KöYHÄT JONOON

tämä yhteiskunta vie työt ihmisoikeuden pois!
sitten kansa alkaa toisaan nälviä.
Mistä me leipä muusta saadaan kuin työstä!?!.
Se ketä vastaan pitäs alkaa taistella on valtiovalta!ei toisemme ja vastakkain asettelu.

Ja noi saamerin kulut kun saatas alas..asumis ja sähkönhinta jne.Ruoanhintakin, niin että olis asiat hyvin.Asioiden pitäs mennä niin että työpalkka riittäs kattamaan kuluja ja rahaa jäis elämiseenkin, tosin nyt ei jää paljoa mitään jäljelle.Onko oikein??eiiiiiiiii.

Se mitä tilanteeseen nyt tulee kansalaispalkka olis hyvä ratkaisu ja mahdollinen sama eläke se olis vaikka 1400e, vaikka tulosi olis mitkä...
-verot(ind.sidottu eläke ja tuet).Niin eiköhän siinnä oltas samalla viivalla kaikki.

Alas porvarit ja keinottelijat.Mua etoo toi mässäily yhteiskunnan osa jotka olevinaan voi niin hyvin.Itse en aina voi hyvin, töitä kuitenkin löytyy ja älkää sanoko mee kouluun! se ei kannata vaikka taskussa olis mitkä paperit työtä on vaikea tämän päivän suomesta saada.Tiedän monia liian korkeesti koulutettuja joille turha sanoo mees kouluun ja täs on kursseilla oltu ne ei auta..

se että..viedään........ kirjoitti:

tämä yhteiskunta vie työt ihmisoikeuden pois!
sitten kansa alkaa toisaan nälviä.
Mistä me leipä muusta saadaan kuin työstä!?!.
Se ketä vastaan pitäs alkaa taistella on valtiovalta!ei toisemme ja vastakkain asettelu.

Ja noi saamerin kulut kun saatas alas..asumis ja sähkönhinta jne.Ruoanhintakin, niin että olis asiat hyvin.Asioiden pitäs mennä niin että työpalkka riittäs kattamaan kuluja ja rahaa jäis elämiseenkin, tosin nyt ei jää paljoa mitään jäljelle.Onko oikein??eiiiiiiiii.

Se mitä tilanteeseen nyt tulee kansalaispalkka olis hyvä ratkaisu ja mahdollinen sama eläke se olis vaikka 1400e, vaikka tulosi olis mitkä...
-verot(ind.sidottu eläke ja tuet).Niin eiköhän siinnä oltas samalla viivalla kaikki.

Alas porvarit ja keinottelijat.Mua etoo toi mässäily yhteiskunnan osa jotka olevinaan voi niin hyvin.Itse en aina voi hyvin, töitä kuitenkin löytyy ja älkää sanoko mee kouluun! se ei kannata vaikka taskussa olis mitkä paperit työtä on vaikea tämän päivän suomesta saada.Tiedän monia liian korkeesti koulutettuja joille turha sanoo mees kouluun ja täs on kursseilla oltu ne ei auta..

Lue lisää

...osaataan käyttää hyväkseen markkinatalouden käytännöissä. Silloin jää huomaamatta heidän rötöksensä, kun kansa "tappelee" keskenään ja syyttelee toinen toisiaan. Ollaan saatu myös ryhmä ihmsiä uskoon, että töitä todella on. Kuinka töitä voi olla kaikille, jos nyt ihmiset tekevät yhden ihmisen palkalla 2-3 ihmisen työt? Kuinka töitä voi olla rajattomasti tarjolla, kun rahamarkkinat keskittyvät muutaman tarkoin rajatun työllistävän työnimikkeen ympärille?

Kuinka töitä voi olla kaikille, jos mottona on vain työntekijän tuottavuus, mutta työntekijästä johtuvien yhtiön varojen kuluttaminen on täysin mahdoton ajatus. Siksi myös nuo yhden ihmisen palkalla 2-3 ihmisen työt tekevät super ihmiset on haettua tavaraa rahapääomalle. Seuraavaksi haetaan 4-5 ihmisen työt tekevää ihmetyöntekijää.

Säälittävää evoluutiota noin aivotasolla.

se että..viedään........ kirjoitti:

tämä yhteiskunta vie työt ihmisoikeuden pois!
sitten kansa alkaa toisaan nälviä.
Mistä me leipä muusta saadaan kuin työstä!?!.
Se ketä vastaan pitäs alkaa taistella on valtiovalta!ei toisemme ja vastakkain asettelu.

Ja noi saamerin kulut kun saatas alas..asumis ja sähkönhinta jne.Ruoanhintakin, niin että olis asiat hyvin.Asioiden pitäs mennä niin että työpalkka riittäs kattamaan kuluja ja rahaa jäis elämiseenkin, tosin nyt ei jää paljoa mitään jäljelle.Onko oikein??eiiiiiiiii.

Se mitä tilanteeseen nyt tulee kansalaispalkka olis hyvä ratkaisu ja mahdollinen sama eläke se olis vaikka 1400e, vaikka tulosi olis mitkä...
-verot(ind.sidottu eläke ja tuet).Niin eiköhän siinnä oltas samalla viivalla kaikki.

Alas porvarit ja keinottelijat.Mua etoo toi mässäily yhteiskunnan osa jotka olevinaan voi niin hyvin.Itse en aina voi hyvin, töitä kuitenkin löytyy ja älkää sanoko mee kouluun! se ei kannata vaikka taskussa olis mitkä paperit työtä on vaikea tämän päivän suomesta saada.Tiedän monia liian korkeesti koulutettuja joille turha sanoo mees kouluun ja täs on kursseilla oltu ne ei auta..

Lue lisää

Opiskelu kannatta aina. Kannattaa suorittaa monta loppututkintoa - varmuuden vuoksi. Kieliä kannattaa opiskella aina ja jatkuvasti - se on sitäpaitse helppoa ja mielenkiintoista.


Asuminen
Sähkön hinta
Ruuan hinta

Näitä hintoja haluat alas.
Totta on, ne ovat Suomessa liian kalliit.

Asumisen hinta on korkea, koska asuntotuotannosta vastaavat yritykset, jotka maksavat sijoittajille osinkoja. Ruotsalainen Skanska, joka rakentaa entisen Hakan asemassa Suomessa, vie rakentamisesta Suomessa saadun hyödyn Ruotsiin. Skanskan voitot eivät Suomeen jää. Skanskan sai monopolin Suomessa asfalttialalla ja söi pois suomalaiset pienet ja keskisuuret asfalttialan yritykset. Muistaakseni Skanska sai pienet sakot kartellistaan. Oliko Eduskunnassa joku Skanskan hallituksen jäsen - en muista varmaksi.

Asuntohallitus, joka järjesti joskus halpakorkoisia asuntolainoja on lopetettu. Valtion tukemaa asuntorakentamista köyhille ja pienituloisille ei ole. On siirrytty suurituloisten tukemiseen.

Köyhien saama asumistuki menee vuokra-asuntoihin sijoittaneille. Omistusasuntojen omistajat saavat verohuojennuksia asuntolainoista.

Todellinen asunto-ohjelma hallitukselta puuttuu kokonaan. Asuminen on Suomessa villiä kiskontaa. Ilmaston vuoksi Suomessa on pakko asua lämmitetyissä asunnoissa ja sen sijoittajat tietävät.

Asuminen ja energia on jätetty markkinavoimien haltuun ja ne kyllä osaavat imeä rahaa omistavalle luokalle.

Fortum maksaa laman aikana 900 miljoonaa euroa osinkoa sijoittajille. Tuo 900 miljoonaa euroa on pois Fortumin tuotekehitykestä ja tulevaisuuden visioista ja niiden toteuttamisesta. Myyntiin ja markkinointiin Fortumin ei tarvitse satsata. Energiaa on pakko ostaa. Suomalaiset maksavat myös sikakalliin hinnan ruotsalaiselle Vattenfallille, joka veloittaa verkkomaksuista (toiseksi suurin sähkönsiirtoverkko Suomessa) enemmänkuin energiasta. Markkinajhtaja Fortum määrittelee energian hinna. Ei siinä kilpailutukset auta.

Ruuan hinta

Suomessa tuetaan rikkaita maataloustuottajia 1.9 miljardin tukiaisilla vuodessa. Tukiaisia tulee 200 eri tukimuodosta. Näitä tukimuotoja ovat (eläimen puhtaanapitotuki puuttuu listalta)

Starttirahaa voi saada noin 527-670 euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan, siitä maksetaan vero ja se on ainoa alkavan yrittäjän tukimuoto. Kovin on vaatimaton maatalousyrittäjän tukiaisiin verrattuna.

Mutta näin me tuemme maatalousyrittäjiä. Tukimuotoja on erittäin runsaasti.

1140 Peltokasvien tuki (cap)
1150 Valkuaiskasvipalkkio
1160 Energiakasvituki
1170 Tilatuki
1180 Peltokasvien tuotantopalkkio
1200 Tasaustuki
1210 Modulaation lisämäärä
1310 Sonnipalkkio
1315 Härkäpalkkio
1320 Emolehmäpalkkio
1325 Emolehmien tuotantopalkkio
1330 Uuhipalkkio
1360 Teurastuspalkkio
1365 Urosp. teur.nautojen ja teur.hiehojen tuot.palkkio
1370 Laajaperäistämispalkkio
1380 Maitopalkkio
1410 Luonnonhaittakorvaus (lfa)
1420 Luonnonhaittakorvaus LFA 2007-2013
1460 Ahvenanmaan luonnonhaittakorvaus (LFA) ohjelmakausi 2000-2006
1470 Ahvenanmaan luonnonhaittakorvaus (LFA) 2007-2013
1500 Ympäristötuen perustuki
1520 Ympäristötuki,kasvinviljelytila
1530 Ympäristötuki,kotieläintila
1540 Ympäristötuki kasvinviljelytila 2007-2013
1545 Ympäristötuki kotieläintila 2007-2013
1560 Ahvenanmaan perustuki 2000-2006
1570 Ympäristötuki, kasvinviljelytila 2007-2013
1575 Ympäristötuki, kotieläintila 2007-2013
1610 Pohjoinen kotieläintuki
1620 Yleinen hehtaarituki
1625 Pohjoinen hehtaarituki
1630 Nuorten viljelijöiden tuki, c-alue
1710 Kasvinviljelyn kansallinen tuki (141)
1720 Etelä-Suomen eläintuki
1730 Ympäristötuen kansallinen lisäosa
1735 Ympäristötuen kansallinen lisäosa Ahvenanmaa
1740 LFA:n kansallinen lisäosa
1741 LFA:n kansallinen lisäosa 2007-2013
1745 LFA:n kansallinen lisäosa Ahvenanmaa
1746 LFA:n kansallinen lisäosa Ahvenanmaa 2007-2013
1750 Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
1930 Hirvieläinvahinkokorvaus
1950 Satovahinkokorvaus
1951 Satovahinkokorvaus/talvituhot
1960 Tulvavahinkokorvaus
1970 Perunantuotannon kansall.tuki
1980 Petoeläinvahinkokorvaus
1990 Tilaneuvontatuki
2010 Suojav.per. ja hoidon tuki /5v.
2011 Suojav.per. ja hoidon tuki /10v.
2012 Kosteikon ja laskeutumisaltaan tuki 5 v.
2013 Kosteikon ja laskeutumisaltaan tuki 10 v.
2014 Säätösalaojituksen tuki
2015 Säätökastelun tuki
2017 Tehostetun peltojen kalkituksen tuki
2019 Maiseman kehitt. ja hoidon tuki/ 5 v.
2020 Maiseman kehitt. ja hoidon tuki/ 10 v.
2021 Luonnon monimuot. edistämisen tuki/ 5v.
2022 Luonnon monimuot. edistämisen tuki/ 10v.
2023 Perinnebiotoopin hoidon tuki
2024 Luonnonmukaisen tuotannon tuki
2025 Lannankäytön tehostamisen tuki
2026 Pohjavesialueiden peltoviljelyn tuki
2027 Alkuperäisrotujen kasvattamisen tuki
2028 Alkuperäiskasvien viljelyn tuki
2030 Suojavyöhykkeen perust & hoito 5v 2007-
2031 Suojavyöhykkeen perust & hoito 10v 2007-
2036 Luonnon ja maiseman monimuot 5v 2007-
2037 Luonnon ja maiseman monimuot 10v 2007-
2038 Perinnebiotooppi 2007-
2040 Luonnonmukainen tuotanto 2007-
2043 Alkuperäisrotujen kasvattaminen 2007-
2101 YTJ:n vanhat maksut
2102 YTJ vanhat erityistuet ohjelmakaudella 2000-2006 tavoite 1 -alueella
2110 Suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon tuki
2121 Kosteikon perustamisen ja hoidon tuki
2122 Laskeutusaltaan perustamisen ja hoidon tuki
2133 Luonnon monimuotoisuuden edistämisen tuki/5 v.
2134 Luonnon monimuotoisuuden edistämisen tuki/20 v.
2135 Maiseman kehittämisen ja hoidon tuki/20 v.
2182 Koulutustuki Ei viljelijätuki
2191 Ahv. Ymp.tuen erityistuki luonnonlaitumille
2192 Ahv. Ymp.tuen erityistuki luonnonlaitumen ennallistamiselle
2193 Ahv. Ymp.tuen erityistuki luonnonniityn niittämiselle
2194 Ahv. Ymp.tuen erityistuki lehdesniityn käytölle
2195 Ahv. Ymp.tuen erityistuki lehdesniityn ennallistam.
2197 Ahv. Ymp.tuen erityistuki alkuperäisroduille
2201 Pellon metsitys
2220 Tulonmenetyskorvaus
2230 Metsityksenhoitopalkkio
2315 Kuitupellavan ja -hampun jalostajatuki
2330 Kuivatun rehun tuotantotuki Ei viljelijätuki
2340 EU-tuki rehu- ja nurmikasv. sertif. siemenelle
2351 Perunatärkkelyksen tasausmaksu
2352 Tehtaille maksettava perunatärkkelyspalkkio Ei viljelijätuki
2371 Hedelmä- ja vihannesmarkkinaorganisaatioiden tuki Ei viljelijätuki
2373 Hunajatuotannon ja -markkinoinnin kehittäminen Ei viljelijätuki
2407 Pohjoinen kasvihuonetuki
2408 Etelä-Suomen kasvihuonetuki
2420 Mehiläistuotannon tuki
2430 Porotalouden tuki
2450 Kans. tuot.tuki Suomessa vilj. viljan siemenelle
2452 Kansallinen hehtaariperusteinen siementuki
2465 Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen, luomukeittiökeskus Ei viljelijätuki
2466 Hunajan menekinedistäminen
2467 Maataloustuotteiden menekinedistäminen Ei viljelijätuki
2470 Puutarhatuotteiden varastointituki
2473 Maidon kuljetustuki Ei viljelijätuki
2475 Puutarhatuott. varast.tuki, pohj.tuki C-alue
2477 Korvaus maataloustukiteht. Ahvenanmaan kunnille Ei viljelijätuki
2495 Metsämarjojen ja sienten varastointituki Ei viljelijätuki
2515 Peruskuivatusavustus Keltaisella merkityt on investointi ja maaseututukia, joita ei makseta vuosittain vaan investoinnin tai hankkeen toteutusvuonna.
2516 Tilanpidon aloittaminen (3700) Tällä ohjelmakaudella sama hakija ei voi saada yli tukea enempää kuin 840 000 euron suuruiseen investointiin. Maksimi kokonaistuki voi olla esim. miljoonan investoinnissa: 840 000 / 2 = 420 000 €.
2520 Maatalousyrittajien opintoraha
2786 Maidon tuotantotuki, pohjoinen tuki
2788 Maidon tuotantotuki, meijerimaito
2789 Maidon tuotantotuki, suoramyynti
3171 Porotal./luont. tilanpidon aloitt: maan hank.
3181 Tilanpidon aloittaminen maanhankinta 30 000
3186 Tilanpidon aloittaminen: lisätuki
3191 Tilanpidon aloittaminen: maan hankinta
3201 Lypsykarjanavetan rakentaminen
3206 Lypsykarjanavetan rakentaminen, lisätuki
3211 Lihakarjanavetan rakentaminen
3216 Jalostusnautojen hankinta
3221 Sikalan rakentaminen
3226 Lihakarjanavetan rakentaminen, lisätuki
3231 Kanalan rakentaminen
3236 Turkistarhojen siirto
3241 Siipikarjatalouden rakentamisinvestoinnit
3246 Turkistarhatalouden rakentamisinvestoinnit
3251 Lampolan ja vuohinavetan rakentaminen
3256 Lammastalouden muut investoinnit
3270 Tuotantorakennusten rakentaminen
3271 Tuotantorakennusten rakentaminen
3281 Hevostalouden rakentamisinvestoinnit
3286 Muut hevostalouden investoinnit
3296 Lampolan ja vuohinavetan rakentaminen, lisätuki
3301 Puutarhatalouden rakentamisinvestoinnit
3306 Muut puutarhatalouden investoinnit
3350 Ympäristönsuojeluinvestointi
3351 Ympäristönsuojelulliset rakentamisinvestoinnit
3361 Muut ympäristönsuojeluinvestoinnit
3371 Perusparannukset / maanrakentaminen
3376 Vesihuoltoinvestoinnit
3381 Eläinten hyvinv./hygieniaa kosk.rak.inv.
3386 Muut eläinten hyvinv./hyg. kosk.rak.inv.
3391 Irtaimiston hankinta
3396 Eläinten hyvinvointia /hygieniaa kosk. rakent.investoinnit: lisätuki
3431 Perinneympäristön vaal.liitt. rak.invest.
3441 Maatalousyritysten kehittämistuki
3446 Yritystoiminnan käynnistystuki, yrittäjän oma palkka
3456 Työympäristön parantamiseen liittyvät inv.
3466 Muut työympäristön parantamiseen liittyvät inv.
3501 Porotalouden rakentamisinvestoinnit
3511 Muut porotalouden investoinnit
3540 Kolttalain mukaisen asuinrakennusinvestoinnit
3546 Kolttalain mukainen käynnistysavustus
3550 Muut kolttalain mukaisen investoinnit
3700 Tilanpidon aloittaminen (EU)
3701 Tilanpidon aloittaminen: maan hankinta (EU)
3706 Porotal. ja luontaiselink. tilanpidon aloitt: maan hankinta (EU)
3711 Lypsykarjanavetan rakentaminen (EU)
3731 Tilanpidon aloittaminen: maanhankinta 30 000
3741 Lampolan rakentaminen (EU)
3751 Ympäristönsuojelulliset rak.investoinnit (EU)
3761 Lihakarjanavetan rakentaminen (EU)
3771 Sikalan rakentaminen (EU)
3821 Paliskuntien rakentamisinvestoinnit
3826 Muut paliskuntien investoinnit
3910 Luopumistuki
3930 Nuorten vilj. aloitustuki 2000-06, Ahvenanmaa
4010 Maatilainvestoinnit, alueel. maaseutuohj.
4011 Koulutus, alueel. maaseutuohj.
4013 Lomitus- ja tilanhoitopalvelujen per., alueel. maaseutuohj.
4014 Maatilainvestoinnit, alueel. maaseutuohj.
4015 Muut metsätaloustoimenpiteet, alueel. maaseutuohj. Vihreällä on merkitty Manner-Suomen kehittämisohjelman 2007-2013 mukaiset hanketuet. Uuden ohjelmakauden tukia on voinut hakea 2007, mutta niitä ei ole myönnetty 2007.
4016 Toimintojen monipuol., alueel. maaseutuohj. Vanhan ohjelmakauden haku on ollut suljettuna 2007, mutta aiemmin (2006) haettuja tukia on myönnetty ja maksettu 2007.
4017 Matkailu- ja käsityöläiselink. kann., alueel. maaseutuohj.
4018 Elinkeinojen ja väestön peruspalv., alueel. maaseutuohj.
4019 Kylien kunn. ja kehitt. sekä maaseutuperi.suoj. ja säil., alueel. maas
4030 Maatilainvestionnit, Tav. 1, Itä-Suomi Investointituki
4031 Koulutus, Tav. 1, Itä-Suomi
4032 Muut metsätal.toim.piteet, Tav. 1, Itä-Suomi
4033 Lomitus- ja tilanh.palv.perust. Tav. 1, Itä-Suomi
4034 Laaduk.maatal.tuotteiden kaupan pitäm. Tav. 1, Itä-Suomi
4035 Maas. elinkein.&väestön peruspalv. Tav. 1, Itä-Suomi
4036 Kylien kunnost.&keh sekä maaseutuper. säil. Tav. 1, Itä-Suomi
4037 Toimint.monipuolist. maatal.&sitä lähellä olev. Tav. 1, Itä-Suomi
4038 Maatalouden keh. liittyvien perusrak. keh¶nt. Tav. 1, Itä-Suomi
4039 Matkailu- ja käsityöläiselink. kannust. Tav. 1, Itä-Suomi
4040 Käyttösuunnitelma (MMM) Tav. 1, Itä-Suomi
4041 Käyttösuunnitelma (TE-keskus)) Tav. 1, Itä-Suomi
4050 Matkailu- ja käsit.elink. kannust., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4051 Maatilainvestoinnit, Tav. 1, Pohjois-Suomi Investointituki
4052 Koulutus, Tav. 1, Pohjois-Suomi
4053 Muut metsätaloustoim.piteet, Tav. 1, Pohjois-Suomi
4054 Lomitus-& tilanhoitopalv. perust., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4055 Laaduk. maatal.tuott. kaupan pitäm., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4056 Maaseud. elinkeinojen&väestön peruspalv., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4057 Kylien kunnostam.&kehit. sekä maaseutuper., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4058 Toimintojen monipuol. maatal. ja sitä läh., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4059 Maatal. keh. liittyvien perusrak. keh ja par, Tav. 1, Pohjois-Suomi
4060 Käyttösuunnitelma (MMM), Tav. 1, Pohjois-Suomi
4061 Käyttösuunnitelma (TE-keskus), Tav. 1, Pohjois-Suomi
4100 LEADER /A. Investoinnit/TL1
4101 LEADER /B. Kehittäminen/TL1
4102 LEADER /C. Osaaminen/TL1
4103 LEADER /D.Paik.toimintaryhmien hallinto
4105 LEADER /A. Investoinnit/TL2
4106 LEADER /B. Kehittäminen/TL2
4107 LEADER /C. Osaaminen/TL2
4108 LEADER /Tekninen apu/MMM
4109 LEADER /Tekninen apu/TEK
4152 INTERREG/E-Suomi/Asiantuntemus ja osaaminen
4157 INTERREG/Ka-Suomi/Ympäristön tilan parantaminen
4158 INTERREG/Ka-Suomi/PK-yritystoiminnan lis. ja par.
4161 INTERREG/Karjala/Yritysten Venäjän yhteistyön lis.
4162 INTERREG/Karjala/Yritysten Venäjä-yhteistyön edell.lis.
4163 INTERREG/Karjala/Raja-alueyhteistyö
4167 INTERREG/Saaristomeri/Elinkeinoelämän kehittäminen
4169 INTERREG/Merenkurkku/Osaaminen ja markkinat
4170 INTERREG/Merenkurkku/Yhteiset arvot
4171 INTERREG/P-Kalotti/Logistinen, tuotantotek. ja liiketal. yhteistyö
4177 INTERREG/Pohj/Kolarctic/tuotannollinen yhteistyö ja yritysverk.
4178 INTERREG/Pohj/Kolarctic/tutkimus- ja kehittämistoiminta
4179 INTERREG/Pohj/Kolarctic/Informaatioteknologia ja tiedonvälitys
4187 INTERREG-B/Pohj Peri/FI/luonto ja kest.käyttö
4189 INTERREG-B/Pohj Peri/FI/aluesuunnittelu
4201 POMO /Investoinnit/TL1
4202 POMO /Kehittäminen/TL1
4203 POMO /Paikallisten toimintaryhmien hallinto/TL1
4205 POMO /Kehittäminen/TL2
4521 Monimuotoisten maaseutuelinkeinojen kehittäminen
4524 Kylien ja maaseutumatkailun kehittäminen
4531 Koulutusrakent. kehitt. ja osaamisen lisääminens
4642 Maaseudun kehittämispaketti,monipuolist., 3.10 2)
4741 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen
4745 Tal. toim. laajent. maatalouden ulkopuolelle
4747 Matkailuelinkeinon kehittäminen
4762 Tekninen apu
4934 Käyttösuunnitelma (TE-keskus)
4938 Käyttösuunnitelma (TE-keskus)
4941 (MMM), kansal. ALMA
4950 ELMA, Maatilainvestoinnit Investointituki
4951 ELMA, Koulutus
4952 ELMA, Lomituspalvelu
4953 ELMA, Maatilainvestoinnit Investointituki
4954 ELMA, Metsätal. toimenpit.
4955 ELMA, Toim. monipuolist.
4956 ELMA, Käsit. elink. kannust.
4957 ELMA, Maas. elinkeik. peruspalv.
4958 ELMA, Kylien kunnostaminen
4959 LEADER , käyttös./TE-kesk.kansall.
5110 Jalosteet
5120 HeVi
5213 Siipikarja
5214 Kananmunat
5220 Maito
5232 Sokeri
6110 Koulumaito-ohjelma
6130 Markkinavoi
6150 Rehumaito
6200 Tuki yhteisön vähäosaisille
6311 Yksityinen varastointi / voi
6312 Yksityinen varastointi / juusto
6410 Sokerin tuotantotuki
6420 Tärkkelystuet
6610 Menekin edistäminen / maito
6631 Menekin edistäminen / kaura
6650 Menekin edistäminen / rypsiöljy
6660 Menekin edistäminen / siipikarja
6670 Menekin edistäminen / hunaja
6910 Muonitusvarastojen täsmäytys
9020 Vakuudet
9030 Rahoituskorj. ja sakkomaksut

Kun maataloustukiaisista, 1.9 miljardia vuodessa, 60 % on kansallista tukea ymmärtänet miksi elintarvikkeet ovat niin kalliita.

Maataloustukiaiset maksetaan kahteen kertaan:
1) suorana tukena maatalousyrittäjille (200 erilaista tukea)
2) elintarvikkeiden hinnoissa. Suomalaiset elintarvikkeet ovat Eu-maiden kalleimpia.

Yksimielisiä Suomessa ollaan siitä, että elintarvikkeiden hinta on niin korkea, että kansalaisilla ei ole varaa ostaa tuoreita suomalaisia elintarvikkeita.

Paradoksi on se, että ne jotka kerjäävät leipäjonoissa vanhentunutta ruokaa, maksavat myös maataloustukiaisia. Sosiaalietuudet ovat Suomessa verotettuja. Eläkeläiset ja yksinhuoltajat maksavat veroja... Työttömät maksavat veroja...
Perusturvan taso on surkea ja huono.

Hallitus olisi voinut tehdä paljonkin nykyisenkaltaisen laman elvyttämiseksi ja ehkäpä myös estämiseksi.

Nykyisen hallituksen aloittaessa Suomessa oli noususuhdanne. Noususuhdanteen aikana varaudutaan ja vahvistutaan.

Mutta hallitus aloitti voimakkaasti omien intressiryhmiensä edunvalvonnan.
- ökyrikkaiden 0-verotus
- sosialiturvan karsiminen
- yksityistäminen
- yritysten myynti ulkomaiseen omistukseen nopeiden voittojen ja johdon optiomiljoonien vuoksi
- perusturvan jäädyttäminen 500 euroon

Hallituksen virheellisen talouspolitiikan seurausta on jättilama - ei pelkästään globaalisaation tai muiden maiden syytä.

Kirjoitit myös eläkkeistä. Eläkkeet ovat kovasti verotettuja, koska eläkeläiset eivät saa palkkatulovähennystä. Kansaneläke 500 euroa kuukaudessa ei riitä eläkeläisten menoihin, lääkkeisiin, ruokaan ja asumiseen. Eläkeläiset ovatkin suurin ryhmä köyhistä Suomessa.

Suomessa ei ole eläkekattoa eikä eläkepalkkakattoa kuten muissa EU-maissa. Näin eläkeläisten tuloeriarvoisuus Suomessa on erittäin suuri. Ylisuuria eläkkeitä saavat aikanaan ylisuuria palkkoja nauttineet:

Tässäpä eräitä (parhaita irtisanojia):
- UPM-kymmene, Jussi Pesonen
palkka 1.923.557 euroa
- Metso, Jorma Eloranta
palkka 2.327.693 euroa
- Outokumpu, Juha rantanen
palkka 1.971.740 euroa
- Stora Enso, Jouko Karvinen
palkka vähintään 804.000 euroa
- Rautaruukki, Sakari Tamminen
palkka 2.635.681 euroa

Herrat ovat eläkeiässä, tuskinpa heitä kiinnostaa yritysten innovaatiot ja visiot tulevaisuudessa. Näyttää kiinnostavan enemmän oma palkka ja optiot. Heidän eläkkeensä tulevat olemaan jättisuuria! Valitettavasti.

Montako suunnitteluinsinööriä, kielitaitoista myyntitykkiä tai ammattimiestä johtajan palkalla olisi saatu yritykseen? Laskepa siitä.

Opiskele Sinä vaan. Vaikka se tuntuu ehkä nyt tässä tilanteessa toivottamalta. Ellet opiskele, et varmasti saa minkäänlaista työtä - ehkä siivousta - elleivät saa perustettua Sata-komitean suunnittelemaa orjapankkia tai tuotua siivoojia Virosta. Viroa uhkaa jättisuuri työttömyys - samoin kuin Suomessa.

Muut Pohjoismaat ovat paremmin varautuneet työttömyyden varalle. Viime laman aikana Ruotsin työttömyysaste nousi puoleen Suomen vastaavasta.

Lähde ulkomaille työnhakuun, EU-maihin, saat matkakorvaukset ja päivärahat työkkäristä. Opit kieliä.

Opiskele, opiskele, opiskele.... Se kannattaa aina. Opinnot lisäävät Sinun omaa tietomäärääsi, lisäävät itsekunnioitustasi, päämäärän saavuttamisesta saat onnistumisen iloa.

Ennenkaikkea opit pitämään puoliasi ja näet ympärilläsi kehitystä, kehittymättömyyttä... Opit ymmärtämään syitä ja seurauksia ja analysoimaan asioita. Opit jäsentelemään ja arvioimaan. Hahmotat kokonaisuuksia. Saat oman elämäsi hallintaan, älä jää virran vietäväksi.

Ansiosidonnainen työttömyysturva loppuu ennen lamaa.

Työttömillä köyhyysriski korkein...

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan "Sosioekonomisista ryhmistä korkein köyhyysriski oli työttömillä, joiden suhteellinen pienituloisuus oli 48 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 20 prosenttia."

---

Hallitus pyytänyt metsäyhtiöitä Toivo-talkoisiin eli luopumaan osingoista.
Näin metsäyhtiöt jakavat osinkoja:

- Stora Enso puolittaa osingot (hallitus on osaomistaja, elinkeinoministeri ei Pekkarisen mukaan voi puuttua operatiivisen johdon toimintaan)
- M-real luopunee osingoista
- UPM maksaa suuret osingot laman aikana

Pörssiyhtiöt jakoivat hallituksen verokevennyksen vuosi ennätysmäisen suuret osingot vuonna 2007, kun olisi pitänyt valmistautua lamaan.

Sinivihreä "vastakkainasettelun aika on ohi" hallitus valmistautui lamaan hallitusohjelmansa mukaisesti ja päätti:

- perintö- ja lahjaveroa kevennetään 165 milj. eurolla

- alkoholi- ja energiaveroa korotetaan 330 milj. eurolla (erityisesti kuljetusalan yrittäjät yrittivät saada tämän veronkovennuksen pois - nyt nämä yrittäjät ovat luultavasti tehneet konkurssin, kiitos hallituksen)

- kuntien työllistämistukea vähennetään 20 miljoonalla eurolla
(kunnat olisivat kipeästi tarvinneet työllistämistukensa ja tarvitsevat sen kasvattamista ainakin yhtä paljon kuin mitä Svenska Teaternin elvytyskorjaus maksaa, eli 30 milj. euroa)

- terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä lasten päivähoitomaksuja korotetaan 60 miljoonalla eurolla.
(lapsilisiä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin, ja 10 euron korotuksen lapsilisään saa vasta kolmannesta lapsesta. Näin hallitus on vaikeuttanut lapsiperheiden asemaa.

Suomessa on 708.000 köyhää tai köyhyyrajalla elävää, joissa 150.000 lasta.
Näin on hallitus toiminut ja syyttää kaikesta muita maata eli globaalisaatiota. Kyllä hallituksen viimeistään nyt pitää nähdä kotitekoisen ja kotimaisen laman syy ja seuraukset.

Ellei suomalaisen laman todellisia syitä tunnusteta ei lamalääkkeitä löydy.
Svenska Teaternin korjaus sekä lentokenttien korjaukset tai lisärakentaminen eivät suomalaista lamaa elvytä tai poista.

Hallitus antautunut kirjoitti:

Ansiosidonnainen työttömyysturva loppuu ennen lamaa.

Työttömillä köyhyysriski korkein...

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan "Sosioekonomisista ryhmistä korkein köyhyysriski oli työttömillä, joiden suhteellinen pienituloisuus oli 48 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 20 prosenttia."

---

Hallitus pyytänyt metsäyhtiöitä Toivo-talkoisiin eli luopumaan osingoista.
Näin metsäyhtiöt jakavat osinkoja:

- Stora Enso puolittaa osingot (hallitus on osaomistaja, elinkeinoministeri ei Pekkarisen mukaan voi puuttua operatiivisen johdon toimintaan)
- M-real luopunee osingoista
- UPM maksaa suuret osingot laman aikana

Pörssiyhtiöt jakoivat hallituksen verokevennyksen vuosi ennätysmäisen suuret osingot vuonna 2007, kun olisi pitänyt valmistautua lamaan.

Sinivihreä "vastakkainasettelun aika on ohi" hallitus valmistautui lamaan hallitusohjelmansa mukaisesti ja päätti:

- perintö- ja lahjaveroa kevennetään 165 milj. eurolla

- alkoholi- ja energiaveroa korotetaan 330 milj. eurolla (erityisesti kuljetusalan yrittäjät yrittivät saada tämän veronkovennuksen pois - nyt nämä yrittäjät ovat luultavasti tehneet konkurssin, kiitos hallituksen)

- kuntien työllistämistukea vähennetään 20 miljoonalla eurolla
(kunnat olisivat kipeästi tarvinneet työllistämistukensa ja tarvitsevat sen kasvattamista ainakin yhtä paljon kuin mitä Svenska Teaternin elvytyskorjaus maksaa, eli 30 milj. euroa)

- terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä lasten päivähoitomaksuja korotetaan 60 miljoonalla eurolla.
(lapsilisiä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin, ja 10 euron korotuksen lapsilisään saa vasta kolmannesta lapsesta. Näin hallitus on vaikeuttanut lapsiperheiden asemaa.

Suomessa on 708.000 köyhää tai köyhyyrajalla elävää, joissa 150.000 lasta.
Näin on hallitus toiminut ja syyttää kaikesta muita maata eli globaalisaatiota. Kyllä hallituksen viimeistään nyt pitää nähdä kotitekoisen ja kotimaisen laman syy ja seuraukset.

Ellei suomalaisen laman todellisia syitä tunnusteta ei lamalääkkeitä löydy.
Svenska Teaternin korjaus sekä lentokenttien korjaukset tai lisärakentaminen eivät suomalaista lamaa elvytä tai poista.

Lue lisää

maahan muuttajat ja pakolaiset on nyt otettu työllistettäviksi ihan julkisesti.Mun mielestä tuo on jo tavoite kun suomi ei pysty työllistämään edes omiaa.No työllistäkää ensin heidät ja sitten meidät ei hätää.Nyt kun työpaikoista huutava pula ihanaa että on jokin tavoitekkin.

Se mitä köyhyyteen tulee, katson itse olevani pienituloinen köyhä(sos ja terv.hoitoala).Työstä saatu palkka ei edes riitä elämiseen, etelä suomi, palkka menee sähköön ja veteen ja sitten vasta katsotaan riittääkö aina edes ruokaan, perheellä menoja monenlaisia.Kyllä ruokin lamaa, en osta kallista ja turhaa.Eikä törsäämisen lopettaminen ollut hankalaakaan.

pätkätyöläinen.. kirjoitti:

maahan muuttajat ja pakolaiset on nyt otettu työllistettäviksi ihan julkisesti.Mun mielestä tuo on jo tavoite kun suomi ei pysty työllistämään edes omiaa.No työllistäkää ensin heidät ja sitten meidät ei hätää.Nyt kun työpaikoista huutava pula ihanaa että on jokin tavoitekkin.

Se mitä köyhyyteen tulee, katson itse olevani pienituloinen köyhä(sos ja terv.hoitoala).Työstä saatu palkka ei edes riitä elämiseen, etelä suomi, palkka menee sähköön ja veteen ja sitten vasta katsotaan riittääkö aina edes ruokaan, perheellä menoja monenlaisia.Kyllä ruokin lamaa, en osta kallista ja turhaa.Eikä törsäämisen lopettaminen ollut hankalaakaan.

Lue lisää

Valtion verokertymästä ei riitä perustuvan parantamiseen, siitä ei riitä lapsilisiin, kouluruokaan tai homekoulujen korjauksiin.

Verokertymästä riittää pörssiyhtiöiden rahoitukseen ja osinkoihin. Pini- ja keskisuuret yritykset hallitus on ajanut konkurssiin. Siellä leipäjonoissa näin entisiä pienyrittäjiä nähdään.

Kansanedustajat eivät ole kiinnostuneita suomalaisen matalan (eurooppalaiseen verrattuna) perusturvan kohottamisesta siis edes eurooppalaiselle tasolle.

Kun kansanedustajilta kysyttiin (MOT-ohjelma) perusturvan riittämättömyydestä, vain 53 kansanedustajaa vastasi kyselyyn.

Suomessa on 708.000 köyhää ja köyhissä perheissä on 150.000 lasta. Syrjäytyvää ja syrjäytynyttä lasta. Laman lapsia.

Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli noin 63-kertainen keskivertotalouteen verrattuna.

Yhdessä prosentilla ökyrikkaista suomalaisista on ollut yli sadan prosentin tulokerhitys kun kaikkein pienituloisimpien tulokerhitys on ollut miinusmerkkinen.

Ei pidä köyhä toista köyhää syyttää. Suomalaisen köyhyyden syy ei ole maahanmuuttajat tai pakolaiset. Suomalaisen köyhyyden syy on päättäjiemme epäoikeuden talouspolitiikka. Köyhyyttä hallitus ei ole poistamassa. Lama koettelee kaikkien eniten köyhiä ja pienyrittäjiä, joista suurin osa on tehnyt tai kemässä konkurssia.

Hallitus turvaa pörssiyhtiöiden rahoitusta ja sijoittajien osinkoja. Kun köyhät säästävät laillasi elintasostaan, Fortum jakaa sijoittajille 900 miljoonan euron osingot, jotka se on kerännyt (lue ryöstänyt sähkön hinnassa ja verkkomaksuina).

Sijoittajat "tinkivät" tuotoistaan noin 30 % keskimäärin. Nyt lamavuonna siis. Ennen lamaa ne nostivatkin yrityksistä ennätyssuuret osingot, kun osinkojen verotusta hallitus helpotti. Näin pörssiyhtiöt eivät varautuneet lamaan, tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin, puhumattakan henkilökunnan koulutuksesta - ei satsattu. Sensijaan jaettiin osnkoja ökyrikkaille suomalaisille. Näin muodostuu tuo 63-kertainen nettovarallisuus, josta ei mene varallisuusveroa, eikä kohta perintöveroakaan.

Nyt kun pörssiyhtiöt ovat vaikeuksissa omasta syystään - veronmaksajilta ollaan mankumassa rahaa. Mitättömät sosiaalietuudet ovat verotettuja, jotta ökyjen 0-verotukseen päästäisiin.

Tingi sinä vain omasta elintasostasi edelleenkin, jotta ökyrikkaiden 63-kertainen varallisuus (vuonna 2004) kasvaa entisestään - ja on jo tuntuvasti kasvanut köyhien köyhtyessä ja leipäjonojen lisääntyessä.

Rikkaat 63-kertaa rikkaampia kirjoitti:

Valtion verokertymästä ei riitä perustuvan parantamiseen, siitä ei riitä lapsilisiin, kouluruokaan tai homekoulujen korjauksiin.

Verokertymästä riittää pörssiyhtiöiden rahoitukseen ja osinkoihin. Pini- ja keskisuuret yritykset hallitus on ajanut konkurssiin. Siellä leipäjonoissa näin entisiä pienyrittäjiä nähdään.

Kansanedustajat eivät ole kiinnostuneita suomalaisen matalan (eurooppalaiseen verrattuna) perusturvan kohottamisesta siis edes eurooppalaiselle tasolle.

Kun kansanedustajilta kysyttiin (MOT-ohjelma) perusturvan riittämättömyydestä, vain 53 kansanedustajaa vastasi kyselyyn.

Suomessa on 708.000 köyhää ja köyhissä perheissä on 150.000 lasta. Syrjäytyvää ja syrjäytynyttä lasta. Laman lapsia.

Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli noin 63-kertainen keskivertotalouteen verrattuna.

Yhdessä prosentilla ökyrikkaista suomalaisista on ollut yli sadan prosentin tulokerhitys kun kaikkein pienituloisimpien tulokerhitys on ollut miinusmerkkinen.

Ei pidä köyhä toista köyhää syyttää. Suomalaisen köyhyyden syy ei ole maahanmuuttajat tai pakolaiset. Suomalaisen köyhyyden syy on päättäjiemme epäoikeuden talouspolitiikka. Köyhyyttä hallitus ei ole poistamassa. Lama koettelee kaikkien eniten köyhiä ja pienyrittäjiä, joista suurin osa on tehnyt tai kemässä konkurssia.

Hallitus turvaa pörssiyhtiöiden rahoitusta ja sijoittajien osinkoja. Kun köyhät säästävät laillasi elintasostaan, Fortum jakaa sijoittajille 900 miljoonan euron osingot, jotka se on kerännyt (lue ryöstänyt sähkön hinnassa ja verkkomaksuina).

Sijoittajat "tinkivät" tuotoistaan noin 30 % keskimäärin. Nyt lamavuonna siis. Ennen lamaa ne nostivatkin yrityksistä ennätyssuuret osingot, kun osinkojen verotusta hallitus helpotti. Näin pörssiyhtiöt eivät varautuneet lamaan, tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin, puhumattakan henkilökunnan koulutuksesta - ei satsattu. Sensijaan jaettiin osnkoja ökyrikkaille suomalaisille. Näin muodostuu tuo 63-kertainen nettovarallisuus, josta ei mene varallisuusveroa, eikä kohta perintöveroakaan.

Nyt kun pörssiyhtiöt ovat vaikeuksissa omasta syystään - veronmaksajilta ollaan mankumassa rahaa. Mitättömät sosiaalietuudet ovat verotettuja, jotta ökyjen 0-verotukseen päästäisiin.

Tingi sinä vain omasta elintasostasi edelleenkin, jotta ökyrikkaiden 63-kertainen varallisuus (vuonna 2004) kasvaa entisestään - ja on jo tuntuvasti kasvanut köyhien köyhtyessä ja leipäjonojen lisääntyessä.

Lue lisää

jotka 2006 verotuksessa ilmoittivat tuloikseen ALLE 10 000 euroa vuodessa. Eli reilusti alle tuhat euroa kk:ssa ansaitsevia on sitten miljoona kansalaista. Köyhyysraja EUssahan on 1200 euroa/kk. Sekin luokka oli 2006 verotuksessa yhtä suuri eli 1,7 miljoonaa.
BKT oli marraskuussa laskenut 4%. Sitä kauhisteli joku TV:ssä, mutta ei uskaltanut edes ääneen lausua/kysyä kuinka suuresti se on nyt laskenut helmikuussa. Odotellaan, mutta oikeasti kansan palkkatason saisi verohallinnon luvuista kuin BKTsta.

Nuo 708 tuhatta kansalaista elävät sitten alle 600-800 euron tuloilla? Suomen köyhyysraja 800 euroa kuukaudessa, mutta sillähän ei kukaan tule toimeen sivistysvaltiollisessa länsimaisessa edistysvaltiossa, mutta Suomi edellyttää sitä osalta 4.4 miljoonaisesta työikäisestään.

Kun saadaan urkintalaki lexNokia vielä voimaan, saadaan kurjalistokin hallittua teleyhtiöiden, lisäarvopalvelujen tarjoajien ja yhteisötilaajien? huolehtiessa urkinnasta sekä sen luomista "huolista".

1,7 miljoonasta kirjoitti:

jotka 2006 verotuksessa ilmoittivat tuloikseen ALLE 10 000 euroa vuodessa. Eli reilusti alle tuhat euroa kk:ssa ansaitsevia on sitten miljoona kansalaista. Köyhyysraja EUssahan on 1200 euroa/kk. Sekin luokka oli 2006 verotuksessa yhtä suuri eli 1,7 miljoonaa.
BKT oli marraskuussa laskenut 4%. Sitä kauhisteli joku TV:ssä, mutta ei uskaltanut edes ääneen lausua/kysyä kuinka suuresti se on nyt laskenut helmikuussa. Odotellaan, mutta oikeasti kansan palkkatason saisi verohallinnon luvuista kuin BKTsta.

Nuo 708 tuhatta kansalaista elävät sitten alle 600-800 euron tuloilla? Suomen köyhyysraja 800 euroa kuukaudessa, mutta sillähän ei kukaan tule toimeen sivistysvaltiollisessa länsimaisessa edistysvaltiossa, mutta Suomi edellyttää sitä osalta 4.4 miljoonaisesta työikäisestään.

Kun saadaan urkintalaki lexNokia vielä voimaan, saadaan kurjalistokin hallittua teleyhtiöiden, lisäarvopalvelujen tarjoajien ja yhteisötilaajien? huolehtiessa urkinnasta sekä sen luomista "huolista".

Lue lisää

Mennä vaaliuurnille meinaan on aika isot voimat liikkeellä jos pientuloiset lähtisi vaaliuurnille
ja äänestäisi jotain muuta pioluetta kuin näitä nykyisiä valtaapitäviä.Protesti äänikin on parempi kuin olla ihan hiljaa.ellei äänestys käyttäytyminen muutu ja nykyiset puolueet saa määräillä niin ei köyhällä ole mitään tulevaisuutta

Ex sdp kirjoitti:

Mennä vaaliuurnille meinaan on aika isot voimat liikkeellä jos pientuloiset lähtisi vaaliuurnille
ja äänestäisi jotain muuta pioluetta kuin näitä nykyisiä valtaapitäviä.Protesti äänikin on parempi kuin olla ihan hiljaa.ellei äänestys käyttäytyminen muutu ja nykyiset puolueet saa määräillä niin ei köyhällä ole mitään tulevaisuutta

Lue lisää

ainoa, jota kannattaa äänestää. Muut kertoilee, miten he välittävät köyhistä, mutta ei se ole niin. Kun ihmiset ymmärtäisivät joukolla äänestää tätä puoluetta, niin asiat alkaisivat korjaantua