Meidän poika aloittaa muutaman viikon kuluttua perhepvähoidon, ja jännittää todella. Poika on aika herkkä "ripustautuja" ja lisäksi kova eroahdistus päällä.
Tilanne on nyt kuitenkin se, että raukka on vietävä hoitoon. Pari ekaa viikkoa mummo hakee pojan aikaisemmin, mutta sitten alkaa täyspäiväinen rumba...
neuvoja selviämiseen kaivataan!
Miten aamut kannattaa tehdä? Miten ihmeessä pystyn jättämään itkevän pojan sinne? Mikä on pojan kannalta paras tapa (parasta ei varmaan tässä tapauksessa ole:/ )
Kamalaa, ymmärrän kyllä nyt, miksi suositellaan alle 3v lapset pitämään kotona...
Kuinka tähän pystyy??
PS. ai niin, pojan äitikin (minä) on aika herkkä...
Herkkä 1v7kk hoitoon
9
795
Vastaukset
- Yhyren isä
Muuta neuvoa en osaa antaa kuin sen, että älä itse rupea nyyhkimään tai itkemään (jos vain pystyt). Se vain lisää lapsen kauhuntunnetta kun näkee, että äitikin itkee.
Omien ja muiden lasten hoitoonvientiä seuranneena olen huomannut, että se ensimmäinen aamu on ihan kauhea, mutta on käynyt niinkin, että se ensimmäinen hakukerta on mennyt itkuksi kun poika olisi halunnut jäädä tarhaan.
Älä liikoja huolehdi ja koeta pitää omat tunteesi kurissa. Tarhat ovat nykyään aivan toista kuin silloin kun itse sinne passitettiin. (Tosin nyt kun luin viestisi uudelleen, niin et maininnut, onko hoidossa kyse tarhasta vai perhepäivähoitajasta.)- Yhyren isä
Niin, nimenomaan mainitsit, että perhepäivähoitoon.
- ...*...
Lapsi vaistoaa sun omat fiilikset sataprosenttisesti. Joten tärkeintä on, että yrität itse olla asiasta TOSI reipas ja positiivinen, iloisella ilmeellä selostat, kuinka kivaa lapsella tulee olemaan ym. Jos lapsi vaistoaa oman surusi tai epävarmuutesi asiasta, saat sympatiaitkut lapselta, joka vain toistaa sitä mitä vaistoaa sinusta.
Toinen tärkeä juttu on kanssa se, että pienen tajuamiskyky ei ihan heti aluksi riitä siihen, että "äiti aina tulee hakemaan" kuitenkin. Eli jos itkee, voi kuvitella, että nyt hänet jätetään sinne lopullisesti. Heti kun lapsi oppii ymmärtämään sen päivähoidon rutiinin, että äiti aina kuitenkin hakee, ja koti on pysyvä paikka, josta ei joudu pois kuin sen päivän ajaksi kerrallaan, sitten helpottaa. Eli toistele lapselle aamulla sitä, että tulet kyllä sitten hakemaan taas. Ja illalla vielä muistuta, että tulihan se äiti hakemaan.
Kysele vaikka myös sitten hoitajalta, kuinka kauan on itkenyt sun lähdön jälkeen, hyvin usein se loppuu parissa minuutissa, mutta äidille tietenkin jää mieleen vain se kuva itkuisesta lapsesta, jonka sinne jättää.
Sitten vain iltasella kotona halitteluun ja yhdessäoloon aikaa niin paljon kuin vaan suinkin ehtii, ei siis tarvitse välttämättä tehdä mitään erityistä, vain istuskella/lueskella sylikkäin niin saa sen läheisyyden erossa vietetyn aktiivisen päivän jälkeen.
Tsemppiä! Usein nää hoitoon jättämiset on loppujen lopuksi äidille vaikeampia ku lapselle :)- ...*...
Niin ja vielä yks, mitä aluksi "hoin" pienelleni hoitoon viedessä, oli, että esittelin hänelle tarhaopen kunnolla ja tähdensin, että "täällä tarhassa tämä ihminen pitää susta huolta". Että kotona pitää äiti ja isä, mutta täällä tarhassa tämä täti, ja sen luokse voi aina mennä kun on tarvis.
Vielä vuodenkin päästä, paremmin puhumaan opittuaan, lapsi mulle aina kertoi kotona sitten, että "Maija-täti pitää musta aina hyvää huolta." eli oli sisäistänyt asian :)
- yks.pph
Olen yksityinen pph,ja minulle tuli juuri sellainen arka lapsi, 1 v 4 kk, hoitoon. Lapsi oli hyvin pitkälti tottunut olemaan äidin kanssa, ja oli äidissä kiinni.
Kannattaa tehdä hoitoonvientihetkestä rauhallinen ja mukava. Riisut lapsen kaikessa rauhassa, ja juttelet mukavia. Käännät puheen vähitellen hoitotätiin, ja kerrot että äiti menee käymään töissä ja tulee heti hakemaan kun työt loppuu. Samat litaniat joka aamu, suunnilleen. Sitten halaat ja annat lapsen hoitajan syliin. Jos lapsi itkee ja haluaa syliisi takaisin, et ota vaikka kuinka pahaa tekisi. Jos pitkität töihin lähtöä, et pääse sinne ollenkaan. Huiskutat vaan reippaasti ja sanot että äiti menee nyt, tulen hakemaan iltapäivällä tjsp.
Lapsella (pienellä) tosiaan kestää aikaa, ennenkuin hän huomaa, ettei hoitoon jätetä loppuiäksi, vaan äiti tulee aina hakemaan. Kun lapsi oppii tämän, hoitoonjäänti yleensä helpottuu. Ensimmäisinä hoitoviikkoina lapsi kuulemma pelkäsi mennä äidin kanssa mihin tahansa paitsi kotiin, ilmeisesti pelkäsi että hänet jätetään sinne.
Hoitolapsellani tämä tottumisvaihe kesti muistaakseni kolmisen viikkoa. Ensimmäisinä viikkoina lapsi jäi itkemään äidin perään, ja osoitteli ovelle. Itku kuitenkin helpottui pian, ja päivän aikana tuli satunnaisi pikkuitkuja ja ovelle osoitteluja. Lapsi kiintyi kuitenkin minuun hyvin pian, ja haki lohtua minulta ikävän iskiessä, ja muutenkin.
Nyt parin kuuakuden jälkeen lapsi jää mielellään hoitoon, ilman itkuja ja hyvillä mielin. - kerro...
lapselle aamulla kun jätät hoitoon, että mummu tulee hakemaan sinut sitten, päiväunien jälkeen tms konkreettinen tapahtuma, koska kellostahan se ei ymmärrä mitään. ja että äiti tulee sitten kotiin. Lapselle, on tärkeää tietää, että hänet varmasti haetaan ja että sinä armasti tulet kotiin. Sitten kun tämän olet kertonut, että milloin tulet hakemaan, sanot lapselle, että äiti menee nyt, hei,hei. ja menet. et saa kääntyä takaisin kun alkaa itkemään. vaan menet, koska jos käännyt se vaan pahentaa tilannetta. Voit vielä hei,hein jälkeen toistaa, että ttlet sitten.
- edellisiä,
ja lisään vielä, että jos mahdollista, niin mummun kannattaa hakea lapsi hoidosta ENNEN päiväunia. Vieraassa paikassa nukkuminen on monille lapsille pelottavaa ensimmäisellä kerralla. Jos lapsesi saa ensimmäiset pari viikkoa olla hoitopaikassa vain ne aamutunnit, niin silloin parin viikon päästä paikka on jo sen verran turvallinen, että nukkuminenkin onnistuu jo paremmin.
- lastenhoitaja*
heips! kannattaa tosiaan pidättää omaa itkua vaikka siihen saakka että pääset autoon tai laitat hoitapaikan oven kiini pois lähtiessä. ja rauhassa riisut lapsen ja sitten kun olet hoitajan kanssa juttelut jutellu ja olet lähdössä niin sanot lapselle heipat ja annat suukot ja sitten hoitajan syliin...itku alkaa varmaan välittömästi mutta älä jää heipan jälkeen enää jaarittelemaan se pidentää lapsen pelkoa ja itkua. voi käydä niinkin että lapsi jää pari päivää ihmeen hyvin ja sitten tajuaa että päivähoito on pysyvä ratkaisu ja alkaa kiukuttelu. pois hakiessa lapsi voi osottaa mieltään ja alkaa itkeä tai ei tule syliin kun haluaa näyttää äidille miltä tuntui kun jätettiin :) lapset tottuu kuitenkin yllättävän nopeasti kuukauden parin jälkeen viimeistään :)
- alkuper.kirjoittaja
Kiitoksia kaikille vastanneille tosi kannústavista ja auttavista viesteistä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1531646Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671606Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä671323En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311302- 441154
- 172958
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik102915Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60744Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42697Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke156685