Vihaajilleni & ystävilleni

Matkapäiväkirjaa.
Oikeastaan se alkoi jo nyt.
Kävin tankkaamassa läheisellä Shellillä, kun viereeni astahti tukeva mies, jolla oli nahkaliivit, ja joukko heliseviä ketjuja.
Olen itsekin kookas mies 187/120, mutta tämmä röllykkä jätti minut varjoon, kuin pirjon kioskin taakse.
HK:n sinisen kokoinen sormi osoitti Citroenin takaikkunaa, jossa oli tarra, CITIKKA ON EDELLÄKÄVIJÄ.
- Hah, mitähän tuokin tarkoittaa!
Tankkasin rauhallisesti loppuun, ja kehoitin miestä menemään peruskoulun kertauskursseille, joissa avautuu ihana lukemisen taito.
- Vitun homo!
Työnsin korttini lukijaan, ja kielsin samalla kuuluvani tähän vähemmistöön, jota en myöskään halveksi.
Taisinpa mainita hänelle korvarenkaista ja kiiltävistä ketjuistaan, aivan yhdenmukaisuuden vuoksi.
- Kohta mie tapan!
Hänen nenänsä oli kuin Tony Halmeella, pakkohan sitä oli vääntää. Verikin tirahti.
Että osaa iso mies huutaa kuin karhu lietesäiliössä.
Jos olette lehtiä lukeneet, meillä päin karhutkin uitetaan paskassa...

-

tien laitaa.
Näppää rukan kupeella kahvit nii jaksat loppuun asti.
Ämmänsaaren peltoteos kannattaa tarkastaa ja Kajjaanin tytöt. Pysähytkö siellä?
Vanha Seurahuone palkitsee kyllä kulkijan. Isonkin. Anna rullan pyöriä.

Syyllistynkö vanhuksen raiskaamisen?
Yhtä kaikki se on ihanaa.
Pidämme kuitenkin toisistamme.

aika jatkaa tarinaa.Hupeniko baarikaappi helposti?
Kuinka alabaarin tytöt suhtautuivat eleganttiin mutta miehekkääseen muotoosi? Soittivatko torvea?

Hän istui saunan alimmalla rappusella ja viritteli tulta kiukaaseen. Saatanallinen savu ympäröi kaiken, tässä tapauksessa Handen(1). Piipusta sisään työntyvä matalapaine oli päättänyt tehdä päivästä lähes täydellisen.

Hande katseli sytykkeitään: kuvassa kolmekymmenvuotisen työrupeaman Siwan kassalla tehneen, jo hieman pyylevöityneen viiskymppisen naisen mairea hymy täytti puoli sivua ammattiyhdistyksen mainoslehteä. Tankki vakuutteli lukijoilleen uravalintansa olleen erinomainen: "Ei koskaan ole kahta samanlaista päivää peräkkäin."
- Kuka vittu nyt tuollaisia päiviä kaipaisi... edes ensimmäistä peräkkäin, Hande jupisi. Koko päivä oli mennyt keturalleen, eivätkä nokeentuvat seinäpaneelit ja savulle haisevat vaatteet ainakaan parantaneet tunnelmaa.

Heti aamulla Hande oli herännyt hikiseen krapulaan. Edellisen päivän yhtiökokouksesta oli jäänyt jäljelle huono olo ja pakottava halu jalkovälissä. Kusihädän helpotettua jäljelle jäi edelleen stondis. Hande repi jalkaansa edelliskesänä ostetut kesähousut jotka puristivat sekä vyötäröstä, että haarovälistä. Molempiin oli syynä makkara. Tosin vyötäröltä makkaran pienentäminen olisi huomattavasti hitaampaa kuin haaroista.

Hande suuntasi pihalle. Hän lähestyi Sitikkaansa, kun ovi aukesi ja vaimo huusi rappusilta täydennystä ostoslistaan.
- Tuo tullessasi laatikko tamppooneja, sitä imukykyisempää. Menkat alkaa huomenna. Ja voisit tuoda myös siitä tarjouskorista yhet rintsikat.
Akka kailotti siihen malliin ettei ostoslistan sisältö ynnä "kustaavilkunanpäiväntieto" jäänyt naapureille epäselväksi.
- Vitustako minä sinun kokosi tiedän, huuteli Hande.
- siitähän se juuri sinun pitäisikin tietää.
Varmemmaksi vakuudeksi hän nakkasi kaupparatsulle appelsiinin, josta Hande otti kopin kuin entinen liigatason käsipalloilija. Vihellellen Latzarellaa väänsi Hande Rättärinsä käymään ja suuntasi kohti kirkonkylän ainoaa puotia, kyläkauppaa.

Matkalle osui tietyömaa. Liikennettä ohjasi vähäpukeinen mimmi. Keskikokoiset keuhkot, ehkä C tai D, siinä rajamailla. Hieman levahtamaan päässyt persmuoto ei oikein meinannut pysyä peitossa viimekesäisten bikinihousujen alla. Tuo kangastilkku pyrki vääjäämättömästi kohti vakoa ja paljasti pyllynposket varsin julkeasti. Tyttöä ei tämä tuntunut paljoa haittaavan. Kenties se johtui siitä, että hän oli talvikaudet aiemmin työskennellyt pöytätanssijana mutta sittemmin alkanut kaivata raitista ilmaa.

Hande oli haaveillessaan kaivanut keskikonsolista kynäveitsen ja kuori ajatuksissaan tyttöä ja appelsiinia. Tuo kapine, jota hän pyöritteli harjaantunein sormin, oli alunperin tarkoitettu sikarien leikkaamiseen. Samalla se oli ollut Alfa Romeon avaimenperä. Elintason laskun myötä oli edessä ollut siirtyminen savukkeisiin ja Citroäniin. Nyt tuolla kapineella saatiin aikaiseksi armoton kiroaminen. Appelsiini oli käsittelyssä valuttanut mehunsa Handen housuille. Kädet tahmeana, housut märkänä suuntasi sankarimme kohti kyläkauppaa. Ei ollut enää tissiliivimallia mutta olipahan märät housut.

Saapuessaan kassalle kanssaihmiset, kassa-akka mukaan lukien, katselivat hölmistyneenä Handea ja tämän ostoksia. Appelsiinimehusta tahmeilla käsillään, housut märkänä lappoo hän ostoksensa hihnalle: kaljaa, makkaraa, rintaliivit (varmuuden vuoksi kokoa EE, sai samaan hintaan kuin pienemmät) sekä ne tampoonit (sitä imukykyisempää). Hävetti. Vitutus oli tapissa. Tai niin hän luuli. Korkeasti koulutettu, hyvin toimeentuleva, kunnallista luottamusta nauttiva... Siis melkoinen tappi, mutta asiat nykyisin pielessä.

Hande sujautti nopeasti rahat kassa-akalle. Hänestä tuntui kuin tämä olisi yrittänyt tahallaan pitkittää maksutapahtumaa. Hande luikahti nopeasti kaupasta. Citröen odotti pihalla uskollisesti, mihin tyhjentyneellä akulla oli osatekijänsä.

Saatuaan apuvirtaa Hande ajoi ennätysvauhtia kotiin. Turvotus jalkovälissä ei ollut laskenut. Hande avasi oven ja jätti valot sytyttämättä kodinhoitohuoneeseen jossa hän salamana riisui tahmeat housunsa. Kalsarit saivat samassa kyytiä. Hän huomasi naishahmon ripustelemassa pyykkiä lähes pimeässä huoneessa. Riuskoin ottein tarttui Hande naista pakaroista, puoliväkisin työntyi hieman valmistautumattomaan naisenkuvaan (takaa päin tietysti) ja alkoi jyystää. Tulkoon menkat, mutta minä ehdin ensin.

Vastinpari ei vaikuttanut aluksi erityisen halukkaalta, mutta hetken päästä homma sujui jo varsin mallikkaasti.

Kämppään syttyivät valot ja ulko-ovelta tuttu naisääni huhuili Handea. Mitä vittua! Tarjolla ollut tavara ei ollutkaan enää ihan tämän päivän tuote. Vaimon äiti katsoi Handea hymyillen ja kuiskasi "Hienoa, että tyttäremme löysi sinut. Sinulla onkin selvästi suuremmat munat kuin sillä edellisellä".

Saatuaan tekohampaat suuhunsa anoppikokelas ilmoitti tyttärelleen jäävänsä koko viikoksi auttelemaan pyykkihommissa.

Hande ei tyytynyt osaansa vaan GE-moneyn lainahakemuskuponki mukanaan pinkoi postilaatikon kautta autokauppaan. Toiset sortuvat viinaan, mutta todella kurja olo paranee myös autokaupassa.

Reilu-Sepi nojaili hopeanväriseen Citroonaan, jonka juuri oli ottanut vaihdossa, ja vaikutti itseensä tyytyväiseltä. Hande vaati itseltään hillintää ja ovela virne naamallaan tiedusteli mihinköhän edellinen asiakas oli Sitrueeninsa vaihtanut. Myyjä korjasi asentoaan ja totesi teeskennellyn huolimattomasti: Letukasta tehtiin kaupat. Tämmönen peli. Myyjä osoitti lähes viisimetristä lahnaa, jonka keulaa koristi kromin kehystämä rusetti ja sisätiloja sävyttivät aito keinonahka ja jalopuujäljitelmä. Kolmiportaisen automaattiaskin käyttöviiksi oli ohjauspilarissa suurikokoisen ohjauspyörän katveessa. Herrasmiespeli...

- Tekikö paljon väliä, viekö paljon bensiiniä, tivasi utelias asiakkaamme?
- pari kymppiä väliä ja ämpärillinen sadalla. Jos samanlaisen otat, niin saat samat vastaukset. Menee vähän kuin tukkualennuksella, kun on toi vaihtokapinekin samanlainen. Tehtiin kaupat in. Sovittiin, että jos tyytyy vanhempaan malliin, saa metallivärin ja V8 Magazinen (1/2004) kaupantekijäisiksi. Auton saa mukaan heti.

Hande lämmitti siis saunaa. Hande istui saunan rappusilla ja tupakoi. Sauna löi savua ovesta ulos. Viimein oli hän muistanut olevan sen vailla korsteenia - sisään päin lämpiävä kun on. Pihalla seisoi uusi auto. "Sherwolett" luki peräpellissä, ja Ewanda. Made in China. Kadutti. Auringon valo paljasti muhkuraiset pellit. Saumat repsottivat, pyörät harittivat, ovet lepattivat kevätahavassa. Muuta apua!

öööööö