne terveiden luokkatovereiden silmissä näyttää.. Mut pennut on ilkeitä toisilleen, aikuisiässä viimestään tilanne tasottuu jos luonne on muuten vahva:)

Tradeopiskelija86 kirjoitti:

voin kertoa keskustelun aloittajan kysymyksen perusteluksi sen faktan, että epilepsiaa sairastavilla on hivenen keskimääräistä suurempi riski kärsiä jonkin asteisista oppimisvaikeuksista.

Niin, otsikkoa selittääkseni minulla itselläni on ollu lapsuusajan epilepsiä. Se diagnosoitiin kun olin kuuden vanha. Tosin se oli aika lievä ja sain kohtauksen 2-3 vuoden välein. Söin Neurotol Slow -nimistä lääkettä 14-vuotiaaksi, jonka jälkeen pääsin lääkityksestä eroon. Kohtaukset jäivät pois.

Omalla kohdallani epilepsia ei vaikuttanut oppimiseen mitenkään. Olin rauhallinen lapsi ja aina luokkani kärkipäätä. Sain ala-asteelta päästyäni 2 stipendiä, koska keskiarvoni oli n.9. Yläasteelta sain myös yhen stipendin, sillä olin koulumme paras matematiikassa 10.0:n keskiarvolla. Kokonaiskeskiarvoni oli 9,3. Lukion kävin normaalisti. Tuossa vaiheessa pojat ja ihmissuhteet yleensäkin korostuivat ja taso vaikeutui joten lukiosta pääsin 8,2 tokarilla.

Nykyisin opiskelen ensimmäistä vuotta liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Opinnot on menneet hyvin. Todistuksen numerot on 3 ja 5 väliltä ja luen neljää kieltä! Miulla on hyviä ystäviä ja avomies ja sain myös osa-aikasen työpaikan kalatiskille myyjäksi(töitä olen muutenkin tehnyt 16-vuotiaasta). Verrattuna ikätovereihin olen menestynyt mielestäni jopa keskiarvoa paremmin.

Eli pidemmän sepustuksen kautta päädyn samaan lopputulokseen kuin muut vastanneet. Epilepsian kanssa voi elää ihan yhtä onnellisesti ja menestyksekkäästi kuin ilmankin. Ainoo piikki miulle oli koulukiusaus ala- ja yläasteella. Sain kaikki kohtaukset koulussa ja tietäähän miltä ne terveiden luokkatovereiden silmissä näyttää.. Mut pennut on ilkeitä toisilleen, aikuisiässä viimestään tilanne tasottuu jos luonne on muuten vahva:)

Lue lisää

on kiva lukea ja onnittelut pärjäämisestäsi, mutta sanoessasi "..faktan, että epilepsiaa sairastavilla on hivenen keskimääräistä suurempi riski kärsiä jonkin asteisista oppimisvaikeuksista".

Voisitko mahdollisesti antaa linkin tutkimukseen, jossa tälläinen asia on tullut ilmi.

Minä perustelen. Pme-epilepsiaa sairastavista on moni ilman koulutus, koska sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja täten koulutuksenkin hankkiminen sairauden invalidisoivien piirteiden vuoksi on turhaa.

Ei kaikkien epilepsiaa sairastavien kohdalla ole aivan niin, että taisteltaisiin samoilla voimilla terveiden kanssa.

sauvatar kirjoitti:

Näitä aina riittää.

Joo... olen itse epileptikko ja tiedän, että jotkut epilepsiamuodot vammauttavat ja aihettavat epilepsiaa. Älkää Pärre ja Sauvatar täysin provoina ottako noita. On niissä osittain perääkin. Jos en joutuisi itse popsimaan näitä lääkkeitä, niin varmasti oppisin asioita paremmin ja jaksaisin elämässäni. Nyt kun en jaksa, niin ei ole kovin realistista alkaa kuvittelemaan perheen perustamistakaan, kun ei nuo opinnotkaan aina ota luonnistuakseen. Sinänsä kouluja olen käynyt, mutta välillä se tuntuu kovin turhalta. Perhettä en siis ole hankkinut ja en varmaan tule sitä koskaan saamaan näillä oletusarvoilla.

Onnittelut vielä mummille:). Hieman käy kateeksi.

Tradeopiskelija86 kirjoitti:

voin kertoa keskustelun aloittajan kysymyksen perusteluksi sen faktan, että epilepsiaa sairastavilla on hivenen keskimääräistä suurempi riski kärsiä jonkin asteisista oppimisvaikeuksista.

Niin, otsikkoa selittääkseni minulla itselläni on ollu lapsuusajan epilepsiä. Se diagnosoitiin kun olin kuuden vanha. Tosin se oli aika lievä ja sain kohtauksen 2-3 vuoden välein. Söin Neurotol Slow -nimistä lääkettä 14-vuotiaaksi, jonka jälkeen pääsin lääkityksestä eroon. Kohtaukset jäivät pois.

Omalla kohdallani epilepsia ei vaikuttanut oppimiseen mitenkään. Olin rauhallinen lapsi ja aina luokkani kärkipäätä. Sain ala-asteelta päästyäni 2 stipendiä, koska keskiarvoni oli n.9. Yläasteelta sain myös yhen stipendin, sillä olin koulumme paras matematiikassa 10.0:n keskiarvolla. Kokonaiskeskiarvoni oli 9,3. Lukion kävin normaalisti. Tuossa vaiheessa pojat ja ihmissuhteet yleensäkin korostuivat ja taso vaikeutui joten lukiosta pääsin 8,2 tokarilla.

Nykyisin opiskelen ensimmäistä vuotta liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Opinnot on menneet hyvin. Todistuksen numerot on 3 ja 5 väliltä ja luen neljää kieltä! Miulla on hyviä ystäviä ja avomies ja sain myös osa-aikasen työpaikan kalatiskille myyjäksi(töitä olen muutenkin tehnyt 16-vuotiaasta). Verrattuna ikätovereihin olen menestynyt mielestäni jopa keskiarvoa paremmin.

Eli pidemmän sepustuksen kautta päädyn samaan lopputulokseen kuin muut vastanneet. Epilepsian kanssa voi elää ihan yhtä onnellisesti ja menestyksekkäästi kuin ilmankin. Ainoo piikki miulle oli koulukiusaus ala- ja yläasteella. Sain kaikki kohtaukset koulussa ja tietäähän miltä ne terveiden luokkatovereiden silmissä näyttää.. Mut pennut on ilkeitä toisilleen, aikuisiässä viimestään tilanne tasottuu jos luonne on muuten vahva:)

Lue lisää

Onhan se hienoa kuulla, että nuoruusiän epilepsiasta huolimatta pärjäsit noin hyvin. Ilman sairautta olisit pärjännyt vielä paremmin, luulen.

Minullakin oli korkeakoulussa jonkinlaisia oppimisvaikeuksia.

Tuohon väitteeseen vastaan: KYLLÄ. Epileptikot ovat varmasti keskimäärin "tyhmempiä" kuin muut. Näin on pakko olla siksi, että epilepsia ei paranna älykkyyttä. Se siis voi vain huonontaa oppimiskykyä, mutta ei parantaa. Epeillä on muutenkin aika todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma.

Trileptalisti kirjoitti:

Minullakin oli korkeakoulussa jonkinlaisia oppimisvaikeuksia.

Tuohon väitteeseen vastaan: KYLLÄ. Epileptikot ovat varmasti keskimäärin "tyhmempiä" kuin muut. Näin on pakko olla siksi, että epilepsia ei paranna älykkyyttä. Se siis voi vain huonontaa oppimiskykyä, mutta ei parantaa. Epeillä on muutenkin aika todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma.

Lue lisää

No tuollaiset kommentit ainakin todistavat SINUN olevan keskimääräistä tyhmempi. Mene muualle provoamaan kun et asioista mitään tajua.

Trileptalisti kirjoitti:

Minullakin oli korkeakoulussa jonkinlaisia oppimisvaikeuksia.

Tuohon väitteeseen vastaan: KYLLÄ. Epileptikot ovat varmasti keskimäärin "tyhmempiä" kuin muut. Näin on pakko olla siksi, että epilepsia ei paranna älykkyyttä. Se siis voi vain huonontaa oppimiskykyä, mutta ei parantaa. Epeillä on muutenkin aika todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma.

Lue lisää

saada pahemman luokan aivovamman ja perustelen sen viimeisen lauseesi avulla!

Tiesitkö muuten, että epilepsia voi "puhjeta" monella eri tavalla -esim. kolarin/potkun aiheuttamasta kovasta iskusta päähän.

Todennäköisesti et ole epileptikko, kun väität tuollaista "todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma".

Pärre kirjoitti:

saada pahemman luokan aivovamman ja perustelen sen viimeisen lauseesi avulla!

Tiesitkö muuten, että epilepsia voi "puhjeta" monella eri tavalla -esim. kolarin/potkun aiheuttamasta kovasta iskusta päähän.

Todennäköisesti et ole epileptikko, kun väität tuollaista "todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma".

Lue lisää

kehitysvamma tai cp-vamma,
joka saa epilepsian vielä
lisäksi riesakseen.

Mulla ainakin koulusta
täydet 5 paperit eli tyhmempi
en ole kuin terveet.

Trileptalisti kirjoitti:

Minullakin oli korkeakoulussa jonkinlaisia oppimisvaikeuksia.

Tuohon väitteeseen vastaan: KYLLÄ. Epileptikot ovat varmasti keskimäärin "tyhmempiä" kuin muut. Näin on pakko olla siksi, että epilepsia ei paranna älykkyyttä. Se siis voi vain huonontaa oppimiskykyä, mutta ei parantaa. Epeillä on muutenkin aika todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma.

Lue lisää

Sinä kyllä yleistät liikaa. Kehitysvammaisilla on monesti epilepsia kaiken muun taakan lisäksi, sanoisin sen näin päin.

Pärre kirjoitti:

saada pahemman luokan aivovamman ja perustelen sen viimeisen lauseesi avulla!

Tiesitkö muuten, että epilepsia voi "puhjeta" monella eri tavalla -esim. kolarin/potkun aiheuttamasta kovasta iskusta päähän.

Todennäköisesti et ole epileptikko, kun väität tuollaista "todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma".

Lue lisää

Kyllä valitettavasti monella kehitysvammaisella on myös epilepsia. Liioitellen hän sanoi, mutta ei asia nyt ole aivan tuulesta temmattukaan, sillä kaverini on töissä Rinnekodilla ja siellä todellakin on kehitysvammaisilla kehitysvammanlisäksi monesti vaikea epilepsia.

spicy82 kirjoitti:

No tuollaiset kommentit ainakin todistavat SINUN olevan keskimääräistä tyhmempi. Mene muualle provoamaan kun et asioista mitään tajua.

No hitsi. Vaikka olen käynyt yliopistot, niin voin silti olla keskustelun aloittajan kanssa osittain samaa mieltä ja hän on mielestäni osittain oikeassa. Me epileptikot emme todellakaan ole mikään homogeeninen ryhmä vaan taudinkuvat poikkeavat suuresti.

sauvatar kirjoitti:

kehitysvamma tai cp-vamma,
joka saa epilepsian vielä
lisäksi riesakseen.

Mulla ainakin koulusta
täydet 5 paperit eli tyhmempi
en ole kuin terveet.

Lue lisää

Olen täysin samaa mieltä kanssasi Sauvatar kerrankin.

Hugo kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä kanssasi Sauvatar kerrankin.

Pikästä aikaa samaa mieltä edes jostain
ja kiitos Mummi Onnitteluista tuossa
aiemmin ;)

ooon onnesta sekaisin
on se vauva niin suloinen ;)

Hugo kirjoitti:

No hitsi. Vaikka olen käynyt yliopistot, niin voin silti olla keskustelun aloittajan kanssa osittain samaa mieltä ja hän on mielestäni osittain oikeassa. Me epileptikot emme todellakaan ole mikään homogeeninen ryhmä vaan taudinkuvat poikkeavat suuresti.

Lue lisää

Minua raivostutti väite, että epileptikot olisivat myös kehitysvammaisia, kun asia nimenomaan on niin päin, että yleensä ensin kehitysvamma, joka sitten tuo vielä mukanaan epilepsian.
Kiinnostaisi kyllä tietää, että mitkähän ne epilepsia sairastamattomien joukossa esiintyvät älyykkyttä lisäävät syyt olisivat, joita epileptikkojen keskuudessa ei esiintyisi? Vaikka epilepsia ei varmastikaan älykkyyttä lisää, niin enpä oikein usko että suurimmalla osasta muutakaan väestöä esiintyy mitään erityisesti älyykkyttä lisääviä ominaisuuksia.
Itselläni ei ole ollut mitään ongelmia oppimisen kanssa, tai jos on, niin oisin varmaan ollut aika hemmetin hyvä koulussa ilman niitä. Olisi varmaan ollut aika paljon vaikeampi hyväksyä epilepsiaan sairastuminen jos koulumenestyskin olisi kärsinyt, siihen nähden että koulumenestys antoi minulle voimia kestää koulukiusaamisen uhrina olemisen koko peruskoulun ajan. Tuolla kiusaamisella ei sitten muuten ollut tekemistä minun epilepsiani kanssa, ihan huomautuksena vaan.
Kaipa tässä on taas yksi asia mistä pitäisi olla kiitollinen. :)

Trileptalisti kirjoitti:

Minullakin oli korkeakoulussa jonkinlaisia oppimisvaikeuksia.

Tuohon väitteeseen vastaan: KYLLÄ. Epileptikot ovat varmasti keskimäärin "tyhmempiä" kuin muut. Näin on pakko olla siksi, että epilepsia ei paranna älykkyyttä. Se siis voi vain huonontaa oppimiskykyä, mutta ei parantaa. Epeillä on muutenkin aika todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma.

Lue lisää

hei sinä "trileptalisti" pakko kysyä sulta et oletko sä kasvanut ihan säkissä
vai laitoitko sä ihan vaan huvikses tollasen ihan p......tä olevan jutun
mä tiedän paljon terveitä jotka ei ole eläissään päässy kuppila astetta pidemmälle
jos se eiole tyhmää niin mikä sitten
itse en juo mutta se ei johdu epilepsiasta
vaan kun ei maistu
ja mitä siihen oppimiseen tulee niin et voi olla tosissas
väitätkö myös et lihavat on tyhmiä..............

Trileptalisti kirjoitti:

Minullakin oli korkeakoulussa jonkinlaisia oppimisvaikeuksia.

Tuohon väitteeseen vastaan: KYLLÄ. Epileptikot ovat varmasti keskimäärin "tyhmempiä" kuin muut. Näin on pakko olla siksi, että epilepsia ei paranna älykkyyttä. Se siis voi vain huonontaa oppimiskykyä, mutta ei parantaa. Epeillä on muutenkin aika todennäköisesti kehitys- tms. cp-vamma.

Lue lisää

"-- kehitys- tms. cp-vamma."

CP-vammahan ei ole kehitysvamma (siihen viittaa lyhenne "tms." eli "tai muu sellainen").

Tämä nyt on kysymys muille, mutta koska samassa aiheessa ollaan niin.. Mä olen nyt 1,5v opiskellut ammattikorkeassa, ja koska alusta lähtien on tuntunut että muistin kanssa on ongelmia, otin asian puheeksi neurologini kanssa. Hän sanoi ettei usko että epilepsia tai lääkkeet(Neurotol Slow) vaikuttavat muistiini, mutta passitti Neuropsykologin luo muistitesteihin. Hän puolestaan teki palikkatestejä, piirtelytestejä ja muita ja muistini toimi hyvin. Yritin väittää hänelle että muistin kanssa onkin ongelmia kun luen pitkiä pätkiä jotain, tai yritän muistaa mistä tunnilla on puhuttu. Eli pidemmällä aikavälillä muisti temppuilee. Hän ei uskonut asiaa vaan kirjoitti raporttiin muistini olevan aivan normaali. En tiedä voiko asialle tehdä vielä jotain(esim koulun puolesta), vai pitääkö mun tosiaan tyytyä siihen että saan huonompia numeroita ja joudun usein uusimaan kokeita? Oli sentään ylä-asteella keskiarvo 9, eikä silloin ollut muistin kanssa ongelmia..

Peeth. kirjoitti:

Tämä nyt on kysymys muille, mutta koska samassa aiheessa ollaan niin.. Mä olen nyt 1,5v opiskellut ammattikorkeassa, ja koska alusta lähtien on tuntunut että muistin kanssa on ongelmia, otin asian puheeksi neurologini kanssa. Hän sanoi ettei usko että epilepsia tai lääkkeet(Neurotol Slow) vaikuttavat muistiini, mutta passitti Neuropsykologin luo muistitesteihin. Hän puolestaan teki palikkatestejä, piirtelytestejä ja muita ja muistini toimi hyvin. Yritin väittää hänelle että muistin kanssa onkin ongelmia kun luen pitkiä pätkiä jotain, tai yritän muistaa mistä tunnilla on puhuttu. Eli pidemmällä aikavälillä muisti temppuilee. Hän ei uskonut asiaa vaan kirjoitti raporttiin muistini olevan aivan normaali. En tiedä voiko asialle tehdä vielä jotain(esim koulun puolesta), vai pitääkö mun tosiaan tyytyä siihen että saan huonompia numeroita ja joudun usein uusimaan kokeita? Oli sentään ylä-asteella keskiarvo 9, eikä silloin ollut muistin kanssa ongelmia..

Lue lisää

Lukihäiriö testissä ?

Mullakin muisti pätkii ja
johtuu kyllä lääkkeistä.
Neuropsykologisessa testissä
oli tuo muisti ihan hyvä.
Jos se tehtäisiin nyt niin
tuskin olisi hyvä.

Jos olet hyvinkoulutettu, niin miksi et laita pisteen ja pilkun jälkeen välilyöntiä. Noh oikeinkirjoituksesta ei voi mitään päätellä, mutta pisti vain silmään.

Onneksi olkoon ahkeruudestasi. Helvetin kovan työn olet tehnyt! Kävitkö jopa armeijankin?

Peeth. kirjoitti:

Tämä nyt on kysymys muille, mutta koska samassa aiheessa ollaan niin.. Mä olen nyt 1,5v opiskellut ammattikorkeassa, ja koska alusta lähtien on tuntunut että muistin kanssa on ongelmia, otin asian puheeksi neurologini kanssa. Hän sanoi ettei usko että epilepsia tai lääkkeet(Neurotol Slow) vaikuttavat muistiini, mutta passitti Neuropsykologin luo muistitesteihin. Hän puolestaan teki palikkatestejä, piirtelytestejä ja muita ja muistini toimi hyvin. Yritin väittää hänelle että muistin kanssa onkin ongelmia kun luen pitkiä pätkiä jotain, tai yritän muistaa mistä tunnilla on puhuttu. Eli pidemmällä aikavälillä muisti temppuilee. Hän ei uskonut asiaa vaan kirjoitti raporttiin muistini olevan aivan normaali. En tiedä voiko asialle tehdä vielä jotain(esim koulun puolesta), vai pitääkö mun tosiaan tyytyä siihen että saan huonompia numeroita ja joudun usein uusimaan kokeita? Oli sentään ylä-asteella keskiarvo 9, eikä silloin ollut muistin kanssa ongelmia..

Lue lisää

Muistiongelmat voivat johtua niin kovin monesta seikasta ja jos testissä ei ollut muistiongelmaa, niin ehkä muistisi on ollut aiemmin niin huikean paljon parempi ja nyt palautunut normaaliksi, että itse huomaat eron? Olisihan se helvetin hyvä, että aina muistaisi kaiken ja saisi tentit läpi jopa lukematta kirjoja.

Itselläni lukunopeus on surkea ja keskittymiskyky ainakin kotona todella huono.

Olen huomannut, että kun asiani on muuten kunnossa, niin pystyn keskittymään opiskeluihin, mutta jos on ongelmia, niin jään niiden kimppuun ja väsytän itseni niissä. Koko maailman pahuus tuntuu kaatuvan välillä niskaan ja oikeasti on hyvä, että unohtaa osan asioista.

sauvatar kirjoitti:

Lukihäiriö testissä ?

Mullakin muisti pätkii ja
johtuu kyllä lääkkeistä.
Neuropsykologisessa testissä
oli tuo muisti ihan hyvä.
Jos se tehtäisiin nyt niin
tuskin olisi hyvä.

Lue lisää

Itse asiassa 17 vuotiaalla veljelläni on äskettäin todettu lukihäiriö joka on pahasti sotkenut hänen koulumenestyksensä (opettajat pistivät sen ylivilkkauden piikkiin kun hän oli nuorempi). Olen joskus yrittänyt auttaa häntä lukemaan kokeisiin ja hän todella yrittää, mutta turhautuu heti kun pitää lukea pidempikin pätkä. Voikohan tuollainen olla periytyvää?

Ja mitä muistiini tulee niin voisihan lukihäiriö testi olla hyvä tehdä, mutta tuntuu että muisti on huonontunut vasta sen jälkeen kun epilepsia todettiin, eli 3v sitten.
Otan asian kyllä jälleen kerran puheeksi ensi viikolla neurologini & koulupsykiatrini kanssa.

Peeth. kirjoitti:

Tämä nyt on kysymys muille, mutta koska samassa aiheessa ollaan niin.. Mä olen nyt 1,5v opiskellut ammattikorkeassa, ja koska alusta lähtien on tuntunut että muistin kanssa on ongelmia, otin asian puheeksi neurologini kanssa. Hän sanoi ettei usko että epilepsia tai lääkkeet(Neurotol Slow) vaikuttavat muistiini, mutta passitti Neuropsykologin luo muistitesteihin. Hän puolestaan teki palikkatestejä, piirtelytestejä ja muita ja muistini toimi hyvin. Yritin väittää hänelle että muistin kanssa onkin ongelmia kun luen pitkiä pätkiä jotain, tai yritän muistaa mistä tunnilla on puhuttu. Eli pidemmällä aikavälillä muisti temppuilee. Hän ei uskonut asiaa vaan kirjoitti raporttiin muistini olevan aivan normaali. En tiedä voiko asialle tehdä vielä jotain(esim koulun puolesta), vai pitääkö mun tosiaan tyytyä siihen että saan huonompia numeroita ja joudun usein uusimaan kokeita? Oli sentään ylä-asteella keskiarvo 9, eikä silloin ollut muistin kanssa ongelmia..

Lue lisää

hajamielisyys vaivaa minuakin,liekö epilepsiaa tai trileptalia,tai ehkä jonkinverran masentuneisuutta siitä,että on tullu tälläsen sairauden kanssa tekemisiin henk.kohtasesti

todellakin vaikuttaa keskittymiskykyyn ja oppimismenestykseen (- AMK:ssa itsekin taas yritän uutta tutkintoa vanhan päälle...)

Hugo kirjoitti:

Jos olet hyvinkoulutettu, niin miksi et laita pisteen ja pilkun jälkeen välilyöntiä. Noh oikeinkirjoituksesta ei voi mitään päätellä, mutta pisti vain silmään.

Onneksi olkoon ahkeruudestasi. Helvetin kovan työn olet tehnyt! Kävitkö jopa armeijankin?

Lue lisää

ei huolittu vaan jouduin sivariksi.

Peeth. kirjoitti:

Itse asiassa 17 vuotiaalla veljelläni on äskettäin todettu lukihäiriö joka on pahasti sotkenut hänen koulumenestyksensä (opettajat pistivät sen ylivilkkauden piikkiin kun hän oli nuorempi). Olen joskus yrittänyt auttaa häntä lukemaan kokeisiin ja hän todella yrittää, mutta turhautuu heti kun pitää lukea pidempikin pätkä. Voikohan tuollainen olla periytyvää?

Ja mitä muistiini tulee niin voisihan lukihäiriö testi olla hyvä tehdä, mutta tuntuu että muisti on huonontunut vasta sen jälkeen kun epilepsia todettiin, eli 3v sitten.
Otan asian kyllä jälleen kerran puheeksi ensi viikolla neurologini & koulupsykiatrini kanssa.

Lue lisää

Periytyvää jossain määrin.
Kannattaa käydä itsekkin testeissä ja jos oletkin rajatapaus niin saat merkinnän jos haluat.

naisiin rakastut ja mistä ne löydät,
raflastako ?

että oletpas ahdasmielisiin/pelokkaisiin naisiin tutustunut. Olen kertonut epilepsiastani kaikille lähimmille tuttavilleni(mukaanlukien työ- ja koulukaverit). Myös tapaamani miehet ovat suhtautuneet kuin olisin kertonut että minulla on usein päänsärkyä. Ovat vain varmistaneet mitä tehdä jos saan kohtauksen.

Ellet tietenkin ole pelotellen ja liioitellen kertonut asiasta kuin se olisi tarttuvaa ja tulisi häiritsemään joka hetkeänne yhdessä.. Vai pistätkö erot epilepsian piikkiin?

sauvatar kirjoitti:

naisiin rakastut ja mistä ne löydät,
raflastako ?

Eipä näitä miestä etsiviä naisia ole muualta löytynyt. Ja mun harrastusten yhteydessä en ole saavuttanut minkäänlaisia tuloksia...

Peeth. kirjoitti:

että oletpas ahdasmielisiin/pelokkaisiin naisiin tutustunut. Olen kertonut epilepsiastani kaikille lähimmille tuttavilleni(mukaanlukien työ- ja koulukaverit). Myös tapaamani miehet ovat suhtautuneet kuin olisin kertonut että minulla on usein päänsärkyä. Ovat vain varmistaneet mitä tehdä jos saan kohtauksen.

Ellet tietenkin ole pelotellen ja liioitellen kertonut asiasta kuin se olisi tarttuvaa ja tulisi häiritsemään joka hetkeänne yhdessä.. Vai pistätkö erot epilepsian piikkiin?

Lue lisää

Naiset taas etsivät sitä "täydellistä" (l. rikas, komea, terve, menestyvä, itsevarma jne.) miestä. Ja vain siksi, että pitävät itseään niin täydellisenä.

Tästä onkin syntynyt käsite "itsensä tasoinen mies".

Kuka haluaisi olla epileptikon tasoinen?

Sinkku-epi kirjoitti:

Naiset taas etsivät sitä "täydellistä" (l. rikas, komea, terve, menestyvä, itsevarma jne.) miestä. Ja vain siksi, että pitävät itseään niin täydellisenä.

Tästä onkin syntynyt käsite "itsensä tasoinen mies".

Kuka haluaisi olla epileptikon tasoinen?

Lue lisää

Ensinnäkään tuo ei pidä paikkaansa. Ja on äärimmäisen epätodennäköistä että naiset keskimäärin pitäisivät itseään täydellisinä. Sitä vastoin jos asenteesi on noin kyyninen, niin se paistaa sinusta mahdollisesti läpi vaikeuttaen ihmissuhteiden luomista. En minä ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa joka ajattelee naisista noin.
Ja mitä tuo "epileptikon tasoinen" on tarkoittavinaan? Ei minun ole tarvinnut tyytyä mihinkään epilepsiani takia, vaan olen löytänyt elämääni juuri sellaisen miehen kuin haluankin. Enkä pidä häntä täydellisenä. Kuka täydellisen edes haluaisi? Hulluksihan siinä tulisi.

spicy82 kirjoitti:

Ensinnäkään tuo ei pidä paikkaansa. Ja on äärimmäisen epätodennäköistä että naiset keskimäärin pitäisivät itseään täydellisinä. Sitä vastoin jos asenteesi on noin kyyninen, niin se paistaa sinusta mahdollisesti läpi vaikeuttaen ihmissuhteiden luomista. En minä ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa joka ajattelee naisista noin.
Ja mitä tuo "epileptikon tasoinen" on tarkoittavinaan? Ei minun ole tarvinnut tyytyä mihinkään epilepsiani takia, vaan olen löytänyt elämääni juuri sellaisen miehen kuin haluankin. Enkä pidä häntä täydellisenä. Kuka täydellisen edes haluaisi? Hulluksihan siinä tulisi.

Lue lisää

...missä mainitaan. Nuo käsitteet ja asenteet olen oppinut juuri naisilta.

Yritä ymmärtää se, että miehet kelpuuttavat epileptikon mutta naisille taas miehen epilepsia on kauhistus :(. Ainakin pk-seudulla.

Mutta olenkin alkukesästä lähdössä kaukoitään vaimonhakumatkalle. Peukut pystyyn!

Sinkku-epi kirjoitti:

...missä mainitaan. Nuo käsitteet ja asenteet olen oppinut juuri naisilta.

Yritä ymmärtää se, että miehet kelpuuttavat epileptikon mutta naisille taas miehen epilepsia on kauhistus :(. Ainakin pk-seudulla.

Mutta olenkin alkukesästä lähdössä kaukoitään vaimonhakumatkalle. Peukut pystyyn!

Lue lisää

Luulen, että olet todellakin etsinyt seuraa väärästä paikasta ja näin päätynyt ihan väärien ihmisten seuraan. Älä kuitenkaan ala yleistämään, annat vain entistä asenteellisemman kuvan itsestäsi. Sitä paitsi jos et ole sinut oman epilepsiasi kanssa, niin sekin voi aiheuttaa ongelmia. Itse en ajattele olevani sairas, enkä kerro epilepsiastani sillä asenteella että minussa olisi jotain vikaa.
Sellainen fiilis vähän tulee noista jutuistasi, että olet vaan kehittänyt epilepsiasta hyvän syyn olla edes yrittämättä. Eivät terveetkään ihmiset tuosta noin vaan ketään itselleen läheskään aina löydä. Takkiin tulee kaikille joskus.

spicy82 kirjoitti:

Luulen, että olet todellakin etsinyt seuraa väärästä paikasta ja näin päätynyt ihan väärien ihmisten seuraan. Älä kuitenkaan ala yleistämään, annat vain entistä asenteellisemman kuvan itsestäsi. Sitä paitsi jos et ole sinut oman epilepsiasi kanssa, niin sekin voi aiheuttaa ongelmia. Itse en ajattele olevani sairas, enkä kerro epilepsiastani sillä asenteella että minussa olisi jotain vikaa.
Sellainen fiilis vähän tulee noista jutuistasi, että olet vaan kehittänyt epilepsiasta hyvän syyn olla edes yrittämättä. Eivät terveetkään ihmiset tuosta noin vaan ketään itselleen läheskään aina löydä. Takkiin tulee kaikille joskus.

Lue lisää

Lisäksi yleistät ihan virheellisesti siinäkin että miehet muka oletusarvoisesti hyväksyisivät epileptikon. Olen kokenut sellaisen tapauksen että mies mukamas hyväksyi epilepsiani, mutta lähti hippalivohkaan aika äkkiä sen jälkeen kun oli nähnyt minun saavan kohtauksen. Muutenkin minulla on ollut todella ikäviä kokemuksia miehistä elämäni aikana, enkä silti yleistä tyyliin "miehet on sikoja" tms. Sen jos minkä olen elämässäni oppinut, että ihmiset ovat yksilöitä, ja sekä miehissä että naisissa löytyy todellisia p-päitä että tosi mahtavia tyyppejä.

Olipas tutun oloisia kommentteja naisilta. Tosin onneksi olen kuullut ne aikuismaisempaa kielenkäyttöä käyttäen, mutta sanoma täsmälleen sama.

No helth no honey?... tosin onhan noita sairauksia muitakin, joten ehkä nyt hieman kuitenkin ollaan ruikuttajia, jos pelkästään tähän vedotaan. Ja loppujenlopuksi, jos asia on näin niin onhan sitä miehellä kädet tai jos mahdollisuus ottaa nainen ulkomailta, eikö se ole hyvä vaihtoehto, jos se toisi helpotuksen asiaan?

On varmasti hyvä, että kertoo jossa aikaisessa vaiheessa epilepsiastaan, niin ei ainakaan mitään syvällistä suhdetta tule alettua, sillä aikahan siinä menee hukkaan, ellei sitten tarvitse kuin pinnallisen suhteen:).

Noi naistesi kommentit ei vaikuta tulleen kenenkään älykkään naisen suusta, joten ehkäpä olet vain onnekas.

Peeth. kirjoitti:

että oletpas ahdasmielisiin/pelokkaisiin naisiin tutustunut. Olen kertonut epilepsiastani kaikille lähimmille tuttavilleni(mukaanlukien työ- ja koulukaverit). Myös tapaamani miehet ovat suhtautuneet kuin olisin kertonut että minulla on usein päänsärkyä. Ovat vain varmistaneet mitä tehdä jos saan kohtauksen.

Ellet tietenkin ole pelotellen ja liioitellen kertonut asiasta kuin se olisi tarttuvaa ja tulisi häiritsemään joka hetkeänne yhdessä.. Vai pistätkö erot epilepsian piikkiin?

Lue lisää

Uskon omien kokemusteni kautta, että naiset hakevat yleisesti voimakasta miestä, josta saavat turvaa ja nuo kommentit ovat tuttuja. Uskon miehenä, että naisen epilepsia ei haittaa miehiä, koska niin se vaan on. Ei minuakaan varsinaisesti haittaisi. En toivottavasti pystyisi sanomaan edes "tietämättömyyttäni" mitään loukkaavaa naiselle, joka sairastaa epilepsiaa ja jättää häntä ainakaan pelkästään sen takia.

spicy82 kirjoitti:

Luulen, että olet todellakin etsinyt seuraa väärästä paikasta ja näin päätynyt ihan väärien ihmisten seuraan. Älä kuitenkaan ala yleistämään, annat vain entistä asenteellisemman kuvan itsestäsi. Sitä paitsi jos et ole sinut oman epilepsiasi kanssa, niin sekin voi aiheuttaa ongelmia. Itse en ajattele olevani sairas, enkä kerro epilepsiastani sillä asenteella että minussa olisi jotain vikaa.
Sellainen fiilis vähän tulee noista jutuistasi, että olet vaan kehittänyt epilepsiasta hyvän syyn olla edes yrittämättä. Eivät terveetkään ihmiset tuosta noin vaan ketään itselleen läheskään aina löydä. Takkiin tulee kaikille joskus.

Lue lisää

Höh, jopas et meinaa millään uskoa. Ei tietenkään täysi totuus ole, että kaikki hylkäisi epilepsian takia, mutta sitä monesti kuulleena on pakko uskoa, että näin tapahtuu.

Monet terveetkin miehet hakevat nykyisin naisen ulkomailta ja sekoittuupahan geenejä ainakin. Ehkä vain hyvä juttu, jos lapsia tekee. Siitä en ole aivan varma, että mitä naisella ylipäätään muuten tekee kuin lapsiensa äitinä?:)

T. Aika sikasovinisti:)

spicy82 kirjoitti:

Lisäksi yleistät ihan virheellisesti siinäkin että miehet muka oletusarvoisesti hyväksyisivät epileptikon. Olen kokenut sellaisen tapauksen että mies mukamas hyväksyi epilepsiani, mutta lähti hippalivohkaan aika äkkiä sen jälkeen kun oli nähnyt minun saavan kohtauksen. Muutenkin minulla on ollut todella ikäviä kokemuksia miehistä elämäni aikana, enkä silti yleistä tyyliin "miehet on sikoja" tms. Sen jos minkä olen elämässäni oppinut, että ihmiset ovat yksilöitä, ja sekä miehissä että naisissa löytyy todellisia p-päitä että tosi mahtavia tyyppejä.

Lue lisää

No nyt alkaa kuulostaa mielipiteesi hyväksyttältä ja realistiselta. En tiedä, että mikä saa miehen, jopa minunkin oikein hehkumaan "sikamaisuudellaan" tapaan Wagner Viivissä ja Wagnerissa.

T. Elämä menee näihin kirjoituksiin.

PS. Tosi keljua kuulla, että miehetkin jättävät epilepsian takia... ehkä he olivat heikkoja jotenkin muuten.

Hugo kirjoitti:

No nyt alkaa kuulostaa mielipiteesi hyväksyttältä ja realistiselta. En tiedä, että mikä saa miehen, jopa minunkin oikein hehkumaan "sikamaisuudellaan" tapaan Wagner Viivissä ja Wagnerissa.

T. Elämä menee näihin kirjoituksiin.

PS. Tosi keljua kuulla, että miehetkin jättävät epilepsian takia... ehkä he olivat heikkoja jotenkin muuten.

Lue lisää

...tästä päätellä ettet malttanut lukea lisäysviestiäni ennen kuin jo vastasit edelliseen? :P
Jos minä jotakin inhoan, niin yleistämistä. Tässä keskustelussa sitä on tullut niin paljon esille, etten viitsi enää kommentoida tämän enempää. Itse olen tajunnut (kantapään kautta) että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ilmeisesti joillekin ihmisille yleistäminen on tapa saada oma olo paremmaksi. Helpompi uskoa että kaikki naiset on sitä tai kaikki miehet tätä kuin myöntää että on vaan pyöriny väärissä porukoissa tai käynyt huono tuuri. Uskokaa pois, minä TIEDÄN millaista on tehdä väärä valinta miehen suhteen useammin kuin kerran elämässään. Silti en ole antanut itseni katkeroitua tai alkanut yleistää, vaikkakin on ollut jälkikäteen tosi vaikeeta antaa itselleen anteeksi että on arvostanu itseään niin vähän että on sellaisten tyyppien kanssa pyöriny.
Nyt poistun tältä foorumilta. Jatkakaa yleistämistä ihan rauhassa mun puolesta, häviätte siinä hommassa vain itse.

T: Tyttönen, joka aikoo elää elämänsä täysillä pikkuvioista huolimatta :)

spicy82 kirjoitti:

...tästä päätellä ettet malttanut lukea lisäysviestiäni ennen kuin jo vastasit edelliseen? :P
Jos minä jotakin inhoan, niin yleistämistä. Tässä keskustelussa sitä on tullut niin paljon esille, etten viitsi enää kommentoida tämän enempää. Itse olen tajunnut (kantapään kautta) että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ilmeisesti joillekin ihmisille yleistäminen on tapa saada oma olo paremmaksi. Helpompi uskoa että kaikki naiset on sitä tai kaikki miehet tätä kuin myöntää että on vaan pyöriny väärissä porukoissa tai käynyt huono tuuri. Uskokaa pois, minä TIEDÄN millaista on tehdä väärä valinta miehen suhteen useammin kuin kerran elämässään. Silti en ole antanut itseni katkeroitua tai alkanut yleistää, vaikkakin on ollut jälkikäteen tosi vaikeeta antaa itselleen anteeksi että on arvostanu itseään niin vähän että on sellaisten tyyppien kanssa pyöriny.
Nyt poistun tältä foorumilta. Jatkakaa yleistämistä ihan rauhassa mun puolesta, häviätte siinä hommassa vain itse.

T: Tyttönen, joka aikoo elää elämänsä täysillä pikkuvioista huolimatta :)

Lue lisää

Totta en lukenut kaikki viestejä ennen kuin kommentoin. Olen hätäinen ja kärsivällisyyteni ei aina oikein tahdo riittää. Valitettavaa, että et voi yleistämissyistä palstalla osallistua enää keskusteluun.

T. Mies, joka hengittää vioistaan huolimatta, mutta varmaan sitäkin enää vaivoin. Eiköhän elämä ole tekohengitys alustapitäen tässä "hyvin pahoinvointivaltiossa".

Sinkku-epi kirjoitti:

...missä mainitaan. Nuo käsitteet ja asenteet olen oppinut juuri naisilta.

Yritä ymmärtää se, että miehet kelpuuttavat epileptikon mutta naisille taas miehen epilepsia on kauhistus :(. Ainakin pk-seudulla.

Mutta olenkin alkukesästä lähdössä kaukoitään vaimonhakumatkalle. Peukut pystyyn!

Lue lisää

paljonkos kannattaa varata rahaa tohon vaimon hakuun ulkomailta? mistä halvimmalla?

on ihan luonnollista ettei nainen halua pariutua ja jatkaa sukua geeneiltään huonon miehen kanssa. se on ihan vaistomaista.

Sinkku-epi kirjoitti:

Naiset taas etsivät sitä "täydellistä" (l. rikas, komea, terve, menestyvä, itsevarma jne.) miestä. Ja vain siksi, että pitävät itseään niin täydellisenä.

Tästä onkin syntynyt käsite "itsensä tasoinen mies".

Kuka haluaisi olla epileptikon tasoinen?

Lue lisää

että naisten täytyy olla täydellisiä.
Kokeilin ja kysyin mieheltäni, että mitä jos alkaisin " luomuksi " ? Ilman yhtään meikkiä ?
Mieheni katsoi ja sanoi, että laita noin kuin oot laittanut tähänkin asti, toi on ihan hyvä.

Miehethän ne täydellisiä naisia haluavat
pitäisi olla silikonia ym... Ei luomua,
jotta saisivat päiväunelmansa.
( en ole päiväunelma ). Tavallisen näköinen.

Yleensä naiset haluavat rehellisen, vastuuntuntoisen, mukavan miehen, jonka kanssa
jakaa ilot ja surut,jonka kainaloon
voi iltaisin käpertyä tv:n ääreen.

opiskelijat. kirjoitti:

on ihan luonnollista ettei nainen halua pariutua ja jatkaa sukua geeneiltään huonon miehen kanssa. se on ihan vaistomaista.

Mieheni suvusta löytyy kaikenlaista ja
hetkeäkään en epäröinyt, kun alettiin suunnittelemaan lapsien tuloa.

Hyviä geenejä, kun alkaa etsiä niin
lapsia ei saakkaan.

Huom! Lapsia ei tehdä niitä saadaan !

Sinkku-epi kirjoitti:

...missä mainitaan. Nuo käsitteet ja asenteet olen oppinut juuri naisilta.

Yritä ymmärtää se, että miehet kelpuuttavat epileptikon mutta naisille taas miehen epilepsia on kauhistus :(. Ainakin pk-seudulla.

Mutta olenkin alkukesästä lähdössä kaukoitään vaimonhakumatkalle. Peukut pystyyn!

Lue lisää

pitää varmaan aikahyvin paikkansa toi väite et me
naiset ei ihan hevillä aleta niin sanotusti oleen
epimiehen kanssa
itse olen itse sairastan epilepsiaa ja olen ollut kerran naimisissa (mieheni on kuollut)
ja nyt olen niin sanotusti seurustellut jo 18-vuotta toisen miehen kanssa
oikeesti en ole ihan varma alkaisinko vakituiseen suhteeseen epimiehen kanssa
nolottaa sanoa näin
molemmat mieheni ovat joutuneet mielestäni joutuneet aika paljon kärsimään sairauteni takia
mutta kumpikaan ei ole koskaan yhtään pahaa sanaa siitä sanoneet
olisikohan mulla vaan käynyt hyväsäkä miesten suhteen
mene ja tiedä..................
mutta oikeesti sulle sinkku-epi hyvää onnea sinne vaimon hakumatkalle

Jos se on hätkähtämättömyyttä sen takia, että ymmärtävät sairauden ja osaavat siihen suhtautua, niin asia on mielestäni ok. Itse olen kokenut, että nykyisin eivät ihmiset hätkähdä mistää, JOS asia ei koske heitä itseään ja täten suhtauminen näyttää olevan asiallista.

Helvetillistä, että Sinua on pahoinpidelty. Toivottavasti saatoit tekijän rikosvastuuseen.

Älä menetä uskoa parisuhteeseen, sillä eiköhän ole kuitenkin parempi elää yhdessä kuin yksin. Tietenkin, jos ei enää pysty elämään yhdessä traumaattisen kokemuksen takia, niin ei kai sen tosiasian myöntäminen ole välttämättä pahakaan. Älä silti sulje portteja tuon kamalan kokemuksen takia, jos se ei ole hyvinvointisi kannalta järkevää. Monethan tykkäävät asua itsekseen ja mikäs siinä.

*Ei nykyajan ihmiset toisiaan kaipaa erinäisistä syistä*.

Hugo kirjoitti:

Jos se on hätkähtämättömyyttä sen takia, että ymmärtävät sairauden ja osaavat siihen suhtautua, niin asia on mielestäni ok. Itse olen kokenut, että nykyisin eivät ihmiset hätkähdä mistää, JOS asia ei koske heitä itseään ja täten suhtauminen näyttää olevan asiallista.

Helvetillistä, että Sinua on pahoinpidelty. Toivottavasti saatoit tekijän rikosvastuuseen.

Älä menetä uskoa parisuhteeseen, sillä eiköhän ole kuitenkin parempi elää yhdessä kuin yksin. Tietenkin, jos ei enää pysty elämään yhdessä traumaattisen kokemuksen takia, niin ei kai sen tosiasian myöntäminen ole välttämättä pahakaan. Älä silti sulje portteja tuon kamalan kokemuksen takia, jos se ei ole hyvinvointisi kannalta järkevää. Monethan tykkäävät asua itsekseen ja mikäs siinä.

*Ei nykyajan ihmiset toisiaan kaipaa erinäisistä syistä*.

Lue lisää

luin jostakin, että vaikea pitkäaikainen stressi saattaa aiheuttaa epilepsian, jos suvussa esiintyy epilepsiaa.Epäilen, että minulle kävi juuri näin.Juuri tuon ihmissuhteen takia sekä aikaisemman erittäin traumaattisen suhteen takia.
Minulla on ollut todella huono tuuri.Tai olen valinnut väärin.Lisäksi oli muitakin vaikeita stressitekijöitä elämässäni.Eli todella pitkäaikainen, traumaattinen, kuormittava tilanne, joka ilmeisesti sairastutti minut.
Katson itse, että sairastumiseni on ollut looginen päätepiste kaikelle.Voi tietenkin olla myös väärä arviointi.Siitä mieheni väkivaltaisesta
käytöksestä en tehnyt rikosilmoitusta.Yksinkertaisesti en enää jaksanut.

Moment musical kirjoitti:

luin jostakin, että vaikea pitkäaikainen stressi saattaa aiheuttaa epilepsian, jos suvussa esiintyy epilepsiaa.Epäilen, että minulle kävi juuri näin.Juuri tuon ihmissuhteen takia sekä aikaisemman erittäin traumaattisen suhteen takia.
Minulla on ollut todella huono tuuri.Tai olen valinnut väärin.Lisäksi oli muitakin vaikeita stressitekijöitä elämässäni.Eli todella pitkäaikainen, traumaattinen, kuormittava tilanne, joka ilmeisesti sairastutti minut.
Katson itse, että sairastumiseni on ollut looginen päätepiste kaikelle.Voi tietenkin olla myös väärä arviointi.Siitä mieheni väkivaltaisesta
käytöksestä en tehnyt rikosilmoitusta.Yksinkertaisesti en enää jaksanut.

Lue lisää

Jos olisit saanut apua kavereiltasi ja lakimieheltä, niin toivottavasti olisit jaksanut tehdä rikosilmoituksen. Asiahan menee yleensä niin, että pahoinpitelyssä on todellakin niin poikki, että jos jotakin jaksaa, niin se on se poislähtö ja se saattaa olla juuri se oikea vaihe. Silti olisi mielestäni yleisesti hyödyllistä nostaa ainakin vakavissa tapauksissa ja etenkin niissä, joissa on näyttö pahoinpitelystä aina syyte. Se auttaisi yleisestikin naisten aseman kehittymistä ja muutenkin heikompien. Monet miehet kyllä tiedostavat aivan täysin, että fyysisellä väkivallalla saa alistettua ja valitettavasti käyttävät sitä häikälemättömästi myös hyödyksi.

Syövän yhteydessä on puhuttu henkisestä väkivallasta ja sen aiheuttamasta stressistä, joka laukaisee syövän. Se, että stressi puhkaisee epilepsian voinee myös pitää paikkansa. Jos sairastaa epilepsiaa ja on kovin stressaantunut, niin varmasti ainakin siinä vaiheessa stressi purkautuu kohtauksena helpommin.

Tästä stressistä sitten... mikä kaikki aiheuttaa stressiä. Itse olen huomannut, että asioiden tekeminen aiheuttaa stressiä ja myös asioiden tekemättä jättäminen. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että elämään kuuluu stressi melkein kaikenkattavana osana. Miten stressistä pääsisi pois? Ehkä se sittenkin on se positiivinen ajattelu ja rentous ja tehdä fiilis pohjalta asioita ja nukkua, syödä ja viettää terveellistä elämää. Jokatapauksessa, että stressiä kuuluu elämään ja stressi loppuu varmasti, kun elämä loppuu.

*Meni taasen filosofiseksi*. Elämässä on kuitenkin onneksi asioita, jotka ehkä tuottavat iloa... vaikka helvettiähän tämä elämä on, jos sitä alkaa oikein ajattelemaan. Aivot välillä narikkaan ja rentoutumaan. Eiköhän sitä sitten taas jaksa. Ihmiset stressaa nyt töistä, työttömyydestä, lomasta, lomalta paluusta. Päivähän menee monesti pilalle, kun sattuu vahingossa ostamaan yhden pilaantuneen tomaatinkin:).

Kiitos kirjoituksestasi ja toivottavasti kommentistani oli jotain hyötyä, etkä saanut tästä lisää stressiä.Jos jotain asiaa ei jaksa todellakaan tehdä, niin on viisaampi monesti olla se tekemättä eikä stressata sillä. Itsekäs ajattelu on monesti muidenkin elämän hyvinvoinnin ehto. Luulen näin, vaikka en itsekkäistä ihmisistä sinänsä pidäkään, mutta pakkohan sitä on itseään rakastaa ja pitää huolta. Ei kukaan muu edes voi tietää, että mitä toinen haluaa tai tarvitsee. Vaikka ihmiset on varmaan samanlaisia, niin ihmettelen monesti väitetä, että kaikki ihmiset on niin samanlaisia. Mielestäni ihmiset on tödellakin erilaisia.