Vituttaa,,

Kaikki te jotka kirjotatte nii ärsyttävästi tuon otsikon ja sitten vielä jatkatta sitä nimimerkki laatikossa.. Voi että ottaa pattiin!

mää kottiis elä alota tämmösiö paskoja

ja takuulla oot itekki markka aikaan juossu ite litrahinnaltaan 18 penniä halvemman bensan perässä??! ( =lue: 18 penniä = 3 senttiä)

Ulkoasiainministeriö
Kehitysyhteistyö
Oikeudenmukainen tulonjako vähentää köyhyyttä


Pelkkä talouskasvu ei poista köyhyyttä. Vaurauden tasavertaisessa jakamisessa avainasemassa ovat julkiset instituutiot

Pitkään ja voimakkaana jatkuneen talouskasvun ansiosta köyhien määrä on merkittävästi laskenut Aasian maissa. Väestömäärältään suurten Kiinan ja Intian vaurastuminen näkyy myös siinä, että globaali eriarvoisuus on kääntynyt laskuun.

Kaikki Aasian valtiot eivät silti kuulu menestyjiin. Maailmanpankin World Development 2006 -raportin mukaan eriarvoisuus on tulo- tai kulutustason perusteella arvioituna lisääntynyt niin Kiinassa kuin Intiassa, Bangladeshissa, Nepalissa, Sri Lankassa ja Vietnamissa. Tämä on haaste sekä maille itselleen että kansainväliselle avunantajayhteisölle, jotka ovat sitoutuneet tekemään työtä YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.



Eriarvoisuuden kierteessä

Talouskasvun, köyhyyden ja eriarvoisuuden vuorovaikutussuhteet ovat viime vuosikymmenen aikana nousseet kansainvälisen kehityspoliittisen keskustelun keskiöön.

Syksyllä 2005 julkaistut YK:n kehitysohjelman UNDP:n Human Development Report ja Maailmanpankin World Development Report tarkastelevat kehityksen haasteita yhteiskunnallisen tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Myös OECD:n kehitysapukomitea työstää parhaillaan asiakirjaa köyhiä tukevasta talouskasvusta (Promoting Pro-poor Growth: Overarching Paper).

Maailmanpankin raportin mukaan köyhyyden perussyitä ovat alhaisten tulojen ohella rajalliset mahdollisuudet hankkia työtä, koulutusta, terveys- ja muita peruspalveluja, jotka yhdistyvät puutteellisiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Raportti korostaa myös, että taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on itseään vahvistava kierre. Julkisen sektorin instituutioilla, kuten koululla ja terveydenhuollolla, onkin merkittävä rooli yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäjinä, eriarvoisuuden ylläpitäjinä tai jopa eriarvoisuutta lisäävinä toimijoina. MyösUNDP:n raportin mukaan eriarvoisuutta luovien rakenteiden poistaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää köyhyyttä.

Eriarvoisuuden kierre tuomitsee ihmiset köyhyysloukkuihin, joista irrottautuminen ei onnistu ilman hallitusten ja avunantajien toimintapolitiikkaa. Tyytymättömyys voi johtaa väkivaltaisiinkin mielenosoituksiin.

Molempien raporttien keskeinen viesti on se, että taloudelliseen kasvuun ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon tähtäävät kehityspyrkimykset tukevat toisiaan.



Vaurautta koko väestölle

Talouskasvu on välttämätöntä mutta ei riittävää köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Keskeiset kysymykset ovatkin, mitä on köyhiä tukeva talouskasvu ja miten talouskasvun edistämiseen tähtäävä toiminta vaikuttaa yhteiskunnalliseen tasavertaisuuteen.
On myös pohdittava, miten julkisen sektorin palvelut ja instituutiot vaikuttavat talouskasvuun, köyhyyden vähenemiseen ja yhteiskunnalliseen tasavertaisuuteen.

Köyhiä tukevan talouskasvun edistäminen rakentuu maakohtaisiin kehitysstrategioihin, jotka luovat köyhille edellytyksiä tehdä työtä, osallistua tuotannolliseen toimintaan ja päästä osalliseksi yhteiskunnan peruspalveluista. Köyhiä tukeva talouskasvu edellyttää myös monia talous-, työvoima- ja veropoliittisia ratkaisuja, joilla pyritään varmistamaan, että hyöty taloudellisesta vaurastumisesta jakautuu kaikille väestöryhmille.

OECD:n kehitysapukomitean asiakirjassa korostuu tarve tunnistaa, keitä köyhät eri yhteiskunnissa ovat, mistä he hankkivat toimeentulonsa ja millaiset markkinat, perusrakenteet ja yhteiskunnalliset palvelut ovat heidän kannaltaan tärkeimpiä.



Hyötyä historiasta

Pyrkimys edistää tulojen, voimavarojen ja osallistumismahdollisuuksien oikeudenmukaista jakautumista on yksi Suomen kehityspolitiikan tavoitteista. Suomen taloushistoriallinen kehitys, siihen perustuva arvomaailma ja osaaminen antavat Suomelle mahdollisuuden tuoda lisäarvoa talouskasvua ja oikeudenmukaista tulonjakoa koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Tutkijat Markus Jäntti, Juho Saari ja Juhana Vartiainen ovat tarkastelleet Suomen sosioekonomista historiaa 1860-luvulta aina 1990-luvulle tutkimuksessaan Country case Study: Combining Growth with Equity. Siinä osoitetaan, että Suomessa on kyetty turvaamaan nopea, köyhiä väestönosia tukeva taloudellinen kehitys huolimatta vaikeista yhteiskunnallisista eroavaisuuksista ja aseellisista konflikteista.

Suomi voikin hyödyntää oman kehityshistoriansa opetuksia ja olla mukana edistämässä Aasian maiden kestävää, kaikkien väestöryhmien etujen mukaista vaurastumista.

Laura Torvinen

Kirjoittaja työskentelee ekonomistina ulkoministeriön globaaliasioiden osastolla.

Hölömö se on kuka syytää rahaa ajattelematta. Ei ole häpeä seurata hintoja ja valita se halvin. En kuitenkaan ymmärrä sellaisia jotka ajavat ympäri kaupunkia etsiessään halvinta polttoainetta, johan siinä kuluu se "säästö". Tietysti jos muutenkin harrastaa huviajelua niin mikäs siinä.

On tainnu alottajalta kadota käsitys rahan arvosta. Toki sentti ja eurokin tuntuu pieneltä summalta, onhan ne lukuina 1. Mutta kun sen ajattelee markoiksi ei se enää olekaan vähän.

Ei pidä tyytyä siihen mitä saa, pitää osata vaatia. Entä jos jokin elintarvike, otetaan esimerkiksi vaikka maito, entä jos litra maksaisi viisi euroa, olisitko valmis maksamaan sen hinnan? Nykyäänhän se taitaa maksaa alle euron. Aivan varmasti etsisit missä on halvemmalla.

näin on näille aiheille.qqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqqwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddddssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss.................................................................sori unohdin