Conserta 54 mg

Paljon kysymyksiä.

Poikani joka on 20 v, sai nyt ensimmäisen conserta 54mg reseptin, kysyisinkin että onko tuo annoskoko liian suuri heti alkuun, vai pitäisikö lääke ns. puolittaa aluksi.
Tuleeko lääkkestä aluksi jotain oireita, esim. äkäisyyttä, agressiiviseksi...ja kuinka kauan nämä oireet kestää?

Poikani ei oikein pysty keskittymään esim työn tekoon vaan, kun aloittaa uudessa työpaikassa, niin max 1½ kk, niin hän lähtee sieltä pois...että onko lääkkeestä apua, että viihtyisi työssään?
Onko lääkkestä apua esim. mustasukkaisuuteen, entä oman itsensä hoitamiseen ja kotiaskareitten tekemiseen.

16

4737

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 35484

      Jos se kerran on tuo vahvuus määrätty, niin ottaa kiltisti sitä nyt alkuun. Ja kokeilemallahan sen näkee auttaako ja mihinkä, lääke ei itsessään käy töissä ja ole unelmapoika vaan täytyy sen ottajankin yrittää sopeutua oloihin.

    • 3+3

      apua mustasukkaisuuteen lääkkeestä, ei mistään lääkkeestä.

    • 17

      Concertaa ei saa missään nimessä puolittaa tai jakaa, lue käyttöohje!! Sen imeytyminen elimistöön tapahtuu "sarjoissa" ja siksi kapselin rakenne on erityinen eikä sitä saa rikkoa!! Noudata lääkärin ohjeita ja lue myös pakkausseloste huolella.

      Omasta mielestäni 54mg on aloituskokona iso, itselläni on kyllä sama annos, mutta oikea annos etsittiin 18mg lääkkeillä, viikko 18mg, sitten tuplaus eli 36mg ja sitten taas 18mg eli 56mg, jossa sitten alkoikin tapahtua ensimmäisen kerran, eli keskittyminen parani ja ohjautuminen oli helpompaa. Arjen askereet sujui helpommin ja itselläni ainakin äkkipikaisuus väheni huomattavasti. Mutta meistä jokaisella on erilainen tausta ja muutenkin olemme erilaisia, ihminen on yksilönä paljon muutakin kuin ADHDnsä. Eli kun poikasi aloittaa lääkityksen niin vasta pitkässä juoksussa sen näkee, mihin hänellä vaikuttaa ja mihin ei. Vaikutus on kyllä välitön, mutta vasta esim kun katsoo puolivuotta taaksepäin näkee sen eron mitä alkaa tulla elämään pitkällä aikavälillä lääkkeen avulla. Jos alkaa, joskus se vaatii muitakin lääkekokeiluja tai annoksen nostoa ennen kuin löytyy se, jolla homma alkaa toimia.

      Mustasukkaisuuteen Concerta ei auta, mutta itsetunnon paraneminen sen myötä, että saa hommia tehtyä normaalisti voi auttaa siihen. Kun omakuva vahvistuu ja saa positiivisia onnistumisia elämäänsä niin ei ole tarvetta enää olla niin mustasukkainen. Mustasukkaisuushan on pelkoa siitä, ettei kelpaa itsenää, ettei toinen rakasta, että se jättää ja pettää kun olen tällainen. Nämä asiat korjaantuvat pikkuhiljaa kunhan sopiva lääkitys antaa avaimet tehdä elämälleen jotain ja siinä onnistuu.

      • paljon kysymykiä

        Olisi kiva jos kertoisit jotain sinun elämästäsi ennen comsertaa, ja minkä ikäinen jne..
        Minun pojallani on siis ADD, eli sellanen ylivilkautta ei ole,...mutta koulussa alaasteella sellaista jonkunlaista vaeltelemisista luokassa, läksyn luku ei onnistunut, ja siksi arvosanatkin huonot.
        On käynyt vain peruskoulun, ja sen jälkeen muutamia työapaikkoja, joista on itse lähtenyt pois n.1½ kk kuluttua. Työnhakeminen ja työvoimatoistoon meneminen ei onnistu, kun ei jaksa, eikä kiinnosta vaikka puhuu koko ajan että hakee töitä jne... elikkä auttaako tuo conserta motivoimaan, kun tuntuu vaan että ei kiinnosta muu kuin tietokone, pelaaminen ja valvominen.
        Itselläni alkaa olla jo voimat vähissä, kun koitan auttaa, mutta tuntuu kun apu ei mene perille.


      • 17
        paljon kysymykiä kirjoitti:

        Olisi kiva jos kertoisit jotain sinun elämästäsi ennen comsertaa, ja minkä ikäinen jne..
        Minun pojallani on siis ADD, eli sellanen ylivilkautta ei ole,...mutta koulussa alaasteella sellaista jonkunlaista vaeltelemisista luokassa, läksyn luku ei onnistunut, ja siksi arvosanatkin huonot.
        On käynyt vain peruskoulun, ja sen jälkeen muutamia työapaikkoja, joista on itse lähtenyt pois n.1½ kk kuluttua. Työnhakeminen ja työvoimatoistoon meneminen ei onnistu, kun ei jaksa, eikä kiinnosta vaikka puhuu koko ajan että hakee töitä jne... elikkä auttaako tuo conserta motivoimaan, kun tuntuu vaan että ei kiinnosta muu kuin tietokone, pelaaminen ja valvominen.
        Itselläni alkaa olla jo voimat vähissä, kun koitan auttaa, mutta tuntuu kun apu ei mene perille.

        Olen kohta 4-kymppinen ja elämä on mennyt opiskellessa sitä sun tätä ikinä valmistumatta. Töissä olen kyllä pärjännyt löydettyäni oman alani. Itsellänikään ei pahemmin ylivilkkautta, mutta juuri tuo keskittymisen puute ja lyhytpinnaisuus on vaivanneet eniten. Lyhyt pinna, eli räpsähdän helposti ihmisille enkä meinaa jaksaa jos joku ei pysy vauhdissani esim töissä. Tunnistan kyllä puutteeni ja pyydän anteeksi käytöstäni, mutta tiedän olevani rasittava ihminen välillä etenkin läheisille.

        Mutta itselläni Concerta on auttanut paljon, pinna piteni ja mikroräjähdykset turhautumisien vuoksi jäivät historiaan. Paljon helpompi hoidella erilaiset hommat loppuun, oli se sitten siivoaminen tai laskujen maksu. Concerta ei "motivoi", mutta poistamalla sen "hajautumisen ja taustakohinan" mikä hajottaa itselläni toimintakykyäni. Concerta vapauttaa minut tekemään sitä mitä haluan, eli hoitamaan asiani asiallisesti jne. Ennen en vain kyennyt siihen.

        Mutta ihmeitä ei Concertakaan tee, eli ei se muuta persoonaa. Sen halun täytyy löytyä siitä ihmisestä itsestään ponnistella ne rempalle jääneet asiat kohdilleen, jos lääkitys on sopiva niin se tukee valtavasti siinä prosessissa. Sun poika on nuori, jos Concerta auttaa niin mun mielestä kannattaisi jutella oppisopimuksesta vaihtoehtona ammattiin. Ja tuosta pelaamisesta ja valvomisesta, monilla AD(H)Dlla on vaikeuksia unirytmin kanssa, kuuluu ns taudin kuvaan. Mun mielestä siitä pitää puhua hoitavan lääkärin kanssa. Ensinnäkin pojan täytyy ymmärtää ja sisäistää, että se on oire ja oma käytös voi pahentaa sitä. Toiseksi unirytmin muutos voi tarvia sen, että saa nukahtamislääkkeen, esim kuuriksi, vaikka kahdeksi viikkoa, jotta rytmi saadaan pakotettua normaaliksi. Poikasi pitäisi sisäistää se, että itsellään on vastuu itsestään, omasta hyvinvoinnistaan. Unihäiriön ruokkiminen lisää keskittymiskyvyttömyyttä ja vaikeuttaa esim työkkäriasioiden hoitoa, jo silläkin että päivärytmi on väärä eikä jää aikaa hoitaa asioita virka-aikana. Melatoniini voisi olla iltaisin hyvä apu nukahtamiseen, mutta mikään ei auta, ellei itse halua rauhoittua ja pistää pelikonetta kiinni ajoissa.

        Mutta... Tärkeintä olisi nyt aloittaa se Concerta lääkärin ohjeen mukaan ja hommata vaikka dosetti, jotta poika näkee heti aamulla onko ottanut vai ei. Nimittäin siihenkin voi kaatua homma, että ei vain muista sitä. Kontrollissa kannattaa ehdottomasti ottaa puheeksi tuo nukkuminen/unirytmi. Ja sitten vain peukut pystyyn että Concerta auttaa poikaasi. Itse olen surrut sitä, ettei noin aikaisin tai vaikka ala/yläasteella tätä tajuttu, luulen että elämä olisi mennyt paljon paremmin jos olisi löynyt diagnoosi jo silloin eikä vasta myöhään aikuisiällä. Joten poikasi on onnekas, elämä edessä, vaikka se ei ehkä juuri nyt siltä vaikuta. Voimia sulle ja hänelle, muista että poikasi on kuitenkin jo aikuinen ja vastuussa itsestään, älä liikaa huolehdi. Tukeminen on hyvä asia, mutta se ei saa uuvuttaa sinua. Eikä se saa olla sellaista, että poikasi kokee sun haluavan kontrolloida itseään liikaa... Vaikea tasapainoilutilanne. Koittakaa pärjäillä.


      • paljon kysymyksiä
        17 kirjoitti:

        Olen kohta 4-kymppinen ja elämä on mennyt opiskellessa sitä sun tätä ikinä valmistumatta. Töissä olen kyllä pärjännyt löydettyäni oman alani. Itsellänikään ei pahemmin ylivilkkautta, mutta juuri tuo keskittymisen puute ja lyhytpinnaisuus on vaivanneet eniten. Lyhyt pinna, eli räpsähdän helposti ihmisille enkä meinaa jaksaa jos joku ei pysy vauhdissani esim töissä. Tunnistan kyllä puutteeni ja pyydän anteeksi käytöstäni, mutta tiedän olevani rasittava ihminen välillä etenkin läheisille.

        Mutta itselläni Concerta on auttanut paljon, pinna piteni ja mikroräjähdykset turhautumisien vuoksi jäivät historiaan. Paljon helpompi hoidella erilaiset hommat loppuun, oli se sitten siivoaminen tai laskujen maksu. Concerta ei "motivoi", mutta poistamalla sen "hajautumisen ja taustakohinan" mikä hajottaa itselläni toimintakykyäni. Concerta vapauttaa minut tekemään sitä mitä haluan, eli hoitamaan asiani asiallisesti jne. Ennen en vain kyennyt siihen.

        Mutta ihmeitä ei Concertakaan tee, eli ei se muuta persoonaa. Sen halun täytyy löytyä siitä ihmisestä itsestään ponnistella ne rempalle jääneet asiat kohdilleen, jos lääkitys on sopiva niin se tukee valtavasti siinä prosessissa. Sun poika on nuori, jos Concerta auttaa niin mun mielestä kannattaisi jutella oppisopimuksesta vaihtoehtona ammattiin. Ja tuosta pelaamisesta ja valvomisesta, monilla AD(H)Dlla on vaikeuksia unirytmin kanssa, kuuluu ns taudin kuvaan. Mun mielestä siitä pitää puhua hoitavan lääkärin kanssa. Ensinnäkin pojan täytyy ymmärtää ja sisäistää, että se on oire ja oma käytös voi pahentaa sitä. Toiseksi unirytmin muutos voi tarvia sen, että saa nukahtamislääkkeen, esim kuuriksi, vaikka kahdeksi viikkoa, jotta rytmi saadaan pakotettua normaaliksi. Poikasi pitäisi sisäistää se, että itsellään on vastuu itsestään, omasta hyvinvoinnistaan. Unihäiriön ruokkiminen lisää keskittymiskyvyttömyyttä ja vaikeuttaa esim työkkäriasioiden hoitoa, jo silläkin että päivärytmi on väärä eikä jää aikaa hoitaa asioita virka-aikana. Melatoniini voisi olla iltaisin hyvä apu nukahtamiseen, mutta mikään ei auta, ellei itse halua rauhoittua ja pistää pelikonetta kiinni ajoissa.

        Mutta... Tärkeintä olisi nyt aloittaa se Concerta lääkärin ohjeen mukaan ja hommata vaikka dosetti, jotta poika näkee heti aamulla onko ottanut vai ei. Nimittäin siihenkin voi kaatua homma, että ei vain muista sitä. Kontrollissa kannattaa ehdottomasti ottaa puheeksi tuo nukkuminen/unirytmi. Ja sitten vain peukut pystyyn että Concerta auttaa poikaasi. Itse olen surrut sitä, ettei noin aikaisin tai vaikka ala/yläasteella tätä tajuttu, luulen että elämä olisi mennyt paljon paremmin jos olisi löynyt diagnoosi jo silloin eikä vasta myöhään aikuisiällä. Joten poikasi on onnekas, elämä edessä, vaikka se ei ehkä juuri nyt siltä vaikuta. Voimia sulle ja hänelle, muista että poikasi on kuitenkin jo aikuinen ja vastuussa itsestään, älä liikaa huolehdi. Tukeminen on hyvä asia, mutta se ei saa uuvuttaa sinua. Eikä se saa olla sellaista, että poikasi kokee sun haluavan kontrolloida itseään liikaa... Vaikea tasapainoilutilanne. Koittakaa pärjäillä.

        Kiitos vastauksesta...tässä on vain yksi ISO ongelma...poikani ei suostu syömään mitään lääkkeitä, pelkää
        sivuoireita ja lukee aina heti pakkausselosteesta kaikki haittavaikutukset. Onkohan muilla tätä samaa pelkotilaa ja mikä siihen olisi avuksi? Nyt söi consertaa 2 pvä, mutta sanoi että tuli outo olo, eikä ota enää. Eräässä käytöshäiriölääkkeessa lukee esim. äkillinen sydämmenpysäytys, niin lääkkeet jäi syömättä...ei auta vaikka lääkärit ovat kertoneen että ne on pakko laittaa koska ovat jenkkilääkkeitä.
        Hänellä on pieni perhe, joka kärsii myös tästä hänen sairaudesta. Ehkä minun ei kannata enää yrittää aauttaa häntä/heitä kun ei kerta apu ja neuvot kelpaa. Jos he ajautuvat eroon, niin on pojan oma vika, en voi alkaa stressamaan itseäni enempää. Ehkä hän joku päivä suostuu syömään lääkkeensä ja saisi ns.ryhtiä elämäänsä.Lääkäri sanoi myös että jos hän suostuisi syömään jos hän menee opiskelemaan tai töihin, jolloin hän tarvitsisi enemmän keskittymistä. Poika on muuten ihan ok, että ei ole ongelmia alkoholin tai huumeitten kanssa, ainoastaan ongelmia työssä pysyminen, siivous ja omien asioitten hoitaminen jne...


      • 17
        paljon kysymyksiä kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta...tässä on vain yksi ISO ongelma...poikani ei suostu syömään mitään lääkkeitä, pelkää
        sivuoireita ja lukee aina heti pakkausselosteesta kaikki haittavaikutukset. Onkohan muilla tätä samaa pelkotilaa ja mikä siihen olisi avuksi? Nyt söi consertaa 2 pvä, mutta sanoi että tuli outo olo, eikä ota enää. Eräässä käytöshäiriölääkkeessa lukee esim. äkillinen sydämmenpysäytys, niin lääkkeet jäi syömättä...ei auta vaikka lääkärit ovat kertoneen että ne on pakko laittaa koska ovat jenkkilääkkeitä.
        Hänellä on pieni perhe, joka kärsii myös tästä hänen sairaudesta. Ehkä minun ei kannata enää yrittää aauttaa häntä/heitä kun ei kerta apu ja neuvot kelpaa. Jos he ajautuvat eroon, niin on pojan oma vika, en voi alkaa stressamaan itseäni enempää. Ehkä hän joku päivä suostuu syömään lääkkeensä ja saisi ns.ryhtiä elämäänsä.Lääkäri sanoi myös että jos hän suostuisi syömään jos hän menee opiskelemaan tai töihin, jolloin hän tarvitsisi enemmän keskittymistä. Poika on muuten ihan ok, että ei ole ongelmia alkoholin tai huumeitten kanssa, ainoastaan ongelmia työssä pysyminen, siivous ja omien asioitten hoitaminen jne...

        Minun mielestä olisi aiheellista puhua lääkärin kanssa. Ensinnäkin 54mg ensiannoksena on iso. Minun mielestäni oikea tapa hakea annoskoko on juurikin tuo mitä omalääkärini käytti; aloitetaan 18mg, sitä syödään viikko ja jos ei tunnu missään annos nostetaan seuraavaksi viikoksi 18 18=36mg. Jollei tälläkään tule vastetta nostetaan taas 18 18 18=54mg ja tarvittaessa taas seuraavalla viikolla siihen lisää 18mg... Tällä on monta hyötyä, ensinnäkin ei tule syötyä liian vahvaa annosta, jos hyötyjä tulee jo alemmilla voidaan jäädä sille tasolle. Jos ensimmäinen resepti on 54mg niin se voi olla että sama hyöty olisi saavutettu jo vaikka 18mg tai sitten voikin vaatia vaikka 72mg, mutta tuolla systeemillä sitä ei voi tietää mikä olisi sopivin annos. Toisekseen 54mg sisäänajo aiheuttaa taatusti outoja tuntemuksia. Kun 18mg useimmilla aiheuttaa jotain tuntemuksia. Itselläni tuntemuksia (ahdistusta, hikoilua) aiheutui joka 18mg noston yhteydessä 2-3 ensimmäisenä päivänä, jonka jälkeen olo normalisoitui. Apua lääkkeestä ei selvästikään ollut ennen kuin kolmannella viikolla, kun saavutettiin tuo taso 54mg. Jollakin toisella pitää mennä vielä tuosta ylöspäin ennen kuin apu löytyy tai sitten Concerta ei olekaan hänelle sopiva.

        Eli mun mielestä takaisin lääkäriin, juttelemaan ongelmasta mikä tulee noin rajulla aloitustasolla. Kyllä se elimistö sopeutuu tuohonkin, mutta oireet voi olla inhottavia ja on typerää jos sen vuoksi lääkkeen mahdolliset hyödyt elämään jää testaamatta. Eli lääkärin tulee selvittää pojallesi asiallisesti millaisia tuntemuksia voi olla odotettavissa lääkkeestä kun sen ottaa käyttöön ja mieluiten toimivan hoitotason etsiminen annosta suurentamalla, jottei turhaan syödä liian suurta annosta ja jotta elimistön sopeutuminen ei aiheuta turhan huonoja/outoja oloja. Lisäksi kyllä suosittelen tarkastamaan ainakin verenpaineen/pulssin jo ennen lääkkeen aloitusta, Concerta voi nimittäin nostaa sitä ihan oikeasti ja kontrollissa tulisi ottaa verenpaine/pulssi uusiksi, jotta nähdään tapahtuiko muutosta. Rauhoittaa poikaasikin kun tietää että hänen fyysistä hyvinvointiaan seurataan eikä vain ohiteta riskejä selittelyillä.

        Tämä on sitten ihan mututietoa, mutta tuntuu, että joillakin Concerta pahentaa paniikkihäiriötä. Eli voisiko poikasi ollakin paniikkihäiriöinen jossain määrin, mikä taatusti vaikeuttaa myös asioiden hoitoa. ADHD ei sulje pois muitakin diagnooseja, niitä voi olla rinnalla jopa useitakin. Mutta jos kärsii ahdistuksesta ja fyysisesti siihen liittyy nopea pulssi niin Concerta voi aiheuttaa tosi inhottavan olon, mulla oli tää ongelma. Eli tilanne voi vaatia lisää selvityksiä siitä, mitä ne poikasi oudot tuntemukset sitten oli ja mistä ne loppujen lopuksi aiheutuivat. Vaatii pitkäjänteisyyttä, joka on tosi hankala juttu ADHDn kanssa jolla sitä ei oikein ole. Tärkeintä olisi että lääkäri olisi hyvä ja asiantunteva ja että poikasi luottaisi häneen ja pystyisi keskustelemaan oireista ja ongelmista hänen kanssaan. Jos nykyisen lääkärin kanssa ei onnistu ehkä joku toinen lääkäri olisi sopivampi? Ja sitten vielä sellainen seikka, että voisiko poikasi puoliso lähteä mukaan jollekin lääkärikäynnille? Hän ei nähtävästi ole ADHD, joten voisi olla hyvä, että mukana olisi joku joka tuntee poikasi ja ongelmat, voi nimittäin olla ettei poikasi ole oikein osannut selittää esim noita lääkepelkojaan tai unohtaa hetkessä lääkärin antamat rauhoittavat vastaukset. Silloin olisi hyvä jos mukana on läheinen jonka kanssa voi sitten jutella tuntemuksista mitä tulee lääkkeestä, joka voi kotona rauhoitella ja muistuttaa mieleen mitä lääkäri sanoi. Ei sen puolison tarvitse olla mukana koko aikaa eikä voikaan olla, pojallasi on oikeus yksityisyyteen, mutta esim noiden tuntemusten selvittelyn ajan...


      • Paljon kysymyksiä
        17 kirjoitti:

        Minun mielestä olisi aiheellista puhua lääkärin kanssa. Ensinnäkin 54mg ensiannoksena on iso. Minun mielestäni oikea tapa hakea annoskoko on juurikin tuo mitä omalääkärini käytti; aloitetaan 18mg, sitä syödään viikko ja jos ei tunnu missään annos nostetaan seuraavaksi viikoksi 18 18=36mg. Jollei tälläkään tule vastetta nostetaan taas 18 18 18=54mg ja tarvittaessa taas seuraavalla viikolla siihen lisää 18mg... Tällä on monta hyötyä, ensinnäkin ei tule syötyä liian vahvaa annosta, jos hyötyjä tulee jo alemmilla voidaan jäädä sille tasolle. Jos ensimmäinen resepti on 54mg niin se voi olla että sama hyöty olisi saavutettu jo vaikka 18mg tai sitten voikin vaatia vaikka 72mg, mutta tuolla systeemillä sitä ei voi tietää mikä olisi sopivin annos. Toisekseen 54mg sisäänajo aiheuttaa taatusti outoja tuntemuksia. Kun 18mg useimmilla aiheuttaa jotain tuntemuksia. Itselläni tuntemuksia (ahdistusta, hikoilua) aiheutui joka 18mg noston yhteydessä 2-3 ensimmäisenä päivänä, jonka jälkeen olo normalisoitui. Apua lääkkeestä ei selvästikään ollut ennen kuin kolmannella viikolla, kun saavutettiin tuo taso 54mg. Jollakin toisella pitää mennä vielä tuosta ylöspäin ennen kuin apu löytyy tai sitten Concerta ei olekaan hänelle sopiva.

        Eli mun mielestä takaisin lääkäriin, juttelemaan ongelmasta mikä tulee noin rajulla aloitustasolla. Kyllä se elimistö sopeutuu tuohonkin, mutta oireet voi olla inhottavia ja on typerää jos sen vuoksi lääkkeen mahdolliset hyödyt elämään jää testaamatta. Eli lääkärin tulee selvittää pojallesi asiallisesti millaisia tuntemuksia voi olla odotettavissa lääkkeestä kun sen ottaa käyttöön ja mieluiten toimivan hoitotason etsiminen annosta suurentamalla, jottei turhaan syödä liian suurta annosta ja jotta elimistön sopeutuminen ei aiheuta turhan huonoja/outoja oloja. Lisäksi kyllä suosittelen tarkastamaan ainakin verenpaineen/pulssin jo ennen lääkkeen aloitusta, Concerta voi nimittäin nostaa sitä ihan oikeasti ja kontrollissa tulisi ottaa verenpaine/pulssi uusiksi, jotta nähdään tapahtuiko muutosta. Rauhoittaa poikaasikin kun tietää että hänen fyysistä hyvinvointiaan seurataan eikä vain ohiteta riskejä selittelyillä.

        Tämä on sitten ihan mututietoa, mutta tuntuu, että joillakin Concerta pahentaa paniikkihäiriötä. Eli voisiko poikasi ollakin paniikkihäiriöinen jossain määrin, mikä taatusti vaikeuttaa myös asioiden hoitoa. ADHD ei sulje pois muitakin diagnooseja, niitä voi olla rinnalla jopa useitakin. Mutta jos kärsii ahdistuksesta ja fyysisesti siihen liittyy nopea pulssi niin Concerta voi aiheuttaa tosi inhottavan olon, mulla oli tää ongelma. Eli tilanne voi vaatia lisää selvityksiä siitä, mitä ne poikasi oudot tuntemukset sitten oli ja mistä ne loppujen lopuksi aiheutuivat. Vaatii pitkäjänteisyyttä, joka on tosi hankala juttu ADHDn kanssa jolla sitä ei oikein ole. Tärkeintä olisi että lääkäri olisi hyvä ja asiantunteva ja että poikasi luottaisi häneen ja pystyisi keskustelemaan oireista ja ongelmista hänen kanssaan. Jos nykyisen lääkärin kanssa ei onnistu ehkä joku toinen lääkäri olisi sopivampi? Ja sitten vielä sellainen seikka, että voisiko poikasi puoliso lähteä mukaan jollekin lääkärikäynnille? Hän ei nähtävästi ole ADHD, joten voisi olla hyvä, että mukana olisi joku joka tuntee poikasi ja ongelmat, voi nimittäin olla ettei poikasi ole oikein osannut selittää esim noita lääkepelkojaan tai unohtaa hetkessä lääkärin antamat rauhoittavat vastaukset. Silloin olisi hyvä jos mukana on läheinen jonka kanssa voi sitten jutella tuntemuksista mitä tulee lääkkeestä, joka voi kotona rauhoitella ja muistuttaa mieleen mitä lääkäri sanoi. Ei sen puolison tarvitse olla mukana koko aikaa eikä voikaan olla, pojallasi on oikeus yksityisyyteen, mutta esim noiden tuntemusten selvittelyn ajan...

        Ollaan käyty täällä pk- seudulla arvostetulla yksityisellä neurologi-lääkärillä, ja hän on tietoinen näistä peloista, koska he ovat monet kerrat keskustellut poikani kanssa ja kertoneet että ne lääkkeet ovat turvallisia, ja haittavaikutukset vaan täytyy merkata. Lääkäri käynneillä on ollut myös hänen avovaimo, joten se puolen kaikki on näistä asioista tietoisia. Täytynee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin ja keskustella lääkekoon pienentämistä ja että hän taas kertoisi pojalle ne lääkkeen hyvät asiat jne..
        Oletko huomannut että miten voiko kyseisen lääkkeen kanssa ottaa alkoholia, tai ainakin sen vaikutus ajan jälkeen, mutta onko se turvallista senkään jälkeen., koska kyllähän 20 v kuitenkin joskus muutaman drinksun ottaa.


      • Anonyymi
        paljon kysymykiä kirjoitti:

        Olisi kiva jos kertoisit jotain sinun elämästäsi ennen comsertaa, ja minkä ikäinen jne..
        Minun pojallani on siis ADD, eli sellanen ylivilkautta ei ole,...mutta koulussa alaasteella sellaista jonkunlaista vaeltelemisista luokassa, läksyn luku ei onnistunut, ja siksi arvosanatkin huonot.
        On käynyt vain peruskoulun, ja sen jälkeen muutamia työapaikkoja, joista on itse lähtenyt pois n.1½ kk kuluttua. Työnhakeminen ja työvoimatoistoon meneminen ei onnistu, kun ei jaksa, eikä kiinnosta vaikka puhuu koko ajan että hakee töitä jne... elikkä auttaako tuo conserta motivoimaan, kun tuntuu vaan että ei kiinnosta muu kuin tietokone, pelaaminen ja valvominen.
        Itselläni alkaa olla jo voimat vähissä, kun koitan auttaa, mutta tuntuu kun apu ei mene perille.

        Suosittelen,että. Meette mielenterveystoimistolle. Ja koitatte saada testit siellä tehtyä. Mulla ainakin ton tyyppisiin auttanu lääkitys .
        En pelaile. Mut saanu arkiaskareet tehtyä paljon helpommin. Itellä jo ikää!!


    • hohhoijaa,,

      "..Onko lääkkestä apua esim. mustasukkaisuuteen, entä oman itsensä hoitamiseen ja kotiaskareitten tekemiseen.."

      en tiedä miten poikasi on "mustasukkainen" onko kyseessä perheenvälisistä siteistä ja jos on niin 20v joka olisi semmoisista mustasukkainen on sairaanoloinen, tai ainakin henkinen kehitys jäännyt. Toiseksi jos kyseessä on pojan omat henk. kohtaiset asiat, esim seurustelu niin mitä se sulle kuuluu? En vittuile tms itselläkin on adhd mutta, ihmettelen vaan. Myös tuohon pojan kotiaskareiden, itsensä hoitamiseen vaikuttaa myös se että miten sinä tai muut perheenjäsenet suhtaudutte häneen niissä asioissa, esimerkiksi laiskuus voi tulla kenelle tahansa oli sitten adhd tai ei jos kaikki hyyssää ja tekee kaikki eteen.

      • aikuinen addi

        aikuinen, täysi-ikäinen, hän itse päättää ottaako käyttöönsä lääkkeen vai ei ym. asiat. Ja hänellä on kirjoituksesi mukaan oma perhekin, joten....


      • Paljon kysymyksiä
        aikuinen addi kirjoitti:

        aikuinen, täysi-ikäinen, hän itse päättää ottaako käyttöönsä lääkkeen vai ei ym. asiat. Ja hänellä on kirjoituksesi mukaan oma perhekin, joten....

        Niin, ikä on vain numero, eikä se tee ihmisestä vielä ns. aikuista muuta kuin että laki sanoo että 18 v on aikuinen, mutta oman elämän vastuunottaminen on jotain 16 v ikätasoa , ei huolta huomisesta...vaikka raha-asiat jne... on aivan retuperällä.
        Äitinä sitä vaan haluaa että nuoriperhe pysyisi yhdessä ja jos poika ei halua apua ja lääkitystä, niin voi olla kohta että on asunnoton, perheetön, työtön ja ajautuu väärille poluille.


      • Paljon kysymyksiä

        Jos sinulla kerta on adhd, niin varman tiedät jotain näistä adhd tai add-ihmisistä, jos olen oikein ymmärtänyt että heillä on huono itsetunto,(koulu, työ, ihmissuhteet) vaihtuneet tiheään tahtiin, joista saattaa kehittyä mustasukkaisuutta...ja mustasukkaisuus ei tietääkseni olen kovin harvinaista muutenkaan , ja esiintyy kaikenlaisilla ihmisillä. Kyllähän nuo saamattomuus asioitten hoitamiseen, siisteyteen ja raha-asioitten hoitamiseen on näillä hyvin yleistä, samoin riippuvuudet pelaamiseen jne...
        Juu, ei seurustelu mulle kuulu, mutta pojan käytös kyllä vaikuttaa kauanko avovaimo kestää, ja ei kukaan varmaan halua että pienen lapsen perhe eroaa syystä jonka voisi hoitaa.


      • xym
        Paljon kysymyksiä kirjoitti:

        Jos sinulla kerta on adhd, niin varman tiedät jotain näistä adhd tai add-ihmisistä, jos olen oikein ymmärtänyt että heillä on huono itsetunto,(koulu, työ, ihmissuhteet) vaihtuneet tiheään tahtiin, joista saattaa kehittyä mustasukkaisuutta...ja mustasukkaisuus ei tietääkseni olen kovin harvinaista muutenkaan , ja esiintyy kaikenlaisilla ihmisillä. Kyllähän nuo saamattomuus asioitten hoitamiseen, siisteyteen ja raha-asioitten hoitamiseen on näillä hyvin yleistä, samoin riippuvuudet pelaamiseen jne...
        Juu, ei seurustelu mulle kuulu, mutta pojan käytös kyllä vaikuttaa kauanko avovaimo kestää, ja ei kukaan varmaan halua että pienen lapsen perhe eroaa syystä jonka voisi hoitaa.

        Nimim. 17:n ajatukset pienemmällä lääkevahvuudella aloituksesta, 18 mg jota käytetään lapsillekin, on hyvä ja pitäisi kelvata pojallesikin. Tuntuu että hän itse ottaa elämän paljon huolettomammin kuin olisi syytä, ei oikein ymmärrä omaa tilaansa ja tilannettaan. Et kai vain käytännössä rahoita hänen helppoa elämäänsä? Rahahanat kiinni heti, tai minkään avun antamisen ehdoksi puoleltasi, että ryhdistäytyy (päivällä työnhakua, ulkoilua, pienperheen asioissa auttamista ym. normaalia, illalla nukkumaan vaikka melatoniinin avulla, pelit tauolle) ja ottaa lääkkeitä ainakin muutaman viikon ajan päivittäin, mieluiten tosiaan alkaen 18 mg:sta.
        En haluaisi pelästyttää, mutta käykää myös psykiatrilla (poika siis), varsinkin jos alettu lääke ei muutamassa kuukaudessa auta mitään. Persoonallisuushäiriö (esim. epävakaa tai epäsosiaalinen) voi esiintyä samanaikaisesti ADHD:n kanssa ja oireet ovat osittain samanlaisia. Tällöinkin ensiksi pojan pitäisi haluta saada elämänsä raiteilleen ja terapian avulla tulisi etsiä rakentavampia toimintatapoja.


    • Anonyymi

      Kovalta kuullostaa annos. 18mg. Ja itelle kyl toimii. Siitä "virtaa" saan tekeen asioita ihan loppuun asti.
      Pikkusen haittaa nukkumista.
      Noi muut elämänhallinnat ei tolla ratkee.

    • Anonyymi

      Annoskoko vaikuttaa todella suurelta, mutta lääkäri on sen määrännyt ja ilmeisesti siihen on jokin perustelu.
      Lääkevaihtoehtoja tähän sairauteen on lääkärin kertoman mukaan n. 12 ja jokaiselle pitäisi löytyä sopiva. Itse aloitin juuri Consertan 18 mg ja sivuoireita on ollut mutta en anna heti periksi. Ystävälleni tuo lääke ei sopinut lainkaan, mutta hänelle löytyi toinen, joka hänelle toimiva. Hän on ihmetellyt sitä, miksi niin usealle määrätään Consertaa aina ensimmäiseksi vaikka siitä tulee monelle hankalat sivuoireet...ehkäpä se on hyvä aloituslääke sitten.
      Tässä asiassa kannattaa kuunnella lääkäriä. Lääkkeet ovat sen verran perillä lääkkeitten vaikutuksesta, että maallikko ei voi niitä tietää. Minulla on todella hyvä lääkäri, empaattinen, ymmärtäväinen ja kuunteleva. Sekin on tärkeää. Ja kun olo on turvallinen, voi olla varma että tulee kuulluksi myös sivuoireiden ja kokonaisuuden osalta, löytyy se oikea lääke ja annostuskin helpommin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1595
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1234
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1147
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1076
    5. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      1047
    6. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      585
      1023
    7. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      940
    8. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      922
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      12
      806
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      9
      721
    Aihe