On ollut huvittavaa seurata kokomustalaisten ja koko opposition sekä toisaalta hallituspuolue solistemokraattien ja keskustelua maatalouden tukemisesta ja sen keinoista. Nämä suharit eivät oikein taida ymmärtää, että olemme EU-jäseniä.
Euroopan unionissa maataloutta tuetaan kompensoimalla maanvijelijöille ja teollisuudelle niitä hinnanalennuksia, joita yhteismarkkinoihon siirtyminen aiheutti. Siksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuki on korkein siellä, missä on parhaat tuotanto-olosuhteet. Myös suomalaiset veronmaksajat maksavat tässä järjestelmässä enemmän maataloustukea kuin ennen EU-jäsenyyttä, mutta nyt panos kohdistuukin Ranskaan, Englantiin ja muihin edullisten tuotanto-olojen maihin.
Aika kummallisen näytelmän oppositio (kaikki vihreistä sekoomukseen) järjesti EU:n rahoitusratkaisun yhteydessä. Alettiin suureen ääneen vaatimaan, että Suomen pitää heti korvata maanviljelijöiden tukimenetykset omista varoistaan. Samaan aikaan hallitus yrittää neuvotella rahaa EU:sta samaan tarkoitukseen. Miksi ihmeessä maataloudesta ja sen parjatusta tuesta tuli nyt yhtäkkiä niin tärkeä vasemmistoliitolle, kokomustalaisille, viher-piiperoille ynnä muille? Haukutte maatalouden tukia ja yhtäkkiä vaaditte kovasti lisää kansallista rahaa niihin. Miksi? Kannatatteko te suomalaista maataloutta vaiko vastustatte? Mitä se tuommoinen pelin politiikka on?
Muistin virkistämiseksi kerron vielä, että Sauli Niinusto leikkasi neuvottelematta MTK:n kanssa yhdellä päätöksenllä pilalle koko maatalouden kansallisen tukipaketin vuonna 1995. Siinä meni 750 Mmk maataloudelta, jota Niinusto niin kovasti nyt puolustaa.
Mutta täyttihän hän kaksi kertaa valtion budjettivajeen ryöväämällä valtion eläkekassan tuoton, tuo taitava talousmies...
Maatalouden tuki
54
1027
Vastaukset
Minulle on aina ollut varsin käsittämätön sellainen ajatus, että yhteismarkkinoihin siirtyminen aiheutti tuottajille hinnanalennuksia. Jos näin on, niin eikö se silloin tarkoita, että ennen yhteismarkkinoita perittiin jonkun kummallisen suunnitelmataloudellisen kaavan mukaan tuottajahintoja, siis ylihintoja. Minä en jaksa löytää tähän oikein muuta selitystä kuin se, että maataloutta on Euroopassa aivan liikaa kulutuskysyntään nähden ja tarjonnan suuruus pitää hinnat alhaisina. Voisitko hieman valottaa, mikä tuo mekanismi oikein on, jos olen vaikka erehtynyt pohdinnoissani.
Väität, että tuet ovat suurimmat siellä, missä on parhaat tuotantoedellytykset. Tähän kyllä kaipaisi nyt melkoista todistusaineistoa tueksi, sillä minulla on varsin vahvana käsitys, jonka mukaan esim. hyvien tuotantoedellytysten Puolassa EU-tukia maksetaan vain neljännes vanhojen jäsenmaiden keskimääräistuista. Maksetaanko myös hyvien tuotantoedellytysten Etelä-Suomeen korkeampia tukia kuin pohjoiseen? Senkö vuoksi maatalousministeri Korkeaoja päätti alentaa myös 142-tuen määrää?
En osaa vastata muiden puolueiden puolesta asiaan, mutta omasta puolestani voin sanoa, että kannatan suomalaista maataloutta. Meidän tulisi vain ajaa politiikkaa, millä pässtäisiin maataloustuista ja -tulleista eroon EU:n alueella ja maailmanlaajuisesti. Kepulainen Oiva Härkönen on täällä kertonut, että suomalainen maatalousyrittäjä kyllä pärjää silloinkin ja tässä luotan Oivan sanaan vuorenvarmasti. Oiva ja Annelihan eivät koskaan ole valehdelleet.
Kepu eurooppalainen viiteryhmä ajaa maatalousprotektionismin poistamista. Miksei Keskusta tue tällaista hyvää politiikkaa. Silloin viljeliväestö voisi hankkia toimeentulonsa rehellisesti markkinoilta eikä olisi poliitikkojen oikukkuuden varassa.- Öky täällä
...kyllä, kyllä oi idiootti! Etelä-Suomenn maksetaan huomattavasti korkeammat maataloustuet kuin pohjois-Suomeen. Uusien jäsenvaltioiden osalta taas sovittiin jo ennen jäsenyyksiä, että ne eivät voi päästä niin korkealle CAP-tukitasolle kuin vanhat maat, koska kustannustaso, mm. maan ja työvoiman hinta ovat niin paljon alempana.
Kysy toki lisää jotakin tyhmää. Sinä kirjoitat paljon siihen nähden miten vähän tiedät. Mielipidepankki ei ole perillä EU-maataloustukien taustoista.
Valotan asiaa.
Koska EU-maatalous"tuet" ovat romahdutettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksuja, niitä todellakin maksetaan eniten siellä, missä tuotanto on kasvuolosuhteiden vuoksi suurinta.
Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.
EU:n kotisivulta
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.
Sitaatti EU:n kotisivulta:
”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”
Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP. CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa.
Todellakin! Alennettuja tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.
Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat. Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.
Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita. Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.
Noin puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan. Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.
Kolme kysymystä:
1. - Onko suomalaista kuluttajaa petetty EU-lupauksilla?
2. - Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan sitten, kun suomalaisen viljelijän ei enää taloudellisesti kannata viljellä?
3. - Kun kakkoskohdan asia toteutuu (ja muutenkin...), mitä ihmeen hyötyä suomalaisen on maksaa "tukea" keskieurooppalaiselle maataloudelle.
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]- mvv
jorma.jaakkola kirjoitti:
Mielipidepankki ei ole perillä EU-maataloustukien taustoista.
Valotan asiaa.
Koska EU-maatalous"tuet" ovat romahdutettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksuja, niitä todellakin maksetaan eniten siellä, missä tuotanto on kasvuolosuhteiden vuoksi suurinta.
Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.
EU:n kotisivulta
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.
Sitaatti EU:n kotisivulta:
”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”
Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP. CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa.
Todellakin! Alennettuja tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.
Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat. Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.
Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita. Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.
Noin puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan. Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.
Kolme kysymystä:
1. - Onko suomalaista kuluttajaa petetty EU-lupauksilla?
2. - Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan sitten, kun suomalaisen viljelijän ei enää taloudellisesti kannata viljellä?
3. - Kun kakkoskohdan asia toteutuu (ja muutenkin...), mitä ihmeen hyötyä suomalaisen on maksaa "tukea" keskieurooppalaiselle maataloudelle.
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]joudun kummalliseen asemaan.
Sinäkään et kirjoita totuuksia.
cap-tuki on vain yksi tuki, vastaten vajaa puolta koko Suomalaisen viljelijän maataloustuesta.
Lipposen hallituksen aikana saatiin lfa-tuki käsittämään koko Suomen, muuten oli hieno saavutus. Nykyisen hallituksen aikana ei moisia saavutuksia ole nähtykään.
Siis monissa Euroopan maissa saaraan vain tätä cap-tukia joka on siellä jonkin verran Suomen vastaavaa suurempi, mutta meillä on sitten näitä muita tukia. Tokihan niitä muita tukia on epäedullisilla alueilla myös muualla.
lfa-tukihan tarkoittaakin vuoristotukia. - Samaa Luokkaa
mvv kirjoitti:
joudun kummalliseen asemaan.
Sinäkään et kirjoita totuuksia.
cap-tuki on vain yksi tuki, vastaten vajaa puolta koko Suomalaisen viljelijän maataloustuesta.
Lipposen hallituksen aikana saatiin lfa-tuki käsittämään koko Suomen, muuten oli hieno saavutus. Nykyisen hallituksen aikana ei moisia saavutuksia ole nähtykään.
Siis monissa Euroopan maissa saaraan vain tätä cap-tukia joka on siellä jonkin verran Suomen vastaavaa suurempi, mutta meillä on sitten näitä muita tukia. Tokihan niitä muita tukia on epäedullisilla alueilla myös muualla.
lfa-tukihan tarkoittaakin vuoristotukia.Suomessa kuin mitä vanhan Eu:n parhailla viljelyalueilla peltokasveilla. Mutta mikä tästä tekee merkittävän on se, että cap-tuki maksetaan kokonaan Eu:n yhteisestä budjetista kun taas näillä lfa- ja ymp-tuilla on kansallinen rahoitusosuus merkittävä.
jorma.jaakkola kirjoitti:
Mielipidepankki ei ole perillä EU-maataloustukien taustoista.
Valotan asiaa.
Koska EU-maatalous"tuet" ovat romahdutettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksuja, niitä todellakin maksetaan eniten siellä, missä tuotanto on kasvuolosuhteiden vuoksi suurinta.
Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.
EU:n kotisivulta
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.
Sitaatti EU:n kotisivulta:
”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”
Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP. CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa.
Todellakin! Alennettuja tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.
Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat. Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.
Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita. Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.
Noin puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan. Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.
Kolme kysymystä:
1. - Onko suomalaista kuluttajaa petetty EU-lupauksilla?
2. - Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan sitten, kun suomalaisen viljelijän ei enää taloudellisesti kannata viljellä?
3. - Kun kakkoskohdan asia toteutuu (ja muutenkin...), mitä ihmeen hyötyä suomalaisen on maksaa "tukea" keskieurooppalaiselle maataloudelle.
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta. Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan. Kaipaisin siis lisävalaistusta siihen, miten tuo väitetty romahduttaminen oikein tapahtui.
Kun sinä olet hyvin perillä taustoista, niin voisitko tätä mysteeriä ystävällisesti valottaa?- mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta. Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan. Kaipaisin siis lisävalaistusta siihen, miten tuo väitetty romahduttaminen oikein tapahtui.
Kun sinä olet hyvin perillä taustoista, niin voisitko tätä mysteeriä ystävällisesti valottaa?Interventio hinnat määräävät hyvin pitkälle tuotteiden hinnan.
- Ökyisäntä
mvv kirjoitti:
joudun kummalliseen asemaan.
Sinäkään et kirjoita totuuksia.
cap-tuki on vain yksi tuki, vastaten vajaa puolta koko Suomalaisen viljelijän maataloustuesta.
Lipposen hallituksen aikana saatiin lfa-tuki käsittämään koko Suomen, muuten oli hieno saavutus. Nykyisen hallituksen aikana ei moisia saavutuksia ole nähtykään.
Siis monissa Euroopan maissa saaraan vain tätä cap-tukia joka on siellä jonkin verran Suomen vastaavaa suurempi, mutta meillä on sitten näitä muita tukia. Tokihan niitä muita tukia on epäedullisilla alueilla myös muualla.
lfa-tukihan tarkoittaakin vuoristotukia.kummallisessa asemassasi...nimittäin, ei Lipposen hallitus ole mitään pysyvää ratkaisua epäsuotuisten alueiden tuessa saanut aikaan. Se, sekä Lipponen I että Lipponen II, heikensi maatalouden asemaa ja tukia. Heti 1995 Lipponen I leikkasi kotimaista tukipakettia raskaasti.
mvv kirjoitti:
joudun kummalliseen asemaan.
Sinäkään et kirjoita totuuksia.
cap-tuki on vain yksi tuki, vastaten vajaa puolta koko Suomalaisen viljelijän maataloustuesta.
Lipposen hallituksen aikana saatiin lfa-tuki käsittämään koko Suomen, muuten oli hieno saavutus. Nykyisen hallituksen aikana ei moisia saavutuksia ole nähtykään.
Siis monissa Euroopan maissa saaraan vain tätä cap-tukia joka on siellä jonkin verran Suomen vastaavaa suurempi, mutta meillä on sitten näitä muita tukia. Tokihan niitä muita tukia on epäedullisilla alueilla myös muualla.
lfa-tukihan tarkoittaakin vuoristotukia.Mikä ei ole totta kirjoituksessani?
Tiedän CAP-tuen.
Tiedän myös LFAn. Suomessa ei ole vuoristoa...
Ja tiedän ympäristötuen.
Tiedän myös EY-neuvottelujen täydellisen taustan Kuosmasen tuhotun EU-kirjan sekä hallussani olevien MMM:n EY-maatalousjaoston (Esa Härmälä) ja Ulkoministeriön EY-/EU-neuvotteluasiakirjojen johdosta.
Näitä kopioita mulla on arviolta 1000-2000 sivua.
Suomelle ei (eikä muillekaan) haluttu antaa vastaavia CAP tukia, mitä EY:ssä oli 1.1.1993 alettu antaa.
Siksi Suomi halusi paikata menetyksen kansallisella tuella: erityisesti 141- ja 142-tuilla.
Ruotsi ja Itävalta paikkasivat alennetulla EU-jäsenmaksulla...
Suomi sai maratonneuvotteluissa ylimääräisen "lahjan", erillisen LFA-maksuoikeuden.
Mutta, kas kummaa: LFA sisältyikin kansallisen tuen kehykseen.
Syy oli siinä, että Suomen ainoa maatalousneuvottelija Esa Härmälä "nukkui" maratonistunossa.
Antti Kuosmasen EU-kirjassa on oma lukunsa nimeltä "LFA-sotku".
Mistä Lipposen hallituksen aikana rahat LFA tuen kattamiseksi koko maahan otettiin?
Mielestäni vain Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti on pureutunut ko asiaan.
Ota mvv rohkeasti yhteyttä.
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]- Ökyisäntä
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta. Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan. Kaipaisin siis lisävalaistusta siihen, miten tuo väitetty romahduttaminen oikein tapahtui.
Kun sinä olet hyvin perillä taustoista, niin voisitko tätä mysteeriä ystävällisesti valottaa?Muistatkos, että Euroopassa käytiin 1939-45 melkoinen sota, II maailmansota.
Kun kansantalouden voimavarat oli keskitetty sotaponnistuksiin ja sotatoimia palvelevaan teollisuuteen, oli kaikki muu toiminta alistettava sille. Kaikissa sotaa käyvissä maissa syntyi elintarvikepula ja harjoitettiin siksi elintarvikkeiden säännöstelyä. Niiden ostaminen tehtiin jopa luvanvaraiseksi määräämälle kutakin pärstää kohti päiväannos, jota vastaavaa määrää tämä sai hankkia hallinnolta saamiaan elintarvikekortteja vastaan.
Kaitpa mielipidepankkikin jummartaa, että tämmöinen tilanne johtaa helposti rajoitusten kiertämisyrityksiin, kuten elintarvikkeiden luvattomaan kauppaan, "mustaan pörssiin". Vaikka sotaa käyvissä maissa puistotkin istutettiin kasvamaan "Lontoon toria", lanttua ja turnipsia, niin elintarvikkeiden saatavuus oli niippis-naappis.
Kun sota loppui, eipä tilanne paljoa helpottunut. Väestönkasvu oli nopeaa. Suomessakin elintarvikkeiden ostorajoitukset olivat arkipäivää vielä 1950-luvulla. Sen jälkeenkin asetettiin tarvittaessa tuontielintarvikkeille korkeita rajhintoja, jos kulutus uhkasi vääristää kauppatasetta.
Elintarvikkeiden hinnan tuleminen osaksi tulopolitiikkaa vaati hallinnollisia toimenpiteitä tuotannonkin osalta. Maataliuden tukemisesta tuli osa huoltovarmuus-, kuluttaja- ja tulopoltiikkaa. Maatalouden tukien avulla haluttiin estää mustan pörssin kauppaa ja saada tuotteet kaikkien kansalaisten saataville ja samalla rauhoittaa niiden hintakehitystä.
Ilman maatalouden tukia elintarvikemarkkinatkin olisivat arvossaan. Maanviljelijänä minua oikeasti kiinnostaisi nähdä, luopuuko naapurin demari oikeasti ensin moottorikelkallaan rälläämisestä vai jokapäiväisestä leivästä...
Vastaus kysymykseesi: kyllä. Maataloustuotteiden hinnat olivat ennen YMP:n tai suomen oman maataloustukijärjestelmän käyttöäönottoa sekä 1) valtion säätelemiä että 2) todellisuudessa villjä.
Maataloustuet otettiin muuten Suomen valtion talousarvioihin kuluttajien hyväksi suunnattuna tukena. - Saannut Neuvoteltua
Ökyisäntä kirjoitti:
kummallisessa asemassasi...nimittäin, ei Lipposen hallitus ole mitään pysyvää ratkaisua epäsuotuisten alueiden tuessa saanut aikaan. Se, sekä Lipponen I että Lipponen II, heikensi maatalouden asemaa ja tukia. Heti 1995 Lipponen I leikkasi kotimaista tukipakettia raskaasti.
Myös A-alueen Lfa-tuen piiriin, muistaakseni Koskisen ollessa maatalousministerinä. Tämä jos mikä on saavutus, koska suomi on ainoa maa jonka on kokonaan katsottu olevan maataoudelle epäsuotusita aluetta luonnonolojen vuoksi.
- mvv
Saannut Neuvoteltua kirjoitti:
Myös A-alueen Lfa-tuen piiriin, muistaakseni Koskisen ollessa maatalousministerinä. Tämä jos mikä on saavutus, koska suomi on ainoa maa jonka on kokonaan katsottu olevan maataoudelle epäsuotusita aluetta luonnonolojen vuoksi.
on kuten kirjoitat. Ehkä ministeri oli Hemilä.
- mvv
jorma.jaakkola kirjoitti:
Mikä ei ole totta kirjoituksessani?
Tiedän CAP-tuen.
Tiedän myös LFAn. Suomessa ei ole vuoristoa...
Ja tiedän ympäristötuen.
Tiedän myös EY-neuvottelujen täydellisen taustan Kuosmasen tuhotun EU-kirjan sekä hallussani olevien MMM:n EY-maatalousjaoston (Esa Härmälä) ja Ulkoministeriön EY-/EU-neuvotteluasiakirjojen johdosta.
Näitä kopioita mulla on arviolta 1000-2000 sivua.
Suomelle ei (eikä muillekaan) haluttu antaa vastaavia CAP tukia, mitä EY:ssä oli 1.1.1993 alettu antaa.
Siksi Suomi halusi paikata menetyksen kansallisella tuella: erityisesti 141- ja 142-tuilla.
Ruotsi ja Itävalta paikkasivat alennetulla EU-jäsenmaksulla...
Suomi sai maratonneuvotteluissa ylimääräisen "lahjan", erillisen LFA-maksuoikeuden.
Mutta, kas kummaa: LFA sisältyikin kansallisen tuen kehykseen.
Syy oli siinä, että Suomen ainoa maatalousneuvottelija Esa Härmälä "nukkui" maratonistunossa.
Antti Kuosmasen EU-kirjassa on oma lukunsa nimeltä "LFA-sotku".
Mistä Lipposen hallituksen aikana rahat LFA tuen kattamiseksi koko maahan otettiin?
Mielestäni vain Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti on pureutunut ko asiaan.
Ota mvv rohkeasti yhteyttä.
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]Mutta on tietysti rehellisintä puhua kokonaistuista.
CAP-tukihan on viitesatoihin sidottu, Suomi sai matalat viitesadot. Mutta on ymmärrettävää jos kerran haluaa LFa-tukia ei voi korkeilla sadoilla ylpeillä.
En tietenkään ole sitä mieltä, että Suomen maatalous olisi kallis EU-lle. Vaan halpahan se on, kun ottaa huomioon vientituetkin, jotka menevät Tanskan kaltaisille maille.
Kasvinviljelytiloilla menee tulevaisuudessa todella heikosti, kun osa heikkosta 141 tuki ratkaisu korvataan nyt hehtaarituella, joka on kotieläintiloilla suurempi.
142-tukeen puuttuminen oli Vanhasen hallituksen ikioma keksintö, vaikea täällä on häntä äänestää.
Maataloustuet alentavat maailmanmarkkinahintoja, Suomi ei kuitenkaan ole se maa jonka pitää alentaa näitä tukia, muualta pitää aloittaa. Mielipidepankki kirjoitti:
Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta. Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan. Kaipaisin siis lisävalaistusta siihen, miten tuo väitetty romahduttaminen oikein tapahtui.
Kun sinä olet hyvin perillä taustoista, niin voisitko tätä mysteeriä ystävällisesti valottaa?Kiitos Mielipidepankille erittäin asiallisista kysymyksistä!
Yhtä en ymmärrä vieläkään
(Mielipidepankki 5.1.2006):
>> Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. >Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta.>Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan.- mvv
Ökyisäntä kirjoitti:
kummallisessa asemassasi...nimittäin, ei Lipposen hallitus ole mitään pysyvää ratkaisua epäsuotuisten alueiden tuessa saanut aikaan. Se, sekä Lipponen I että Lipponen II, heikensi maatalouden asemaa ja tukia. Heti 1995 Lipponen I leikkasi kotimaista tukipakettia raskaasti.
Mutta siitä kannastani en luovu, että Lipposen hallitukset hoiti maatalousasiat paremmin kun tämä nykyinen hallitus.
- timo
mvv kirjoitti:
on kuten kirjoitat. Ehkä ministeri oli Hemilä.
mainitsemanne tuki rahoitetaan kotimaisesti. Päättäkää nyt jo kumpaako te kannatatte: tukien alentamista vai korottamista. Kokoomus leikkasi juuri ne varat, jotka oli tarkoitettu näiden nyt riemuitsemienne tukimuotojen maksuun. Lystikäs leikki vallattomalta saulilta. Neuvotellaan tukioikeus mutta otetaan rahat pois...
- Hinnanmääritys Mielipidepan...
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta. Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan. Kaipaisin siis lisävalaistusta siihen, miten tuo väitetty romahduttaminen oikein tapahtui.
Kun sinä olet hyvin perillä taustoista, niin voisitko tätä mysteeriä ystävällisesti valottaa?Eu:n interventio varastoihin ostetaan tiettyyn poliittisesti sovittuun hintaan tärkeimpiä maataloustuotteita. Ostoja tehdään tarjonnan olessa suurta, jolloin sisämarkkinoilta saatava hinta usein alittaa interventiohinnan. Tarjonnan olessa vähäisempää ja hintojen noustessa interventiovarastoista myydään tavaraa ulos, mikä luonnollisesti laskee sisämarkkinahintaa. Ja nimenomaan tätä interventio hintaa hallinnollisesti laskemalla voidaan tehokkaasti vaikuttaa maataloustuotteiden hintoihin. Ainakin osin hallinollisen hinnan laskut on korvattu viljelijöille cap-tukena.
- mvv
timo kirjoitti:
mainitsemanne tuki rahoitetaan kotimaisesti. Päättäkää nyt jo kumpaako te kannatatte: tukien alentamista vai korottamista. Kokoomus leikkasi juuri ne varat, jotka oli tarkoitettu näiden nyt riemuitsemienne tukimuotojen maksuun. Lystikäs leikki vallattomalta saulilta. Neuvotellaan tukioikeus mutta otetaan rahat pois...
leikattiin joskus silloin kun Lipposen ensimmäinen perustettiin. Myöhemmin sitten LFA-tuki saatiin myös Eteläsuomeen.
Siinä leikkauksessa oli kysymys mm. pinta-ala tuesta jonka maksaminen lopetettiin silloin 95.
Olikin ehkä järkevää alkaa tilakokoa kasvattamaan, koska väen oli kuitenkin maataloudesta vähennyttävä. - Ökyisäntä
mvv kirjoitti:
Mutta siitä kannastani en luovu, että Lipposen hallitukset hoiti maatalousasiat paremmin kun tämä nykyinen hallitus.
Hyvä mvv. Otatko sinä yhtään huomioon historiaa. Miten voit verrata aikaa ennen EU:n laajentumista siihen aikaan mitä nyt elämme, ilman että huomaat eroa.
Väitteeseesi: Lipposen molemmat hallitukset heikensivät maatalouden kotimaista tukea ja osoittivvat siten myös Euroopan unionille, että Suomi saa omastakin mielestään liikaa. Kyllä se oli sentään vihoviimeistä politiikkaa. - Rahoituksesta
timo kirjoitti:
mainitsemanne tuki rahoitetaan kotimaisesti. Päättäkää nyt jo kumpaako te kannatatte: tukien alentamista vai korottamista. Kokoomus leikkasi juuri ne varat, jotka oli tarkoitettu näiden nyt riemuitsemienne tukimuotojen maksuun. Lystikäs leikki vallattomalta saulilta. Neuvotellaan tukioikeus mutta otetaan rahat pois...
Tulee noin puolet eu:lta ja loput kansalliseti. Ja tähän eu:lta tulevaan osuuteen tuskin Niinistön juustohöylä on päässyt kajoamaan. Mutta Matin torjuntavoitto sen sijaan mahdollisesti saattaa ehkä laskea tätä eu-budjetista maksettavaa osuutta.
- mvv
Ökyisäntä kirjoitti:
Hyvä mvv. Otatko sinä yhtään huomioon historiaa. Miten voit verrata aikaa ennen EU:n laajentumista siihen aikaan mitä nyt elämme, ilman että huomaat eroa.
Väitteeseesi: Lipposen molemmat hallitukset heikensivät maatalouden kotimaista tukea ja osoittivvat siten myös Euroopan unionille, että Suomi saa omastakin mielestään liikaa. Kyllä se oli sentään vihoviimeistä politiikkaa.Kepulaisilta oppinut, syytä heitä.
Jos nyt olisi Kepu oppositiossa ottaisitko sinä huomioon jonkin laajentumisen, siinähän raha vain pitäisi lisääntyä kun laajennetaan. - Viellä Kaikki
Saannut Neuvoteltua kirjoitti:
Myös A-alueen Lfa-tuen piiriin, muistaakseni Koskisen ollessa maatalousministerinä. Tämä jos mikä on saavutus, koska suomi on ainoa maa jonka on kokonaan katsottu olevan maataoudelle epäsuotusita aluetta luonnonolojen vuoksi.
Lipposen ollessa päämisteri saatiin myös ns. kuivauskorvaus lisäksi eu:n rahoittamaan cap-tukeen, joka sitten myöhemmin juhan toimesta hävitettiin. Lisäksi Koskinen neuvotteli suomelle kansallisen Lfa-lisäosan, no arvatenkin juha sössi senkin.
- Ökyisäntä
Rahoituksesta kirjoitti:
Tulee noin puolet eu:lta ja loput kansalliseti. Ja tähän eu:lta tulevaan osuuteen tuskin Niinistön juustohöylä on päässyt kajoamaan. Mutta Matin torjuntavoitto sen sijaan mahdollisesti saattaa ehkä laskea tätä eu-budjetista maksettavaa osuutta.
Kotimaista tukea leikkamalla Lipposhallitukset osoittivat EU:lle, että Suomi kokee itsekin saavansa liikaa.
Uudet tukien alennukset on sovittu jo vuoden 2002 aikana CAP-reformissa. Ne johtuvat EU:n laajentumisesta kaalimaihin, jonka hyväksymisestä päätti Suomessa Lipposen II hallitus joulukussa 1999. Samalla Suomi koko EU:n puheenjohtajamaana toimiessaan vauhditti tätä tulojamme alentavaa laajentumiskehitystä.
Vastuussa ovat silloinen pääministeri Paavo Lipponen, ulkoministeri Tarja Halonen, valtiovarainministerit Sauli Niinusto ja Suvi-Anne Siemens. - mvv
Viellä Kaikki kirjoitti:
Lipposen ollessa päämisteri saatiin myös ns. kuivauskorvaus lisäksi eu:n rahoittamaan cap-tukeen, joka sitten myöhemmin juhan toimesta hävitettiin. Lisäksi Koskinen neuvotteli suomelle kansallisen Lfa-lisäosan, no arvatenkin juha sössi senkin.
Vanhasen hallitus jakaa nyt 142 tuen korvikkeena kotieläintuottajille, maksetaan pinta-alasta, ei tuotteesta.
Vanhasen hallitukselle ei jää oikestaan mitään saavutusta näissä asioissa.
Imettelen jokaista ääntä minkä Vanhanen maanviljelijöiltä saa, ääneen. - timo
mvv kirjoitti:
Kepulaisilta oppinut, syytä heitä.
Jos nyt olisi Kepu oppositiossa ottaisitko sinä huomioon jonkin laajentumisen, siinähän raha vain pitäisi lisääntyä kun laajennetaan.Keskusta ei riitauttanut kansallisen sovinnon ja yhteisen edun nimissä vaikeitakaan EU-asioita. Kokoomus on juuri niin tehnyt ja monin tavoin vaikeuttanut EU:n kanssa käytäviä neuvotteluja.
Viime viikkojen näytelmä on siitä hyvä osoitus. Kun pitäisi yhdessä koettaa lypsää rahaa EU:lta alkaa kokoomus vaatimaan kotimaista ratkaisua. Se kun tehtäisiin, niin olisikohan helppoa neuvotella Brysselistä lisää. Miten saatatkin olla noin pihalla asioista. Omat tukesi osaat tietysti tarkkaan syynätä, mutta käykä mielessäsi koskaan koko maan etu? jorma.jaakkola kirjoitti:
Kiitos Mielipidepankille erittäin asiallisista kysymyksistä!
Yhtä en ymmärrä vieläkään
(Mielipidepankki 5.1.2006):
>> Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. >Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta.>Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan.Pyydän anteeksi mahdollista tyhmyyttäni, mutta minulla on edelleen nyt saamieni erisisältöisten vastausten perusteella vaikeuksia ymmärtää, mistä on kyse. Sinä tunnut väittävän, että tuottajahinnat ovat säänneltyjä ja että tuottaja ei voi vapaasti hinnoitella tuotteitaan. Joku toinen vastaaja on taas sitä mieltä, että EU:n interventiovarastolla säännellään hintatasoa.
Yritän nyt vielä yksinkertaistaa. Jos olisin maatalousyrittäjä ja menisin Hakaniemen torille myymään vaikkapa perunoita, kananmunia, sianpotkaa, voita, mansikoita ja omenoita, niin onko olemassa jokin hintaraja, jota en siis saa ylittää? Jos näin, ovatko kuluttajat tietoisia siitä, mitkä ovat eri tuotteiden ylähintarajat. En ole vielä missään törmännyt tällaisiin. Voiko joku kutsua poliisin paikalle mahdollisen rikoksen takia, jos myyn jollakin ylihinnalla tuotteita torilla tai tukkuun? En ainakaan itse joutunut lakimiesurani aikana käsittelemään tällaisia tapauksia. Ehkei kukaan sitten tohtinut vaatia ylihintaa.
Minusta itsestäni asia vaikuttaa vähän sellaiselta kuin jos monopoliyritys Alkolle vaadittaisiin kompensaatiota siitä, että tuontirajoitusten väljentäminen on alentanut sen myyntihintoja. Eikö myös sukkahousutehtailjoille pitäisi vaatia kompensaatiota, kun eivät saa enää NL:n aikaisia hintoja sukkahousuista?- Ökyisäntä
Mielipidepankki kirjoitti:
Pyydän anteeksi mahdollista tyhmyyttäni, mutta minulla on edelleen nyt saamieni erisisältöisten vastausten perusteella vaikeuksia ymmärtää, mistä on kyse. Sinä tunnut väittävän, että tuottajahinnat ovat säänneltyjä ja että tuottaja ei voi vapaasti hinnoitella tuotteitaan. Joku toinen vastaaja on taas sitä mieltä, että EU:n interventiovarastolla säännellään hintatasoa.
Yritän nyt vielä yksinkertaistaa. Jos olisin maatalousyrittäjä ja menisin Hakaniemen torille myymään vaikkapa perunoita, kananmunia, sianpotkaa, voita, mansikoita ja omenoita, niin onko olemassa jokin hintaraja, jota en siis saa ylittää? Jos näin, ovatko kuluttajat tietoisia siitä, mitkä ovat eri tuotteiden ylähintarajat. En ole vielä missään törmännyt tällaisiin. Voiko joku kutsua poliisin paikalle mahdollisen rikoksen takia, jos myyn jollakin ylihinnalla tuotteita torilla tai tukkuun? En ainakaan itse joutunut lakimiesurani aikana käsittelemään tällaisia tapauksia. Ehkei kukaan sitten tohtinut vaatia ylihintaa.
Minusta itsestäni asia vaikuttaa vähän sellaiselta kuin jos monopoliyritys Alkolle vaadittaisiin kompensaatiota siitä, että tuontirajoitusten väljentäminen on alentanut sen myyntihintoja. Eikö myös sukkahousutehtailjoille pitäisi vaatia kompensaatiota, kun eivät saa enää NL:n aikaisia hintoja sukkahousuista?Asia ei ole aivan yksinkertainen. Sekoitat kaksi asiaa, eli sen voiko tuottaja vaikuttaa tuotteen hintaan, ja sen miten interventiohinnat vaikuttavat hintoihin.
Ensinnäkään kaikissa tuotteissa ei ole interventiota ollenkaan.
Perustilanne on, että hinta määräytyy markkinoilla. Mutta markkinoiden lajeja on monia, samoin jakelukanavia. Tuottaja voi vaikuttaa tuotteen hintaan mm. nostamalla jalostusastetta tai suuntaamalla tuotantonsa erikoistuneille markkinoille.
Sitten on tuotteita kuten pellava, hamppu tai ruokohelpi, joiden viljeleminen on sopimuksenvaraista toimintaa ja hinta määritellään usein pidemmälle aikaa. Tuotteille on EU:ssa asetettu myös maakohtaiset tuotantokatot. Se luonnollisesti rajoittaa kilpailua ja vaikuttaa hintoihin.
Kai sen varmaan hahmotat, vaikka oletkin juristi, että kananmunan hinta on hieman erilainen siitä riippuen, onko muna vapaana eläneen onnellisen kanan luomumuna vai häkkikanalassa stressaantuneen kaakattajan pyöräyttämä.
Toivottavasti sinulle hiljalleen kirkastuisi, että maataloustuotteiden markkinat ovat kovin monenlaiset. Hintaan vaikuttaa niin tuotteen laatu kuin markkinoille saattamisen kanavatkin. Ja tietenkin tuotantotuet vaikuttavat hintaan.
Suomessa muuten on EU 15-maista useissa maataloustuottessa sekä halvin hintataso että alhaisin tukitaso, näin esimerkiksi on asianlaita rehu- ja leipäviljassa. Ökyisäntä kirjoitti:
Asia ei ole aivan yksinkertainen. Sekoitat kaksi asiaa, eli sen voiko tuottaja vaikuttaa tuotteen hintaan, ja sen miten interventiohinnat vaikuttavat hintoihin.
Ensinnäkään kaikissa tuotteissa ei ole interventiota ollenkaan.
Perustilanne on, että hinta määräytyy markkinoilla. Mutta markkinoiden lajeja on monia, samoin jakelukanavia. Tuottaja voi vaikuttaa tuotteen hintaan mm. nostamalla jalostusastetta tai suuntaamalla tuotantonsa erikoistuneille markkinoille.
Sitten on tuotteita kuten pellava, hamppu tai ruokohelpi, joiden viljeleminen on sopimuksenvaraista toimintaa ja hinta määritellään usein pidemmälle aikaa. Tuotteille on EU:ssa asetettu myös maakohtaiset tuotantokatot. Se luonnollisesti rajoittaa kilpailua ja vaikuttaa hintoihin.
Kai sen varmaan hahmotat, vaikka oletkin juristi, että kananmunan hinta on hieman erilainen siitä riippuen, onko muna vapaana eläneen onnellisen kanan luomumuna vai häkkikanalassa stressaantuneen kaakattajan pyöräyttämä.
Toivottavasti sinulle hiljalleen kirkastuisi, että maataloustuotteiden markkinat ovat kovin monenlaiset. Hintaan vaikuttaa niin tuotteen laatu kuin markkinoille saattamisen kanavatkin. Ja tietenkin tuotantotuet vaikuttavat hintaan.
Suomessa muuten on EU 15-maista useissa maataloustuottessa sekä halvin hintataso että alhaisin tukitaso, näin esimerkiksi on asianlaita rehu- ja leipäviljassa.Hyvä vastaus(, minunkin puolestani).
--
Kun kuluttajalla on puutteelliset tiedot maataloustukien taustaan, syntyy helposti myös vääränlainen asenne oikean tiedon vastaanottamiseen,... varsinkin näin Keskusta-plastalla, koska on vaara joutua väärän tiedon eli propagandan uhriksi.
Kiitän Mielipidepankkia todella asiallisista kysymyksistä!
Maataloustukiin liittyvät asiat ovat todella monimutkaisia.
Antamani komission osoite kannattaa laittaa talteen ja lukea tekstiä silloin tällöin.- Ökyisäntä
jorma.jaakkola kirjoitti:
Hyvä vastaus(, minunkin puolestani).
--
Kun kuluttajalla on puutteelliset tiedot maataloustukien taustaan, syntyy helposti myös vääränlainen asenne oikean tiedon vastaanottamiseen,... varsinkin näin Keskusta-plastalla, koska on vaara joutua väärän tiedon eli propagandan uhriksi.
Kiitän Mielipidepankkia todella asiallisista kysymyksistä!
Maataloustukiin liittyvät asiat ovat todella monimutkaisia.
Antamani komission osoite kannattaa laittaa talteen ja lukea tekstiä silloin tällöin.Niin, Jorma. Osa näistä maataloustukea koskevista kysymyksistä on huonosti kätkettyä pilkkaa maanviljelijöitä kohtaan. Osa kysyjistä on oikeasti kiinnostuneita. Osa taas lähtee siitä, että maanviljelijät ovat vitsaus ja maanvaiva. Maanviljelijät ovat sukupolvien ajan joutuneet tottumaan olemiseen sellaisen kateuden ja vihan kohteena, jota todellakaan eivät ansaitse.
Olen muuten tänään muistellut ns Fazerin komitean mietintöä EU-jäsenyyskeskustelun ajalta. Siinähän oli johtopäätöksinä, että ellei EU:iin liitytä, menetetään suuri määrä maatalous- ja elintarvikealan työpaikkoja ja yritykset alkavat investoida ulkomaille. Nyt tämä kaikki on tapahtunut, vaikka liityimmekin. Valhe paljastui senkin komitean työstä. Ökyisäntä kirjoitti:
Niin, Jorma. Osa näistä maataloustukea koskevista kysymyksistä on huonosti kätkettyä pilkkaa maanviljelijöitä kohtaan. Osa kysyjistä on oikeasti kiinnostuneita. Osa taas lähtee siitä, että maanviljelijät ovat vitsaus ja maanvaiva. Maanviljelijät ovat sukupolvien ajan joutuneet tottumaan olemiseen sellaisen kateuden ja vihan kohteena, jota todellakaan eivät ansaitse.
Olen muuten tänään muistellut ns Fazerin komitean mietintöä EU-jäsenyyskeskustelun ajalta. Siinähän oli johtopäätöksinä, että ellei EU:iin liitytä, menetetään suuri määrä maatalous- ja elintarvikealan työpaikkoja ja yritykset alkavat investoida ulkomaille. Nyt tämä kaikki on tapahtunut, vaikka liityimmekin. Valhe paljastui senkin komitean työstä.Onko sulla tuo mietintö?
Pyydän, että ottaisit allekirjoittaneeseen yhteyttä...
Muuten. Haaviston Heikki kertoi mulle, että Brysseliin oli oikein palkattu (nimeltä mainittu) mies ajamaan asiaa, ettei Suomi tarvitse maataloustukia...
Se oli törkeätä kuopan kaivamista!
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]
- Maatalouden Tarpeellisuudesta
On kyllä suomessa harvinaisen suuri, jos otetaan huomioon niiden tahojen kanta jotka asioista oikeasti päättävät ja ovat vastuussa. Toki joka porukkaan mahtuu monenlaista asiantuntijaa mutta tarvitseeko näitä nyt ottaa niin tosissaan. Eikait tuolla alla olleen kirjoittajan valistava kannanotto sitä, että pellon ja ojan väliin tulisi jättää kasvikate sitomaan lannoiteyhdisteitä voi muuta kuin hymyilyttää jos on jonkinlainen käsitys nykypäivän viljelystä.
Koittaakaahan nyt vilejlijät hymyltänne päättää mitä mieltä oikein olette niistä suojakaistoista. Jos ellainen hymyilyttää, niin miksi niihin sitten tuhlataan rahoja. Tässä nimimerkki mvv:n lyhyt kirjoitus asiasta. Ymmärtääkseni hän on ihan oikea viljelijä.
Mvv: "Suojakaistoista on tarkat metrimäärät olemassa ja niitä myös noudatetaan. Niissä on oltava myös kasvillisuus."- Vanha Keksintö
Mielipidepankki kirjoitti:
Koittaakaahan nyt vilejlijät hymyltänne päättää mitä mieltä oikein olette niistä suojakaistoista. Jos ellainen hymyilyttää, niin miksi niihin sitten tuhlataan rahoja. Tässä nimimerkki mvv:n lyhyt kirjoitus asiasta. Ymmärtääkseni hän on ihan oikea viljelijä.
Mvv: "Suojakaistoista on tarkat metrimäärät olemassa ja niitä myös noudatetaan. Niissä on oltava myös kasvillisuus."Niitä on ollut jo kymmenen vuotta mutta miksei itämeri ole pelastunut. Olisiko siinä sittenkin jotain perää, että muutos on todella hidas ja vaikka maataloauden ravinnekuorma väheneekin ei se yksin saa ihmeitä aikaan jos samalla muut kuorimttavat tekijät kasvavat tai pysyvät ennallaan.
Fosforilannoitus suositus vuodelta 1980 neuvoo laittamaan fosforia 50 kg/ha, ympäristötuen mukainen lannoitus tänäpäivänä on perustasolla 15 kg/ha ja viellä kun otetaan huomioon karjanlanan levityksessä tapahtuneet muutokset on ravinnekuorimitus pelloilta vähentynyt huomattavasti ympin ansiosta.
- Ökyemäntä
Ennen vanhaan tuissa ei ollut mitään tolkkua. Viljelijällä ei ollut mitään yrittäjävastuuta. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista sadon tai kadon kohdatessa. Ja ylituotannosta veronmaksajat maksoivat itsensä kipeiksi. Mitä yrittäjämeininkiä sellainen on??
Nyt tilojen määrä ja tuet ovat järkevällä tasolla- Öky täällä
Kokomustalaiset, viher-piiperöt, stalinistit ja perssuomalaiset haluavat niin kovasti lisätä maataloustukia??
- mvv
tämäkin. Selailin tuossa pro Agrian Etelä-Pohjanmaan jäsenasiakaslehtiä. Siinä on lueteltu ne maataloustuet mitä viljelijä viime vuonna sai ja tänä vuonna saa. Suunta on laskeva, selvästikkin.
Nyt on maassa Punamultahallitus, asiat pitäisi olla viljelijän kannalta kunnossa. Mutta ei ole, asiat menevät nyt huonompaan suuntaan, paljon huonompaan kun silloin kun Niinistö on remmeissä.
Minä ainakin äänestän Niinistöä, hän on yleensä lupausistaan pitänyt kiinni, toisin kun se pärstä, joka oli sivunkokoisena eilen Maaseudun Tulevaisuuden etusivulla.
Maaseutukunnista heruu Vanhaselle nyt niukasti ääniä.- ToZZ
Eikö punamullan aikaan perinteisesti mennyt hyvin duunarilla ja maanviljelijällä kun mtk & sak saivat jakaa omilleen. Nyt ei taida olla enään kenelläkään kivaa, kannattavat firmat ajetaan alas ja maatalous pidetään löysässä hirressä.
- mvv
ToZZ kirjoitti:
Eikö punamullan aikaan perinteisesti mennyt hyvin duunarilla ja maanviljelijällä kun mtk & sak saivat jakaa omilleen. Nyt ei taida olla enään kenelläkään kivaa, kannattavat firmat ajetaan alas ja maatalous pidetään löysässä hirressä.
hyvin meni. Kekkosen aikana meni huonosti viljelijällä, kun tulosovut piti tehdä aina Kekkosen sanelun mukaan, että hän olisi saanut SAK-n suosion.
Koiviston aikana oli hetki parempaa aikaa, mutta sitten loppui rahat. - ahti
Mikä ihme se sinua siinä Niinustossa viehättää. Sekoomushan se leikkasi ensi töikseen vuonna 1995 kansallisen maataloustukipaketin. Ja nyt sitten kantaa huolta tekemistään tuhoista. Ja sitten ne muut viisaudet: maksulliset kirjastot, joita Niinistö vaati jne. Olisiko se maalaisille halpaa sivistystä...
Media kertoilee, että Suomi käy EU-neuvotteluja.
MTK sanoo: -Periksi ei anneta.
Niin sitten saadaan torjuntavoittoja.
Mitä nämä torjuntavoitot ovat?
Eivät mitään, koska "Suomi" on luovuttanut maatalouteensa liittyvän päätösvallan 100 %:sti EU:n komissiolle.
Suomi saa vain, sen jonka komissio armollisesti antaa.
Tukia vähennetään koko ajan.
Kansalliset tuet ovat nyt VVMi Eero Heinäluoman käsissä.
Mitä tulee Suomen sokerikiintiön suuruuteen, siitä päättävät aivan muut kuin suomalaiset.
Suomen sokeritehtaiden omistus on 80 %:sti luovutettu ylikansallisille sijoittajille, joiden osakesalkun ja osinkojen arvoa ei lisää se, että Suomessa sokerin tuottaminen esim Tanskaa kalliimpaa.- Utelias
Halostako? Kokoomus on selvästi keskittynyt Etelä-Suomen kaupunkeihin. Siellähän ei maatalouden tulevaisuudesta paljon piitata.
Kyllä maatalouden ainoa todellinen turva on Keskusta. Se ainakin tekee minkä voi. - mvv
ahti kirjoitti:
Mikä ihme se sinua siinä Niinustossa viehättää. Sekoomushan se leikkasi ensi töikseen vuonna 1995 kansallisen maataloustukipaketin. Ja nyt sitten kantaa huolta tekemistään tuhoista. Ja sitten ne muut viisaudet: maksulliset kirjastot, joita Niinistö vaati jne. Olisiko se maalaisille halpaa sivistystä...
kirjoitin, edes yrittää pitää lupauksensa. Silloin 95 leikattiin minesta muustakin, ei yksin viljelijältä. Nyt leikkaukset koskevat yksin viljelijää.
En nyt muista oliko tuo kirjastasia Niinistön vai kenen.
Älä nyt suutu, mutta kirjastoauto tuossa sitä vanhaa kirjakuormaa ajaa, seisoo pyskillä 5 min. ketään ei tule, jatkaa matkaa, ehkä sielä tulisi vähän kuskille seuraa.
Itse olen viimeksi kirjan lainannut Supistetussa Kansakoulussa, se taitaa myös näkyä. - Ökyisäntä
mvv kirjoitti:
kirjoitin, edes yrittää pitää lupauksensa. Silloin 95 leikattiin minesta muustakin, ei yksin viljelijältä. Nyt leikkaukset koskevat yksin viljelijää.
En nyt muista oliko tuo kirjastasia Niinistön vai kenen.
Älä nyt suutu, mutta kirjastoauto tuossa sitä vanhaa kirjakuormaa ajaa, seisoo pyskillä 5 min. ketään ei tule, jatkaa matkaa, ehkä sielä tulisi vähän kuskille seuraa.
Itse olen viimeksi kirjan lainannut Supistetussa Kansakoulussa, se taitaa myös näkyä.hei,
yksi kohta sinulla pikkuisen vippaa. Maksullista tai maksutonta sivistystä...kumpaakaan ei siis kansa tarvitse siksi, että sinä et lue... Eli maksakoot ne jotka lukevatkin, siinä Niinuston, tuon osaamispresidentin linja. Edellisestä ehdokkaasta Uosikkisesta jäikin kuva, että tämä ei ole oppinut lukemaan kun on niin paljon omaa sanottavaa. - Ökyisäntä
jorma.jaakkola kirjoitti:
Media kertoilee, että Suomi käy EU-neuvotteluja.
MTK sanoo: -Periksi ei anneta.
Niin sitten saadaan torjuntavoittoja.
Mitä nämä torjuntavoitot ovat?
Eivät mitään, koska "Suomi" on luovuttanut maatalouteensa liittyvän päätösvallan 100 %:sti EU:n komissiolle.
Suomi saa vain, sen jonka komissio armollisesti antaa.
Tukia vähennetään koko ajan.
Kansalliset tuet ovat nyt VVMi Eero Heinäluoman käsissä.
Mitä tulee Suomen sokerikiintiön suuruuteen, siitä päättävät aivan muut kuin suomalaiset.
Suomen sokeritehtaiden omistus on 80 %:sti luovutettu ylikansallisille sijoittajille, joiden osakesalkun ja osinkojen arvoa ei lisää se, että Suomessa sokerin tuottaminen esim Tanskaa kalliimpaa.Kyllä Jorma on tässä asiassa totuuden puolella.
Sokeriuudistuksessa maksettiin teollisuudelle jalostuksen alasajamisesta. Aivan samaa järjestöntä politiikkaa EU harjoittaa myös kalastusalalla. Niinpä EU maksaa rakennerahastoista tukea yhtä aikaa 1) kalastuslaivastojen supistamiselle ja laivojen romuttamiselle 2) kalastusalusten muuttamiselle toiseen käyttöön 3) uusien kalastusalusten hankkimiselle ja vanhojen kalastusalusten peruskorjaukselle 4) kalastuksen vähenemisestä aiheutuvien taloudellisten mentysten korvausta ja 5) työttömäksi jääneiden kalastajien uudelleenkouluttautumisen tukea sekä uusein elinkeinojen kuten vesiviljelyn vaatimien investointien tukea.
Tämä ei ole irvistelyä vaan totisinta totta! - Ainoa Turva
Utelias kirjoitti:
Halostako? Kokoomus on selvästi keskittynyt Etelä-Suomen kaupunkeihin. Siellähän ei maatalouden tulevaisuudesta paljon piitata.
Kyllä maatalouden ainoa todellinen turva on Keskusta. Se ainakin tekee minkä voi.Turva on toimia maksajan ehdoilla eli pyrkiä täyttämään kuluttajan odotukset kaupan tiskillä sekä tehdä tämä siihen hintaan, että yleisti voidaan katsoa kotimaisen tuotannon hyötyjen olevan haittoja suuremmat. Yksikään puolue ei maatalouden asioita pelkkien maanviljelijöiden äänien vuoksi tule kohentamaan. Käsittääkseni se tilanne mikä on suomessa ollut, että maanviljelijät ovat suurelta osin keskittäneet aiemmin äänensä yhdelle puolueelle on aika harvinainen euroopassa.
Ökyisäntä kirjoitti:
Kyllä Jorma on tässä asiassa totuuden puolella.
Sokeriuudistuksessa maksettiin teollisuudelle jalostuksen alasajamisesta. Aivan samaa järjestöntä politiikkaa EU harjoittaa myös kalastusalalla. Niinpä EU maksaa rakennerahastoista tukea yhtä aikaa 1) kalastuslaivastojen supistamiselle ja laivojen romuttamiselle 2) kalastusalusten muuttamiselle toiseen käyttöön 3) uusien kalastusalusten hankkimiselle ja vanhojen kalastusalusten peruskorjaukselle 4) kalastuksen vähenemisestä aiheutuvien taloudellisten mentysten korvausta ja 5) työttömäksi jääneiden kalastajien uudelleenkouluttautumisen tukea sekä uusein elinkeinojen kuten vesiviljelyn vaatimien investointien tukea.
Tämä ei ole irvistelyä vaan totisinta totta!Niin ja sokeritehtaiden alasajosta saavat mahtavan korvauksen (lakkautettavassa tehtaassa tuottamatta jäävä sokeritonni, summaa en kirjoita, ettei mene väärin)) sokeritehtaiden osakkeenomistajat.
Viljelijät jäävät nuolemaan näppejään...- mvv
Ökyisäntä kirjoitti:
hei,
yksi kohta sinulla pikkuisen vippaa. Maksullista tai maksutonta sivistystä...kumpaakaan ei siis kansa tarvitse siksi, että sinä et lue... Eli maksakoot ne jotka lukevatkin, siinä Niinuston, tuon osaamispresidentin linja. Edellisestä ehdokkaasta Uosikkisesta jäikin kuva, että tämä ei ole oppinut lukemaan kun on niin paljon omaa sanottavaa.että vain yksi asia vippaa, sekin vain vähän, olen pelännyt paljon pahempaa.
Minun lukemisestani ei nuo asiat ole varmasti kiinni, tukekaa, tukekaa.
- Jaba_43
Globalisaation edetessä tulee EU:lle ja Suomelle eteen se, että maataloustuista on vähitellen luovuttava, ehkei aivan kokonaan, mutta suurimmaksi osaksi joka tapauksessa.
Syy on se, että kehitysmaiden on annettava päästä elintarvikkeiden raaka-aine markkinoille ilman suojatulleja ja ilman markkinoita vääristäviä tukijärjestelmiä. Tämä nimittäin on parasta kehitysmaatukea ja samalla se antaa kaikille kehitysmaatukien maksajille vastaavat säästöt, mitä aiemmin on tukiin käytetty.
Suomen kannalta tilanne johtaa siihen, että elintarvikkeiden suurteollisuuden, bulkkituotannon, raaka-aineet ostetaan maailmanmarkkinoilta - sieltä mitä ne halvimmalla saadeaan - jolloin nykymuyotoinen kotimainen, yhden tuotantosuunnan keskitetty maataloustuotanto tulee tiensä päähän. Edessämme on raju rakennemuutos.
Ja tämä rakennemuutos tulee olemaan suomalaisen maatalouden ja maaseudun pelastus, koska se tuo pöytiimme takaisin lähituotannon elintarvikkeet keskustaideologienkin hellimän "pellolta pöytään" -ajattelun muiaisesti. Samalla maaseudun elinkeinorakenne monipuolistuu, työllisyys kasvaa ja kaupunkilainenkin kuluttaja saa lisää laadukasta valinnanvaraa, kun kotimainen, laadukas lähi- ja luomutuotanto pääsee kauppojen hyllyihin vaihtoehdoksi säilytys- ja lisäaineilla kylklästetyille, kansainvälisten elintarvikejättein bulkkiruoalle.
kotimainen maatalouden tuki tulisi jo nyt ohjata lähi- ja luomutuotannon kehittämiseen, sillä tosiasiahan se on, että eivät viljelijät mitään muuta tuota kuin sitä, jota tuetaan niin kauan kuin tuetaan.- Ökyisäntä
Viljelijä ei tuota mitään mikä ei mene kaupaksi. Sen sijaan paljon on sellaisia teollisuus- ja palveluyrityksiä, jotka toimivat vain sen ajan, kun saavat investointi- ja työllistämistukia. Tuet liiviin ja haipakalla karkuun - toimintaperiaatteesta tunnetaan monet isänmaan parturit, liikemiehet ja niinuston kannattajat, nuo taitavat talousmiehet, puhallusten taitavat toimittajat.
Näiden maataloustukien puoltajien puheita ja niiden logiikka minun on lähes mahdoton ymmärtää. Tukipolitiikka vaikuttaa niin byrokraattiselta sekä ideologialtaan että käytännöntoteutuksiltaan, että sen käsittäminen on maalaisjärjellä varustetulle kansalaiselle todella hebreaa. Sinun puheitasi minä sen sijaan ymmärrän vallankin hyvin tässä asiassa. Se johtunee siitä, että ne perustuvatkin siihen todelliseen maalaisjärkeen.
- Ökyisäntä
Mielipidepankki kirjoitti:
Näiden maataloustukien puoltajien puheita ja niiden logiikka minun on lähes mahdoton ymmärtää. Tukipolitiikka vaikuttaa niin byrokraattiselta sekä ideologialtaan että käytännöntoteutuksiltaan, että sen käsittäminen on maalaisjärjellä varustetulle kansalaiselle todella hebreaa. Sinun puheitasi minä sen sijaan ymmärrän vallankin hyvin tässä asiassa. Se johtunee siitä, että ne perustuvatkin siihen todelliseen maalaisjärkeen.
Hyvänen aika! Oletko koskaan miettinyt, että tuet ovat tukea kuluttajille. Sellaisina ne otettiin aikanaan käyttöön. Maataloustulolain aikaan maatalouden tulokehitys oli liki täysin hallinnon käsissä.
Mutta mutta: Kun olen sinun kirjoituksiasi seurannut, niin miten perustelet seuraavan tapahtuneen tosiasian: kun viime EU-rahoitusneuvottelut päättyivät, niin kaikki oppositiossa olevat puolueet, kokoomus, vihreät, kristilliset, perussuomalaiset ja kommunistit vaativat välittömästi lisää kotimaista maataloustukea. Olen joskus huomannut, että ymmärrät mielelläsi eräitä näistä puolueista. Ymmärrätkös tuota....? Ökyisäntä kirjoitti:
Hyvänen aika! Oletko koskaan miettinyt, että tuet ovat tukea kuluttajille. Sellaisina ne otettiin aikanaan käyttöön. Maataloustulolain aikaan maatalouden tulokehitys oli liki täysin hallinnon käsissä.
Mutta mutta: Kun olen sinun kirjoituksiasi seurannut, niin miten perustelet seuraavan tapahtuneen tosiasian: kun viime EU-rahoitusneuvottelut päättyivät, niin kaikki oppositiossa olevat puolueet, kokoomus, vihreät, kristilliset, perussuomalaiset ja kommunistit vaativat välittömästi lisää kotimaista maataloustukea. Olen joskus huomannut, että ymmärrät mielelläsi eräitä näistä puolueista. Ymmärrätkös tuota....?Täydennän.
1956 suurlakon jälkeen tuli liikevaihtoverojärjestelmään liittyvä alkutuotevähennysjärjestelmä, jolla kuluttajahintoja laskettiin kaupassa.
Elintarviketeollisuus sai valtiolta viljelijöiden jalostusasteen verran ATV:tä eli "liikevaihtoveropalautusta", joka meijereillä ja teurastamoilla oli suuremmalla kertoimella kuin 1.
Myllyn kerroin oli yksi, koska viljan jalostusaste (työmäärä) on alhaisempi kuin maitoa ja lihaa tuototettaessa.
Tietoni perustuvat pääosin Suomen ainoan EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälän muistioon 8.4.1994.
Vielä:
Nykyisin maataloustuet eivät ole kuluttajan ruoan hinnan alennusta, vaan menetelmä, jolla kasvottomien voimien (lue pörssiyhtiöt) hallussa oleva elintarviketeollisuus saa tuotteen pilkkahinnalla.
Vielä vuonna 1994 ATV budjetoitiin valtion maatalousmenoiksi. Siksi sitä oli kova poru...
Jakaja olisi saanut olla Sosiaali- ja terveysministeriö, koska kyse oli köyhien ja monilapsisten perheiden ravitsemisesta.
EU ei hyväksynyt Suomessa harjoitettavaa (EU:n markkinoita vääristävää) EY-säädösten vastaista kuluttajahintojen subventoitia.
Tätä on EU:n "vapaa" kauppa!- Ökyisäntä
jorma.jaakkola kirjoitti:
Täydennän.
1956 suurlakon jälkeen tuli liikevaihtoverojärjestelmään liittyvä alkutuotevähennysjärjestelmä, jolla kuluttajahintoja laskettiin kaupassa.
Elintarviketeollisuus sai valtiolta viljelijöiden jalostusasteen verran ATV:tä eli "liikevaihtoveropalautusta", joka meijereillä ja teurastamoilla oli suuremmalla kertoimella kuin 1.
Myllyn kerroin oli yksi, koska viljan jalostusaste (työmäärä) on alhaisempi kuin maitoa ja lihaa tuototettaessa.
Tietoni perustuvat pääosin Suomen ainoan EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälän muistioon 8.4.1994.
Vielä:
Nykyisin maataloustuet eivät ole kuluttajan ruoan hinnan alennusta, vaan menetelmä, jolla kasvottomien voimien (lue pörssiyhtiöt) hallussa oleva elintarviketeollisuus saa tuotteen pilkkahinnalla.
Vielä vuonna 1994 ATV budjetoitiin valtion maatalousmenoiksi. Siksi sitä oli kova poru...
Jakaja olisi saanut olla Sosiaali- ja terveysministeriö, koska kyse oli köyhien ja monilapsisten perheiden ravitsemisesta.
EU ei hyväksynyt Suomessa harjoitettavaa (EU:n markkinoita vääristävää) EY-säädösten vastaista kuluttajahintojen subventoitia.
Tätä on EU:n "vapaa" kauppa!Kiitos täydennyksestä, Jorma. Sinulla on laajat resurssit näissä kysymyksissä. Mutta yhdestä asiasta vielä: tarkkaan ottaen on kuten kirjoitat, mutta kyllähän myös tämä CAP tähtää alhaisiin kuluttajahintoihin. Siitä vain nyt eniten hyötyy teollisuus, siinä olen samaa mieltä.
Suomessahan ei todellakaan ruoan hinta juuri EU:n myötä laskenut. Mutta elintarviketeollisuus keskittyi rajusti ja teollisuuden voitot kasvoivat. Onneksi meillä sentään vielä toimii osuuskuntia, joilla nyt kuitenkin on jonkinlainen "tuottajapolitiikkakin". - Akkre
Yleinen hokema ja kevyt heitto on , että länsimaiden maatalouspolitiikka riistää kehitysmaita. Jopa niin arvovaltainen henkilö, kuin Maailman Pankin johtaja Paul Wolfowitz on esittänyt julkisuudessa tällaisen väitteen. Hän ja muut ovat väärässä, esittää Columbian Yliopiston professori intialaissyntyinen Arvind Panagariya. Hän ensinnäkin kiistää Wolfowitzin tukilaskelmat aivan liian suurina, toiseksi hän esittää, että kehitysmaat saavat jo nyt pääsääntöisesti tuoda elintarvikkeita länsimaihin ilman suojatulleja. Lisäksi hän sanoo, että täysin suojaamaton elintarvikekauppa hyödyttää eniten Brasilian kaltaisia suurtuottajamaita, minkä seurauksen aikaa myöten hinnat vain nousevat. Panagariyan mukaan eniten kehitysmaiden maataloustuotantoa ja -kauppaa kehittää tullien poistaminen kehitysmaiden välisestä kaupasta. Maatalouden tukemista ei voi lopettaa Suomessa, kuten ei muissakaan maissa, koska jokainen maa haluaa säilyttää omavaraisuuden peruselintarvikkeissa. Jos maalla ei ole omaa tuotantoa, mikä kilpailee tuontituotteiden kanssa hinnassa, niin tuontihinnat nousevat. Toiseksi jos omaa tuotantoa ei tueta, sen hinta nousee niin korkeaksi, että kuluttaja ei halua ostaa omia elintarvikkeita. Jos ei olisi omaa elintarviketuotantoa, niin siihen liittyvät elinkeinot romahtaisivat, josta taas seuraisi verotulojen pienentyminen ja valtava työttömyyden lisääntyminen. Ruoan puhtaudella ei voi kilpailla, koska se tuettunakin on tavallista ruokaa kalliimpaa. Onhan jo tähän mennessä nähty, että kuluttaja ei halua ostaa luomuruokaa, koska se on hieman kalliimpaa. Hinta on suurin ostopäätökseen vaikuttava tekijä, kun vertailussa on kaksi samantyyppistä tuotetta. Puhun nyt suurista linjoista, valtavirroista kuluttajien ostoskäyttäytymisessä. ps. kehitysmaissa tuotetaan ruokaa riistämällä paikallista työvoimaa, ja ostamalla halpaa ruokaa sieltä tuetaan samalla tätä riistopolitiikkaa, näissä maissa ei ole taloudellista demokratiaa, rahat päätyvät rikkaiden käsiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin5911285Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh174791Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r334217Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.4502270Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142200Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2631678FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01441Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu831270Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101175- 391166