Nopein pulpettivene kaks'kymppisellä?

Joo samalla linjalla "katamaaraniflippereihin" saa 20:llä nousemaan "ponttooneille". (yhdellä hengellä)

muista ominaisuuksista en sitten tiedä, vakaa on mutta siinä se sitten taitaa ollakkin...

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=338142

saa vauhtia kirjoitti:

Joo samalla linjalla "katamaaraniflippereihin" saa 20:llä nousemaan "ponttooneille". (yhdellä hengellä)

muista ominaisuuksista en sitten tiedä, vakaa on mutta siinä se sitten taitaa ollakkin...

http://www.nettivene.com/viewBoat.php?id_boat=338142

Lue lisää

ittelläni on 450 ht,viime kesänä oli vielä 20 hp persiissä ja hyvin nousi plaaniin kaks päällä olettaisin että toi s malli nousee vielä 3 päälläkin kun puuttuu ht- katteen paino ja ilmanvastus

Jos kyseinen malli olisi nopea, niin sellaisia olisi kyllä mukana suomen kovatasoisimmassa moottorivenekilpailussa, eli Kitö-loppetissa. Katamaraani-flipu on aivan liian painava ja siinä on liikaa märkäpintaa liu'ussa. Siihen se vauhti katoaa. Swing taitaa olla nopein, annetuista vaihtoehdoista, peltiveneet voi unohtaa, pikku-yamariineillä on aika hyviä vauhteja myös saatu. Vatori on trollari, menee pitkällä vesilinjalla, jää ainakin 5kn swingille.

Järvisuomesta löytyy kyllä kevyitä 1-kuorisia suvi, leija, puula tms. kippoja, jotka ovat todella kevyitä ja kilpailukykyisiä. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla vanha Sofa 14 pulpettivene, siinähän on kopioitu swingin runkomuotoa, pohjassa on vaan tasainen kantava suksi keskellä.

Jos pysytään 20hv koneissa, eikä oteta mukaan 25-30 malleja niin kovin sana taitaa olla yammun 20 autolube osaavissa käsissä viilattuna. OMC 521 hyvänä kakkosena, yllätysvetona ehkä susuki.

valehtele kirjoitti:

Jos kyseinen malli olisi nopea, niin sellaisia olisi kyllä mukana suomen kovatasoisimmassa moottorivenekilpailussa, eli Kitö-loppetissa. Katamaraani-flipu on aivan liian painava ja siinä on liikaa märkäpintaa liu'ussa. Siihen se vauhti katoaa. Swing taitaa olla nopein, annetuista vaihtoehdoista, peltiveneet voi unohtaa, pikku-yamariineillä on aika hyviä vauhteja myös saatu. Vatori on trollari, menee pitkällä vesilinjalla, jää ainakin 5kn swingille.

Järvisuomesta löytyy kyllä kevyitä 1-kuorisia suvi, leija, puula tms. kippoja, jotka ovat todella kevyitä ja kilpailukykyisiä. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla vanha Sofa 14 pulpettivene, siinähän on kopioitu swingin runkomuotoa, pohjassa on vaan tasainen kantava suksi keskellä.

Jos pysytään 20hv koneissa, eikä oteta mukaan 25-30 malleja niin kovin sana taitaa olla yammun 20 autolube osaavissa käsissä viilattuna. OMC 521 hyvänä kakkosena, yllätysvetona ehkä susuki.

Lue lisää

395 katamaraaniflipu pulpetilla ei paljoa paina, 450 painaa liikaa.
Suoraan ajattaessa pikkuflipu nousee 20 koneella kahden ponttooniin päälle jolloin alle syntyy ilmapatja.

Flipun muut ajoominaisuudet sekä aallokkoon ajo ei sitten kelpaa mihinkään, minkä takia sitä ei ole paljon liikkeellä.
Huippunopeus tyynessä kelissä niin flipu on takuuvarmasti nopeampi kuin swing, rataajossa tuskin.

pikkuflipu kirjoitti:

395 katamaraaniflipu pulpetilla ei paljoa paina, 450 painaa liikaa.
Suoraan ajattaessa pikkuflipu nousee 20 koneella kahden ponttooniin päälle jolloin alle syntyy ilmapatja.

Flipun muut ajoominaisuudet sekä aallokkoon ajo ei sitten kelpaa mihinkään, minkä takia sitä ei ole paljon liikkeellä.
Huippunopeus tyynessä kelissä niin flipu on takuuvarmasti nopeampi kuin swing, rataajossa tuskin.

Lue lisää

Pituus: 3,7m
Bredd: 1,6 m
Paino: 70 kg

Sai myös pulpetilla varustettuna. Paino 70kg!!!
20 perään niin swingi jää kuin mummo lumeen.

vertailuna elefanttiswingi painaa 180 kg?

http://www.sokbat.se/bat-flipper-lillflipper-3602.aspx

valehtele kirjoitti:

Jos kyseinen malli olisi nopea, niin sellaisia olisi kyllä mukana suomen kovatasoisimmassa moottorivenekilpailussa, eli Kitö-loppetissa. Katamaraani-flipu on aivan liian painava ja siinä on liikaa märkäpintaa liu'ussa. Siihen se vauhti katoaa. Swing taitaa olla nopein, annetuista vaihtoehdoista, peltiveneet voi unohtaa, pikku-yamariineillä on aika hyviä vauhteja myös saatu. Vatori on trollari, menee pitkällä vesilinjalla, jää ainakin 5kn swingille.

Järvisuomesta löytyy kyllä kevyitä 1-kuorisia suvi, leija, puula tms. kippoja, jotka ovat todella kevyitä ja kilpailukykyisiä. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla vanha Sofa 14 pulpettivene, siinähän on kopioitu swingin runkomuotoa, pohjassa on vaan tasainen kantava suksi keskellä.

Jos pysytään 20hv koneissa, eikä oteta mukaan 25-30 malleja niin kovin sana taitaa olla yammun 20 autolube osaavissa käsissä viilattuna. OMC 521 hyvänä kakkosena, yllätysvetona ehkä susuki.

Lue lisää

Paljonko swingi sitten kulkee kaks'kymppisellä?

Nopeudella voi olla joillekkin, kuten itselleni tärkeä merkitys jos esimerkiksi käy uistelukilpailuita joissa ei ole siirtymä ajoja.Ja nopeus voi myös olla turvallista jos pitää päästä nopeasti pois pahan kelin alta.
Ja onhan niitä veneitä mukava hypyyttää kovassa kelissä.. ;P

Pääsitte sitten jeesustelemaan ja osoittamaan miten suoraselkäisiä ja vakavanaamaisia veneilijöitä olette. Haistakaa v*ttu!

Ne jotka ymmärsivät alkuperäisen kysymyksenasettelun ja ovat vastanneet, kiitos teille!

Kyllä minäkin osaan arvostaa ja vaatia merikelpoisuutta kun sellaista tarvitaan, mutta tässä tapauksessa siitä ei ollut kyse. Mistään huimista nopeuksistahan ei tässä tapauksessa olekkaan kyse vaan 20hv koneella varusttusta veneestä, joissa nopeus lienee 15-30 solmua. Erittäin suojaisilla vesillä kun liikkuu osaa arvostaa kevyttä liukua ja ripeää kulkua. Polttoainetalouskin on erinomainen tällaisella vehkeellä: 25 solmua 80% kaasulla tekee kaks'kymppiselle noin 0,3L/maili. Muistinko mainita ettei tarvitse sammutinta kiikuttaa valohoitoon eikä rekisteripapereita pyöritellä.

Vielä kokeilen: Mihin nopeuteen kaksikymppinen vie swingin tai vastaavan?

Suomi 410r ja 20 Yamaha. kirjoitti:

Nopeudella voi olla joillekkin, kuten itselleni tärkeä merkitys jos esimerkiksi käy uistelukilpailuita joissa ei ole siirtymä ajoja.Ja nopeus voi myös olla turvallista jos pitää päästä nopeasti pois pahan kelin alta.
Ja onhan niitä veneitä mukava hypyyttää kovassa kelissä.. ;P

Lue lisää

Eli Suomi 410r ja 20 jammu!
- Onko kiikkerä ja miten kulkee aallokossa?
- Onko kone autolube?
- Oletko poistanut kuristuksen pakoputkesta?
- Mikä potkuri?
- Paljonko ottaa huippuja?

Oma Yamarin 410 ei 20 (25hv) Yamahalla ole mikään vauhtipeli. 405 jamariini olisi kait edes hiukan kevyempi. Vähän yli 25 solmua menee yksin ajaen ja sekin hikisesti. Tukeva ja hyvä se tosin on ajaa aallokossakin.

kipparigubbe kirjoitti:

Pääsitte sitten jeesustelemaan ja osoittamaan miten suoraselkäisiä ja vakavanaamaisia veneilijöitä olette. Haistakaa v*ttu!

Ne jotka ymmärsivät alkuperäisen kysymyksenasettelun ja ovat vastanneet, kiitos teille!

Kyllä minäkin osaan arvostaa ja vaatia merikelpoisuutta kun sellaista tarvitaan, mutta tässä tapauksessa siitä ei ollut kyse. Mistään huimista nopeuksistahan ei tässä tapauksessa olekkaan kyse vaan 20hv koneella varusttusta veneestä, joissa nopeus lienee 15-30 solmua. Erittäin suojaisilla vesillä kun liikkuu osaa arvostaa kevyttä liukua ja ripeää kulkua. Polttoainetalouskin on erinomainen tällaisella vehkeellä: 25 solmua 80% kaasulla tekee kaks'kymppiselle noin 0,3L/maili. Muistinko mainita ettei tarvitse sammutinta kiikuttaa valohoitoon eikä rekisteripapereita pyöritellä.

Vielä kokeilen: Mihin nopeuteen kaksikymppinen vie swingin tai vastaavan?

Lue lisää

jolla ajoin porvoosta stadiin duuniin kulki yhden hengen kuormalla 190 cm 130 kg 30.8 knots. koneena oli evinrude 20 hp jossa oli 35 evarin kaasari ja koska halkaisija oli isompi läppien edessä olevaan alupalaan oli tehty oikean kokoinen reikä. Tästä seurasi käyntihäiriöiden loppuminen, kulutuksen kasvaminen ja armoton väännön lisäys joten ostin uusen nelilapaisen jyrkemmän huiskan.
Kun veneessä oli 3 pärskiá hemmoa reissukamoineen vene kulki silti 28 knotsia.
Hylkäsin veneen myöhemmin kun Runeroiskis tuli vastaan joka aamu ja siitä lähtee aivan perhanalliset aallot - kerran tuil vahinkoa ja sen jälkeen siirryin Flipper 640 HT ja Yamaha 220 yhdistelmään. Aikaa kului Porvoosta Hertsikaan vähän alle puoli tuntia ja autolla olisi mennyt melkein sama aika. No joku voi sanoa että bensaa paloi - joo olin Porvoon Esson paras poka! Mitä väliä kun kausi ei oo kun 7-8 kk, saa olla merellä eikä poliisi naputtanut vauhdista. Nyt asiat on toisin kun seilataan mutta meineillään on vauhdikas purjeprojekti...kuvia ei ennen ensi vuoden kisaa.

www.suokkidesign.webs.com

kipparigubbe kirjoitti:

Pääsitte sitten jeesustelemaan ja osoittamaan miten suoraselkäisiä ja vakavanaamaisia veneilijöitä olette. Haistakaa v*ttu!

Ne jotka ymmärsivät alkuperäisen kysymyksenasettelun ja ovat vastanneet, kiitos teille!

Kyllä minäkin osaan arvostaa ja vaatia merikelpoisuutta kun sellaista tarvitaan, mutta tässä tapauksessa siitä ei ollut kyse. Mistään huimista nopeuksistahan ei tässä tapauksessa olekkaan kyse vaan 20hv koneella varusttusta veneestä, joissa nopeus lienee 15-30 solmua. Erittäin suojaisilla vesillä kun liikkuu osaa arvostaa kevyttä liukua ja ripeää kulkua. Polttoainetalouskin on erinomainen tällaisella vehkeellä: 25 solmua 80% kaasulla tekee kaks'kymppiselle noin 0,3L/maili. Muistinko mainita ettei tarvitse sammutinta kiikuttaa valohoitoon eikä rekisteripapereita pyöritellä.

Vielä kokeilen: Mihin nopeuteen kaksikymppinen vie swingin tai vastaavan?

Lue lisää

Todella urpo, aloittaa keskustelun ja sitten haistattelee kun saa mielipiteitä.
16 vuotias ? ainakin mieleltään...

Bustermies näkyy olevan kaikentietävä ns. oikea veneilijä. Hän tietää mitä toisten ihmisten pitää haluta ja tehdä. On se surkeata ettei tuollaisia äijiä ole saatu kitketyksi tästä maasta pois.

veneen pitää olla nopea.... uistelu kisoissa tarvitsee päästä nopeasti kalapaikoille ennen muita

MiniBuster ei ole sama kuin Booster. MiniBusterin rungon muoto on sama kuin muissa vanhoissa bustereissa, eli kyljet ovat suorat melkein keulaaan asti kun taas Boosterissa on samantyyppinen muotoilu kuin uudemmissa. Myös peräpeili on aivan eri. Pituus voi kummassakin olla samoissa.

MiniBuster ei kestä kaks'kymppistä pitkään ilman vahvistuksia. Olet ajanut kolme (3) kappaletta korjauskelvottomaksi? Herää kysymys oppimiskyvystäsi :) Kokeiletko myös sormilla kuumaa hellaa kolmesti?

Boosterilla ja Mini Busterilla ei tosiaankaan ole muuta yhteistä kuin sama valmistaja ja kokoluokka.

Mun Mini Buster kulki 80-luvun alkupuolen vakio Mariner 20:llä vakiopotkurilla 28 kn (kellotettu suoralla kauan ennen GPS:iä). Kaverin meni niukasti yli 30 kn Mercuryn vanhalla (ennen 80-luvun alussa tullutta tullut mallia) 20:llä.

Mini Buster on 20:llä todella huono ajettava. Ei nouse plaaniin vastatuulessa, tuuli heittää keulaa minne sattuu ja on kamala aallokossa. Toisaalta jo tuo 28 kn tuntui todella kovalta vauhdilta.

Mini Busterin, kuten kaikkien muidenkin 80-luvun alun Bustereiden pohjan niitit löystyivät ja perälaudat veltostuivat ja repeilivät jo selvästi suositeltua maksimia pienemmilläkin koneilla. 20:stä Mini Buster ei kestä pitkään.

Mini Busteria hiukan nopeampi olisi sen "isä" eli Kello 12, jossa on sama pohja, mutta matalammat laidat ja se on kevyempi.

Nopeita avoveneitä 20:llä voisi olla Vator 12, Suju GTR, 70/80-luvun Yamarinit ja muutkin kevyet ~4 m veneet. Vene-lehden testissä tuo Suju GTR oli selkeästi (4 kn) nopeampi kuin Vator 14 samalla koneella ja potkurilla. Jyrkemmällä potkurilla ero olisi varmasti ollut suurempikin.

Joakim_ kirjoitti:

Boosterilla ja Mini Busterilla ei tosiaankaan ole muuta yhteistä kuin sama valmistaja ja kokoluokka.

Mun Mini Buster kulki 80-luvun alkupuolen vakio Mariner 20:llä vakiopotkurilla 28 kn (kellotettu suoralla kauan ennen GPS:iä). Kaverin meni niukasti yli 30 kn Mercuryn vanhalla (ennen 80-luvun alussa tullutta tullut mallia) 20:llä.

Mini Buster on 20:llä todella huono ajettava. Ei nouse plaaniin vastatuulessa, tuuli heittää keulaa minne sattuu ja on kamala aallokossa. Toisaalta jo tuo 28 kn tuntui todella kovalta vauhdilta.

Mini Busterin, kuten kaikkien muidenkin 80-luvun alun Bustereiden pohjan niitit löystyivät ja perälaudat veltostuivat ja repeilivät jo selvästi suositeltua maksimia pienemmilläkin koneilla. 20:stä Mini Buster ei kestä pitkään.

Mini Busteria hiukan nopeampi olisi sen "isä" eli Kello 12, jossa on sama pohja, mutta matalammat laidat ja se on kevyempi.

Nopeita avoveneitä 20:llä voisi olla Vator 12, Suju GTR, 70/80-luvun Yamarinit ja muutkin kevyet ~4 m veneet. Vene-lehden testissä tuo Suju GTR oli selkeästi (4 kn) nopeampi kuin Vator 14 samalla koneella ja potkurilla. Jyrkemmällä potkurilla ero olisi varmasti ollut suurempikin.

Lue lisää

Ainakin alkuperäinen Booster on aivan sama vene kuin Mini. Erona on pidempi keulakansi, ohjauspulpetti, ja sininen väri keltaisen sijaan.

Itse en kylläkään pitänyt Minin ajo-ominaisuuksia mitenkään erityisen huonoina. Kolmas oma veneeni oli Mini, ensin 9,8 hv Mercuryllä, ja kun täytin 10 niin siihen asennettiin ohjauspulpetti ja moottori vaihtui 20 hv Jammuksi. Kaksikymppisellä niitit kestivät yhden kesän, ja kun niitit oli korjattu, niin seuraavana kesänä pohja halkesi. Tosin liikuin paljon kovissakin keleissä Hesa-Porvoo välillä.

kibarikale kirjoitti:

MiniBuster ei ole sama kuin Booster. MiniBusterin rungon muoto on sama kuin muissa vanhoissa bustereissa, eli kyljet ovat suorat melkein keulaaan asti kun taas Boosterissa on samantyyppinen muotoilu kuin uudemmissa. Myös peräpeili on aivan eri. Pituus voi kummassakin olla samoissa.

MiniBuster ei kestä kaks'kymppistä pitkään ilman vahvistuksia. Olet ajanut kolme (3) kappaletta korjauskelvottomaksi? Herää kysymys oppimiskyvystäsi :) Kokeiletko myös sormilla kuumaa hellaa kolmesti?

Lue lisää

Jos vene ei kestä kovassa kelissä ajamista, niin se ei ole minun vikani... Muita veneitä on tullut hypyttettyä vielä enemmän, mutta yksikään ei ole hajonnut siitä.

Ja Boosterista voit lukea alemmalla ketjussa olevasta vastauksestani..

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Ainakin alkuperäinen Booster on aivan sama vene kuin Mini. Erona on pidempi keulakansi, ohjauspulpetti, ja sininen väri keltaisen sijaan.

Itse en kylläkään pitänyt Minin ajo-ominaisuuksia mitenkään erityisen huonoina. Kolmas oma veneeni oli Mini, ensin 9,8 hv Mercuryllä, ja kun täytin 10 niin siihen asennettiin ohjauspulpetti ja moottori vaihtui 20 hv Jammuksi. Kaksikymppisellä niitit kestivät yhden kesän, ja kun niitit oli korjattu, niin seuraavana kesänä pohja halkesi. Tosin liikuin paljon kovissakin keleissä Hesa-Porvoo välillä.

Lue lisää

http://www.buster.fi/Buster-mallit_kautta_aikain.643.0.html?&0=

Boosterin valmistusvuosina Fiskars ei ollut vielä edes oppinut veneen näköisten veneiden rakentamista. Painoeroa Miniin on tosin aika paljon, eli pulpetin ja keulakannen (ja pitkärikiselle tehdyn perälaudan) lisäksi itse pelti lienee paksumpaa...

Tosin yhdellä tutulla oli uutena ostettu Booster, jonka laukkaustaipumusta ei millään saatu kuriin, oma Mini ei koskaan laukannut.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Ainakin alkuperäinen Booster on aivan sama vene kuin Mini. Erona on pidempi keulakansi, ohjauspulpetti, ja sininen väri keltaisen sijaan.

Itse en kylläkään pitänyt Minin ajo-ominaisuuksia mitenkään erityisen huonoina. Kolmas oma veneeni oli Mini, ensin 9,8 hv Mercuryllä, ja kun täytin 10 niin siihen asennettiin ohjauspulpetti ja moottori vaihtui 20 hv Jammuksi. Kaksikymppisellä niitit kestivät yhden kesän, ja kun niitit oli korjattu, niin seuraavana kesänä pohja halkesi. Tosin liikuin paljon kovissakin keleissä Hesa-Porvoo välillä.

Lue lisää

Tässä on tiedot vanhoista Bustereista: http://www.buster.fi/Buster-mallit_kautta_aikain.643.0.html

Huomaa, että Booster on lähes tuplasti painavampi. Mitat on tosiaan aika lähellä. Onko tosiaan sama runko? Voipi olla, että sekoitin Boosterin johonkin uudempaan malliin.

Ajo-ominaisuudet tuon ajan Bustereilla olivat kyllä surkeat. Pyrkivät menemään pitkällä vesilinjalla, jolloin vauhti huono ja roiskeet tuli sisään pienestäkin aallosta tylpällä keulalla. Mini Busteriin sai vauhtia, kun trimmasi koneen reilusti ylös, mutta tosiaan silloin ei lähtenyt lainkaan plaaniin vastatuuleen vaan keula jäi pystyyn. Aallokossa todella kova ajettava. Kevyemmällä ja pienemmällä TG-Marinilla pystyi ajamaan paljon kovempaa ja mukavammin samassa aallokossa.

Mullakin oli 9.8 Mercury, jolla jo sai niitit vuotamaan, vaikka en edes kovissa keleissä ajanut. 20:llä ei vuoto vielä ehtinyt niin pahaksi, että olisi vuotanut satamassakin, vaan vuoti vain tärinästä. Kaverilla hajosi perälauta, vaikka veneessä ei koskaan ollut kuin Mariner 8. Tosin hänen Mini Buster oli vanhempaa mallia, jossa perälauta oli vielä huonompi (erilainen moottorikaukalo).

Välittäjä_LKV kirjoitti:

http://www.buster.fi/Buster-mallit_kautta_aikain.643.0.html?&0=

Boosterin valmistusvuosina Fiskars ei ollut vielä edes oppinut veneen näköisten veneiden rakentamista. Painoeroa Miniin on tosin aika paljon, eli pulpetin ja keulakannen (ja pitkärikiselle tehdyn perälaudan) lisäksi itse pelti lienee paksumpaa...

Tosin yhdellä tutulla oli uutena ostettu Booster, jonka laukkaustaipumusta ei millään saatu kuriin, oma Mini ei koskaan laukannut.

Lue lisää

Kyllä Fiskarsilla (tai no Kellokoskella) osattiin tehdä hyviä veneitä jo aiemmin. 70-luvun lopun siirtyminen niitteihin ja Buster-muotoihin vain oli pitkä askel taaksepäin. Paljon parempia olivat 60-luvun Kello-veneet, jollainen meillä on vieläkin arkikäytössä. Ne olivat hitsattuja rungoltaan vain jäykisteissä oli joitain niittejä, jotka ovat kestäneet yli 40 vuotta.

Ja nyt on ikää 15???

Terhi micro fun on kyllä pieni ja suht kevyt mutta ei välttämättä kaikkein nopein. Sen lyhyt runko estää trimmaamasta konetta ylös herkällä laukkaamisella. En jaksa uskoa että sillä juuri yli 25 solmua mentäisi.

Huhujen mukaan Marino Swingillä on menty yli 40 solmua 2-kymppisellä. Silloin kone on tosin ollut viritetty.

20hp Terhin ja kyllä kulkee, mutta tarttisi löytää jostain jyrkempi potkuri, kun vakio 9 1/2"-10" tuumaisella kiertää maksimit jo puolella kaasulla...

scsd kirjoitti:

Terhi micro fun on kyllä pieni ja suht kevyt mutta ei välttämättä kaikkein nopein. Sen lyhyt runko estää trimmaamasta konetta ylös herkällä laukkaamisella. En jaksa uskoa että sillä juuri yli 25 solmua mentäisi.

Huhujen mukaan Marino Swingillä on menty yli 40 solmua 2-kymppisellä. Silloin kone on tosin ollut viritetty.

Lue lisää

Kyllä se jo 15hv:lla menee yks päällä ainakin 25solmua (arvio)

nimetön.. kirjoitti:

Kyllä se jo 15hv:lla menee yks päällä ainakin 25solmua (arvio)

Kulkee tyvenellä 15hv Yamahalla 27-28 solmua,(kuski 13vee,40kg,kone ylimmässä asennossa,pohja vahattuna,),vakio potkurilla! olis varmaan kulkenu enemmänkin jyrkemmällä potkurilla,korvakuulolla kiersi ihan vitusti täyskaasul...

Nöyrimmät anteeksi pyynnöt nimimerlille "ja hevonen".Mielestäni pöljä on se ketä ei halua säästää rahaa poraamalla 20 hevosvoimaisen jammun pakoputkea auki. Poraus meinaa laskee testatusti bensan kulutusta.

Vene-lehden 9/1978 (siis 31 vuotta sitten!) oli testissä 8 20 hv konetta ja testiveneenä Vator 14 R täydellä tankilla ja 2 hengen kuormalla. Nopeudet olivat 22,9-24,8 kn eli 42,4-45,9 km/h, vaikka koneissa oli tehoa vain 17,9-20,1. Nykyisissä 20 hv koneissa on poikkeuksetta yli 20 hv, jopa 25 hv.

Kyllä pitäisi nousta plaaniin 4-5 hengen kuormalla ja kulkea paljon kovempa kolmella ellei nyt sitten ne kolme ole 100 kilosia.

Joakim_ kirjoitti:

Vene-lehden 9/1978 (siis 31 vuotta sitten!) oli testissä 8 20 hv konetta ja testiveneenä Vator 14 R täydellä tankilla ja 2 hengen kuormalla. Nopeudet olivat 22,9-24,8 kn eli 42,4-45,9 km/h, vaikka koneissa oli tehoa vain 17,9-20,1. Nykyisissä 20 hv koneissa on poikkeuksetta yli 20 hv, jopa 25 hv.

Kyllä pitäisi nousta plaaniin 4-5 hengen kuormalla ja kulkea paljon kovempa kolmella ellei nyt sitten ne kolme ole 100 kilosia.

Lue lisää

taisi olla sellaisia, että niiden nopeusmittauksiin en juuri luottaisi. Taisi olla Lapin lisää ihan järjestään, kun GPS-mittauksiin verrataan

testit vaan kirjoitti:

taisi olla sellaisia, että niiden nopeusmittauksiin en juuri luottaisi. Taisi olla Lapin lisää ihan järjestään, kun GPS-mittauksiin verrataan

Eihän nopeuden mittaaminen ole ollut vaikeaa ennen GPSiä. Itse asiassa huonoin tarkkuus oli silloin kun käytettiin GPSiä, mutta ne eivät viellä olleet tarkkoja.

Nopeuden saa mitattua ainakin solmun kymmenyksen tarkkuudella mittaamalla suoran pituuden ja kellottamalla sille ajan (ihan rannekello riittää). Joskus käytivät myös tutkaa. Myös hyvin kalibroitu paineloki on erittäin tarkka suuremmilla (20 kn) nopeuksilla.

Joakim_ kirjoitti:

Eihän nopeuden mittaaminen ole ollut vaikeaa ennen GPSiä. Itse asiassa huonoin tarkkuus oli silloin kun käytettiin GPSiä, mutta ne eivät viellä olleet tarkkoja.

Nopeuden saa mitattua ainakin solmun kymmenyksen tarkkuudella mittaamalla suoran pituuden ja kellottamalla sille ajan (ihan rannekello riittää). Joskus käytivät myös tutkaa. Myös hyvin kalibroitu paineloki on erittäin tarkka suuremmilla (20 kn) nopeuksilla.

Lue lisää

Mihinkään sateliittijärjestelmään pohjautuva nopeusmittaus ei ole tarkka, johtuen väärästä kiintopisteestä, eli merenpohja.

Kellottaminen on oikeasti ainoa toimiva tapa, kunhan saman mittausvälin ajaa kymmenen kertaa molempiin suuntiin, ja laskee saatujen tuosten keskiarvon.

Paineloki ei KOSKAAN ole luotettava mittausväline. Sen sijaan rataskäyttöiset (tai potkurikäyttöinen Sumlog), ja oikein kalibroidut mittarit ovat luotettavia. Tosin se kalibrointi edellyttää taas sitä kellottamista kymmenen kertaa.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Mihinkään sateliittijärjestelmään pohjautuva nopeusmittaus ei ole tarkka, johtuen väärästä kiintopisteestä, eli merenpohja.

Kellottaminen on oikeasti ainoa toimiva tapa, kunhan saman mittausvälin ajaa kymmenen kertaa molempiin suuntiin, ja laskee saatujen tuosten keskiarvon.

Paineloki ei KOSKAAN ole luotettava mittausväline. Sen sijaan rataskäyttöiset (tai potkurikäyttöinen Sumlog), ja oikein kalibroidut mittarit ovat luotettavia. Tosin se kalibrointi edellyttää taas sitä kellottamista kymmenen kertaa.

Lue lisää

sorry vaan mut satelliittijärjestelmässä on paikannuspiste ko laite eikä mikään muu
sillä olishan muuten kaikki alukset ja lentokoneet käännöspisteissä vallan muualla kuin oikealla kohdalla. muuten vedenpainemittari on erittäin tarkka nopeuden mittausväline näyttää ihan saman kuin tutka se on vain mittarinasteikosta kiinni
kuinka tarkkaan pystyt lukemaan sitä ja mulla on sentään kokemusta yli 10 kilon
nopeuksista . paineloki on vaan sivistyneempi versio vedenpainemittarista.
T:japo

japo kirjoitti:

sorry vaan mut satelliittijärjestelmässä on paikannuspiste ko laite eikä mikään muu
sillä olishan muuten kaikki alukset ja lentokoneet käännöspisteissä vallan muualla kuin oikealla kohdalla. muuten vedenpainemittari on erittäin tarkka nopeuden mittausväline näyttää ihan saman kuin tutka se on vain mittarinasteikosta kiinni
kuinka tarkkaan pystyt lukemaan sitä ja mulla on sentään kokemusta yli 10 kilon
nopeuksista . paineloki on vaan sivistyneempi versio vedenpainemittarista.
T:japo

Lue lisää

luulisi järjen mukaan tuon juuri olevan tarkimmillaan, koska autossa olen huomannut, että nopeus muuttuu, kun ajaa jyrkään mäkeen joko ylös tai alas, vaikka oma mittari näyttä prikulleen samaa ja kierroksetkin pysyvät samassa, niin jopa 5km/h voi olla heittoa gps:n nopeudessa

ja merellä kirjoitti:

luulisi järjen mukaan tuon juuri olevan tarkimmillaan, koska autossa olen huomannut, että nopeus muuttuu, kun ajaa jyrkään mäkeen joko ylös tai alas, vaikka oma mittari näyttä prikulleen samaa ja kierroksetkin pysyvät samassa, niin jopa 5km/h voi olla heittoa gps:n nopeudessa

Lue lisää

Vastasit jo itse nopeusmittausongelmaan. GPS mittaa nopeutta suhteessa sateliitteihin, eli venekäytössä merenpohjaan. Veneen nopeus mitataan kuitenkin suhteessa veteen, eikä paikallaan olevaa vesimassaa käytännössä ole. GPS antaa toki oikean nopeuden jos ajetaan (jälleen kerran) täsmälleen sama mittausväli kymmenen kertaa molempiin suuntiin, ja lasketaan sen jälkeen keskiarvo.

Paineloki on veneessä kiva leikkikalu, lian ja levän täyttämä putki huolehtii kyllä siitä...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Vastasit jo itse nopeusmittausongelmaan. GPS mittaa nopeutta suhteessa sateliitteihin, eli venekäytössä merenpohjaan. Veneen nopeus mitataan kuitenkin suhteessa veteen, eikä paikallaan olevaa vesimassaa käytännössä ole. GPS antaa toki oikean nopeuden jos ajetaan (jälleen kerran) täsmälleen sama mittausväli kymmenen kertaa molempiin suuntiin, ja lasketaan sen jälkeen keskiarvo.

Paineloki on veneessä kiva leikkikalu, lian ja levän täyttämä putki huolehtii kyllä siitä...

Lue lisää

jos on tasainen pohjasta, niin silloinhan se on suht.tarkka, kun ainakin tuolla maanteillä olevat nopeusnäyttötutkat on yleensä aika tasisella ja niissä tuo gbs ei juuri 1km/h enempää näyät erilailla..

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Mihinkään sateliittijärjestelmään pohjautuva nopeusmittaus ei ole tarkka, johtuen väärästä kiintopisteestä, eli merenpohja.

Kellottaminen on oikeasti ainoa toimiva tapa, kunhan saman mittausvälin ajaa kymmenen kertaa molempiin suuntiin, ja laskee saatujen tuosten keskiarvon.

Paineloki ei KOSKAAN ole luotettava mittausväline. Sen sijaan rataskäyttöiset (tai potkurikäyttöinen Sumlog), ja oikein kalibroidut mittarit ovat luotettavia. Tosin se kalibrointi edellyttää taas sitä kellottamista kymmenen kertaa.

Lue lisää

Aivan yhtälailla kellotus on sidottu merenpohjaan kuin GPS. Veneen suorituskyvylle tärkeintä on nopeus veden suhteen ei merenpohjan suhteen, mutta tämä saadaan kompensoitua ajamalla peräkkäin kahteen suuntaan. Riittää muuten uudeksi maailmanennätykseksikin ajo kertaalleen molempiin suuntiin, joten ei ole tarvetta ajaa kymmenen kertaa, jos osaa kelloa käyttää ja mittaväli on hyvin määritelty.

Lisäksi Suomessa on erittäin harvoin edes 0,5 kn virtoja (0,1-0,2 tyypillisiä), joten ei tuo suuri ongelma täällä ole.

Paineloki on erittäin tarkka, mutta ei toki sellainen halpa lelu, joita myydään veneen nopeusmittareiksi. Liukuvan veneen mittaukseen toimii tarkemmin hyvä paineloki kuin ratas, joka häiriintyy enemmän veneen rungosta.

Oikeasti veneen nopeuden mittaaminen 0,1 kn tarkkuudella ei ole vaikeaa ja onnistuu monella tavalla. Toki toistettavuus ei ole kaksinen, sillä 0,1 kn vauhtiero tulee helposti veden- tai ilmanlämpötilan vaihteluista.

Joakim_ kirjoitti:

Aivan yhtälailla kellotus on sidottu merenpohjaan kuin GPS. Veneen suorituskyvylle tärkeintä on nopeus veden suhteen ei merenpohjan suhteen, mutta tämä saadaan kompensoitua ajamalla peräkkäin kahteen suuntaan. Riittää muuten uudeksi maailmanennätykseksikin ajo kertaalleen molempiin suuntiin, joten ei ole tarvetta ajaa kymmenen kertaa, jos osaa kelloa käyttää ja mittaväli on hyvin määritelty.

Lisäksi Suomessa on erittäin harvoin edes 0,5 kn virtoja (0,1-0,2 tyypillisiä), joten ei tuo suuri ongelma täällä ole.

Paineloki on erittäin tarkka, mutta ei toki sellainen halpa lelu, joita myydään veneen nopeusmittareiksi. Liukuvan veneen mittaukseen toimii tarkemmin hyvä paineloki kuin ratas, joka häiriintyy enemmän veneen rungosta.

Oikeasti veneen nopeuden mittaaminen 0,1 kn tarkkuudella ei ole vaikeaa ja onnistuu monella tavalla. Toki toistettavuus ei ole kaksinen, sillä 0,1 kn vauhtiero tulee helposti veden- tai ilmanlämpötilan vaihteluista.

Lue lisää

Olen huomannut että varsinkin mökki-pulpettiveneiden kohdalla nopeuksissa on todella usein lapinlisää. Ehkä se on se kun on epätodennäköistä että joku mittaisi sen ja toteaisi liioittelun.

20-kymppisellä mennään harvoin yli 25 solmua (oikeaa nopeutta). Joku pikkuyamarini tai marion swingi saattaa kulkea vähän ylikin mutta silloin on jo potkuri vaihdettu oikeaksi ja konetta nostettu reilusti. "aidolla" 20 hv koneella ei aikuinen aja yli 30 pulpettiveneessä. 25hv saattaa mennä karvan päälle.

porjvp kirjoitti:

Olen huomannut että varsinkin mökki-pulpettiveneiden kohdalla nopeuksissa on todella usein lapinlisää. Ehkä se on se kun on epätodennäköistä että joku mittaisi sen ja toteaisi liioittelun.

20-kymppisellä mennään harvoin yli 25 solmua (oikeaa nopeutta). Joku pikkuyamarini tai marion swingi saattaa kulkea vähän ylikin mutta silloin on jo potkuri vaihdettu oikeaksi ja konetta nostettu reilusti. "aidolla" 20 hv koneella ei aikuinen aja yli 30 pulpettiveneessä. 25hv saattaa mennä karvan päälle.

Lue lisää

Varmasti on monesti lapinlisää ja kalatarinoita omissa "mittauksissa", mutta enpä usko, että Vene-lehden mittauksissa on. On myös useita valimistajia, jotka varsin luetettavasti kertovat suorituskyvyn eri koneilla. Näitä ovat mm. Yamarin ja Buster. Esimerkiksi Buster XS kulkee 20 hv koneella sekä Vene-lehden, että valmistajan mukaan 25 kn 1 h kuormalla. Sitten löytyy vielä Yamahan Körfakta, jossa myös on varsin luetettavaa mittausdataa Yamahoista useissa eri veneissä.

Joakim_ kirjoitti:

Varmasti on monesti lapinlisää ja kalatarinoita omissa "mittauksissa", mutta enpä usko, että Vene-lehden mittauksissa on. On myös useita valimistajia, jotka varsin luetettavasti kertovat suorituskyvyn eri koneilla. Näitä ovat mm. Yamarin ja Buster. Esimerkiksi Buster XS kulkee 20 hv koneella sekä Vene-lehden, että valmistajan mukaan 25 kn 1 h kuormalla. Sitten löytyy vielä Yamahan Körfakta, jossa myös on varsin luetettavaa mittausdataa Yamahoista useissa eri veneissä.

Lue lisää

Yamarin 410 oli nopein pienistä pulpettiveneistä Kippari -lehden 6/1990 testissä

Sun Buster R 24,8 solmua 5832 rpm
Lami 405 RX 26,5 solmua 6045 rpm
Lohi 410 DLR 25,3 solmua 6162 rpm
Terhi Sea Fun 23,2 solmua 5790 rpm
Yamarin 410 Big Fish 27,6 solmua 6150 rpm

Ja testimoottorina 20hv autolube Yamaha, potkurina 12"

Ja sitten saman lehden 8/1996 venepakettien testissä Yamarin 415 (käytännössä sama kuin Yamarin 410) kulki vastaavalla koneella 21,1 solmua, huippukierrokset 5500, potkuri 11 1/4"

Ota noista nyt sitten selvää.

Tuo 21,1 kuulostaa totuudenmukaisemmalta ottaen esim. huomoon, että Körfakta 2002 ja 2003 mukaan Yamarin 4210 (tuoreempaa sarjaa oleva vastaavankokoinen vähän yli 4m Yamarin, paino 175 kg) kulkee 20hv 2-t autolubejammulla 22,2 solmua (kierrokset 5900, potkuri 10 1/2")

Oma Yamarin 405 kulkee testatusti kunnossa olevalla 30hv autolube Yamahalla karvan yli 30 solmua, potkuri 13" ja varveja n. 5700. Epäilen vahvasti noita vanhoja Kipparin mittauksia, ts. sitä, että Yamarin 410 kulkisi kuristetulla 25 eli 20hv 2-pyttyisellä 27,6 solmua.

ja 20hv jammu??? kirjoitti:

Yamarin 410 oli nopein pienistä pulpettiveneistä Kippari -lehden 6/1990 testissä

Sun Buster R 24,8 solmua 5832 rpm
Lami 405 RX 26,5 solmua 6045 rpm
Lohi 410 DLR 25,3 solmua 6162 rpm
Terhi Sea Fun 23,2 solmua 5790 rpm
Yamarin 410 Big Fish 27,6 solmua 6150 rpm

Ja testimoottorina 20hv autolube Yamaha, potkurina 12"

Ja sitten saman lehden 8/1996 venepakettien testissä Yamarin 415 (käytännössä sama kuin Yamarin 410) kulki vastaavalla koneella 21,1 solmua, huippukierrokset 5500, potkuri 11 1/4"

Ota noista nyt sitten selvää.

Tuo 21,1 kuulostaa totuudenmukaisemmalta ottaen esim. huomoon, että Körfakta 2002 ja 2003 mukaan Yamarin 4210 (tuoreempaa sarjaa oleva vastaavankokoinen vähän yli 4m Yamarin, paino 175 kg) kulkee 20hv 2-t autolubejammulla 22,2 solmua (kierrokset 5900, potkuri 10 1/2")

Oma Yamarin 405 kulkee testatusti kunnossa olevalla 30hv autolube Yamahalla karvan yli 30 solmua, potkuri 13" ja varveja n. 5700. Epäilen vahvasti noita vanhoja Kipparin mittauksia, ts. sitä, että Yamarin 410 kulkisi kuristetulla 25 eli 20hv 2-pyttyisellä 27,6 solmua.

Lue lisää

Pienten mökkiveneiden testissä oli Kaisla 450 R, Lohi 415 RS, Suomi 440 RDL, Suvi 4550 RS, Särki 425 (proto), Terhi 4110, Yamarin 42 Open

Moottoreina 20hv nelareita Tohatsu, Honda, Yamaha

Nopeudet 2h kuormalla oli väleillä 18,0 - 20,7 solmua. Lohi 415 keveimpänä oli nopein, koneena Tohatsu. Yamarin 42 Open Yamaha kulki 19,0 solmua. Toki tuo 42 Yamarin on n. 50 -60 kg painavampi kuin vanha Yamarin 405/410. Tulokset kuulostaa realistiselta.

20 hv jammu??? kirjoitti:

Pienten mökkiveneiden testissä oli Kaisla 450 R, Lohi 415 RS, Suomi 440 RDL, Suvi 4550 RS, Särki 425 (proto), Terhi 4110, Yamarin 42 Open

Moottoreina 20hv nelareita Tohatsu, Honda, Yamaha

Nopeudet 2h kuormalla oli väleillä 18,0 - 20,7 solmua. Lohi 415 keveimpänä oli nopein, koneena Tohatsu. Yamarin 42 Open Yamaha kulki 19,0 solmua. Toki tuo 42 Yamarin on n. 50 -60 kg painavampi kuin vanha Yamarin 405/410. Tulokset kuulostaa realistiselta.

Lue lisää

Kulki samassa testissä 20hv nelarijammulla 2h kuormalla (=testipaino 220kg) 19,0 solmua.

ja 20hv jammu??? kirjoitti:

Yamarin 410 oli nopein pienistä pulpettiveneistä Kippari -lehden 6/1990 testissä

Sun Buster R 24,8 solmua 5832 rpm
Lami 405 RX 26,5 solmua 6045 rpm
Lohi 410 DLR 25,3 solmua 6162 rpm
Terhi Sea Fun 23,2 solmua 5790 rpm
Yamarin 410 Big Fish 27,6 solmua 6150 rpm

Ja testimoottorina 20hv autolube Yamaha, potkurina 12"

Ja sitten saman lehden 8/1996 venepakettien testissä Yamarin 415 (käytännössä sama kuin Yamarin 410) kulki vastaavalla koneella 21,1 solmua, huippukierrokset 5500, potkuri 11 1/4"

Ota noista nyt sitten selvää.

Tuo 21,1 kuulostaa totuudenmukaisemmalta ottaen esim. huomoon, että Körfakta 2002 ja 2003 mukaan Yamarin 4210 (tuoreempaa sarjaa oleva vastaavankokoinen vähän yli 4m Yamarin, paino 175 kg) kulkee 20hv 2-t autolubejammulla 22,2 solmua (kierrokset 5900, potkuri 10 1/2")

Oma Yamarin 405 kulkee testatusti kunnossa olevalla 30hv autolube Yamahalla karvan yli 30 solmua, potkuri 13" ja varveja n. 5700. Epäilen vahvasti noita vanhoja Kipparin mittauksia, ts. sitä, että Yamarin 410 kulkisi kuristetulla 25 eli 20hv 2-pyttyisellä 27,6 solmua.

Lue lisää

Jos lasket kierroksista ja välityksestä (13:27), havaitset, että kaikissa noissa luisto on n. 10% (hyvin normaali arvo tuollaiselle veneelle) eli ovat yhtäpitäviä mitatun nopeuden kanssa. Toisin sanoen nopeus on hyvin todennäköisesti kaikissa mitattu tarkasti.

Sitten tulee se kysymys, että miksi kone ei kierrä kaikissa edes suunnilleen yhtä paljon. Listaan voi vielä lisätä Vene 5/95 Yamarin 415 Yamaha 20 23,2 kn, 5650 rpm (potkuria ei mainittu) 2h kuormalla.

Tähän voi olla monta syytä:

1. Likainen pohja
2. Erilainen kulkuasento (esim. toinen henkilö keulassa vs. perässä)
3. Erilainen moottoriyksilö
4. Huijaus (muunneltu kone)

Kohtia 4 on jäänyt muutaman kerran kiinni moottoritesteissä, jonne on toimitettu koneita vakiosta poikkeavalla kaasarilla jne.

Joakim_ kirjoitti:

Jos lasket kierroksista ja välityksestä (13:27), havaitset, että kaikissa noissa luisto on n. 10% (hyvin normaali arvo tuollaiselle veneelle) eli ovat yhtäpitäviä mitatun nopeuden kanssa. Toisin sanoen nopeus on hyvin todennäköisesti kaikissa mitattu tarkasti.

Sitten tulee se kysymys, että miksi kone ei kierrä kaikissa edes suunnilleen yhtä paljon. Listaan voi vielä lisätä Vene 5/95 Yamarin 415 Yamaha 20 23,2 kn, 5650 rpm (potkuria ei mainittu) 2h kuormalla.

Tähän voi olla monta syytä:

1. Likainen pohja
2. Erilainen kulkuasento (esim. toinen henkilö keulassa vs. perässä)
3. Erilainen moottoriyksilö
4. Huijaus (muunneltu kone)

Kohtia 4 on jäänyt muutaman kerran kiinni moottoritesteissä, jonne on toimitettu koneita vakiosta poikkeavalla kaasarilla jne.

Lue lisää

Jatketaan vielä, että vene, joka kulkee 30 hv koneella yli 30 kn, kulkee varmasti 20 hv koneella ainakin 25 kn.

Joakim_ kirjoitti:

Jatketaan vielä, että vene, joka kulkee 30 hv koneella yli 30 kn, kulkee varmasti 20 hv koneella ainakin 25 kn.

Jaa meinaat, että kun 405 menee 3-pyttysellä 30 DEOS Jammulla 30,3 solmua (yksin ajaen), niin kuristetullakin 25 eli 20 hv koneella menee ainakin 25 solmua? On se 3-pyttynen 3-kymppinen kuitenkin selkeesti väkevämpi kone, enkä ihan äkkiä usko, että 20 hv:llä kulkisi 27,6 vaikka yksin ajaisi ja miten trimmaisi.

"2. Erilainen kulkuasento (esim. toinen henkilö keulassa vs. perässä)"
Totta. Ja välttämättä ei ole haettu koneelle optimikorkeutta tai edes trimmipuikon reikää. Itse olen optimoinut molemmat siten kuin vaan ilman hissiä saa.

"4. Huijaus (muunneltu kone)
Kohtia 4 on jäänyt muutaman kerran kiinni moottoritesteissä, jonne on toimitettu koneita vakiosta poikkeavalla kaasarilla jne."
Tuokin voi toki olla totta. Melkein väittäisin, että jos nuo Kippari 6/1990 nopeudet on edes sinne päin, niin ainakin testikoneesta oli pakoputken kuristus taatusti poistettu = 25 hv.

Mun 30 hv:ssa on välitys 13:24, eli aika harva. Luistoa jää n. 8% eli melko vähän alurusetille.

20 hv jammu??? kirjoitti:

Jaa meinaat, että kun 405 menee 3-pyttysellä 30 DEOS Jammulla 30,3 solmua (yksin ajaen), niin kuristetullakin 25 eli 20 hv koneella menee ainakin 25 solmua? On se 3-pyttynen 3-kymppinen kuitenkin selkeesti väkevämpi kone, enkä ihan äkkiä usko, että 20 hv:llä kulkisi 27,6 vaikka yksin ajaisi ja miten trimmaisi.

"2. Erilainen kulkuasento (esim. toinen henkilö keulassa vs. perässä)"
Totta. Ja välttämättä ei ole haettu koneelle optimikorkeutta tai edes trimmipuikon reikää. Itse olen optimoinut molemmat siten kuin vaan ilman hissiä saa.

"4. Huijaus (muunneltu kone)
Kohtia 4 on jäänyt muutaman kerran kiinni moottoritesteissä, jonne on toimitettu koneita vakiosta poikkeavalla kaasarilla jne."
Tuokin voi toki olla totta. Melkein väittäisin, että jos nuo Kippari 6/1990 nopeudet on edes sinne päin, niin ainakin testikoneesta oli pakoputken kuristus taatusti poistettu = 25 hv.

Mun 30 hv:ssa on välitys 13:24, eli aika harva. Luistoa jää n. 8% eli melko vähän alurusetille.

Lue lisää

Ensinnäkin noita Yamaha 20 hv koneita on ollut ainakin kolmea eri mallia sitten 1990. 2T-koneita on C ja D ja sitten on 4T-malli(t). Tietääkseni tuo pakoputken kuristus koskee vain D-mallia, joka ei tainut olla missään noista testeissä. C:n koppa on huomattavan kantikas, D:n pienempi ja pyörempi.

Vanhemmillani on 80-luvun Yamaha 20 eli tuo C-versio 4,5 m Kello Saaristossa (60-luvulta). Sekin kulkee 23 kn (mitattu sekä GPS:llä, että suoralla). Muistaakseeni 80-luvun alun Mariner 20 on sama kone (myöhemmät Marinerit ovat Mercureita) ja sellaisella mun Mini Buster kulki 28 kn suoralla kellotettuna.

Mulla oli Pellinki 460 R, joka kulki 25 hv Mercuryllä 26 kn. Siihen vaihdettiin 3-syl Yamha 40, jolla vauhti nousi 34 solmuun. Yleensä vauhti kasvaa kutakuinkin tehon neliöjuuressa, jolloin 30 kn 30 hv = 24,5 kn 20 hv = 34,6 kn 40 hv = 27,4 kn 25 hv.

Ei kuullosta kovinkaan paljolta muuten tuo 30,3 kn veneeltäsi. Kai sen pitäisi olla nopeampi kuin Pellinki 460, joka nyt ei ollut kovinkaan nopea. Joku ainakin on saanut Yamarin 410:n ja 405:n kulkemaan kovaa: http://www.kitoloppet.fi/main/index.php?&lang=FI&p=Resultat/5
En tiedä noiden vauhdeista tarkasti, mutta Marino Swing Yamaha 40 menee pitkälti yli 40 kn oikein viritettynä samoin 25 hv urheiluveneiden kärki. Tuolla tosin kärkipäällä koneet on kaukana vakiosta. Noista päätellen tuo Yamarin 405 Yamaha 40 on kulkenut ehkä 45 kn ja Yamarin 410 Yamaha 20 ehkä 35 kn.

Joakim_ kirjoitti:

Ensinnäkin noita Yamaha 20 hv koneita on ollut ainakin kolmea eri mallia sitten 1990. 2T-koneita on C ja D ja sitten on 4T-malli(t). Tietääkseni tuo pakoputken kuristus koskee vain D-mallia, joka ei tainut olla missään noista testeissä. C:n koppa on huomattavan kantikas, D:n pienempi ja pyörempi.

Vanhemmillani on 80-luvun Yamaha 20 eli tuo C-versio 4,5 m Kello Saaristossa (60-luvulta). Sekin kulkee 23 kn (mitattu sekä GPS:llä, että suoralla). Muistaakseeni 80-luvun alun Mariner 20 on sama kone (myöhemmät Marinerit ovat Mercureita) ja sellaisella mun Mini Buster kulki 28 kn suoralla kellotettuna.

Mulla oli Pellinki 460 R, joka kulki 25 hv Mercuryllä 26 kn. Siihen vaihdettiin 3-syl Yamha 40, jolla vauhti nousi 34 solmuun. Yleensä vauhti kasvaa kutakuinkin tehon neliöjuuressa, jolloin 30 kn 30 hv = 24,5 kn 20 hv = 34,6 kn 40 hv = 27,4 kn 25 hv.

Ei kuullosta kovinkaan paljolta muuten tuo 30,3 kn veneeltäsi. Kai sen pitäisi olla nopeampi kuin Pellinki 460, joka nyt ei ollut kovinkaan nopea. Joku ainakin on saanut Yamarin 410:n ja 405:n kulkemaan kovaa: http://www.kitoloppet.fi/main/index.php?&lang=FI&p=Resultat/5
En tiedä noiden vauhdeista tarkasti, mutta Marino Swing Yamaha 40 menee pitkälti yli 40 kn oikein viritettynä samoin 25 hv urheiluveneiden kärki. Tuolla tosin kärkipäällä koneet on kaukana vakiosta. Noista päätellen tuo Yamarin 405 Yamaha 40 on kulkenut ehkä 45 kn ja Yamarin 410 Yamaha 20 ehkä 35 kn.

Lue lisää

"Tietääkseni tuo pakoputken kuristus koskee vain D-mallia, joka ei tainut olla missään noista testeissä"

Kyllä tuossa Kippari 6/1990 oli nimen omaan autolubekone eli D-malli testissä. Tai siis niitä oli kaksi, DEOS ja DEOL po. veneen rikipituuden mukaan.

Voihan se olla, että mun pitäis laittaa jyrkempi rusetti - ja saada myös bowliftiä lisää. Vakio 13" aluhan se on. Nythän se kiertää n. 200 rpm yli. Tuo 3-pyttynen ei taida olla varsinainen kierroskone, vaan vääntömasiina, jonka teho hiipuu ja potku loppuu ylikierroksilla.

Tuo nopeuden neliöjuuri on aika vinkeä, ja se viittaisi siihen, että se about 27,6 saatiin kuristamattomalla eli 25 hv koneella. Btw, moni vastaavan, eli 405/410 ja 30 jammun omistaja sanoo paketin kulkevan 52 - 55 km/h. Mulla menee n. 56 km/h. Antiventilointilevyn alapinta on n. 16mm kölilinjan yläpuolella ja trimmipuikko keskireiässä (ylemmäs ei kärsi nostaa kun alkaa ventiloida liukukynnyksellä)

Kone pykälä alemepana meni 57 km/h ja rapiat, koska antoi trimmata puikolla pykälän enemmän. Av-levy oli kuitenkin normiajossa aika syvällä veden alla. Nyt haen siis rusettia, joka antais trimmata tossa korossa pykälän enempi. Eli rakea ja/tai kuppausta ja vähän enempi efektiivistä nousua.

20 hv jammu??? kirjoitti:

"Tietääkseni tuo pakoputken kuristus koskee vain D-mallia, joka ei tainut olla missään noista testeissä"

Kyllä tuossa Kippari 6/1990 oli nimen omaan autolubekone eli D-malli testissä. Tai siis niitä oli kaksi, DEOS ja DEOL po. veneen rikipituuden mukaan.

Voihan se olla, että mun pitäis laittaa jyrkempi rusetti - ja saada myös bowliftiä lisää. Vakio 13" aluhan se on. Nythän se kiertää n. 200 rpm yli. Tuo 3-pyttynen ei taida olla varsinainen kierroskone, vaan vääntömasiina, jonka teho hiipuu ja potku loppuu ylikierroksilla.

Tuo nopeuden neliöjuuri on aika vinkeä, ja se viittaisi siihen, että se about 27,6 saatiin kuristamattomalla eli 25 hv koneella. Btw, moni vastaavan, eli 405/410 ja 30 jammun omistaja sanoo paketin kulkevan 52 - 55 km/h. Mulla menee n. 56 km/h. Antiventilointilevyn alapinta on n. 16mm kölilinjan yläpuolella ja trimmipuikko keskireiässä (ylemmäs ei kärsi nostaa kun alkaa ventiloida liukukynnyksellä)

Kone pykälä alemepana meni 57 km/h ja rapiat, koska antoi trimmata puikolla pykälän enemmän. Av-levy oli kuitenkin normiajossa aika syvällä veden alla. Nyt haen siis rusettia, joka antais trimmata tossa korossa pykälän enempi. Eli rakea ja/tai kuppausta ja vähän enempi efektiivistä nousua.

Lue lisää

"Kyllä tuossa Kippari 6/1990 oli nimen omaan autolubekone eli D-malli testissä. Tai siis niitä oli kaksi, DEOS ja DEOL po. veneen rikipituuden mukaan."

Kyllä, tästä koneesta puhutaan. Voipi olla että joku uudempi 4t 20 on kuristettu 25hv, en tiedä (eikä kiinnosta).


"Kone pykälä alemepana meni 57 km/h ja rapiat, koska antoi trimmata puikolla pykälän enemmän. Av-levy oli kuitenkin normiajossa aika syvällä veden alla. Nyt haen siis rusettia, joka antais trimmata tossa korossa pykälän enempi. Eli rakea ja/tai kuppausta ja vähän enempi efektiivistä nousua"

Rakea, kuppausta ja bow liftiä... ymmärrän kyllä mistä on kysymys mutta itsekkö viilaat ja paukutat potkuria? Mitä välineitä käytät ja millä mittaat? Voisitko osoittaa jonkun sivun jossa tätä selitettäisiin, siis DIY potkutiviritystä.

Kysyn ennemminkin mielenkiinnosta ja utelijaisuudesta, en niinkään siksi että ryhtyisin itse siihen. Tuo potkurien maailma on kyllä ihmeellinen: halkaisija, nousu, kuppaus (jyrkkenevä/progressiivinen nousu), painepuoli, alipainepuoli(?), etureunan paksuus, jättöreunan paksuus, rake (lapojen kulma suhteessa akselin tasoon) ja potkurivirran kartiomuodon vaikutus trimmibalanssiin (bow/stern lift).

Wanhan liiton miehet takoivat messinkiä silmämääräisesti ja tuolsta syntyi. Uutta potkuria ei viitsisi pilata vaan pitäisi mitata että A) lavat ovat samanmuotoisia ja B) mikä on nykyinen tehokas muoto ja C) päättää mistä (ja millä) poistaa materiaalia halutuista kohdista... (D mennä potkurikauppiaalle, hankkia uusi ja aloittaa alusta) :)

propellipää kirjoitti:

"Kyllä tuossa Kippari 6/1990 oli nimen omaan autolubekone eli D-malli testissä. Tai siis niitä oli kaksi, DEOS ja DEOL po. veneen rikipituuden mukaan."

Kyllä, tästä koneesta puhutaan. Voipi olla että joku uudempi 4t 20 on kuristettu 25hv, en tiedä (eikä kiinnosta).


"Kone pykälä alemepana meni 57 km/h ja rapiat, koska antoi trimmata puikolla pykälän enemmän. Av-levy oli kuitenkin normiajossa aika syvällä veden alla. Nyt haen siis rusettia, joka antais trimmata tossa korossa pykälän enempi. Eli rakea ja/tai kuppausta ja vähän enempi efektiivistä nousua"

Rakea, kuppausta ja bow liftiä... ymmärrän kyllä mistä on kysymys mutta itsekkö viilaat ja paukutat potkuria? Mitä välineitä käytät ja millä mittaat? Voisitko osoittaa jonkun sivun jossa tätä selitettäisiin, siis DIY potkutiviritystä.

Kysyn ennemminkin mielenkiinnosta ja utelijaisuudesta, en niinkään siksi että ryhtyisin itse siihen. Tuo potkurien maailma on kyllä ihmeellinen: halkaisija, nousu, kuppaus (jyrkkenevä/progressiivinen nousu), painepuoli, alipainepuoli(?), etureunan paksuus, jättöreunan paksuus, rake (lapojen kulma suhteessa akselin tasoon) ja potkurivirran kartiomuodon vaikutus trimmibalanssiin (bow/stern lift).

Wanhan liiton miehet takoivat messinkiä silmämääräisesti ja tuolsta syntyi. Uutta potkuria ei viitsisi pilata vaan pitäisi mitata että A) lavat ovat samanmuotoisia ja B) mikä on nykyinen tehokas muoto ja C) päättää mistä (ja millä) poistaa materiaalia halutuista kohdista... (D mennä potkurikauppiaalle, hankkia uusi ja aloittaa alusta) :)

Lue lisää

No, en minä itse viilaa tai paukuta. Kuppausta osaava ja asian todella ymmärtävä sälli pystyy alurusettiinkin tekemään onnistuneesti, mutta lapakulmaa (rake) ei kait jälestäpäin muuta mitenkään teräsrusetissakaan.

Aihio(ita) olisi tietysti hyvä olla, eli jos/kun hommaa edullisen ja muokkauskelpoisen käytetyn, niin sen viitsii antaa muokattavaksi. On hiukan turhan tyyristä hommaa ostella upouusia rusetteja muokattavaksi.

Joakim_ kirjoitti:

Vene-lehden 9/1978 (siis 31 vuotta sitten!) oli testissä 8 20 hv konetta ja testiveneenä Vator 14 R täydellä tankilla ja 2 hengen kuormalla. Nopeudet olivat 22,9-24,8 kn eli 42,4-45,9 km/h, vaikka koneissa oli tehoa vain 17,9-20,1. Nykyisissä 20 hv koneissa on poikkeuksetta yli 20 hv, jopa 25 hv.

Kyllä pitäisi nousta plaaniin 4-5 hengen kuormalla ja kulkea paljon kovempa kolmella ellei nyt sitten ne kolme ole 100 kilosia.

Lue lisää

http://www.venelehti.fi/tuote.aspx?tuote=20232767591.pdf

Surffilauta pulpetilla on nopein.

On nopea joo, muttei pulpettivene. Tuskin tuo 70-luvun tuotos on myöskää nopein.